1948-03-13-03 |
Previous | 3 of 11 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SK) Vapaus ilmestyy erikoisena VAPPUNUMERONA ensi huhtikuun 22 p:nä. Siihen halutaan suuret määtä yksityisien Ja eri järjestöjen Vapputervehdyks-iä isekä liikelaitok-sienilmoituksia. Kehoitamme lehtemme asiamiehiä ryhtymään heti tervehdysten ja ilmoitusten hankintaan tähän lyöväen juhlapäivän. VAPUN, merkeissä julkaistavaan Vapauden VappunumerooHi Koska lehdellämme ei ole asiamiehiä jokaisella työmaalla, niin toivomme, että lehtemme ystävät työmaallaan toimeenpanevat tervehdysten keräyksen työtovereittehsa keskuudessa, kuten niin monasti ennenkin olette tehneet. Joukkotervehdyksillc annetaan erikoishuomio. Mitä enempi olette nimestänne maksaneet joukkotervehdykseea, niin sitä suurempana ja juhlallisempana joukkotervehdys julkaistaan. Toivomme, että saamme runsaasti työmäa-joukkotervehdyksiä. Tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa huhtikuun 10 päivänä. Toimikaamme ripeästi Vapauden V»ppunumer6n hyväksil EDWIN SUKSI, liikkeenhoitaja. t t 1 Filmiyhtiötä pyydetään pidättymään Iron Curtainin" valmistamisesta - f i piirrettä venäläisten teiiivaimennuksesta n venäläiset naiset saivat ä s - 1 Suomessa p i d e t y s s ä naisten Imanmestaruuskisoissa k o l - oiton, niin s o o n a n t a n u t ai iunnelullc suomalaiselle v o i - lUDopettajalle KI. U . Suome-irjoittaa v e n ä l ä i s t e n lulstelu-nnuksesta seuraavasti: kojen kölmoisvojtto äskeisessä nme^taruusluisifluissa . T u nm mstossa johtaa pakosta tu-urheilijain. • huoinioiv siihen, llaincn vlivoima • cm mahdol-afcin venäläisten Jui-stclulJa nailincn perinne. Jo viime, an .lopulla \"cnajan suurim-upung^ eissaharioiieitun a i v an jkaista"' pikaluistelua, j a . k ä u - lussa he olivat, kehitlanrct. oulijkumansa, loka-niencstyk-^ •.kilpaili • niaailinnrikuijlun vnkaunoluifitelutyyiin kanssa:- \iime v u o s i s a d a n v a i h t e e n ' t ä l l ä: Euroopan en.; radoilla .: k i l p a i l i ksc!l!5csu koi.sa n kauden k u u - kmaja N: Stnimnikov-, j(jkä oli nmestanna vuosina 1910— lisimmäiseivmaallmanspdcu^^^ F. GOODRICH POLKUPYÖRÄN KAITA ja KUMEJA $2.40 -n rakf-nieen kudoskerros. ''5ia R-4 raidcvalin mallisia. - $1.25 •*irET.V.\.\ NOPEASTI. • F. Goodrich STORES TIMMINS. ONTARIO IMIXX^STONT • HCXDKER P i g K E R I NG Ba.nk Building. T i m n u n s , k i n o j a ; bondejä MULALVF^N LAKnnES .^"cft Lamminen Si^;^" SOLICITOR. NOTARY PUBLIC iMarshail-Ecclesfone Bldg., - Puhelin 1585 Ontario HUOM.! - C O . OP H A U R A N T 1 Porcupine Limited p^^i^ofd Street ^•OECIPINE, ONTARIO afp5?„f ruokailuai-: - - - . o i a k,o U yöllä. "J ^;tf;fhuoneita'; Neuvostovallan aikana sukelsi esiin taas joukko uusia nimiä,- joista, länsi^^ maissa ovat tunnetuimpia J . M e l n i k ov .seka veijek.sct.V: ja P. Ippolitov; Nais.1 t e n e n n ä t y k s i ä a l e t t i i n • N e u v o s t o l i i - tos-sa v i r a l l i s e s t i m e r k i t ä vasta 1926, ja. maan. kuuluisimpia naisluistelijoita ovat olleet mm.' V. Kuznetsova, j o l ia on t a k a n a a n . a i n a k i n k y m m e n e n . e n n äi tysta k a i k i l l a matkoilla: aina- 5,000 m . : i i n asti, j a nyt Turu.ssa kunnostautunut M . Isakova. j o n k a ensi tuleminen e n n ä t y s k i r j o i h i n tapahtui jo 1936, e n n ä t y - s t e n . h e t i . rikkoutuessa k a l k i l la Viidellä eri m a t k a l l a (500^1,000—1,500 3,000 ja .o;000 m;) Snna oli totisesti t y t t ö ä kerrakseen! .. M i t e n sosialistinen- v a l t i o k i i n n i t t ää surta huomiota l u i s t i n u r h e i l u n k i n kic-hittami. seen, n ä k y y sina, e t t ä l u i s t i n ratoja, on, i n i l t p i . k a i k i l l a asuinseuduill a , missa niiden pito on mahdollista, j a etLa yksmpa Ncuvosto-Venajan ta-, s a v a l l a n alueella on k u l u v a n t a l v i k a u den aikana tuotettu 25,000 p a r i a kou-n o l u i s t i m i a ! . . V a i t l o n . U r h c i l u k u s t a n n u s l i i k k c cn j u l k a i s e m i n a on Neuvostoliitossa myös ilmestynyt kaksi: l u i s t e l u - u r h e i l u n - o p p i k i r j a a , joiden.veroisia on. t u s k i n m i l l ä ä n muulla maalla; • ' •. Toinen naista o n N. A; : P a i i i n i n \ jo 1938 k i r j o i t t a m a yli .450 .sivua laaja kauMoluistelun opa.s — .suorastaan t i e t e e l l i s e l l ä : t a r k k u u d e l l a laadittu, toinen taa,sa.skcnmainiturt entisen maar i l m a n c n n a t y s m i c h e n Platon I p p o l i i o. v i n n. 300-sivuinon k ä s i k i r j a , p i k a l u i s telun- h a r j o i t t a j i l l e . ,• \ - • K i r j a a n s a : (ilm.. 1940) valmistaes- .'saan Ipjjolitov ei ole s u i n k a a ^ turvautunut v a i n o m i i n kokemuksiinsa.. N ä i den lisäksi han on kriitiUisesti. k ä y t t ä -, nyt k a i k k i a m a h d o l l i s i a l ä n s i m a i s i a k in l ä h t e i t ä j a oman maansa muiden.mes-t a r i l u i s t e l i j a i n :kokemuksia . h y v ä kr seen. K i i n t o L S i m p i a k o h t i a t ä s s ä teoksessa' on sc, mika koskee valmennusta. Ve>-. doten aluksi: o m a a n "30-vuotiseen urh e i l u e l ä m ä ä n s ä " Ippolilov . korostaa y l e i s k u n n o n v ä l t t ä m ä t t ö m y y t t ä pika- I l u i s t e l i j a l l e k i n . • T a r k o i n seuraten eli-, m i s t o n t o i m i n t a a t u o t a y l e i s k u n t oa on a l e t t a v a t e r ä s t ä ä v i i m e i s t ä ä n jo paria k u u k a u t t a ennen luistelukauden aika-; m i . s t a . . P a r h a i t a apukeinoja ;tässä; .suhteessa ovat monenlaiset muut urh e i l u t ; . h i e r o n t a .seka erikoislaätuirijen l u i s t e l i j a l l e sovellettu koti voimistelu. I p p o l i t o v • e s i t t ä ä - seka norjalai.5en ••lui.steluvoimiStelun" että .myöskin oman j ä r j e s t e l m ä n s ä , j o k a on edellistä, j o n k i n v e r r a n yksinkertaisempi j a harr valnkkeisempi. : M a a n mie.stcnsa menettelytavoista Ippolitov 'mainit-see monta e s i m e r k k i ä/ N i i n p a viime vuosi.kymmenen .loppuf kauden • p a r h a i s t a / .miehi.siä Igolkiri h a n k k i yleiskunton-sa' j a l k a p a l l o i l u l l a, K u . s h i n soudulla j a v e r k k o p a l l o p e l i l l ä; BoljshakDW.; y l e i s u r h e i l u l l a , kävelyllä ja. murtomaa j u o k s u l l a jne.:; K o n s t a n - . t i n Budrjatsew. o l i : taas -/Sitä • m i e l t ä , § t t ä k u n k i n p i k a l u i s t e l i j a n - o n v a l i t t a va kuntoLsuusurhcilun.sa,: erikoislaat u n s a mukaisesti;: • l a i h d u t u s t a r k o i t u k - seen .soveltuu . p a r h a i t e n murtomaa, nopeuden j a herkkyyden saavuttamiseksi. p y o r a i l y : , s e k a vuon k i i p e ä m i n en jne. : M u t t a olkoon . kuntouiumisohjelma m i k ä tahansa, k a l k i s s a tapautisissa s i i - *OHKERS- CO-OP . '. . . FÄV^^^ METSÄ- ^OLAISTEN ETUJEN PUOLUSTAJA ^ l e ufiknllinnT» osuuskauppaasi kohtaani NalsJmurhaajien rikokset pestään pulitaiksi Belgrad. — Ulkoasiain apulaisminisr ten Vladimir Velebit on antanut Reuterin kirjeenvaihtajalle . lausunnon Amerikan sotarikosoikeuden Nyrnber-g i s s ä antamasta saksalaisten sotarlr kollisten tuomiosta. Hän sanoi; e t tä Amerikan sotarikosoikeuden tuomio härtimästyttää jokaista, joka taisteli fasisteja vastaan ja jokaista todellista patrioottia sekä r e h e l l i s t ä ihmistä;.: Mr. Velebit sanoi, että Amerikan sotarikosoikeuden kanta voidaan supistaa kahteen kohtaan. Ensiksi, e t tä panttivankien ampumisella ja muilla k o s t o t o i m e n p i t e i l l ä : s i v i i l i v ä e s t ö ä vastaan ei Saksan armeija rikkonut kanr s a i n v ä l i s t ä lakia koska ei. ole olemassa : k a a s a i n v ä l i s t ä lakia mikä kieltää .sellaiset toimenpiteet. . : Toiseksi, e t t ä murhatessaan vangiksi saatuja partisaaneja Saksan armeija ei rikkonut kansainvälistä lakia ko,ska partisaanit eivät kuuluneet "lailliseen armeijaan" ja. s i i t ä syystä k a n s a i n v ä l i s e t sopimukset eivät suo? janneet h e i t ä. Sellaiset perustelut, sanoi mr.: Velebit, eivat kestä poliittista eikä lainopillista näkökantaa, vaan ovat ennenkuulumattomia hyökkäyksiä ihmiskunnan moraalisia saavutuksia vastaan. , •..••••:•••••:: : Lailliselta näkökannalta: katsoen tuomareille tulee muistuttaa seuraavaa : Että Yhdysvallat ja Saksa allekirjoittivat v. 1907 Haagin konferenssin n e l j ä n n e s s ä konventionlssa 50 artiklan.; joka ehdottomasti kieltää kaikki yleiset rangaistukset väestöä vastaan m i e h i t e t y l l ä alueella. . . V. 1919 Pariisin rauhankonferenssin erikoiskomissioni tulkitsi t ä m ä n artiklan siten, e t t ä panttivankien murhaa-, minen tulkitaan rikokseksi. S i l t ä syystä oikeuttaa saksalaiset ampumaan ja h i r t t ä m ä ä n joukkomitr takaavassa —miehitetyn alueen patrioottisia ihmisiä — :.on kauhistuttavaa moraaliselta n ä k ö k a n n a l t a ja vastoin selvästi m ä ä r i t e l t y ä kansainvä-li.^ tä lakia lailliselta kannalta katsot, tuna. Amerikan sotarikosoikeus, lopetti mr; Velebit, rikkoi edelleen, kansainv ä l i s t ä lakia vapauttamalla k e n t t ä' marsalkka. Listin. • • rr Julkaisemme The National Coun-cil for Canadian-So\iet Fnendshl-pln l ä h e t t ä m ä n kirjeen 20:h Cen-turj- • Fox filmiyhtiölle, 'jossa -pj^de-t ä ä n ettei sen toimesta valmisteta taisi ; "Iron Curtain"-niniistä filmiä, joka perustuu Canadan hallituksen vakoiluraporttiin. Kirje on kokor naisuudessaan seuraava: Mr. Darryl F. Zanuck 20tli Centurj' Po.x H ö l l y v o o d , Califoniia. Dear Mr. Zanuck:; ; , ,r Viime lauantaina.tama j ä r j e s t ö lä-hetiti •teille mukana seuraavan s ä h k ö sanoman p y y t ä e n t e i t ä uudelleen harr kusemaan p ä ä t ö s t ä n n e valmistaa filmi "Iron Curtaln", joka perustuu Canadan hallituksen vakoiluraporttiin. . T ä s s ä kirjeessä haluan s e l i t t ä ä syy-t ä miksi m e i s t ä .tuntuu, e t t ä sellainen filmi on vahingollinen. Ensiksi, sen on e p ä o i k e u t e t t u niitä h e n k i l ö l t ä kohtaan ( s e i t s e m ä n kaikkiaan), jotka raportin mukaan havaittiin syyllisiksi (sen j ä l k e e n . kun h e i t ä salaisesti kuulusteltiin, jolloin h e i l l ä ei ollut mahdollisuutta saada lainopillista apua eivätkä tietäneet m i t ä todisteita h e i t ä vastaan on käytetty), mutta jotka myöhemmin a-voimessa oikeudessa julistettiin syyttömiksi kun.molemmin puolin kuultiin todistukset. ... ^ : Jo t ä h ä n m e n n e s s ä on useat vapautetut nostaneet sj-yttect herjauksesta ä s k e i s t e h aikakauslehtien artikkeleiden johdosta, jotka ovat ottaneet raportin: i k ä ä n k u i n evankeliumina. Tosiasiassa Canadan hallitus on julkaissut lisäyksen raporttiin, jossa osoitetaan k d ä on :vapautcttu ja ketä tuomittu. T o i s e k s i . ^cUaiie!i.sa filnii.ssii le y l i s t ä i s i t t e scllaifen kuulusSchin tula^Jtä, jota..suurin o.s;\ caiiadalai i.i .svdatnes-t i i ä n hapcaa. Huomattivvai henkilöt e r i polut:iäi.«;ta puoluci.s',a ovat tuominneet kuninkaail!-scn koin .ssionin menettelytavat. Canadan L a k i m i c i i - yhdlsty.s on ehdottanut li.