Vapaus, March 13, 1948

              MM
m.
•'f
i l
•r'
i i i i i
IlJteii iloltarifcriisi
voidaan ratkaista? 1
Kirj. lAtith McMurray
k j j r . ' U S A ; , d l - . r . -
, ' r b 5 i : ' rÄi/Cd i^mi-v- j f - , r;/ -.Äin
p j l j j : ' . : r i » p r ' f O i / < m: Aot,'/*'.-, viui—
L-Ixnaäla oj. '.tl/Ä-,., ' j-ou^ i ' ' . ' - . ' . f n >
5i<! kVM fn':da- r .'."s*-a iiij^rr.mir. V/a
Ss.ret'lJn £o:a-n.>u/:n:i«'lr.'i.'iar}. alenr.a-c-
Jintasoamni*'- k)j3utufi!av.-ir:r.fd'rt hm
to.ten nou-Ttif! t«Kja ja JasKM- mlou •
temmf: t <^o 15! &uusrx>U:n»jaa!;.suutt:
m u u t t a m a l l a maarnme.: rstiikH-iilnt
C a n a d a l i a OM riJtiava-stj rnat<.riaalejn
työvoimaa ja laiuja .vaattaakM-mm-kauppammf."
U . S A M I kaiLHKa vicnuvoj?-
tO'.sekfii vuoden tai k a h d e n a i k a n a t i -
ka ole imtaan syytä kohottaa tt-oll!-
suustuotttittemmf h i n t o j a , - v a a n s a l -
fcimm^ n»; p a u i v a K t o m JaAicemaan työ­voiman
tuoiiavatsuuden hsaamis^.-Ila
k u t a k i n iavarayk.?ikkoaicohtl. Joka on
p<;ru.stfki}tt a!hx!A<;rnmilh' hinnoJlle.
•; T a r k t - i m m a i tuoiantoalat, jotka C a ­nadan
talouÄpoIlJtllSJiila ..syLSla täytyy
XÄ Jijo^-ar^n^-in arvo
^ i j J - ' - u • >oVf . 'a
, ?,5sjLjf.<rnri: i ; < . f ' . i. rJi'h r, ko)-
\mrru *ffil' -'^v^ala.in p<in'. n JyobcJn '
1&2%0 »voldWia, j'-tka ".avumvat
korkf<jn am.'na?.rita;don r . a i ' ? ^ i:ud'rn j
t ; ' : ' P P . ^ i - ^ ' a t<'.Ih-.uuk'- -SH Jos n y i ;
tr.mrnviim kr/jhnh-, tora.»,- j a kone-1
•ra yj^imy.rr-'^A\imWf:(-.n 10l.OöO työL-iis- '
' a . r. : n r,' \o. ,vat t u o t ' a a v lS4'i •
hirjiojen mukaan S-SOO/JOOZ/X) i^. Tikin (
p. u i " - ! - . J i o r r r . l i taiout^^mrae hf-rrak-ii •
naiden kolrntm pcTy.^t<;oUisuuden a l a l ­l
a ,
. Vurxiesta 1939 i-uoteen 1943 työläss-t<?
n lukumäärä Canadan t^:<»lli.'i!uu8lau <
tozssjixa nouÄi O.S«,fiO'J:.sta l,241,000:een '
> i i ; a rnorumutjcasjsimpia lulenjoht^j-i
;n.strumfntr,tja,- opttllisia vaimeita,
r a d a r e j a , J a langattoman-Ifmiaili.mfn:
/.ont-ita. lan/Cktja ja kom-kivaareJ'J
. ' u o t f t t i iM joukkoiuotantona iniljaar-.
d:en d o l l a r i e n arvosta. - Jo.'; haluammy
;iaasta. ruppurnattomaksi Yndysval-ia
kMBOittiisti ~ mNi fmkAi noin 100 edustajaa
olyfflpiakisoihifl
Swe4lish American Linfrn V'alkois«.'n vukinkdaivaston uusin alus, moottonlaiva
'.SU>ckholm" saapui maaliskuun 1 pna. n«rilKyimatkaJlaan Xew Vorknn 271
xnatkastajan kera, joiden joukossa oli myöskin Linjan teknillinen johtaM^^ric
r h . <*hriStians.son vhtmn paakoRttonsla (jot^fponsta. lian oh yhde&sa laivan
kapteenin, Wald«'mar .fon.ssonin kera. perin tyvtyvainen ensimmai.sen purjeh.
duk.sen johdosta, .itocklioinn on kolmas samanniminen laiva linjan 33-vuo.
tisessa hkstoria-vsa. l . n s i m m a i n e n —.•jtmrkholm", jonka hnja hankki v. 19L5.
oli myös ensimmäinen laiva, joka aloitti suoran .\tlannin palveluksen Kuotsin
Ja yhdysvaltain valilla
'-nnen s/>taa. .Sita ei ko>
a nmereen.
TonaUt. - - T a a l i i ; pideiysgd Ca-'ia -
d a n olympia^ixkojuitfeiir: koJEOUjcses-sa
Iaad::rjj*-r. .a i - j y ^ a x s r i f . ^ - i . stiUr-n.-
t<:;rr!if;n i a u i s a r i t u h i i CanaOitn eai:.?-
' u : . Lor.v>-.:> oir.mp.Alai^iC.iyjiÄsa k^sit-
':Äinaan rjo;ri ^-^aiakunta • ciipzih}ä.z.
j o i d en • J:-.'=aiCii: ' ia.rit'iet&än .• nuoitÄjia,;;
- ; i i i r . ^ n t a j i a . . ja «:ar5jjoita biina. m a a - '
r i n , että <£C)io eau5tuj££en l u x u m a a ra
iäaitaaiKCJhota I2S—n k u V . f - f - v i.
. SuunrxiteJmai eaellyiiava!.. r a t a - j a i
«cen;taurhe;luun Janeteitavan 26 . k i l ­p
a i l i j a a ; lojGe;; hsak-S; p u a i i i l a h e i t a a ;
kaik.^iaan vii.':i n u o l t a v a a , valmentajaa :
j a k a i t s i i a a : , U i n t i k i i p a i l u i i i i n o n t a r - i
.coitus lahe-iaa 10 K i i p a J l i j a a ; miek-'
kailuu.". .3. fiou-jjun 16; k a n o o i i i k i l p a i ^
l u i hm 7. n y r k k e i l y y n 8 .pamufi 3. p a i -
norxv.osf.mn b ja k o n p a l l o k i l p a i l u u n ,14
k i l p a i l i j a a . ...
Naiden lisaKKi laheic-taaii vaimi.stc-l
u k i i p a i l u j a .seuraamaan yk.si t a r k k a i -
' LiljeralJsmlR,"' p>or,-aHi5en • .dernokra- ,
: :aan j a VÄpaana-ebj^—denaika-on-.par -
: Jautiamattoma-su oh:. S:Ita .or. rr*erj-n
y : p o h j a po-^. K e n i i - i v on. Äuitenu.
vaiheeseen: Edistyjtsellujen amei, j o ia
/ a i k o m a a n oi: p o r v a n l l i s e n c e m o i r i -
t.cn k a r j e i s a j a vei keh^zj-i^ta e;ee:i-i
p a m , o n i u r t y n y : työvaeaJIikkeeieen.
