Vapaus, June 19, 1923

              imit
••f, *.
Tiistaina, kesäkmia 19 — Tae. June 19.
'M
Uaaadan saomalalsen tydväestdn gäneobaonattaja. ilB£s>
irv SndborFSsa. Ont, joka tiistai, torstai ja laiUDtai.
V A P A U S
(Liberty)
The only o i ^ n ef Finnish Werben in Canada. Pob>
iiSijsd in Sndbury. O&t, every Taesday, Tfaursday and
. Advertising ratea 40e per col.-inch. Uinimam charge
gor eingle insertion 76c. Dieoonnt on standing advertise»
meni The Vapaus is the best advertising medium amon
Ae_FinnJsh People in Canada;
Can^daan ykai vk. $4.00, paoU vk. $2.25, kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 76c.
j Yhdysvaltoihin ja Snomeen, yksi vk. $5.60, pnoli vk.
J8.00 ja köinie kk. $1.76.
Tilaukflla; joita ei senraa raha, ei tulla lafaetlfimään
paitsi asiamiesten joill» on takaukset.
^ keiran julaistuista ilmotokeista 40c.
palstatuomalta. Suurista umotuksista sekä iliootuksistn
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. lisää
Jok^It^; muiatovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c
lefta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotnkset $2.00 kerta
$S.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lataantieto*
ja osoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme-kertaa.
-.iTilapäisilmotukBista pitää raha seurata mu­kana.
Joa f|tte milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjefeseenne. kirjottakaa uudelleen liikkcehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
' J. V. KANNASTO,tiikkenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lanai^tain
lehteen torstaina kello 8.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
ijome St., Puhelin 1038. Postiosote: *
fl^fcgg;' gndbufy. Ont.
Besrlstered at sthe Post Office Department, Ottawia, as
•^»•opd clflP!» matter.
IVcmantalain liitto pääomain
luoklcataistelnjärjestö
V Canadan tehtailijain liitto on pitänyt juuri vuo­tuisen
konventioninsa Torontossa. Sanomalehtiuutis*
ten mukaan tilaisuudessa oli edustajia Atiannin meres­tä
Tyyneen mereen saaklc^ Joka osottaa Canadan työn-antajain
(järjestöllisen voim^ laajuutta. ;
Työnantajain järjestöt ovat vasta myöhäisemmän
Jcapitalistisen järjestelmän tuotetta,/ Ne ov^t vasta
«viVtte yuosina muodostuneet koko tnaata käsittäviksi
tiehtailjjaiiii J^ir^taiksi taistelu- ja suojelusjärjestöiksi,
joiden tefitäväfl^ä m pelkästään työnantajain luokka-etujen
valvominerf/ ovat alunpitäen muododtU'
xieet ennen kaikkea vastapainoksi, työväen unioille.
Käytännöllisissä taisteluissa, Iftkkojen ja muiden työ-taistelujen
puhjetessa uniot jotihivat aina ensi kädessä
pke({)i?Hn tyijnnnt^jaln liittojen kanssa.
. p Samoin kuin alkuperäiset työväen järjestöt, niin
työöflntajainkin liitot syntyivät epsiliBl tilapäisiä tar-kotul^
sia varten. Mutta samoin kuin työväen järjestö
«f ypinut jäädä tilapäiseksi" laitokseksi ko^ka kapita-lismi'^
astut- pysyväiseksi y^iteiskuntolj^rjestylcsey ja
johti lökk&amaUa työläiset yliteentörmäyksiin kapita­listien
kanssa, samoin työnantajatlkin ovat keittäneet
likostaan 'vakituisen aseen palkkaorjiaft$a vastaan,
pienimpiä kapitaliatiryhmiä edustavat yhdistykset ,ova^
laajeiiiiieet tuossa tuokiossa koko maata Icäsittävibi
inHvl6».kapitBliBl{@H llitolkBl, joissa yksilyisen ka.
1 'pitalistin ön äliäiuttftva yhteisen kurin alaiseksi ja jot­ka
kaikissa suhteissa ovat pääomanomistajain yhtei­siä
etuja ajavia luok-kajärjestöjä. Tällaisien järjestö*
jensä kehittämisessä ovat työnantajat j^ässeet paljjort
edelle työläisistä.