-Uivk-sclv l a k i i n . Joka tekisi sellaiset n i c i i c l t c l y t a - vat malidott-oinikäi tulevaHuude.ssa. Molemmat .Canadan iiMiokc^kuksct ovat tuominneet virall:.scii a.siaii kä-s l t t e l j n i . 20lh CciUury Fii,\ tckco huonon palveluk.scn demokratialle jo.»; se ickcc vahankin- puolu-staksecii; tai oikeuttaakseen koinissiutun n i c n c l i c - l y n . : K o l m a i n i c k s i . rai)orM.s,sa on uscit.a loukkaavia lau.suntoja ucuvcv.'^tohalli-: t u s t a ja .sen diplomaattisia menettel y t a p o j a , va.staan: Muutamat naista lausunnoi-sta ov.at .selvu.sti vaaria. K a i k k i nojautuvat Igor:. Gouzcnkou p e r u s t e e l t o m i i n todi.stuksnn. Toist a a nämä lau.sunnpt filmissä merkit-, see samaa kuin a n t a a laaja a mainost u s t a rildar-alaLsiUe kohdille, joiden p a i k k a n s a p i t ä v y y s on kysecnaKusta: Tuloksena voi vain olla .suhteiden huonontuminen Canadan ja U S S R . ir s e k ä U S A : n jn U S S R : n . v ä l i l l ä - h c l - k c l l ä - k u n jokaisen p i t ä i s i p y r k i ä p ä i n vastaiseen .suuntaan. S e l l a i n e n fllrai tu-skin li.saa-Hölly-: woodin tuotteiden populaarisuutta Euroopassa e n e m p ä ä kuin Pohjois- Amerlka.ssakaan. T ä s t ä .syystä me p y y d ä m m e teitä uudelleen harkitsemaan paalo.stannc v a l m i s t a a t ä m ä f i l m i j a me toivomme e t t ä te luo\-utte suunnitclma.stanne. . T e i d ä n , F . V^. P a rk - National•Dircct-or PARTIOJOUKKIJEKN V\\ Majuri .Matti Jouni Kuskciunirs Kris-tiinasla johti .sita Sutiiiirii soliKiaMistä Joukkurtt:!, josta tini<><Ii>str(tiiii se nr-limiciuncn partio, joka saafutti toi.srn tilan sotilaspartiohiihdiissu ä.skrttäin Svcttsivs:» pidetyissä talviolympialai-si. vs;i: Ilanrt tunnetaan hiihto- ja Ur-hrilumirhcnu seka unipiijuna. Kuuluu Suomen ' ol.vmptavalmrnnustoimikun-rtun (rknilli.sern jaostoon ja on Suomen I^dun ju l^pseerirn .Ampumuyli-distyksM^ n hallinnon jäsen. POIMITTUA NEUVOSTOLIITON TEATTERIT U. Niemi TUL:n 50 km. hiihtomestari Helsinki. — M ä n t ä s s ä hclmik. 15 pnä p i d e t y s s ä . T U L : n hiihtomestaruuskil-pai luissa-voitti^ör-Ni emr-SOkmrhtthto-' mestaruuden ajassa 3 ttmtia 28 mir nuuttia ja 15 sekuntia. Toiseksi tuli S Hieiala_ Porista. 330.33. :Noin tu-hatkunta henkeä oli seuraamassa kilpailua. * ~~ Puutavaravoitot Toronto. — Canadian Western Lum-bcr Corn puhdas voitto l i s ä ä n t y i viime -vuodenc.'aiitanai249 pros; täällä julkaistun y h t i ö n tilikertomuksen mu-kaan. Viime vuoden puhdas voitto oli: $3,556,566 verrattuna «1.019,927 viionna 1946. Ennen voiton • . m ä ä r i t t e l e m i s tä oli voitoista v ä h e n n e t t y $3,000,000 tuloveroja; $342,445 kuoletuksia Ja $486.- 106 muita poistoja varten. KirJ. INGVAR LARSSON On yleisesti tunnettua, että Neuvostoliittoon eturivin' teatterlmaa ja t ä l l ö i n a j a t e l l a a n lähinnä Stanllav-skin Taiteellista teatteria. P i e n t ä taiteellista teatteria, Vah^angov-.teatte-rla. Punaisen armeijan teatteria, u-nohtamatta tietenkään Moskovan Suurta teatteria. Samoin Marlaskin teatteri Leningradissa ja Klevln ja Odessan oopperat omaavat maailman.; maineen.: Kuitenkin vain harvat?*Neu-vostoliltonrajojen ulkopuojclla tuntevat sellaisia ainutlaatuisia n ä y t t ä m ö i t ä kuin Moskovan juutalais- ja musta-laLstcatterit, sen paremmin kuin muitakaan Neuvostoliiton kansallisten vä^ h e m m l s t ö j e n teattereita, jotka ovat n ä h n e e t p ä i v ä n v a l o n viime kymmenvuotiskauden aikana. . Ottakaamme esimerkiksi Turkesta-niasta. Vallankumouksen .jälkeisinä vuosina ci tässä maassa vielä tunnettu edes omaa kirjaimistoav puhumattakaan teatterista. V. 1926 A.sjabadin kaupungissa aloitti toimintansa tur-meriialaiscn nuorison teattcristudio. T ä m ä n uuden n ä y t t ä m ö n pcrustajain joukassa oli myöskin nykyisin kuulu n ä y t t e l i j ä t ä r Alman Kulmamedov, joka alkuvaiheessa ryhtyi n ä y t t ä m ön johtajaksi, ohjaajaksi ja n ä y t t e l i j ä t täreksi. Kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana teatteri on esittänyt; enennmän kuin 80 n ä y t e l m ä ä turmec-nialaisten omalla kielellä. Gogolin VRcviisori", Shakespearen "Othello.v ja monet muut tunnetut klassilliset n ä y t e l m ä t kuuluvat teatterin ohjelmistoon. Muuan toinen kcskl-Aaslan poika, josta on tullut tunnettu teatterimie.s, ,on ka.sakka Kalibek Kunasbjajev. Vuoden kuluttua vallankumouksesta h ä n organisoi Kazakstanissa dramaattisen kerhon, m i s t ä kehittyi dramaat-tlnen teatteri. Kunasbjajevln teattc-rikoUektiivi on uskomattoman suosittu m5'öskin muissa Neuvostoliiton kau-pungeissa ja seuVierailee usein; Mosko-maattisen teatterin, joka on perustamisvaiheestaan l a h t i e n tullut k u u l u i - saksi Neuvostoliittoon kuuluvas.sa kaUr kaisessa ida.s.sa. Teatteri esittaa vaiir h o j c n mongolilaisten k a n s a n n ä y t e l m i e n ohella kla.ssillisia lansi-curoop-p a l a l s l a n ä y t e l m i ä. Y k s i n o m a a n kcski-Aasiiussa ja kaukaisessa ida.ssä, mi.SvSa ci aikal.seuiniiii t u n n e t t u m i n k ä u n l a i s t a m e i d ä n käsityksemme m u k a i s t a teatteria, on kuluneiden 20 vuoden aikana perustettu e n e m m ä n kuin 140 eri r y h m i i n kuul u v a a teatteria — dramaattLsia j a mu-sikaalLsia. M m . Uzbekistanlssakiii löyt y y 50 e r i l a i s t a teatteria. K c s k i - a a s i a l a l s c t teatterit ovat t u n n e t t u j a k a u t t a Neuvo.stoliitoiii M