; lyovaeniiiite. sosiaalisen ed..5:yksen
. o t e u i t a j a n a on myö.l .nua::aan:5Uud=n
.••odeU-ner. vartija — ei satunnaixen
s u n n u n t a i - j a juhlapaivahumaaniSLiu-i
den. v a a n a r k i p a i v : n a j a koko oleaias-
:' i a o l o on v a i k u t t a v a n humianL-^uUaen.
{ Mi£sa tvöväenliikkeen toiniinna.ssa
e--2intyy s e l l a i s ta r a a k u u t t a k u i n nyky-a
j a : i por,-ar-llJsen Qemokratian t o i -
m i n n a s i a ? Siimailkaamme v am ' k u -
ninkaa!Iis-demokraatt:sta'.'-.Kr.e:kkaa,
j o k a vöi py.sva py.stys.sa ainoastaan
ulkolaisen a v u n - t u r v i n , tai: • f a s i i t i . s -
demokraattista • F r a n c o n Espanjaa
Toinrn •.•Stockholm.;',.rakcnmrUiin lUlia&sa-. juun•[-jj., ..4a.--nnriehdul-seen kolme k ' l m i ! i ! tai.-dollarid.emokraatTuen" Amerikan
Kaan..skKtu.es.,l..j.upot..ttunm>ohemmintdri- • neekenhapeaa Kaikki nama maat
j . a i i i khviliiilen, terak;^en j a koneiden.
Ja ,voi muuUaa. on terak-sen, k i v i h i i - i tuomLscsia m a a h a m m e , - n i i n meidän
^len ja- koneteollLsuuden tuotanto. N a i ­den
tuotantoalojen pfcru.stana lepaa
nykyinen .slvi.stys j a ne k£in>;at. Jotka
voivat kehittää r u m a tiKJtantoalat e i -
','atku kuitenkaan kepitä niita, ovat
joko ulkomauIaiwn. k o n t r o l l i n alaisena
t a i voivat Joulua s i i h e n t i l a a n.
-Vuonna 104.'J- jouduimme m a k s a ­maan
Yhdyfivalloille $487,000,000 Juuri
naiden .alojen
tuonnisUi, kun
[täytyy ja me voimme panna naihinj
teolli.suuk.s;iin . s a t a t u l A t t a ainma.ttitai-r i
toi.'i.i i j o l i h s t a ' E);i.simm.u-,is-a k o m m o T j a i c i - ^ a - Pf
{ viniM ".suureen" . puhee-set-n.. ilraoiier-
{t:inr:vI>jn>,oo.'i'ui;:•'cttu.-'.m'y^ö^^^^ .Portugali
I k u u l u U • n i i h i n -mäihiin JfVtk.-t -Jariv.-it
Salazarin Portugali "hurskaan
fasismin" mallima
: Pait.si omavaraiiiutiden saaviittamir
.^ek.si teräksen j a ..siiUi valnii.stettavien
tuotteiden .<>uhteen, - C a i i a d a l l f r ; on
monta m u u t a tuofanho» liaaru<'*. • JfJ*'-
a e i r JivulJa voidaan ratkaista e d u l l l -
t u o U e l d u i maahan . f,tsii * d o l U i i k r i i s i " k a n s j l l i . v "»sa m i t -
.samaan aikaan oli !takaava.s.sa. -
tuonti tappiomme U 6 A : n kan.sr,a $383,- Esimerkiksi v. 1945 m e o.stimme rajan
000,000 <USA:n raha.ssa), Jo.s m c m c - I oteljipuolelia petroolia $46.000,000 r US
nesty'iCÄe)lisesti ratkaLsi-simme . nama .j A : n räha.ssa) ede.siji. Mutta meidän
kolme tuotannon haaraa, n i i n se v a i - markkinamme .siellä joutuu vaaran
k u t l a l f l i meJdan kauppaamme, mutta
on o|ema.s.sa m u u t a k i n tuotannonaloja.
k u n n i a n kuulua - lan.siblokiiij, .Timo;- :
tus on. vain. vanhaj.i a.siiiinfiian •{<>-:
teaminen. To.sifi.sia:NS.'i on Port.uf,'ali-i
viimei.sten parin vu'K-i.sadan: -aikana ;
o l l u t . E n g l a n n i n , vasallivaHio, jonka •
kotimaiset hailit-sijai ovat. ama olleet
erittäin va.staanottavai.sia Loiuoo.sta!
a n n e t u i l l e vihjeillr
alaiseksi .sl)a mukaa kun t a l o u d e l l i n en | boriin suurlahettila.s j a Opoitoiv hnt.-
k!ertokul>u .Siellä py.sahtyy. Me v o i - i . tilaiset • v i e n t U a u p p i a a t .seza muut
joiden kehittäminen, auitaUsi meidän > .i:imme testaa öljyn Rumaivi.'Uira j a .sa- ! En^Mannin .suUrpaaomnn .f dfi.?;iaiat
ostamaan vähemmän U 8 A ; . s t a J , i k a - ' m a i l a myydä sinne-kuikenlai.sla konei:. I ovat .saaneet.. .suuren vaikut ti.svallan
hottalsl myyntiämme, Jos t a r k a i t a m - i ta. Joita valmistetaan meidän t e h l a i s - j ta.s.sa '•eurooppalai.sen. .sivi.s.ivk.sen e t u -
me n & l l i kolmea teollLsuu-salaa n i i n l <.amnv>: Tämä ysläviillinen k a n s a i n - :vartioa.sema.'5.sa''.
t u l l i i m m e . h u o m a a m a a n kuinka mei^ välinen kauppa luJittaLsi maailman i Portugali on jo kauan viettänyt
dat o n all.st^ittu Y h d y s v a l t a i n mono- < r a u h a a raka.stavien kansojen .suhteita / Jokseenkin h-uomaamatonta olema.ssa-polikapltall.
smln i>olliiikan alal.seksi j a i j a v i i l t i U l s i m a a i l m a n jakaantumista. I oloa^ Maan huomattavimpia .saavu-
P o r t u c a l i n fa.si.smin yhte;lskunhälli-
.seiia. perustana ovat .monopolistinen
r n h a - ja te<jlh.suu,spääoma. .suuirtiian-onu.
sta lut j a t a a n t u m u k s e l l i n e n v i r k a -
m!t':-!uokf:a. Tarkea tekijä . S a l a z a r i n
tu-:cipvlvaiKen joukfxssa oh' myös k a ­t
o l i n e n kirrfko. • • •.• ; •;,,
P o r i u R a l i l a m e n k a i d i n . i a l i - C e r e j e i ra
e i . c s i i a lainkaan yhtä pidättyväiiäta
o.saa - . k u : n espanjalaiset . k a r d i n a a l it
Kuhtee.s-saan Francoon: • iisea.sia.ssa
j k a r d i n a a i t . C e r e j e i r a on eräs h a l l i t u k - -
En(jl..nn<n LL^S.I- | pcu^hahmoista Ilman k i r k o n p e .
; r u u e e l l i s t a auktoriteettia J a . a r y o v a lr
1 taa olisi .Salazarillji o l l u t mahdotohta
i hankkia- halhi.ukselleen tiettyii,-jo.<?kih
i Kokouk.sessa hyvarzsyiiiin myo.skin!
i painonno.stoa j a r a t a - j a k e n t t a u r h e i - ;
j l u a varten kireät minimivaatimukset, i
I j o t k a k i l p a i l i j o i d e n tulee .saavuttaa jos
I .toivovat paa.sevan.sa Canadan edusta-i
j i k s i Lontoon olympialaLsnn, j o t k a a i - i
i-kavat heinäkuun 20 paivanä- .