Ei löy^y enään sita teollisuusalaa; jossa järjesty­nyt
työväestö ei joutuisi olemaaHVastak^^ työnan-
' tajain liiton kanssa. Yksityisisfein kapitalisteja koske-ovissa
lakkotapauksissa ly&nantajain liittoon kuuluva
tyofiatitaja joutuu riippumaan järjestönsä ohjeista ja
määräyksistä, samalla kun aineellisesti ja moraalises­ti
se seisoo jäsenensä takana. Hyvin yleisiä on, että
lakon puhijettua jonkun työnantajaliiton jäsenen työ­paikoissa,
liiton toiset jäsenet lähtevät avustäMaart
, häntä julistamalla työnsulun, vaikka niillä fei olekaan
mitään selkkauksia työläistensä IcaMöa. Mustalista
on niinikään työnantajaliitot &äe, puhumattakaan sii­tä,
että kapitalistit litltöhsa kautta'ja sen takana ole­vien
pääoniaift Voimalla käyvät lakkaamatta hellittä­mätöntä
taistelua työväen järjestöjä vastaan monella
muptoa. Työnantajain liitto sanalla sanoen on työn
»iistä] ille pääpiirteissään sama mitä unionistinen jär­jestö
bn työläisille. Se on pääomaherruuden luokka-taistelujaosto,"
joka toimittaa ne telhtävät,, mitä yhteis
kunnallinen elämä ei suorastaan jätä trusteille, val­tiolle
tai muille vallitsevan yhteiskunnan laitoksille.
' Työnantajain liitto, selvemmin kuin mikään muu,
on omiansa osollamaan kuinka välttämätöntä on työ
väen järjeslöljen kehittäminen.myöskin työläisten yh
teiseksi luokkajärijestöksi, unioiden luominen koko
työväenluokkaa edustavaksi teollisuusunionismiksi ja
meidän valtiollisten taistelujemme kehittäminen kaik­kia
käsittäväksi vallankumoukselliseksi puolueeksi.
vuoksi, että myöhempien sukupolvien työläisten ei
enään tarvitsisi suorittaa sitä rasittavaa ja kärsimyk­siä
sisältävää jättiläistyötä, >mitä Marxin teosten teo­reettisiin
ja opillisiin rakennelmiin sisältyy. Hänellä
on niin tavattoman paljon tyhjentävää sanomista mel­kein
kaikista j^teiskunnallisista kysymyksistä.
Multa sittenkään marxilaisuus ei edellytä, että mei­dän
nykyajan luokkataistelijain tulisi vain opillisesti
kerrata hänen lausunnoitaan ja opinkappaleitaan, Mar­xilaisuus
vaatii meiltä itse kultakin ensiksikin hänen
määritelmiensä ja tietojensa elävää ynuriärtämistä ja
ennen kaikkea niiden hedelmöittämistä luokkataistelun
elävibi (Ajeiksi niissä oloissa^ joissa me elämme.
Täytyy nimittäm muistaa, että marxilaisuus ei ole sit­tenkään
opinkappale, vaan ohje köyhälistöjoukkojen
luoikkataistelua varten käytännöllisessä elämässä.
Ellemme me kykene itse löytämään marxilaisuut­ta
ja-sen teorioita vastaavia käsityksiä elävästä elä­mästä,
silloin me emme ikipäivinä voi tulla kunnon
luokkataistelijoibi. '
Luokkataisteluoppi ja käytännölli­nen
elämä
Itsetietoinen köv-hälistö ei turhaan j-ha uudestaan
ja uudestaan käänny tieteellisen sosialismin esitaiste­lijan
Marxin puoleen silloin kun halutaan sanoa jota-kbipätevää
tärkeissä ihmiselämää koskevissa asioissa
"mahdollisimman asiallisella ja järkeen menevällä ta­valla.
Marx ei turhaan kuluttanut suuria ltdijojaan,
sji^ällisiä tietojaan ja salaman kirkasta älyaan toto-liallislen,
ialo^dellisten ja valtiollisien olojen ja lai­tosten
tutkimisessa. Kun hän vaihtoi porvarillisen
hiaäilinan^J^nen kyvyistään tarjoamat mukavuudet ja
edut taloudellisessa ahdingossa ja suorastaan nälässä
feläväh tutkijan elämään, teki han sen ikäänkuin sen
Mikä oii neuvostovalta?