i l l o in esim; Uzbekistanin teatteri Ta.sken-t i s t a tai K i r g i s i a n d r a n i a a t t l n e n t e a l - t c r i Frunzcn kaupunRhsta saajjuu vier a i l u l l e Maskovaan, on n i i l l a valtava yleisomerie.stys. Ke.ski-Aasian teatlc-r i l a i t o s on tuskin 20 vuoden i k ä i n e n, mutta siitä huolimatta sita voidaan verrata Moskovan, Min.skin. K i e v i n tai T i i l i s i n p a r h a m p i i i i . k a n s a l l i s i i n teatt e r e i h i n . Se. j a t k a a ke.skcytyinatlo-m k s t i . o m a l a a t u i s t a k<;hlty;>.l,iaii. K a k s i muuta kaiifjallista teatteria, joista j i u h u t a a n i)aljon, ovatMo^kovaij h c b r c a l a i n e n - Ja mu.sialai.steatterl. Ne e s i t t ä v ä t ' Ilta i l l a n jälkeen täysille^ huoneille vanhoja ja: uusia n ä y t e l m iä k u n n i o i t e t t a v i l l a ä i d i n k i e l i l l ä ä n. OLI SIINA "I)KMOKn.\TIA": M i c h a e l olisi Rumanian kuningas j u u r i nyt, JO.S olisi suoriteltu' vapaa j a demokraattinen ylci;saanestys h ä nen peihecasa' kc.skuados.sa. - — A l au Max. Daily Workei\s, N . Y . •* . • • VIRKAVELJELLE TUNNUSTUS K u n Suomen So.slalideinokraatti-ilm o i t t i , c t t a i n a i s i o n Unto V a r j o n e n on mennyt takai.sln r a u t a t i e n tariffiosasr l o n johtajien t e h t ä v i i n ja jiiltanyt Penna Tervon hoitamaan m a i n i t un lehden p ä ä t o i m i t t a j a n t e h t ä v i n , , n i in S K D L : n ä ä n e n k a n n a t t a j a n tunnettu p a k n i o i t s i j a " H a p a n " k i r j o i t t i: " V 1 i-s.a u s l i o t c e n n i a i s l e r i Varjosen k a u a n huhuttu jialuu r a u t a t i e h a l l i - tukseji tariffio.sa.stolle t)ii sti.s n y t . t a pahtunut tosiasia. Omalaatuinen sa-, nomalehtimiesura un p ä ä t t ä n y t . A i kaamme kieltäkö tuiinustustamine: l i a r v o i n ; o n i i i l n lyhycs.sa ajatisa-saatu n i i n p a l j o n pahaa a i k a a n ." • • • 1IVVA iMIES ON HUGOKIN R a j a n e t e l ä p u o l e l l a i l m e s t y v ä " M i n nesotan U u t i n e n " on huomannut, etta " T y o i n i e l i e n " . , l i i k k e e n h o i t a j a Hugo P a a s i k i v i - 011 myos. j a i n c r a inic.s ja Ulinpa KO maall.skuiin 4 pu uul.i.stie-d(). s.saaM.toki hane.sta -r~ ei sen v ä h e m p ä ä kuin. .Suomen pre.sidentin klrjuit-l a i n a l l a : "Suomen c d u s k u i i t a ka.sitte-lee Venajan sopimasta - - P r e s l d e i u tl Hugo Pa.tfii-kivi on Ilmoittanut .Stali-nilh.*,: ctt.-i a.sia otetaan esille kcskus-r t e l i a vak.M." hen täytyy s i s ä l l y t t ä ä kolme oleellisinta seikkaa: ehdottomasti;6äännötli-nen elämäntapa, r i i t t ä v ä : tmi ja eri-koisvoimistelu. Jos näihin voidaan v i e l ä lisätä hieronta — joko cana-liierontana- tai: toisen antane niin s i t ä paretnpL % , , vassa, Leningradissa Ja muissa suurissa keskuksissa. Viime vuonna Kazakstanin teatteri vietti 20-vuotisjuhl laan ja monet sen n ä y t t e l i j ä t saivat tasavallan kansantaiteilijan arvonimen. Eräs vanha .lama. buddalaisluosta-rissa, Burjat-Mongoliassa sanoi erään kerran pojalleen Gomo Zydensjapovil-le: :^-^01ea^kuttHut7 j e t t ä sinä haluat tulla musikantiksi. Ensin m e i d ä n on kuitenkin kokeiltava, jos Junialat pit ä v ä t s i i t ä. — Miten se käy päinsä, tiedusteli poika. ::» — Sinun on pimeänä-^yönä käytävä ulos kolmen tien risteykseen ja noustava hevosen selkään.: Jos putoat, niin musiikista muodostuu sinulle suuri ormettomuus. Gomo teki; niin kuin lama oli ncur vonut,: Ja: osoittautui, ettei Jumalilla ollut m i t ä ä n vastaan: h ä n e n musikantiksi r y h t y m i s t ä ä n . Tämän Jälkeen h ä n esiintyi erilaisissa ; mielikuvituksellisissa . maamioissa.; l a m a h i ö s t a r in uskonnollisina j u h l a p ä i v i n ä ja suunnitelmien mukaan h ä n e s t ä i t s e s t ä än piti jonakxina kauniina p ä i v ä n ä -tulla munkki. Poika cl kuitenkaan sitä halunnut ja h ä n karkasi v e n ä l ä i s e en kouluun. : S i e l l ä havaittiin Jo varhain h ä n e n suuret taiteilljalahjansa j ä h ä - xiet l ä h e t e t t i i n Moskov naaan. palattuaan opiskelemasta Zy-densjapov organisoi "Mongolian dra- Lastcnkirjallisuus Neuvostoliitossa : La.stenkirjalli.suu.s on>eras kulttuuriongelma, j o t a on viime aikoma pohd i t t u ei-i- mai.s,sa, j o t l a . taso .saalai.-.lln paranemaan. :.-NeuvoiS'toIiito,s';a lienee omLstcxtir a s i a l l e eniten huomio*.a. ,Jo v.. 1934 pcru.stcltiin M a x i m G o r k i n a- . l o i t t c e s l a - l a s l e n k i r j a l l i . s u u d c n kuMlan-, nuslnke "Djetgi.s''; • T o i m i n t a a s a aik a n a ."ie on julkai.s.sut n;- 4 tuhaf^a k i r j a a , - y h t e e n s ä : .284 milj. kappaletta:. Viime -.xionna ilmestyi 226 k i r j a a , suur e l t a oaalta v e n ä l ä i s t e n , j a ulkornai.s-. t en klas.sikkojen' uu.sla. painok.sla;:: . . . A s k C L a i n p a n t i i n .loimce'n la.>ien-k i r j o j c n k i l p a i l u , j o h o n - m ä ä r ä a i k a n a. oli fcaapunut 500 k a ^ k i r j o l l u - sU 1 : N ä i s t a palki-ttiin : 33, j a en'-; irnrnäLsenj p a l k i n n a n sai Aleksander F^^f^t^J'-'*'-1 ;;;jhur 15 paivaa. , k i r j a i l i j a l i i t o n ..puheenjohtaja.-. . . ja "Nuoren k a a r t i n " ' k i r j o i t t a j a . . Mic-l e n k i i n t o L s t a : on huomata, e t t ä : N c u - va<jtollilossa .siis korkean, luokan, ki:.-; j a i l i j a t ; k i r j o i t t a v a t . m y ö s : i a ^ i e n k i r - j o j a ei/.ä n i i n k u i n muualla miv-,a laiStenkirjailijat • muodo.stavat ".säktyiLiä". 