C a n a d a n , edusiuk-sen lukumäärä'!
rnpuu Jtuitenkm myas sma .saadaan-haluavat
kayda . demokraattisLstn
mutta.humaanisuu-s voi k u u e n k i n . e l aa
v a i n .siellä, mi.s.sa s i l l a on soäiaaltsta
sisältöä jami. s=a .se on yhteyde.^sa e-disiyk-
sellisiin voiman. .
-Ja työ';aenliikkeessa, joka..ei anna
taantumuk.sen m i e l e n mukaisesti re­formoida
useaan, joka ei tyydy odot-,
tamiseen, vaan kulkee omaa tietan=;a
Kirj.'Friedrich'Ege
»T. -:.rj.'.:.G$r. p~:..<'j:cjg.r.e:- entte.y
Brede! n i t y : : a a naiaer. e n e m m i n .a:
vanemman - maai-vtunei-cen ;hmi«:er
•sisäisen -. ,sie2i:il:sen turmeltcneisuu-den
.-ellaiifc.ia ku:n n a n .sen itse
k o k i . K i r j a on k i r j o i t e t tu a r a m a a i t i -
sen- •/oimakicaas:: ja. vakevast:. S j i ni
e: ole m i i a a n mui-^a-valkoiner.rmaa- ;
l a : ! u 3 . -vaan .poh-::i5e: vans:t. kuten
S S - m i e n e t km ovat elavia mmrsia .1;- | vaaralliselta;-. mu
haa j a verta. T a i e n p i m l l i s e t j u l m u u - i eräS kommuniö':
dc- ' j ! e ' , a : -.a::, kammo*•^-.immik.s. I d a n täytyy -.ie A-.
jä- mmi^jarjelle -kasutamatiomimmik- [ teemme. K u k a ^ii^-'-\ii^cizi
£5-. : •. i:needamme. Milä riä:i on-i
Meidair-iarvi-uBee vain. asettaa yKsi [• kemään. se:oii T.r-iv
K i r j a s s a koen:.T.^"
;Qimakkaan - / . c . --j-us^]
E r a a r ^ pai',^r..i-si
' . ' a n k i ; h a n or;
mojcrasttinen -o^•^•-
osta kommtuiL^'. -
jQji karsimaan: S S - y J t r^
h a c e t :arköituk.-.f'il.
j o t t a kommunis:.:-h .o£
kimppuansa h a n r r ;ekp
antojen - johdo.?'.a: TiUi^]
vastustajiaan ka.sitteleva.': natsilaisen m i n a kysvn leilv» rJc
k i r j a B r e d e lm kirjan•'••lereen ja- l a j u - j me kommunistit i£a-'däi*i.i
amme heti täydellisen eron;- n a t s i l a i - 1 semme hänet na^-p-, n;;?'
n e n ihmi.si;uniaa-, h a n a i s c v a ; sieluton
j a raaka tuuli ja .sen vastakohtana
t y o l a i s k i r j a i l i j a B r e d e l i n korkea hen-.
"kinen ta.so.
O l e e l l i s i n i a B r e d e l i n kirja.ssa on a k -
.tiivi.sten an*:fas:stien järkähtämätön
t a i s t e l u h e n k i : taistelu vapatidessa^
natSLsmia vastaan, juh.stustyo- v a n k i - . i M u t ta
la.ssa j a ke.skity.-leiri.ssa. a i n a a k i u v i - j
.ses.sa to:minnas.=:i, ei koskaan;. l a - . i
maannusta. • • '•
j a miten .sel;Ua.T,-i -
kanssaan, suta pa.. ..111^;;
me saa: t u k e a na;.'^ie:i vf.^>'
l o i n k a a n . kun j a !k0;e.Tiii?'
heitetty tällainen •.vrjVae.T •
ma on m i n u n n i i e h p i i e e r r:
te omanne! • — K£!'iki
k u n sitten ne^k'!;!
SS-up.=eeri tulee p.-i--al:>^-«
seen; miten uutta tulokr--;!
telty ja• havaitsee.-nn mi^i•
. J u u r i . tänään, k u h t a a n t u . T i u . s m i t a . i m a n 'sovun valht.>evn.n
ko riittävästi \aroja koko<m m a t k a - ! '-aukomattomassa lai^^ielu^sa, t i e t a j o -
y.m. k u l u j e n s u o r i t t a m i s t a varten, j o s.
sa .suhtee
k a i s t a taantumuksen muot-oa vastaan.
-erilaisimmassa valepuv.uis.sa uusin ja
v a l i t u i n keinoin työskentelee H i t l e r in
t a v o i n .••ifleoitten.sa' - levittämiseksi,
. t . e . . a joht.uat urheilumiehct siellä löydämme tanaan taistelevan, j uuden sodan liet^omisck», on k a L s m -
jure.s.s.'tmaarincpaticu.isia. sosiaalisen humamteetin julistajat { ' ' . e n o in l a i k c a t a pitaa mielessään
' Yksi n i i i t a on W i l l i Bredel naiden e.sikuvallLsteu a n t i f a s i s t i en c-
, . . . . . . . . . : .- T, j , „ w» ..i»vi, , ! ; , «U i T - A ' .laman työn..
samalla tulisimme näkemään keinot
m i t e n vapautua Ällta valttuttk.senime
huonot seuraukset.
Vuonna 194.'-). Ganada.s.sa tuotettiin
17 m i l j . tonnia kivihiiltä ja .samaiin
a i k a a n Y h d y s v a l l o i s t a luoMtn 23 i n i lj
tonnia, J o k u m a k s o i $102,000,000 (UScii
rahassa) Tama on huono Ja l u o u t i o - , ji^st.i jonka o.slimmp V l i d j s v a l l o i s ia
toti koska maus-snmme on k i v i l u l U . i ' 1^45 Neuvostoliitto j a I n t i a voisi t » -
suunnaitomal r«'.suis,sit Tata kivi- (jju.ui s u u i i n p i i r t e i n laman r a a k a -
h l i l i m a a r a u oli melllrf ttJOltnm. i . s s ' . ' ;,irK.k>syntamme ja m i l l e olisi t e i v f -
25.000 knlvo.styolai.sla. Tuman t i l a n - i : . , , i i e l t a meidän • koneemme j a muut
Suma pitaa paikkan. sa $0.000,000 ga-.; t u k s i a on. ..suurin •l;i.<;tfnikuoIevaiMit:s
H o l i i n i n . o s t a s t a U S A : s t a 104.5. Meulan v.Euroopa.ssa sek.ä^hi^ kii.niii-
O K i o n m i e tolsi.sla mai.sta 01 v a i n saas- j o i l e l t a V a lukuifudottoiiiuiis .'iO pros.
tai.si d(jllareiti), mytta: .samalla mc f k o k p väeKtö.stä. .Maan b i n suurirn-'
.saisimme markkinoita., teolli-suitstiiot-j maksi- osak.si cpätavalli.sen degenoroi-teillemme.-
tuinit tilahomist;ijaluokka:^'k
Me mak.soimjne $36.000,000. p u u v i l - la p a p i s t o l l a 011'sUiiri .vialta ja v a i k i i -
tu-s. • kaikista . h.^s.ioriaiV. V'aihle!i!i.sta' i
h u o i i m a t t a inaänylalUokkii on .säilyt- !