Sikäli kun puhutaan neuvostovallasta^ täytjy sitä
äsitellä ennen kaikkea Venäjän vallankumouksen luo
muksena, Joka niin niinensä kuin rakennelmans^in
puolesta on luonnollinen tulos Venäjän työtätekevien
joulckojen vallankumouksellisesta taistelusta. Neuvos­tovalta
on työläisten ja talonpoikien joukkojärjestÖ
jen valta. Se on proletariaatin luokkadiktatuurin val­tiomuoto.
Sitä on verrattava Marxin ja Engelsin jo
«Kommunistisessa Manifestissa» antamaan määritel-mään:
«Proletariaatti taistelussa porvaristoa vastaan vält
ämätlömyyden pakosta yhtyy luokaksi, vallankumouk-,
sen avulla tekee itsestään vallitsevan luokan j a vallit­sevana
luokkana väkivaltaisesti hävittää vanfiat tuo-antosuhleet..
» ' '
Neuvostovalta merkitsee köyhälistön jäijestymistä
vallitsevaksi luokaksi. , Siinä siis työtätekevät joukot
itse toimivat, ottavat osaa hallintopn, luovat uutta mail-maa.
Työläiset, puna-armeijalaiset ja talonpojat muo­dostavat
valtavan enemmistön kansasta. Neuvostoval-
;a on siis sen takana olevien joukkojen jäi^jestynyttä
likeltä. Eikä se toteuta ainoastaan poliittista, vaan
myös taloudellista uudistusta. Sitä kuvastayat jo-neu-vostovaalitkin)
jotka toimitetaan työpaikoittain' eikä
alueittain.
Porvarillinen demokratia piläl^ työtätekeviä jouk­koja
pääoman orjuudessai ja virkavallan orjuudessa,
Silloin tällöin saa käydä äänestämässä. Lopun hoitaa
byrokratia ySeisessä hallinnossa ja kapitalistit tuotan­nossa.
Työtätekevät joukot ovat ainoastaan riistämis­iä,
orJHUltajnista, pplkemista ja pieksämistä varten.
Sen parlamentti on asefettu soriojärjestetmän^^^^^^^^^^ har­vainvallan
yiikunslehMöl.
Porvarillineri parlamehttärishii estää «räa'ät ffiaS'
sat» sotkeentumit§tä valtiollisiin jä
Farmari loukaiinut ma­jesteettia
Fred Mclntyre niminen farmari
oli muutama päivä sitten vastaa­massa
Garonin, Sask., oilceustalolla
liian vapaasta mielipiteittensä lau­sumisesta.
Parmariukkoa syytetään
«naijesteettirikoksesta», jonka syy­töksen
hän on saanut niskoilleen
puhuessaan viime talyena eräässä
farmarien kokouksessa. Mclntyren
väitetään puheessaan sanoneen m.
m; seuraavaa:
«Pidän itseäni yhtä hyvänä inie-.
henä kiiin kuningas Georgekin on.
En pelkäisi haastaa häntä juokse­maan
kilpaa, painimaan tai tappe­lemaan
kanssani, vaikka hän onkin
ruokittu ja Tävittu erikoisemmin
valituilla herkuilla. Jos minä sai­sin
pitää pääni, niin menisin Ca-iiadan
rajalle ja nuijisin aivot jo­kaiselta
titteliherralta, joka vaan
yrittäisi tähän maahan tulla. Enkä
tulisi tässä liioin ereii^ymään, sillä
tiedSn aivan hyvin mihin paik­kaan
iskisin.»
miin, jotka bn suoritettava hyifölcifMhien ja
tien kautta. «Massoille»-kÄuvd^ ker­ran
vuodessa vetää «pollea», ja taas tehdä työtä. Hfer-roille
kttulttö kaikki nmu.
SräS§&ä kaikkein huomattavimmista kirjasistaan
IftUfeiiU Lenin, että proletaarisen diktatuurin tdlitävä-nä
on opettaa jokainen kyölckipiikakin'valtion hal­lintoon.
Se ei ole paradoksi. Neuvostöjärjestön kaut­ta,
j'ohon liittyvät muutkin työväeri joukkftjärjestöt, ve­tää
neuvostovalta kaikki työläiset ja talonpojat mu­kaan.
Tehtäviä ei ole jaettu, kuten porvarillisessa jär­jestelmässä,
lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin, vaan
neuv9stot itse hoitavat molemmat.