200,000 nimeä on jo hankittu kont-roilikaavakkeihin • Torcinto. Toroiiloii Houscvvives Consiiinei- A;->-.oci:(tforj, joka .aloitti •iiykyi.sen. k a i n i j a i i j a i i "miljoonan n i men" kfifia-riii 1 i l i n o i l l i i a . ctla t a l i . u i .SHftkka on ,;ialii jo jalio;. 200,- 000' niirutii. ...Joka :)}0',Li.';;;u tulee li.saa taylel,tyja k a . i ^ . i k k f r a yli 40. jarjr;,- töii jjaamajalle k a u U a m a u n , M o n i n- alissa .on k e r ä i l y eneinimin kuin 40,000 n i i n o i i . T o r o n U ; : ai.OOO.. W l i i n l - 20,000 ja Halifa;< 7,000 • .Suunnitchnat kaiLsalllriVa cdiJ.Slajii-kokousla varten .saaiieta- laajan kannatuksen j.t o d o l e l a a i i , <'!la noin ."300 rda-.tajaa nu-nc.c Ol'.awaaii hulUik 15, H> j a 17 paivln,!! J.i cMlliUi k y . y - m y k - c i i h.tI]iLiJk.',elle KOKOU , Jo'.sa aiotaan p'.'ru/r>a kaji-allin(-'Ji k u l u l t a - j a i n jrnjc-lo pidOla.m Lil'.I.> E!«i;i-teaUer...=, a 0>-av.as-,a. lauanmina l i u h l i k . 37 p-Jia K a m p f i n j a ..aa y h . i cneminan k a i i - nataMa ja paakohdai o v a f edu.s-l a j i V . o n lahev,?im!ncn v; i n n i p L " ^ ln kaupungiri.^fUvry.UKjn, maakunlukon-feren.'--> i EGfnonU,,nls.,a, pioU-Aikokou.s Cape Bretoninsa ja Canadian Con-jjress r;{ L ä b o r i n j a Trade.s and l>a.bor Con«rf"„sin VIJ.TIC v i i k o l l a hallltuk.sclle o.siietyt vaalimuk.se» hiniakontrolllen takai-sm palauV,ainr,<in suhteen Toronton v i r k a i l i j a t ova* .sila m i e l t ä , ett ä •rniljoona nirnf;;!-. .saadaan. ennen .Jaijesto-. JH yksilo', saavat Hsaa n i - mienkeray.'^kaavakkeita T o i o n l o n Hou' ev.-!ve-, Con'-urner A s s o d a ^ o n i l U i. 1 O l J a i a S*., Toronto. o m a n ' Kuninkaallinen perhe ' vierailee Australiassa Irlannissa pidetään huolta mitä ihmiset saavat lukea IrlantiBifia määrää .sensuuri : h y v ni päattäviiu-rti, m i t ä maan asukkaai saa•• vat lukea, m i t ä eivät, AikaLvjrnmin ovat vi.-^anomalset k i e l t ä n e e t Irlannin omien - kirjailijoiden James Joyccn ja Bernard 'ShaWn tuotlciÄta: ."Taiteilijan nuoruudenkuvan"- ja ..."Pyhän Johannan". Äskettäin on jull.stettu pannaan" erältä, muita hyvin: •tunnettuja teokxla; - kuten .Ernest •:Hemin^'r wayn "Jäähyväiset aheille", Charles .Morganin "Lähde" Ja V/. .Somerset Maughamin :•:>"Leivoksia : ja •.; olutta''., Edesmennyt: purltaanisuas nayttaa v i e l ä kummKtelevan "Vihreällä saarella". cnsi vuonna Lont<^o. .-- Kunini:a-s, kuningatar ja p r i i v , ' i - -H :.ia.'';;arf;', R')'X' t/jkevat var-h a i n en^i vuonna v i e r a i l u n A u U r a l i - aan ja U u f e n .S'."-lantiin Prin.'>fw.a Elizab<.''h -ja prnivsi P h i l i p e i v ä t mene k u n i n k a a l i i . s " » perher-n mukana. M a t - ka k';£f.aa n e l j ä kuukautta. .Mikäli t i e d e t ä ä n , U;kec k u n i n k a a l - I-i n e i i perhe matkan: t a i s t e l u l a i v a V.a n - g u a r d i l l a . .samalla l a i v a l l a , j o l l a ku-n i n k a a i l , r . e n pcrhf: teki r n a l k a n Etela- A f r l k a an Lauantaina, maaliisk. 13 p. — Sai'., MarcH 13 3 AjaMinia ffleMnieitmi eiamSstä Oirtariossa - i - Neuv'ji.vJ.o211 tosfia v,., 1 ö4.v.klubeis.sa j a tuotantrjlaitoksisxa toimi n o i n ,63,000 J o m a i o . m i n i i a J l i i t a t a i d e kolle.^tiivia. < jrJihin kuului S65,0Ö0 h e n k i l ö ä . . V i i m e | vuonna niiden a s a n o t t a j a m ä a r a koho- ! Kapusk»sjnc. ScUrate.-sa metsän miesien c l ä m a a kuulee e s i t e t t ä v än mönpnlai>:lii ajatuksia. Ikävin puoli a.sia.s.s.T.on be, c i t a l i i a n u.sein m e t s ä m i e h i ä p a i n e t a a n J a l i i a n vahan autetaan ja rohknistaaii, A j a l t o l e m a t l o m a t , ihmii:et jasktJS sanovat, etta mitas noista kamppa-j a t k i s t a . .silla h e h ä n ovat a i n a t u k k i humalassa, T ä m ä : luonnolli-scstikin on vaarin, .silla sen k o n s l c l c m a t t o m an " p i n n a n " a l l a on monc>li paljon hy-v i i a . , L i i a l l i n e n v i i k i j u o i n l c n n a u t t i m i n en on hioiinolli.so.sli tuomittava seikka, imitt4i .sita U p a h t u u : y h U i paljon muidenkin keskuudessa. Metsämiehet joutuvat vain paremmin huomloii kohteeksi .sen s.vyn vuoksi, etta u.sci-tn kuukausia mct.su.ssa oltuaan he k a u p u n k i i n i l u U c s s a a n " i l a k o i v a t " y h d e l l ä kertaa vlihnii r u n s a a m m i n .. M u l t a ken t ä t ä k i n n.sian njattelou v i i h a n .syvcmmältH l i t i n h ä n havnitsoc varmasti, ettei .syy ole "juopottelijoi.s-sa" y k s i n ä ä n . Yhteiskuntamme on s i i h e n .suurimmalta osalta syyllinen. E n s i n n ä k i n oi^ p a l j o n .scUaLsia paikkoja; missii i l o m i e l i n odotetaan met- .suinlc.sien saapumista ja m l l k a toivovat "asiakkaansa" tulevan mahdolll- .slmman pian siihen; t i l a a n , ctXcIviu pysty e n ä ä olemaan oman ILscnsa herroja. Joku voi viUttää. ettei .sell a i s i i n palieldcn :pe.siln tarvitse, ken e n k ä ä n mennä, multa kun cl pn-rcinpaakanii ole. niin Johonkin s i tä m e n n ä ä n "huvittelemaan". Eikä ta.v- Kä y h t e y d e s s ä ole m i t ä ä n lhmctcltli>- vilrt kun muistetaan .se kuinka yksipuolista on elUma m c t s ä k ä m p ä l l ä o l lessa on. varsinkin ykslnalslUc mieh i l l e . K a u p u n k i i n tullc.s.saan ntlillu m i e h i l l ä ei l i l o i n ole m i t ä ä n sen vakl-tui. scmpaa p a l k k a a , c l ole kotia, minne odotetaan, cl ole omaisia va.stas.sa ja t y ö v ä e n aJanvlctetolmintakHan el v i c - h l pysty n ä i n J j l ä n y t t ä aukkoa U i y l t lU mäiin. Kun nain. ovat a.slnt. n i i n m i kä .slina on muu cdc.s.sä k u i n m e n nä .sinne, ml.ssii "odotetaan" v a i k k a .scl-v l n p i l l n ajatellen t i e t ä ä k i n , e t t ä sin-' ne oh jo n i i n moni aikaLsemmln .sortunut. .Varmaa kuitenkin on, e t t ä met.sä-mi(! sU!ii ke.skuude-ssa on paljon h y v ää J« liipoensä cdislykselliy.til voimaa. He kaipaavat parempaa 'Clänuiä ja ovat aina v a l m i i t antamaan kanna-tuJcscnsa paremmille pyrinnöille. Jo6> j)a voitaisiin tydväcn joukkotoimlntaa k e h i t t ä ä niin paljon, että metsftmle-hille olisi tarjottavatia kehittävää ja Innostavaa a j a n v i e t e t t ä , niin silloin tultsi .suuri paraunas tilanteeseen. Meillä on hvviä «^^iLierkkcjä metflä» miesten ylcl; *.