itänyt;.entisen •mahtavan ' aseiiiaiisa •
i .suöjeluherransn ansiq.sla,; jölic se k u i - j
! t e n k l n 011 .saanut luovuttaa suuria osia-'
teen korjanmisek.sl olisi pitan>t panna tfolhsuusniottfi-mm.' .sensijaan etta entisi-st. i v a l t a v a l t a < n t o m a a i m p o n u -
37,00-0 kaivostvolalstu lif,.ia k i v i h t i l o n amuisinime n i i l l e rahaa j a e i t a . s u h - ' «mstaan
tuotantoon. ' t.'^^utui^lmmu• i i u h i i r kvlm. i s t l k u t t u { Pt- i ' u p , , i l i ! l i uf i .Iti' ! j . < r n ^ ' - • l -
T c r a . > t e o l l K i i u i c o n oii-i mcidan p i i . i aim 1 i r - K a l a i v t t t e l i t a i l i j . i t j, i j o t . i s u h - , l i t u . , vli JO vuo-^ P<jilut;iin d i k ' T -
nyt panna toiset 10.000 tvolatsta lisa.i, tauiumi>'a ja- k u u ed.-llicn kuten n>- ^ t o o i i l l a , entisellä so-.i t . i I i t . i l M i u k t i p m -
cttfa.: ohsimme, voineet: t u o i t a a . s c j i i .'k v j i i i n voidaaii n i i h d l i. fe.s.sorilla-,.Sahll'.ar!Il.^^•on••.•,Sitl•n fn.:>!n- 1
määrän v n l u i a u l a a j a t e i a s t . i . jonka |
mc tuotimme U S A sLi j a jo^n i m k s o i Mnlle on l a i p t . l l i n e j i uu.si lalous-mellle
$11,000.000 <US:ii rahas.su) politiikka ja sen toteuttaini.scsMi ei
K o n e r i i k c n n u s t e o l l i s u u t e e n tarvit­t
a i s i i n T)4.00Q työlaista U.säa tuottaak-
.semme nnn paljon koneita oniii.s.s;i
;maassanunc. kuin .rnlia tuotim u.s
. A ; s t a . v. 1945 j a joka mak.soi meille.
$374,000.000 (U.SA.ii rahas.sa). :
Tämän li.snk.si t u o t i i n $54 m i l j . edcs-t
i l rautatankoa, peltiä, rakenmisle-rasui
jucv; $7.8 m i l j . cdestli valettuja
tavaroiu»; $5;5. m i l j . ede.sta putkia:
$1.6 niilj. edestä keljua; $32 milj;'
edestä m a a n v i l j c l v s t r a k t o r e i t a ji» n i i ­den
osia; $27 nnlj:- edestä hoyryKonei-
Ift j a - k a t t i l o i t a ; 18 m i l j . edestä rnna-talouskoneua;
$90.7 m i l j ; »;di\sta k o ­neistoa
1 ei maatalouskoneita K
. V u o d e s t a 1939.v;.eeiv 1941 nou.si l a i -
varakennu-stcollisuutemme - m u a l t o -
man pienestä 17. i i k i l l c j a 1943 .saa­v
u t t i se-jo. neljännen t i l a n j a jo.ssa oh
tyossji y l i 75.000 työlaista j a tuotannon
arvo oli $446.000.000. V
: Vuonna 1939. a l k o i lenlokoneteolli-.'
s u u t e m m c m e l k e i n tyhjästä j a saman '
vuoden.-: l o p u l l a o l i , .se kahdcnnellä-
. kymmeneiuvelläkotmnnnella ..lilalla • ja
1943 kahdeksannella t i l a l l a , lossa lyös.
meillä (,)lc i i i i t a vaikeuksin k u i n j o i l l a - .i
k m m a i l l a , j o i l lu ei .ole : a i n i n a t t i t a i - :
toLSta lyovounaa eiku-inslnoorejn. V i i - .]
meisen 9 vuoden itikanu 011 nieilla 1
tnau halluu.svuc.sta hant<,i-!U>»tn kuvn
hänen n<ii>elli v n c . i t o v i ' i i ! , ( ' in ri.1'1..
c o l l a ; Vuoden 192tj ioUKokuu.<-:.s:i . ti'i<i
m u u a n laaiuuinuk.selhnen sotUasijunt.
t.i v.illiokcikai.ks» n u " ^ i M / u i ^ * , ! t u ­li
rahamini.sien.
Sitten- h a n yleni pa:iiniMJ.s!.orik--.i. la
k i H i l u i i t t u t:,ovolma,i. jot.-n voimme , s i m a o i n i i i a i s i a . d i s s i h.m p ( i i i - ' i h i l -
toteuitiui uuden talou.spohtiikan k u v - 1 l l l l t o J a I J e , s l ^ . • l l n a l l . . l ^ i t a han it.se T i i -
laniux-v^a ' mitia.t ()ii.Mn'3tl-jji c.t i n u ' itiak.-i
S v v t a mik.si tmme idkcnnn t e l u . u t a . { »iutta joiv. i i u s i . i s . \ ^ , i (n jiulnaa^-^i-valmistn
tera.st-n enemmän, k a i v a Iisaa viljeltyä f;i.>,ismiii.
23 n i i l j . tonnia malmia teräksen v a l -
inistaim.sek.si .emme rakeiuia tehtaita
I u c t u i i n a a n 200,000 tonnm. tankoju,
.-cHtipeleua, riikeiinusterasta, keljua^
emme -valmista kymmeniä . onlaisuv
.«uhkokoneitiV, j o i t a nykyään tuodaan
maahamme, putkia;.uusia enkoistvyp.-
pi.sia farmj t r a k t o r e i t a , höyrykoneita
j i -kaMlo.t.i ta.vtv.» otMa C a m -
dan j a Yhdysvaitaii,! finanssisuliteista
i.-i. Iioliitti.seii v a l l a n lasapuinosta-
- Es vhtauii a i n o a t a k a a n naista noin
puolen mi-ljaartnn ede.'ita ulkomailta
tuoduista koneistu.ole meidän t e k n i l -.
l i s t en mahdoUisuuk-siou ulkopuolella.
P a l j o n pienemmillä n i a h d o l h s u u k s i l la
IMI paljon vaikeimpia.probleemeja rat­k
a i s t u viimeisen - - kahdenkvmmonen
F . i s smisLi uP c i u r t'~->,i I.MII-I
muunnoksia aiiui, ulo-sulKeuk-n. ajan
jn paik.ui iiui'.,ian Purti,{,alH' f i - -
IMI kuuluu- . t l e n K a a h s f e i i - • vyp.pnu- S u ­l
i a suluee.^sa se 011 i r u t u i i i M v i k unen
Sodan jalKeenhan.on tullut p e n u iivo-dornik.
si Umiok-si,, c i t a l a i t n t u i i i u k . s f l -
lisct puolueet i i i m u t a v a r : it.<caan kri.si
f U i ^ d o m o M a a t i ik-.i u i u n o ^ i i s i r v i i : -'
.sanovat pahat kielet 1 tai kn. s n l l i s . s o - -
s i a a l i s i k . s i . y m . '
S a l a z a n l l a on fasusimcn puolueensa,
jonku nimeua- o i r : V n i a o Nacional"
IKansallinen- koKoomu.si. V a m tania'
puolue, on Portuga!is.sa s a l l i t t u . Hsinel-la
on - Gest aponsii, jonka - nimenä o n
Pide. Jianclla on fasistiiren m i l i i s i n sa
Legjao hauella O'at fas;i,ti.sei r v i . -
sangen kapeaa joukkopohjaa. -
P o r t u g a l i .sijaitsee Lso-Bntannian
j a .sen s i i r t o m a i d e n välisten yhteyk­sien
avaina.se.ma.ssa.