Neuvostovalta hävittää sen jäkääMuniisen, «mas­soihin
» ja kÄi^makerrokseen, mikä &n peruspiirre läpi
koko Jiorvarillisen, maailman. Neuvostovalta tekee^
työtSlekevhtä joukoista isännäftv Se siis hävittää kaik­kien
^Böjen eluoikeutetUfl 'aseman. Siksi porvarit
jä taäYitumukselliset vihaSVat neuvostovaltaa. <
Kun vallankumouksfeftinen köyhälistö l i e t t ä ä edus­tajansa
parlamenttiin,-menevät ne sinne agiteeratak-seen
ja organisctratakseen joukkoja luokkataisteluun
elinehtojensa, valtansa ja vapaulens puolesta, kuin
myöskin kehittääkseen parlamentista asetta niin pitkäl­le
kuin' mahdollista vallankuthouksellisen köyhälistön
käsissä.. ' •m
Tuölustussöte^'
Balkaniin maista^ tulleet viestit kertovat, että neljä
eri valtakuntaa oU ryhtynyt panemaan solajbukkojaian
liikekannalle maansa rajojen ja oikeuksien puolustami­seksi.
Kreikka ei halua muuta kuin puolustaa, turk­ki
puolustaa, TseMco-Slovakia |>nölu5taa j a te-Slaa-via
puolustaa. Ei mitään äötä^Sia aikeita eJka ase-toimia
paitsi mila maan puolustus vaatii.
Puolustustaikotuksissa myöslun Ranska pani toi­meen
Ruhrin alueen valtauksen. Suutisbdassa ei ybi-kään
maa oman selostuksensa mukaan ollut mukana
muuta kuin puolustustarkoitubissa. Kun Saksa jakeli
sotajulistuksia oikealle ja' vasenmiaflle, selitettiin-sitä
tehtävän isänmaan puolustamiseksi. Englanti ja Rans­ka
ennen kaikkea vain puolustivat, joskin samalla «te­kivät
maailmaa turvalliseksi kansanvallalle.» Koko
ihmiskunnan historiassa löytyy tuskin yhtä ainoaa ta­pausta,
jolloin jokin yalla olisi avoimesti heittänyt
puolustuksen naamarin ja lausunut avoimesti hyök­käävänsä,
hyökkäävänsä niin pilkalle kuin voimat
riittävät
Mutta paAaimmatkaan puolustusselitykset ^vät
ole koskaan voineeet salata porvarien asevoimien to­dellista
luonnetta.
Kysymyksiä ja vasta-
^^^^^^^^ u^^
— Historiassa tunnettua «Satavuo­tista
sotaa» käytiin Englannin ja
Ranskan välilläj ollen, sen suurim­pana
aiheena englantilaisten ja
ranskalaisten Aionarkistien ja feo­daaliherrojen
alue- ja valtariidat
SätaVuotinen, sota alkoi .vuonna j 13-
37 ja päättyi ilman varsinaisen rau­han
solmiamista v. 1453. \ Sota ei
aina merkinnyt yhtämittaista «rin­tamalla
» oloa, joskin kummaltakin
puolen lakkaamatta elettiin sodan
merkeissä ja virallisesti sota oli yh­tä
mittaa käyhnifiaä,
— Canadan Seitsemän SuUrinta
jokea ovat: Maekenzie, St. Law-reiicej
Yukon^ SNelson, Saskatohe-wan,
Peace ja Churchill.
-n Canadan pääelinkeino on
ge Gale kertoo «Historiallisia tari­noita
vanhasta Quebecista» nimi­sessä
kirjassaan, että «Joskin Que-hecissa
oli vain harvoja neeketeitä
entisaikaan, niin oijuus vallitsi sil­ti
siirtokunnassa vuodesta 1749 vii
me vuosisadan alkuaikoihin saakka.