ä ..otysmiellsyydestä monen keräyksen, ryntäyksen ja kampanjan yhteydessä. Se hyvä kannatus, minkä metsämiehet antavat näil. le cdLstykscllLstUe pjTinnölllc on paras mahdollinen todLstiis h e i d ä n tietoisuudestaan Ja parempaan pyrkimyksestään. Luonnolli.sesti metsämiesten velvollLsuus on itse taistella Juoppusphhctta vastaan: omien etujensa vuoksi. Mutta mc muut voimme autuia Ja meidän tuleekin auttaa, j ä r j e s t ä m ä l l ä tervettä Ja kasvattavaa ajanvictctui "heille" ja "mcUlc" yhtcLsek.sl hyväksi. — A. K . Sariiiassa esitetään elokuvia Suomesta t.k. 27 päivänä Sarnia, Ont. — CSJ:n osaston kokous p l d e t t l l n ^ t ä ä l l ä t.k. 6 p n ä mrs. Elovaaran luono; 'Jolloin Ilmoitettiin, e t t ä seurnava' kerhoilta p i d e t ä ä n tJc. t.k. 20:p:nä mr. W f t l d c S u o n p ä ä h luona. Samossa palkas-sa on elokuvan ä y t ä n t ö t.k. 27 p n ä klo 8 illalla. S i l loin e s i t e t ä ä n kuvia Suomesta. N a l s t e n p ä l v ä j u h l a a emme olleet tilaisuudessa Järjestämään vaikka o-limme sitä suunnitelleet. Slrola-sää-t i öp hyväksi kerättiin täällä * 5 1 Jä rahat on l ä h e t e t t y matkalfe. T ä ä l l ä on Ilmennyt v ä h ä n sairauttakin viime aikoina.: nrvalenkln kylmien ilmojen johdosta. Lllnu käväsl oLkcln sairaalassakin mutta h ä n naureskeli Jo iloBe-stl kerhomme äskel- Ncssä kokouk.se.s.sa. E l ä m ä kulkee t ä ä l lä' taas hiljalleen c t c c n p äm — p ä i v än kerrallaan. — Alva. — ^ Neuvostoliiton pioneerllclreissä kävi 2,200,000 lasta viime kesänä. Heidän ylliipltoaan varten k ä y t e t t i i n 967,- 000,000 ruplaa, n i i s t ä 650,000,000 rup. lua valtion .sosiaalisen vakuutuksen varoista. Sotaa e d e l t ä n e e s e e n aikaan verrntcn: pioneerllclreissä Ja tcrvey-denholtolaltoksc& sa käyneiden lasten', lukumäärä on kaksinkertaistunut. VAPPUTERVEHDYS;.. ^<ifocuicCe*t VAPPUNUMEROON ]oka ilmestyy huhtikuun 22 päivänä • Vapauden VAPPUNUMEROSSA julkaistaan yksllyia- Icn ia järjestöjen Vapputervolidykslä sekä liik«lal>ok-sien ilmoituksia. Kehyksessä Julkaistavan halvimman joukkotervehdyksen hinta on^S.OO. Tavallisen terveh» dykiien hinta on 25 senttiä * Vapputervehdykset tulee olla lehdon konttorissa viimeistään huhtikuun 10 päivään mennessä. K t K A A J A N NIMI PAIKKAKUNTA KIIMOITTAKAA NIMKNNi-: SELVÄSTI NIMI I si y l i miljoonan.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 13, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-03-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480313 |
Description
Title | 1948-03-13-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SK)
Vapaus ilmestyy erikoisena VAPPUNUMERONA ensi
huhtikuun 22 p:nä. Siihen halutaan suuret määtä yksityisien
Ja eri järjestöjen Vapputervehdyks-iä isekä liikelaitok-sienilmoituksia.
Kehoitamme lehtemme asiamiehiä ryhtymään
heti tervehdysten ja ilmoitusten hankintaan tähän
lyöväen juhlapäivän. VAPUN, merkeissä julkaistavaan
Vapauden VappunumerooHi
Koska lehdellämme ei ole asiamiehiä jokaisella työmaalla,
niin toivomme, että lehtemme ystävät työmaallaan toimeenpanevat
tervehdysten keräyksen työtovereittehsa keskuudessa,
kuten niin monasti ennenkin olette tehneet.
Joukkotervehdyksillc annetaan erikoishuomio. Mitä
enempi olette nimestänne maksaneet joukkotervehdykseea,
niin sitä suurempana ja juhlallisempana joukkotervehdys
julkaistaan. Toivomme, että saamme runsaasti työmäa-joukkotervehdyksiä.
Tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa huhtikuun
10 päivänä.
Toimikaamme ripeästi Vapauden V»ppunumer6n hyväksil
EDWIN SUKSI, liikkeenhoitaja.
t
t
1
Filmiyhtiötä pyydetään pidättymään
Iron Curtainin" valmistamisesta
- f
i piirrettä venäläisten
teiiivaimennuksesta
n venäläiset naiset saivat ä s -
1 Suomessa p i d e t y s s ä naisten
Imanmestaruuskisoissa k o l -
oiton, niin s o o n a n t a n u t ai
iunnelullc suomalaiselle v o i -
lUDopettajalle KI. U . Suome-irjoittaa
v e n ä l ä i s t e n lulstelu-nnuksesta
seuraavasti:
kojen kölmoisvojtto äskeisessä
nme^taruusluisifluissa . T u nm
mstossa johtaa pakosta tu-urheilijain.
• huoinioiv siihen,
llaincn vlivoima • cm mahdol-afcin
venäläisten Jui-stclulJa
nailincn perinne. Jo viime,
an .lopulla \"cnajan suurim-upung^
eissaharioiieitun a i v an
jkaista"' pikaluistelua, j a . k ä u -
lussa he olivat, kehitlanrct.
oulijkumansa, loka-niencstyk-^
•.kilpaili • niaailinnrikuijlun
vnkaunoluifitelutyyiin kanssa:-
\iime v u o s i s a d a n v a i h t e e n ' t ä l l ä:
Euroopan en.; radoilla .: k i l p a i l i
ksc!l!5csu koi.sa n kauden k u u -
kmaja N: Stnimnikov-, j(jkä oli
nmestanna vuosina 1910—
lisimmäiseivmaallmanspdcu^^^
F. GOODRICH
POLKUPYÖRÄN
KAITA ja KUMEJA
$2.40
-n rakf-nieen kudoskerros.