- Eras brittiläisen a i k o p o h t i i k a h itses-'
taanselvia aksioomeja on, etta tämä.
avainasema aina pysyy, ystavalhsmie-lv.
se.n. .SO. taantumuksellLsen halhtuk-seii.
ka.sjs.sa.--,-. --^ . •
. V i i m e a i k o i n a ovat myös a m e r i k k a -
lai.set- aloittaneet tunkeutumisensa
P o r t u g a l i i n , Joukko teolhsuusyrilyk-s
i a on s i i r t y n y t a m e r i k k a l a i s t e n omis-^
luksuen. P o r i u R a l i n tuonti Y h d y s v a l ­loista
li.saantyy.ta^ai.sesti. ...
P o r t u g a l i n fasismi osoitti ;Rodan a i ­kana
.selv,isti .sympatioitaan H i t l e r i l le
j a haiven "uudelle järjestykselleen",
m u i t a nama synnit on n y t unohdettu;
K u t e n F r a n c o k i n a.settaa.Salazar t o i -
vonsi* kommunismivastaiseen sotaan
-iaiii!jirj,\v..ia "idän • -vahlla. -
; PcMugalin kansalle on kayiiyb.yhä
selvemmäksi, etta S a l a z a r i n hallitu.s
ajaa .'caiisalle. vihamielistä j a epakaiir
ballLsca p o l i t i i k k a a . Pasismivastainen
•vULSielu kärjistyy paivusta p a i v a a n jä
tempaa mukaansa iiusia. kansanker-
10'k'-l<l
K u n Sala/ar vuonna 1946 o l i l u v a n - ,
n u i -vapauksia p o l i i t t i s e l l e oppositiol­l
e - j a lama ; manööveri^ oh. kärsinyt
tia.skou. i n i k a selvästi osoitti, e t t a P o r -
tutralin kaiis-a- o l i ' t u l l u t vastaaiiott^r'
inavtomammaK.si fasistiselle demago-uiaMt.',
r y h d y i t i i n oppositiota vastaan'
uusiin t e i r o n - ja . vainotoimenpitei-.
.SHH. Italiaiai.scn aiKakauslehden " R e -
u a s c i i a i i luukaan- e i . t e r r o r i kyeiuiyt
murtamaan vastarintaliikettä.
\ V n m o . vuocien huhtikuussa aloitti
-0,000 Lissabonin te!ak.<alyölaistii l a ­kon
ju\a ke.-.ti 20 palvaa Lakkoa t u ­et
Min- niyqta.iuntoiakolla. johon asal-l
i s i u i 14.000 työlaista 30 tehtaasta. V f i -
iue ke.?anä liittyivät-muiden teollisuus-.
keskuksien ..työläiset lakkolukkeeseen.
N a i t a , lak.-coja j o h t i fasismmvastainen
k a n s a i i r i n i a m a • • M u n a F . . Kesä—hei­nä
^uu.s.sa puhkesi laajoja j a vakavia
levotiomuuksia A l e n i e j o n alueen- työ­läisten
,ja talonpoikien keskuudessa.
YhopLStojcn . y l i o p p i l a a t , järjestivät
jQUK...;om!elcnosoLtuksia vastalauseek-.
si sen johdosta, e t t a - " M u n a f i n " - n u o r i -
^ovat .suure.s.sa
Kuuluisa kuvanveistäjä
Y. Brajovich kuollut
. H e l m i k u u n 7 p a i v a n a .kuoli .sydan-halvauk.
seeii Vancouveris.>a maailman­k
u u l u kuvanveistäjä montenegrolai-nen.
Y a n k o B r a j o v i c h 59 vuoden.ikäi-sena:
K a r a g e o r e e v i c h i n . y k s i n v a l t i u t ta
vastaan taistellessaan, j o u t u i h a n v a i ­notuksi
j a pakeni kotimaastaan. V i i ­meiset
30 vuotta. h a n c l i e n mai.ssa
maanpakolaisena.
S u u n a huomiota ensimmäisen maa­i
l m a n s o d a n .. jälkeen herätti hänen
veistoksensa . " R a u h a n symbooli", joka
on Kristus-pausas; Se on ollut häyt-t
e i l la Engkinnissa, mutta .säilytetään
nykyään .Pariisissa. .
. H u o m a i t a y i m m a t teokset Ganadassarjä joutui myöhemmin B r e m e n i n pun­ovat
ent. Vancouverin pormestaRin Uielehden toimitukseen. Y h d e n vuo-
.den hän vietti, merelläkin j a perusti-läiVassa'
puqlue;olun. Hdmpuriri-.puo-luelehdicssä.
juMi'i>^vujh:. kaiideiv a r ­t
i k k e l i n s a ' jphdö.vt.;i hiiiu-t '.; u o m i t t l in
yubnna 1929 Leipzi-y ir-''• v - i ilakunnai i - .
.bikeudessa ''v"altio-• j
Valriiistelusta'.' •2 • -vuodeii vaiikeusran-gäistukseen.;
Tämän vankbut,ensä • e n -
.siriimäisen •• kuukaudeii -'^ikäna -hän
k i r j o i t t i - : k i r j a n s a ;*''Konetehdas;. N".' &
W i l l i . B r e d e l on hamptu-ilainen tyo-läispoika.
Paastvaan koulusta ensim­mäisen
- m a a i l m a n s o d a n aikana joutui
hän h e t i metallitehiaa.'.een j a t u l i p i an
Sosialistisen Työläisnuorisointon ja
metalli työväenhltonjasenek.si.Varas-tustyölaLsten
vuoden 1S18 l a k o n jäl­keen
hän l i i t t y i .Spartakusluttoon.
Vuosina 1922-23 vaelsi h a n k a h d e n to­verinsa
kan-ssa h a l k i S a k s a n Italiaan,
koki fa.sistikaappauksen Pohjois-I:a-liassä
j a j o u t i u työnnetyksi Itävallan
rajalle. S i t t e n tyoskenteh h a n jälleen
H a m p u r i n tehtaiasa j a t e l a k o i l l a , ja
samanaikaisesti puolueen t o i m i t s i j a ­na.
Vuoden 1923 l o k a k u u n levotto­muuksien
jälkeen hänet vangittiin,
mutta armahdettiin. N a l h m a i k o i h in
hän r y h t y i työläLskirjeenvaihtajaksi
. l i e d en a i k a n a , Mutta, t.volaiset, j o i k u ; taysjoukkon_-;a. vielajja " v i h r o a p a u a n -
kenteh 69.000 työlaista, ju t u o t t i $246 l.k.vkenevat.ratkaisemaan liiimä v a i k e u . r s a : : . jotkii- vastaavat I t a l i a n mustapiii-i
m i l j edt&ta lentokoneita EnkouMn j det ovat k i r v i e n kansina metsässä tai i f j a Jit Sakean tu^keapaituj.i Hancll.i I-^^J^iJf^icn johtajat oh pidätetty.