Quebecin kaupun^ssa ja piirissä o
vuonna 1784 kahdeksankymmentä
kahdeksan neekeriorjaa, samalla
kun monet lojalistiperheet Ylä Ca-nadassa,
samoin kuin muutkin lo-jalistit,.
jotka asuivat Nova Scoti
assa, New Brunsvickissa, I^ince
Edwardin saarella ja Cape Breto
nissa, omistivat orjia, joita myytiin
julkisilla markkinoilla enimmän tar
joovalle.... Aikakivjoi?sa fiiainitaan
|että eräs Kirkes toi neekeripojnn
Quebeciin vuonna lö29. Orjia myy­tiin
Ala Canädassa vuosina 1784
ja 1788. Voimakkaista, terveistä
miehistä maksettiin 50 punta^. Or­ja
ilmotettiin myytäväksi Quebe­cissa
niinkin myöhään kuin 1793,
Se oli terve, miespuolinen mulatti
23 vuotias, tottunut taloustyöhön
puhui ranskaa ja englanninkieltä
ja sopi kaikenlaiseen raskaäseer
työhön.,., Three Rivergin ;a Mont­realin
valkoiset asukkaat omistivat
melkoisen määrän orjia vielä niin­kin
myöhään Luin 1794.»
Monissa muissakin historiallisissa
teoksissa selitetään Canädassa val­linnutta
neekeriorjuutta. JDta. ku­ten
edellä olevasta ilmani. Kng'an-nin
silloisen kuninkuuden; uskolli-
.«et kannattaja; olivat täällä etu­päässä
ylläpitämässä.
Uusia kysymyksiä
— Kuinka pitkä on Volga virta?
Onko se niin suuri kuin Missisippi?
— Mistä Winnipegin kaupun­ki
on saanut nimensä?
— kuinka suuri on Nova Scotian
asukasluku?
•— Mikä on työläisten luokkatais-teluasioiden
yhteydessä .usein mai­nittu
Dred Scott juttu?
— Koska tapahtui San Fi-ancis-con
maanjäristys?
Määilinan: tiedettävästl pienin
kaia löytyy Buhl järvessä Filippii­nien
saarilla, jonka nimi alkuasuk­kaiden
kielellä dii «Smarapaii», ifiUt»
ta tieteellisellä Äiihit^^^
taan sitä «Mistichtiiy^s luzonensis».
Tämä kala kasvaa korkeintaan puo­li
tuumaa^ pitkäksi. 'Amerikan Ijuoiii
nonhisto*lallisen niugeon johtaija tri
Fredric iucas..selittää, että . nämä
kalat ovat niin/Jpieiiiä, että kahdek­san
keskikokoista kalaa painaa 130
milligramma ja yhtedn paunaan
niitä menee 3,500 kappaletta. Yh­teen
tonniin lasketaan, nijtä mene­vän
14,000,000. kappaletta. :^
— Canädassa on vallinnut sa­manlainen
orjuus kuin YhdysvaK
loissakin oli ennen* sisällissotaa. His­toriallisten
tietojen mukaan orj uus
sai alkuns? Canädassa vuonna 1629,
jolloin ensimäinen neekeriorja tuo­tiin
Quebeciin: Amerikan itsenä»»
syyssodan jälkeen alkoi orjuus le­vitä
huoniattavassa määrässä Cana-daan
Amerikasta tänne paenneiden
Englannin kurtingäskunnalle uskol­listen
orjaisäntain mukana. Geor-
Susi lammasten vaat­teissa
Suomesta täJiän maahan tulevat
valkaigijait ovat usein väärien tie­donantojen
perusteella keplotelleet
itselleen työväenyhdistyksien todls-tulreia,
joiden nojalla sitten ^^yrki-vät
täällä työväenjärjöStöjen jäse­niksi.
Yhdestä sellaisesta ta!pauk-sesttt
ilrtiiOitettu Buffalon osas-tdlU
seuraavanlaisella; kirjeellä, jo­ka'
puh,uu itSe puolestaan:
Vaasa, toukok! 4 p., 1923
Jtyvät toverit; • ;
Täältä önaikaigemffiin lähetetty
todistus, jonka ön antanut Jalasjär­ven
Keskikylän työväenyhdistys ja
mie olemme äefl leimallamme ja ni-millämme
varmentaneet: Matti Nie­melästä,
Jalasjärven YlivalHnkyläs-tä
ja on siinä todistettu, että hän
ei ole vapaaehtoisena ottanut osaa
V. 1918 luokkasotÄtin työläisiä vas­taan.
Mutta «ji; onkin saatu tietää
jälestäpäinv että hän on ollut Vapa­ehtoisena
porvarien armeijäBäa ja
pyydämme teidän tästä si^Ja tie­dottamaan
ja peruutamme «liäisem-man
todistuksemme. On ikävä kun
niistä ei tahdo saada oikeita tietoja
joten tulee tällaisia erehdyksiä, mut
ta sille ei mitään mahda.