''5ia R-4 raidcvalin mallisia.
- $1.25
•*irET.V.\.\ NOPEASTI.
• F. Goodrich
STORES
TIMMINS. ONTARIO IMIXX^STONT
• HCXDKER P i g K E R I NG
Ba.nk Building. T i m n u n s ,
k i n o j a ; bondejä
MULALVF^N LAKnnES
.^"cft Lamminen
Si^;^" SOLICITOR.
NOTARY PUBLIC
iMarshail-Ecclesfone Bldg.,
- Puhelin 1585 Ontario
HUOM.!
- C O . OP
H A U R A N T
1 Porcupine Limited
p^^i^ofd Street
^•OECIPINE, ONTARIO
afp5?„f ruokailuai-:
- - - . o i a k,o U yöllä.
"J ^;tf;fhuoneita';
Neuvostovallan aikana sukelsi esiin
taas joukko uusia nimiä,- joista, länsi^^
maissa ovat tunnetuimpia J . M e l n i k ov
.seka veijek.sct.V: ja P. Ippolitov; Nais.1
t e n e n n ä t y k s i ä a l e t t i i n • N e u v o s t o l i i -
tos-sa v i r a l l i s e s t i m e r k i t ä vasta 1926, ja.
maan. kuuluisimpia naisluistelijoita
ovat olleet mm.' V. Kuznetsova, j o l ia
on t a k a n a a n . a i n a k i n k y m m e n e n . e n n äi
tysta k a i k i l l a matkoilla: aina- 5,000
m . : i i n asti, j a nyt Turu.ssa kunnostautunut
M . Isakova. j o n k a ensi tuleminen
e n n ä t y s k i r j o i h i n tapahtui jo 1936,
e n n ä t y - s t e n . h e t i . rikkoutuessa k a l k i l la
Viidellä eri m a t k a l l a (500^1,000—1,500
3,000 ja .o;000 m;) Snna oli totisesti
t y t t ö ä kerrakseen! ..
M i t e n sosialistinen- v a l t i o k i i n n i t t ää
surta huomiota l u i s t i n u r h e i l u n k i n kic-hittami.
seen, n ä k y y sina, e t t ä l u i s t i n ratoja,
on, i n i l t p i . k a i k i l l a asuinseuduill
a , missa niiden pito on mahdollista,
j a etLa yksmpa Ncuvosto-Venajan ta-,
s a v a l l a n alueella on k u l u v a n t a l v i k a u den
aikana tuotettu 25,000 p a r i a kou-n
o l u i s t i m i a ! . .
V a i t l o n . U r h c i l u k u s t a n n u s l i i k k c cn
j u l k a i s e m i n a on Neuvostoliitossa myös
ilmestynyt kaksi: l u i s t e l u - u r h e i l u n - o p p
i k i r j a a , joiden.veroisia on. t u s k i n m i l l
ä ä n muulla maalla; • ' •.
Toinen naista o n N. A; : P a i i i n i n \ jo
1938 k i r j o i t t a m a yli .450 .sivua laaja
kauMoluistelun opa.s — .suorastaan t i e t
e e l l i s e l l ä : t a r k k u u d e l l a laadittu, toinen
taa,sa.skcnmainiturt entisen maar
i l m a n c n n a t y s m i c h e n Platon I p p o l i i o.
v i n n. 300-sivuinon k ä s i k i r j a , p i k a l u i s telun-
h a r j o i t t a j i l l e . ,• \ -
• K i r j a a n s a : (ilm.. 1940) valmistaes-
.'saan Ipjjolitov ei ole s u i n k a a ^ turvautunut
v a i n o m i i n kokemuksiinsa.. N ä i den
lisäksi han on kriitiUisesti. k ä y t t ä -,
nyt k a i k k i a m a h d o l l i s i a l ä n s i m a i s i a k in
l ä h t e i t ä j a oman maansa muiden.mes-t
a r i l u i s t e l i j a i n :kokemuksia . h y v ä kr
seen.
K i i n t o L S i m p i a k o h t i a t ä s s ä teoksessa'
on sc, mika koskee valmennusta. Ve>-.
doten aluksi: o m a a n "30-vuotiseen urh
e i l u e l ä m ä ä n s ä " Ippolilov . korostaa
y l e i s k u n n o n v ä l t t ä m ä t t ö m y y t t ä pika-
I l u i s t e l i j a l l e k i n . • T a r k o i n seuraten eli-,
m i s t o n t o i m i n t a a t u o t a y l e i s k u n t oa on
a l e t t a v a t e r ä s t ä ä v i i m e i s t ä ä n jo paria
k u u k a u t t a ennen luistelukauden aika-;
m i . s t a . . P a r h a i t a apukeinoja ;tässä;
.suhteessa ovat monenlaiset muut urh
e i l u t ; . h i e r o n t a .seka erikoislaätuirijen
l u i s t e l i j a l l e sovellettu koti voimistelu.
I p p o l i t o v • e s i t t ä ä - seka norjalai.5en
••lui.steluvoimiStelun" että .myöskin
oman j ä r j e s t e l m ä n s ä , j o k a on edellistä,
j o n k i n v e r r a n yksinkertaisempi j a harr
valnkkeisempi.
: M a a n mie.stcnsa menettelytavoista
Ippolitov 'mainit-see monta e s i m e r k k i ä/
N i i n p a viime vuosi.kymmenen .loppuf
kauden • p a r h a i s t a / .miehi.siä Igolkiri
h a n k k i yleiskunton-sa' j a l k a p a l l o i l u l l a,
K u . s h i n soudulla j a v e r k k o p a l l o p e l i l l ä;
BoljshakDW.; y l e i s u r h e i l u l l a , kävelyllä
ja. murtomaa j u o k s u l l a jne.:; K o n s t a n -
. t i n Budrjatsew. o l i : taas -/Sitä • m i e l t ä ,
§ t t ä k u n k i n p i k a l u i s t e l i j a n - o n v a l i t t a va
kuntoLsuusurhcilun.sa,: erikoislaat
u n s a mukaisesti;: • l a i h d u t u s t a r k o i t u k -
seen .soveltuu . p a r h a i t e n murtomaa,
nopeuden j a herkkyyden saavuttamiseksi.
p y o r a i l y : , s e k a vuon k i i p e ä m i n en
jne.
: M u t t a olkoon . kuntouiumisohjelma
m i k ä tahansa, k a l k i s s a tapautisissa s i i -
*OHKERS- CO-OP . '. . .
FÄV^^^ METSÄ-
^OLAISTEN ETUJEN PUOLUSTAJA
^ l e ufiknllinnT» osuuskauppaasi kohtaani
NalsJmurhaajien
rikokset pestään
pulitaiksi
Belgrad. — Ulkoasiain apulaisminisr
ten Vladimir Velebit on antanut Reuterin
kirjeenvaihtajalle . lausunnon
Amerikan sotarikosoikeuden Nyrnber-g
i s s ä antamasta saksalaisten sotarlr
kollisten tuomiosta. Hän sanoi; e t tä
Amerikan sotarikosoikeuden tuomio
härtimästyttää jokaista, joka taisteli
fasisteja vastaan ja jokaista todellista
patrioottia sekä r e h e l l i s t ä ihmistä;.:
Mr. Velebit sanoi, että Amerikan
sotarikosoikeuden kanta voidaan supistaa
kahteen kohtaan. Ensiksi, e t tä
panttivankien ampumisella ja muilla
k o s t o t o i m e n p i t e i l l ä : s i v i i l i v ä e s t ö ä vastaan
ei Saksan armeija rikkonut kanr
s a i n v ä l i s t ä lakia koska ei. ole olemassa
: k a a s a i n v ä l i s t ä lakia mikä kieltää
.sellaiset toimenpiteet. .