..rautiV-: j n itenusteolli-suudct.-, .v}M'.siali--1 poraavat. kaivok.sLSsa tuot.tumn.ssa r a a - ' on mvosKin ke.skiiys,'en tuhoami.slei--' IHegaahsta. p a a - a a n e n k a m i a t t a -
•soidut sotateollisuudet jne.-: iiousivat
tyhjästä ja jo \ 1941 o l i ^e k u l m a n -
k a - a i i i e i t a Yhdv.svaltaiiv leöllisuu-shu--
to.s.-;i!!e. koska on olcmasi^a.sopimuk-sia'
Kl ITOS
Haluan täten k i m a a k a i k km niita tuttaMam", j o t k a kä­vivät
minua-katsoniassa ja toi\'at lahjoja n i i n u l l e sairaa­laan
M y o s km haluan k u t i a a C S J n Montreahn osaston s a i -
raskoniiieaa lahjasta j a lahjan tuojaa
K i u c s k a i k i l l e kaikesta
Tuttavuus .säilyköön odellocnkjn välillämme
T o v e n ihse.sii, —
JOHN RANTA
M O N T R E A L ' - QUEBEC
riii^ä:.Tärrafal.
- Viralhse^sti T a r r a i a i i a .ei.ole o l e i i i a s - ; iVvtamatta "Munaf ' julkaisee seitse-nellakvmmenennclIakuudentHlla
t i - | ma.i.mnie ja Vhdv ^valtnin halliti-evieii {s-a Karkoitettup. lotKa lähetetään I ""''i-i muuta lehteä K a i k i l l a demok-l
a l l a j a . v.. 1943 viidennellä t i l a l l a , j o n - ! .finanssi- ia pöhittisteri p i i r i e n k e s k e n !--"tiioieinaan tahanvihro.äan h e l v e t t i i n . ! r a a t t i s i l l a puolueilla on- omat äänen-t
ei. niyos.s:aan ole vivalii-sesti -olemassa: r-'^'Mixiattajansa. ennen kaikkea P o r t u -
l iHe ;;ovat-riimiftäin.:viin^
oyat :':^pvittahe^ j oh ; opppsiliopiuolueisfa'V^
sensa; - t a i ;ihmisiit,..rjovta
m i t t u : ' - . ' m^
^Htirskaiina; fasisthia' Säiazar': pitäii:'iia-i -S';päiVa- tXpogra,afisesii'^
-empanä .surmata yasvustaj'a:-j:-a ^dis- -I loistavana j u l k a i s u n a . . ; r.. - . . .
.ki;.CH;;iiuuiiä'liii: t a v a i la
•ja:--ii:Uer; ; . S y i i t ^^
.:a epan-iukavuuk.<ia. ^sti S a l a z a r j u h l a l l i s e s t i vuoden 1946
••-Tr:!7~^-^~-^:" yJ^V^K' -^-'^ähc*-^'.";''. TarTcöituksetiä;
"Canadan k a n s ; i l l i h e n talous j a .po- j o l i ; ;-iojaali:i". opposition salliminen
hittiset intressit-vaativat meidän ko- ! seilaisissa puiiteLs^a, että. d l k t a t u i i r i
;hättahiaan'it^lils^
pormestaRin
G. G. M c G r e e r i n rintapatsas Ja k e n ­r
a a l i .F. W: B u r n h a m i n sekä. hänen
vaimonsa -., muistopyhatto Halycon
Spriugsissa. B r i t i s h Columbiassa.
; l i a n k o B r a j o v i c h vaimi.stautui p a ­laamaan
. t a k a i s i n kotimaahansa, jota
h a n aina rakä.stiv Ennen kuolema.an-sa
B r a j o v i c h oli sanonut, että hän h a ­luaa
viela k e r r a n v i e r a i l l a kalkissa,
n i i s s a . m a i s s a , j o i s s a h a n o n ollut, koo­t
a lyon.sa ja. vicdiv t a j a i s i n . o m a l le
kansalleen. -
Br.Tjovlchillc .omistetussa kirjoituk­sessa
J a c k . Scott s a n o i : "Kuvanvei-s-tajan.
aikomuksena oh pyhittää koko
aikansa niiden a l i t u i s t e n taisteluideii
kuvaamiseksi joiden lapi hänen k a n ­sansa
o n . h i s t o r i a n s a aikana käynyt;
H a n toivoi voivansa palvella m a a i a a ii
.kulttuurityas.sa...' •
. -Tunnettu sanomalehtimies Elmore
P h i l p o t t k i r j o i t t i B r a j o v i c hm kuole­man
johdosta.- -
" K u n s e l a i l i n lapi a l b u m i n , jossa-oli
k u v i a ::hanen toistaan; erikoisesti eri
l a t i n a l a i s e n Amerikan mais.sa, niin.
sanoin itsekseni: ' K u n i k a tyhmiä me
olemme." O n olemassa v a m p i e n i r y h ­mä
i h m i s i a jotka ovat saaneet e r i n ­omaisen
suuret taiteelliset lahjat. J o t ­ta
he. voisivat- käytännössä harjoittaa
s l t a täytyy heidän. muovata r i k k a i t ­t
en liikemiesten kuvia, tai sellaisten
henkilöiden . j o t k a v o i v a t . a n t a a muu­tama
tuhat dollaria. . • ., ::
":Jos me t o a e l l a - o l e m m e - v i i s a a n i h ­misen
nimen: a r v o i s i a , . n i i i i .panisim­me
sellaiset .suuret taiteilijat- kuin
Y a n k o B r a j o v i c l i tekemään tyota yh-.
teiseksi, hyödyksi. Me; p a n i s i m m e hei­dät
koristamaan puistoja, .yleista • r a ­kennuksia
k a u n i i l l a v.eistoksilla, kuten
kuvaamaan tyossa. o l e v ia miehia, i h a ­n
i a tyttoja.: u r h e i l i j o i t a toiminnassa,
l e i k k m a . lapsia, isoaiieja,: parsimassa
s u k s i a . - j n e . " •
l a m a n j a työn
I' . B r e d e lm romaanui' kesku.shenkilo-
' na on kommuni.=tinen' valtiopäivien
ja.sen, järkkymätön,ja kuolemaa pel-kaa.
maton M a t h i a s Thesen rkirjassa
H e i n r i c h TorstenJ, jonka oh pakko
" v i e t t a a keskitysleirissä kokon a 1 s t ä
l l ' i vuotta, ilman, tutkimu.sta; i l m an
oikeudenkäyntia, mutta joka .sanka-rilhäcsti,
kc.<!ti k a i k k i rääkkäykset, ja
j o k a vimein l i a t s i h a l l i n n o n vumei.si-na
,tunteina joutui murhatuksi., L N
•saksi kuvailee k i r j a i l i j a j u l m a s t i k i ­dutetun
l y b c k i l a i s e n .sosialidemokraat­t
i s e n toimittajan ja . esteetikon . t ri
S o l m i t z i n . k a u h e a n k o h t a l o n (kirjassa
t n P r i t z Koltvvitz».. Sosialidemokraat-
I t i n en poliusipaalhkko vangitsi hänet
ja- luovutti natseille; koska han: oh
asettunut sosialidemokraattisen leh­den
natseille myötämielistä asennoi­tumista
vastaan. Natsit murha.sivat
hänet ja ilmoittivat "luonnolhse.sti
kuolleeksi". Sak.san työväenliikkeen
koko murhenäytelmä esittäytyy ..meil­le-
tassa.--.
piruUinen- raivo JP. i^är
v a n g i t pihalle -jarje.=täCTi
a j o j a h d i n — kiitok.so.na
milli.se.sta. a.sentee.it.1. .