Toverillisesti,
Vaasan läänin etel. vaalip. Sos.
piiritoimikunta.
, K:tta Antti Ojala, Sihteeri.
KehoittA vaaleihin oiaaottoon.
Wot^ers Party on asettanut H»^
ry Bryanin Thunder Bayn piiiiu eh-dbkkaaiksi
Ontarion. parlatfftHttiin.
K, Kansainvälisen jä Workers Par-tyn
ohjelman mukaan osanotto vaa­leihin
on yksi osa niistä keinoista
ja menettelytavoista, jolta vallanku­mouksellinen
köyhälistö käyttää
pyrkiessään päämääräänsä. Sen
avulla ja sen yhteydessä voimme
levittää luokkaoppia ja tehdä val­lankumouksellista
akitatsioonia vie­lä
luokkatiedottomuudessa elävien
työläisten keskuudessa, heidän luok-katietoiseksi
saattamiseksi. Vaalei­hin
osanottoa voimme käyttää yh­tenä
keinona riistäjäluokan irinta-man
heikentämiseksi. Näinollen siis
ei pidä olla yälinpitämätöii vaalei­hin
osanottoon nähden. yall&n"ku-mouksellinen
köyhälistö kuHciessaan
kohti kommunistista yhteisljtmtas
järjestelmää, tietää ettei vaalitoi-minnalla
yksinomaan • ole ^kaikki
«autuaaksi» tekeVa vaikutus, kuten
toinen kansainvälinen opettaa. Me
annamme sille suhteellisen arvon,
jota arvoa meidän 6n käytettävä
hyväfksemme, eikä jäädäsyrjästä
katsojiksi. Sellainen teko olisi sa­ma
kuin hylkäisi yhden vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen menet­telytavan
ja aseen riistäjäluokan
heikentämisek-si. Jokaisen suomalaK
sen joka on äänikelpoinen ja joka
asuu Thundier Payn piirissä, velvol­lisuus
on ottaa vaaleihin osaa ja an­taa
äänensä Woil£ers Partyn eh­dokkaalle
Harry Bryanille.
Siis toimintaan suorittamaan yk-l
i murto-oia siitä tehtävästä, johon
vallankttmouksellinen kansainvälinen
työväenliike meitä kutsuu ja veK
voittaa!
P. Arthurin Piirikomitea.
Maa- jä Äietsäilyöräfe^
ten kansainvälinen
järjestairtyiriiÄen
Maa- ja metsatyÖläisten amma-
'tiäih€'n järjestäytjrminen on kaikis­sa
maissa sangen nuorta. Mikäli
heidän järjestöjään on pllut aikai­semmin
olemassa, ovat ne, kulke­neet
yleisen ammattiliiläceen yhtey­dessä
ja rinnalla. Vasta maailman­sodan
jäikisenä knmouskäutena ai­kovat
maa- ja metsätyöläistenkin
heikot järjestöt osoittaa suurem­paa,
kansainväliseenkin mittakaa­vaan
laajenevaa elinvoimaa. Täl-
Saadaksemme jokapäiväisen leipämme me olemme uh
me, ruumiilliset ja henkiset voimamme aamusta iltaan a u r i " " * **
la myöhään yöhön. M olemme kuivanneet soita, suurilia"?^"*^'*
hedelmällisiksi viljavainioiksi muokanneet. Korvet me o l ^ ^
maiksi kaataneet. Me olemme niihin kalliin elämän ^,\xTt^
Oraat me olemme kyynelillämme ja verellämke hellien kostut 11 """^
Kun viljepellot kellertävinä hedelmöivät, kun tuleentu '
meille näyttivät, ikäänkuin osottaafkseen meille olevansa v a T ^
semaan kaiken työmme ja vaivamme, niin me ne leikkasiml""" ' ' ^^
hin kokosimme. Hedelmällisestä sadosta me ylistyksen i . H v , ' ^ ' l
keuteen kannoimme. ^ M
Mutta nukkuessamme punoivat riistäjät katalia juoniansa He '
livät meidän tuotteemme. Lakiensa ja oikeuksiensa jykevillä 1''^'^
ja salvoilla he varastomme sulkivat. Heille kuuluvaksi yksitj/**"^
suudeksi anastivat he meidän työmme, kärsimyksiemme ja vaiv^*'*'^^
tulokset. Ja me tyydj-imrae tähän «luonnolliseen» ja m u k a ' " " I ?