: Toiseksi, e t t ä murhatessaan vangiksi
saatuja partisaaneja Saksan armeija
ei rikkonut kansainvälistä lakia
ko,ska partisaanit eivät kuuluneet
"lailliseen armeijaan" ja. s i i t ä syystä
k a n s a i n v ä l i s e t sopimukset eivät suo?
janneet h e i t ä.
Sellaiset perustelut, sanoi mr.: Velebit,
eivat kestä poliittista eikä lainopillista
näkökantaa, vaan ovat ennenkuulumattomia
hyökkäyksiä ihmiskunnan
moraalisia saavutuksia
vastaan. , •..••••:•••••::
: Lailliselta näkökannalta: katsoen
tuomareille tulee muistuttaa seuraavaa
:
Että Yhdysvallat ja Saksa allekirjoittivat
v. 1907 Haagin konferenssin
n e l j ä n n e s s ä konventionlssa 50 artiklan.;
joka ehdottomasti kieltää kaikki
yleiset rangaistukset väestöä vastaan
m i e h i t e t y l l ä alueella. . .
V. 1919 Pariisin rauhankonferenssin
erikoiskomissioni tulkitsi t ä m ä n artiklan
siten, e t t ä panttivankien murhaa-,
minen tulkitaan rikokseksi.
S i l t ä syystä oikeuttaa saksalaiset
ampumaan ja h i r t t ä m ä ä n joukkomitr
takaavassa —miehitetyn alueen patrioottisia
ihmisiä — :.on kauhistuttavaa
moraaliselta n ä k ö k a n n a l t a ja vastoin
selvästi m ä ä r i t e l t y ä kansainvä-li.^
tä lakia lailliselta kannalta katsot,
tuna.
Amerikan sotarikosoikeus, lopetti
mr; Velebit, rikkoi edelleen, kansainv
ä l i s t ä lakia vapauttamalla k e n t t ä'
marsalkka. Listin. • •
rr
Julkaisemme The National Coun-cil
for Canadian-So\iet Fnendshl-pln
l ä h e t t ä m ä n kirjeen 20:h Cen-turj-
• Fox filmiyhtiölle, 'jossa -pj^de-t
ä ä n ettei sen toimesta valmisteta
taisi ; "Iron Curtain"-niniistä filmiä,
joka perustuu Canadan hallituksen
vakoiluraporttiin. Kirje on kokor
naisuudessaan seuraava:
Mr. Darryl F. Zanuck
20tli Centurj' Po.x
H ö l l y v o o d , Califoniia.
Dear Mr. Zanuck:; ; , ,r
Viime lauantaina.tama j ä r j e s t ö lä-hetiti
•teille mukana seuraavan s ä h k ö sanoman
p y y t ä e n t e i t ä uudelleen harr
kusemaan p ä ä t ö s t ä n n e valmistaa filmi
"Iron Curtaln", joka perustuu Canadan
hallituksen vakoiluraporttiin. .
T ä s s ä kirjeessä haluan s e l i t t ä ä syy-t
ä miksi m e i s t ä .tuntuu, e t t ä sellainen
filmi on vahingollinen.
Ensiksi, sen on e p ä o i k e u t e t t u niitä
h e n k i l ö l t ä kohtaan ( s e i t s e m ä n kaikkiaan),
jotka raportin mukaan havaittiin
syyllisiksi (sen j ä l k e e n . kun
h e i t ä salaisesti kuulusteltiin, jolloin
h e i l l ä ei ollut mahdollisuutta saada
lainopillista apua eivätkä tietäneet
m i t ä todisteita h e i t ä vastaan on käytetty),
mutta jotka myöhemmin a-voimessa
oikeudessa julistettiin syyttömiksi
kun.molemmin puolin kuultiin
todistukset. ... ^
: Jo t ä h ä n m e n n e s s ä on useat vapautetut
nostaneet sj-yttect herjauksesta
ä s k e i s t e h aikakauslehtien artikkeleiden
johdosta, jotka ovat ottaneet raportin:
i k ä ä n k u i n evankeliumina. Tosiasiassa
Canadan hallitus on julkaissut
lisäyksen raporttiin, jossa osoitetaan
k d ä on :vapautcttu ja ketä tuomittu.
T o i s e k s i . ^cUaiie!i.sa filnii.ssii le y l i s t
ä i s i t t e scllaifen kuulusSchin tula^Jtä,
jota..suurin o.s;\ caiiadalai i.i .svdatnes-t
i i ä n hapcaa. Huomattivvai henkilöt
e r i polut:iäi.«;ta puoluci.s',a ovat tuominneet
kuninkaail!-scn koin .ssionin
menettelytavat. Canadan L a k i m i c i i -
yhdlsty.s on ehdottanut li.-Uivk-sclv l a k
i i n . Joka tekisi sellaiset n i c i i c l t c l y t a -
vat malidott-oinikäi tulevaHuude.ssa.
Molemmat .Canadan iiMiokc^kuksct
ovat tuominneet virall:.scii a.siaii kä-s
l t t e l j n i . 20lh CciUury Fii,\ tckco
huonon palveluk.scn demokratialle jo.»;
se ickcc vahankin- puolu-staksecii; tai
oikeuttaakseen koinissiutun n i c n c l i c -
l y n .
: K o l m a i n i c k s i . rai)orM.s,sa on uscit.a
loukkaavia lau.suntoja ucuvcv.'^tohalli-:
t u s t a ja .sen diplomaattisia menettel
y t a p o j a , va.staan: Muutamat naista
lausunnoi-sta ov.at .selvu.sti vaaria.
K a i k k i nojautuvat Igor:. Gouzcnkou
p e r u s t e e l t o m i i n todi.stuksnn. Toist
a a nämä lau.sunnpt filmissä merkit-,
see samaa kuin a n t a a laaja a mainost
u s t a rildar-alaLsiUe kohdille, joiden
p a i k k a n s a p i t ä v y y s on kysecnaKusta:
Tuloksena voi vain olla .suhteiden
huonontuminen Canadan ja U S S R . ir
s e k ä U S A : n jn U S S R : n . v ä l i l l ä - h c l -
k c l l ä - k u n jokaisen p i t ä i s i p y r k i ä p ä i n vastaiseen
.suuntaan.
S e l l a i n e n fllrai tu-skin li.saa-Hölly-:
woodin tuotteiden populaarisuutta
Euroopassa e n e m p ä ä kuin Pohjois-
Amerlka.ssakaan.
T ä s t ä .syystä me p y y d ä m m e teitä
uudelleen harkitsemaan paalo.stannc
v a l m i s t a a t ä m ä f i l m i j a me toivomme
e t t ä te luo\-utte suunnitclma.stanne. .
T e i d ä n ,
F . V^. P a rk
- National•Dircct-or
PARTIOJOUKKIJEKN V\\
Majuri .Matti Jouni Kuskciunirs Kris-tiinasla
johti .sita Sutiiiirii soliKiaMistä
Joukkurtt:!, josta tini<> |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-03-13-03