.Elava.st.i kuvailee Brecd]
i h r t i i s ia -Siellä. E r a s iiini!
meltunei-suuden nuippu-valmistavat
- vstavaträrjiieej
" n a u t i n n o n ' anta.Tialla .heiil
den k a u s i a vankeja raiDp<
l a ! Oh vankeja, jot.-:a j.yji
tamaan-6 viikkoa pimeiislj
E r a s . l S - v u o t i a s nuoriikaiEs
karsimattomalla, kaipnuri^^iij
ta aidilfaan,. vihaom jou
SS-upseeri mukanaan-iai
mutta repii ne. pojan silirx
j a helttaa, kaymalaan.
- . K a i k e n l a m a n sielunkidu
vailee Bredel. unohtumatta
v a l l a - k u t e n .m.yo.skin senrä
elävän hengen, joka ei
julmuuk.sien keskellä sala
provosoida ja. a i n a ajatteli
t a paamaaraa:: :'Meidan
soitava koko tyovaenluoiä:!
taLStelu". • -
W i l i B r e d e l i n romaani o:-5
tutkintoku-ja - koe:. Mite.i
tas.sa suuressa tai.stolu.')*'-"
na • valmi.s . . . . .?
SUOMEN KUULUMISIi
(liel-singissäi 5 ptiä. inäalLskuiita 1948
. Suomi-Seura) :
K , romaani proletaari.se.sta.arkipai-.r
v ä r ä " Tällä teok-sella Bredel saavut--: MANTYLrODON..J.-\RAUM.\N;
t l heU nimen k i r j a i l i j a n a — Heti j S A T A M A T S U L K E U T U N E ET
valtiopäivätalon palon jälkeen B r e r . ! : , M a a l i . s k u u n - 2 pna l a h t i j a a n s a r k i -
d e l - v a n g i t t i i n hänen örganisoidessaan ja Si.su. Mäntyluodosta. Porista, m u -
uudelleen antjfasistisen vastarinta­liikkeen'
tärkeitä: k a t k e n n e i t a yhteyk-k
a n a a n purjehduskauden viimeiset
a l u k s e t , ' h l . : t B j a r m i a j a Argo .merel-siä.
Keskitysleiristä päästyään • .siirr le, j a , s u u n t a s i matkansa. Qtclaa k o h t i,
t y i ' h äh u l k o m a i l l e , taisteli vapauden jSampo nouti R a u m a l t a h l . Hesperuk-asian
puolesta Espanjassa j a oh myo- sen s a t a m a n ulKopuolelle turvalliseen
:hemmin':?Da5Wort" - l e h d e n johdos­sa
M o s k o v a s s a . : H i t l e r i n kukistumksen
jälkeen häh palasi Saksaan osalhs-tuakseen
aktiivisesti Saksan uudel­leen-
j a jälleenrakentamiEcen. ,,
: W i l i Bredelii^sa r u u m i i l l i s t u u , tyy­pillisellä
t a v a l l a , saksalaisen -kommu­n
i s t i n olemus.
Romaanissaan " K o e " kuvaa h a n , o-m
i a kokemuksiaan keskiiysleu-Lssa
- H i t l e r i n komennon: a l k u a i k o i n a «elo-,
k u u n 1933 jä m a a l i s k u u n 1934 v a h l l a ).
H a n kirjoittaa alkulauseessa-
Tämän kuvauksen suorasukainen rea^
lisuus on aiheuttanut paljon pahek­sumista.
Tehtäväkseni en k u i t e n k a an
katsonut tosiasioiden kaunistamista
tai n i u u t t a n i i s i a JO r e n k a a n takia, etta
p a i k k a a n j.a l a h t i sen jälkeen samoin
m a i n i t u s t a satamasta poistuneen h i.
B a l t i v i n : kaii.ssa merelle, missa.laivac
kohtasivat Sisun-.- saattueen. Molem-
! mat jäänsärkijät, m a i n i t u t kolme l a i -
I v a a . • vanavedes,saan ottivat . s i t t en
suunnan kohti L y o k k i a ; Myöhemmin
noudatetaan Rauman - u l k o p u o l e l ta
myo.s h l . Hesperus. jota on j a i s s a h i -
n a i t a v ^
. L i i k e n n e Mäntyluodosta j a R a u m an
s a l a m i s t a keskeytyy, i i v t s i i h e n .saakka;
kunnes - ulkomeren helpottuvat jaa-suhteet
sen jälleen kevaammaUa s a l l i ­vat
SUOMEN ENGL.ANNLN K A U P P A ­SOPIMUS
A L L E K I R J O I T E T TU
: Suomen j a E n g l a n n i n edustajat al-^
l e k i r j o i t t i v a t maahskuun. 2 pnä L o n -
n u o . t o s i a s i a t ovat p y s y v a i n e i i h a p e a I toossä kauppasopimukseni jota Suo-känsamme
kulttuurille.. Voidakseni men valtuuskunta: v i r a l l i s e s s a l a u s u n -
kertövassa. miiodossa
dbllisuuden • jä- .yairi tödenisuuden, v a ­l
i t s i n T.qmääni:miiod.on. pTassä k i r j a s ­sa
.ei'löydy mitään: k e k s i i ty^^
löhahrnöja.y:.::;;;^:!^v^
• Syvälhnen: näkemys: j a rohketis Or
E r a a n a m e r i k i n a - S a l a z a r i n systee- man kansansa aseman ankaraan ar.-:
l i i n ^ heikkoiides.ta maimitakoon.; etta: vosteluuh, jota i l m a n ei: voi olla m i -
« « K I I T O S »
U ulkomaakauppaa.
»
1**
:1;
:'^'i:'
Sydämelliset k i i i o k s e i Hcai-stin j a ympari.siiön ystäville
ja l o v e r e i l l e s i n a avustanne, j o n k a olen saanut teiltä v a i ­keuksissani,
vaimoni joutuessa sairaalaan.
K i i t o s kerää mäsiänne rahasummesia SlSl">.50. jonka
teillä sain. Teille k a i k i l l e mitä par'naai kutokset itseni
j a perheeni puolesia.
MARTTI RASINPERÄ
Barnes Drug Co.
- 3 KAUPPAA —
Sault !^tc. M a r i e Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-Iääkkeitä
Täydellinen varasto lääkkeitä.