.... .... .... '• . . . . . .''"Uonnoiv
sen voiman maaraamaan maailman -järjestykseen. Vuorten r r'
asustimme. Siellä me niiden sisään tunkeuduimme, löytäaks/"^'*
inhimillisen maailman tarpeita. Sati)ja jalkoja maan alla, ijmatt
ja vetisissä maankerrostumissa me hikoilimme ja uhrasimme voiiT"'^'
kuparin, raudan, hopean, kullan y.m. jalojen metallien etsinnässä T " ^
ryämien alle ovat tuhannet meistä kuoliaaksi musertuneet. Kiviloht
reet ovat jäsenemme, ruumiimme ruhjoen silponeet. ^
^ Koneita me valmistimme auttamaan Ja helpottamaan ruumiil!i..j
työtämme. Rakensimme tehtaita, joissa koneiden a v u l l a kuuineentamL
sella kiireellä valmistimme ne tarvetavarat, joita Jhmiskunta tan-itsi r i l
äessään eteenpäin suurta kehity«csen tietään. Tditaissa meidän aitul
me, siskomme ja tyttäremme kankaita kutoivat, sielunsa hempeät valot
niihin juovittivat, po^iensa punalla n6 värjäsivät ja silmiensä säiliini,
lä silittivät. Isämme ja veljemme uupuneina horjahtaen, jätliläi mäL»^
en koneiden ja vauhtipyörien kitaan suistuivat.
Niin, paljon olemme me kuluttaneet voimiamme j a uhranneet
ämme, luodaksemme hyvinvointia. Mutta vähän, tavattoman vähän olein
me saaneet itse nauttia. Kaiken rikkauden keskellä olemme näbeft
nälkää ja sortuneet .puutteisiin. Kaikki tämä on tapahtunut siksi, elta
olemme antaneet johtaa itseämme, olemme heittäytyneet toisen, t)o'ä;^
cemättömän luokan tahdottomiksi orjiksi. He ovat meille Siinain vuo­rella
lakeja laatineet. He lähettivät keskiiuteemme pyhät prelaattin«a,
lakottaakseen niiden avulla meidät yhä vaan pysymään tyytv-väisy7(les-sä
ja nöyryydessä. He meille elämämme tien viitottival, kaitaisen jj
oiijantapfpuraisen. Ainoastaan sitä tietä kulkiessamme he sanoivat md.
dän saavuttavan onnemme ja paratiisin kuoleman jälkeen. Alistuen Ju-malaa
pelkääväisinä olemmekin kulkeneet sillä tiellä, paimenierarae ja
öhtajiemme aijaessä meitä yhä syvemmälle ja syvemmälle rotkojen um-
.pi^okkeIoihin,*ikäänkuin karjan Mitä pitemmälle me heidän
viitotlamaänsa tietä kuljimme, sitä syhkemmäksi kävi rotko. Mitä svn-kemmältäroiJko
rupesi meistä näytfömään, sitä hurjemmasti he meille-rupesivat
kirkuen huutamaan: Seuratkaa meitä, omien sielujenne au­tuuden
tähden, seiiratkaia raeitä^. Ja me orjat uskoimme näihin-valheel­lisiin
kehoituksiin ja kuljimme kahleitamme kohti. Vaelsimme kuin lam­paat
riistäjäimme kCTittäyäksi.
Kaikki tämä on tapahtunut tietämättömyytemme pimeässä menneis)\-
dessä, meidän lai^ellessaihme liiontoa yastaan, saadaksemme jokapäiväi­sen
leipämme, mntta riistäijäin sen anastaessa meiltä. , •
Mutta nyt me olemme päättäneet jättää orjuuden ja nöyryyden kur-.
jan tien, jossa elämän vapaa riemu on kyynelikasteeseen sammunut. Me
olemme päättäneet päästä valoon ja vapauteen, jonka..me itse olemme
tuskillamme ja kärsimyksillämme laittaneet. Me tahdomme j a luom­me,
uuden yhteiskuntajärjestelmän, jossa laiskurit eivät voi riistää tvö-
Iäisten työn tuloksia, vaan työntekijä on oikeutettu saamaan ja nautti­maan
työnsä kaikista tuloksista, meille kuuliivan jokapäiväisen lei\an.