Post ii ;(ksct täyt c! äön
huoklUscsii.
i T u r k i n tapaan. K o k e i l u epäonnistui,
.s Se, puohtiainen-legahteetti,. j o h o n hän
I oh p u r i s t a n u t oppositaon, e i tuottanut
: o i v o " u j a tuloki,ia. j a S a l a z a r k i i r e h -
i t ; k i n heulamaan- yllään"demokraatti-
, t L i i-aai-yt j a l u r v a u t i u i t a a n avouneen
; ja br-ciiauiiin kan;>.niliikke€n t u k a h -
• du:t;ur.L<:een
OSCAR BAY
Miesten ja Xaisten RäStmi
' _ Kaikenlaista'korjaustyötä"
Puhelin 3-IS9I
' 76 London St. E. WiDdsor. Ont.
h a n . a s k e t t a i n -icatsoi pakotetuksi erot­tamaan,
saioja valtion virkamiehiä.
21 professoria, jotka., k a n n a t t i v a t de­m
o k r a a t t i s t a yhtenaisyysliikettä.Mut^
t a vaikka. S a l a z a r o n k i n voimustanut
l e r r o r i a i ci h a n , ole luopunut- dema-.
gogisien manööverien -ja iskusanojen
käytöstä. : K u t e i i m u i d a i m a i d e n taan:-
tumus ja . f a s i s m i y n t t a a - myös-Sala-'
z a r i n h a l h t u s ' . m u r t a a : h a n s a n yhte-i
näisyytta k o m m u n i s m i n v a s t a i s i l l a p a ­r
o n e i l l a .
. P a r h a i l l a a n S a l a z a r l a a t i i s u u n n i t e l -
i m a ."yhtenäisen sosialistisen, puolu­een'.';
l a i l i i s i a m i s e k s i . : j o k a : tietenkin:
o l i s i kommunisminvastainen ja " a u ­tonominen".:
Tämä puolue on P o r t u ­g
a l i n osuus " k o l m a n n e n t i e n " p o l i t i i k -;
ka a n .
•:-, Tällaisella manööveriila . ttilee tus­k
i n olemaan; m u i t a seuraiiksia. k u in
työväenliikkeessä toimivien- h a r v a l u ­k
u i s t e n oikeistoameksien täydellinen
e r i s t a i m n e u ; . t y o l a i s t e i i ' s u i i r i s t a : j o u ­koista.
Namk S a l a z a r i n välikappaleet
eivät k y k e n i s i pelastamaan:Portugalin-horjuvaa
fasismia. Pämvastoui — he
tekisivät suuren palveluksen työväen-l
u k k e e n lujittamiseksi,-ja työiäisteiiri-;
v i en siilkemiseksL
nossaan sanoo " v a r s i n tyydyttäväksi".
Sen -mukaah E n g l a n t i sitoutuu toi-:
m i t t a m a a n Suomeen mm: .500.000 t o n ­n
i a h i i l t a j a koksia ja- 40.000 tonnia
terästä
.: Suomen vienti E n g l a n t i i n käsittää
190.000:toimia selluloosaa, 30.000—40^-
000 tonma puuhioketta. 150,000 k u u t i o ­syltä
kaivo.sj3lostusteollisuuden t u o t -
mtisehdot ovat viela neuvottelun äläi-tään
tietä vapautumiseen, erehdyk­sestä;
oh eräs nykypäivien v a s t u u n - j t e i t a . joita ,aikaisemrfiinkin: on .viety
tuntoisen saksalaisen kirjallisuuden ! E n g l a n t i i n . -
- tunnusmerkejä.: O n a i n a v a i k e a a t u n - ]- .Eräiden tavaroiden, kuten sahatun
nustaa virheet j a ottaa syy: itselleen. Puutavaran .kohdalta-;.• h a n k m t a s o p i -
M u t t a tämä itsensä voittaminen on
välttämätön. B r e d e h n romaam kuu­l
u u tulevan soslahsti.>en yhteiskun­n
a n puolesta käytävän t a i s t e l un raer-kittävimpiin:
d o k u m e n u e i h i n , . taiste-l
im vajauden ja. i h m i s y y d e n puolesta.
B r e d e l i n k i r j a a voidaan hyvällä
syyllä p i t a a p a r h a i m p a n a keskityslei­reistä
kirjoitettuna, iSillä' h a n näkee
laajasta -näköktilmastti.. k a u k a a k a i ­k
i s t a ; kostopyrkimyksistkv: kammottar
vien-'tapahtumien, syvän, yhteenkuu-:
luvälsuuden-Kixja on n a t s i e n h e n k i ­sina.
-Englaniilai-sten Uji:o:2
v a s t a h a k o i s i a suosiumaa.-!'
malaisten puutavaranhima
viimevuotista koriceanipi. >
vat etukäteen SUOLSI-kas::
t e l u i s s a a n muiden maici
m u u t a -Canadan kaassa K-*
h a n k i n n o i s t a , - .siksi. puuian
o n jätetty. Suomen kansss j
sopimuksessa: avointfla
maa r a o n tietysti sma rii]
. - p a i t s i h i i l e n j a teräkseni
E n g l a n n i n muuta vier.tia:
ole naissa iieuvotteluissa;
t e i s u n maarun.. Kuueofcs s
e t t a - t a v a r a i n vaihto mole:
den kesken entisestään lii
men valtuuskunta -kui.s3
nossaan naiden neuvottea.i^
a l k o i v a t helmikuun 16:
v a n molemminpuolista pytc
distaa j a l i s a i a kauppavaifc
rROFESSORINNl. > I I T YS
T a s a v a l l a n presKiemti
nyt H e l s i n g i n yliopiston
l o g i a n : professorin virÄaas.)
teellisen tutitimuslaiio.-:äcD f
M a t t i J a l a v a n .:
Prof. J a l a v a on s\. .vn)-1
Peter A. Vesa,
Barrister, Solicitor,.
SUOMALAINI
LAKIMIES
G E . 3392 592 Daiif*
(Near Pape Avell
TURKISPYYDYSTÄJÄT
HUOIVIATKAA!
# Ostan k a i k e n l a i s i a meisäeläin-ten
nahkoja." Lähettäkää t a i tuo­kaa'saadaksenne
korkeimmat. h i n ­nat.
Lähetys-idi-i vuik.:-, f-j.zn.
L . V I H O N EN
Oba Ontario
E D E S T A K A ^ I S I A LAIVA- JA LENTOlVlAj
SUOMEEN — T A N S K A A N — NORJAAN — BCOTSIIN * |
• .Tehkäi;piilLkitiiiulu*ace UTt mraii*! «yfayi f» V. 19« «rtea. - iC^TS»
: teeo. ra«k*«ttoj» i r p p o j » , jo» h«la««e taolu* iukitUlMajie C«D»d«tn..; EiexioMt 1
»ijtiumi. Pyjtiiii linempii tjetoj».
Ke vSitäame kaikenlauia V A K U U T U K S I A Tarkat ti'iot l
O. K. J O H N S O N & C O . Vakoirti»- J» mat
SI G e r r a r d St. W . ( B a y ' n lähellä. ~ WA. 1403 Toronto*]
Kutsumme uusia asikkaitamme vien
maan laajennetussa kaupassani0\
jossa on t ä y d e l l i n e n v a r a s t o v i l l a - , s i l k k i - puuvill*'
kaiJa, i k k u n a v e r h o j a j ä v u o r i k a n k a i t a jaardiitais-
• Postitilai(kiia täytciUäti * ir Tvvf-rjäisyy^
M. ROSE & CO.
2:7-9 CoUege St. Toronto. ,Ont. - Puhelin f^]
(lähellä Spadinaa)