Entisille riistäjille me olemme päättäneet julistaa vapauden alistua sille
tielle, jota myöten me olemme päättäneet kulkea. Niitä vastaan, jotka
yhä tahtovat pidättää meidät orjuudessa, jotka tahtovat pitää raeidan
tiemme edelleenkin orjantappuraisena, rae julistamme taistelun, l u i ^ a -
taistelun. Sen tähden me taisteluhaarniskaan pukeudumme, omat aseet
taomme ja matkaohjeet laadimme. Meidät on vallannut valtava taL^te-
.luri halu, sillä me tahdomme lyÖdä maahan ne teflkeet, j o t k a tähän asti
ovat olleet meidän oikeuksiemme ja vapauksiemme tiellä.— X
löin syntyy maatyöläisten Internat- kielteinen. Kaikki kongressin paa-sionaale.
jtökset olivat jääneet pelkiksi ti-
Se perustettiin Amsterdamia kon-^ noiksi. Internatsionaalen am.ter-gressissa
elokuun 17—19 pnä 1920 damilaiset sovittelijajohtajat olivat
yhdeksän maan valtuutetun edus-tafeissa
'2,079,000 työläistä. Kong­ressissa
vallitsi vallankumoukselli­nen
mieliala ja tehtiin siellä sodan
vaaran torjumiseen, työläisrten saa­vutettujen
oikeuksien puoltamiseen
ja 8-tuntisen työpäivän voimaan-jsaattamistaisteluun
ryhtymiseen vel­voittavia
päätöksiä, joiden tuli ni­menomaan
olla valitun Toimeenpa-nejvan
Komitean työohjelma. Kon­gressin
hyväksyvässä loppupäätel­mässä
sanotaan suurin sanoin, ja
todella laajojen työväenjoukkojeri
ajatuksia vastaavasti, että maatyö­läisten
Internaitsionaale crohkeaa es
tää kaikki sodan yritykset eikä epäi
le julistaa kansainvälistä maatyö­läisten
lakkoa, jos tilanne sitä vaa-tii>.
,
_ Tällaisia päätöksiä teki ensimäi­nen
kongressi. Seuraava kongressi
pidettiin, kahden vnoden peräsftäi
eli elokuun 15—17, pnä 'Wienissä.
Millainen oli nyt tuon suurijäseni-sen
ja luokkataistelun merkeissä ja
selvin suuntaviivoin perustetun in­ternatsionaalen
asema? Oliko se
täyttänyt tehtävänsä, vallarikumo-nksellistuttanut
proletaarijsoukkoja,
lujittanut niiden rintamaa ja pan­nut
täytäntöön edellisen kongressin
päätökset?
Eri maiden vallankumouksellisten
maatyöläisten vastaus on katkeran
menetelleet täysin yhdenniuka'«e"i
2 Internatsionaalen keltaisten pää­miesten
, kanssa: pettäneet kongres­sin
päätökset ja jättäneet työläis­joukot
hajanaisina yllä kiihkeiinJiun
hyökkäämään maäkapitaalia va.
taan.
TäUainen oli siis tilanne toisen
eli Wienin kongressin kokoontaer
sa, joka sekin vain totesi jo^fitajain
hajoitustyön kantaneen seuraavan
hedelmän. * Vaikka edustettuna ol---
kin 13 maata ja v a i k k a maatyola»
ten järjestäytyminen kaik^au
edellisen kongressin aikana oi! o-lut
noiisussaan, ei nyt Internatsi')-
naaleen enää kuulunut kuia
218,000 jäsentää Ja tämä kongres­si
oU edeUeen omiaan v a i n la-^aa^;
uuttamaan työläisten mieliä.^ ^
mitä muuta kuin suubtumusui .
lamaannusta se aiheuttaa, kun^^_^^
meenpanevan Komitean kerto ^
sesta käy flmi, ettei' ^^^^^^'Yy
maisen kongressin päätöstä oie
otettukaan tosimielin toteutta!u_^
kun kongressin puheenjohtaja i
selittäessään jfejain ajamaa
tilkkaa lausuu, että «meidän ei
pyrittä-vä haintsemaan tor^e
me eikä.myöskään vastusur-a^
Luökkaraufiaa, alistumista ^
riistäjän tahtoon, nämä hefj» ^
Wienissäkin ohjelmanaan a J ^ e ^^
srvät Eikä: siinä, olleet