Vapaus, September 8, 1921

              ©VO mm:
"VAPAUS
Cssadan rooisalsiseD tyMestSn
ianenbannattejaf UmeEtyy Sudbo*
sysEd, Ont, joka tiistai,- toistai ja
lauantai.
H. PURO, J. W.SLUP,
Vcstaava toimittaja. Tdoutossibteeri
VAPAUS
(Liberty)
- T h e on!y organ of Finnish Worfc
crs in Canada. Published in Sud
bniy, Ont, every Taesday, Thursday
md Saturday.
Advertising rates 6Pc p«r eol.
inch. Miniffium charge for ein^ie
insertion 75c. Discount o i standmg
fidvertiseroeDt The Vapana is the
'b^advertismg medium among the-
^ n i s h People in Canada.
Umotashlnta 50c jDalstatnnmalta.
— Alin hinta kertailraotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 (ma»-
tOTärsyistä 50c kultakin lisskn) . — •
KihlauB- ja aviol. ilmot. alin hinta
$2.00,, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
tertft (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-
: ^-5--S==5=======5============
nm. 92M-kerta. — Halataan tieto­ja
osoteilmotukEet $1.00 kerta (3
brtaa $2.00) — Kaikista flmotuk.
«istä, joista ei ole eopiuasta, tulee
f s ^ n eeurata mukana..
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puo
VK. $2.25, kolme kk. $1.50 ja ykfl
to. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yks:
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St, Fuhe^
Iin 1038. •
Bostiosote: Box 69, Sudbory, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-iottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J. V; KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Eegistered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
matter. • - -^ • '
Kapitalistien
Viime kuukauden lopulla piStui^^
Winnipegi6sä'Canadan Tradesft La-bor
Congressin (Canadan Ammatti-ja
Työväen Kongressin) Rotuinen
ionventioni. Tämä könvent oli vel­ihän
näytelmän kertaamista, joka on
jatkunut niin kauaji kuin työläiset o-vat
patavanhoillisten ja niitä mustim
paan taantumuksen vafpuneitten ka­pitalistien
työläisluutnanttien i^okeas-ti
talutettavissa.
Tällä kertaa kuitenkin tuokonveit-tloni
erosi sHtä, että siellä radikiaali-nen^
jop&.;edes '«vapaamielinen» aines
oli väheittmin edustj^t^anä kuin ehkii
milloinkin ennen, 'ja niin ° muodoin
taistelua Winnipegin työväestöä vas­taan,
osottautuen tässä taistelussa m
ta hyödyllisimmiksi apureiksi yhteen
liittyneelle pääomamahdille ja työvä-enlaokan
katkerimmiksi vihollisiksi
Mutta tämä kapitalistiluokah edus-tajien
ja heidän työläisluutnantiehpa
veljeily ei jäänyt ainoastaan sanoiksi
vaan "se näyttäytyi itse teoissa. Kon.
yentiönissa jaettiin jokaiselle edusta­jalle
kauniille paperille painettu muis
tokirja, Itäsittäen 107 sivua, johon p-ii
painetta 289 buojdatun firman ja
yksityisten kapitalistien nimet, jotka
olivat lahjottaneet huomattavia sum.
vasemmiöolairtSrtSKSl!rer"W-Wia'^^^^^^^
«!nlcaanfi minkään&,5i«s5ia« yvrriittyvkUsdisä , mm{in„Mkäaä„ninla{i=s­.
«»«.«.pr^flmiseksi. Työläisten kon-»"»«ten-Tajestaimaä'ja-kun -mwtfi
ta huomattavampaa, agitatiöniaeika
propagatfdaa. Ne keskustalfii^inek
set, jotka konventionissä olivat,:näyt
tivat hyvin sopeutuvan ja^ iäistm^ii
Mooren ja Draperin taantumukseUi-'
aea klikin johdettavaksi. Simpsonit,
Bmeet y.m. keskustataisainekset «ar­vostelivat
» jossain määrin Robertso-nia,
joka «union miehenä» taantumuk
tiellisessä hallituksessa antaa neuvoja
hallitukselle miten taistella työväkeä
vastaan.
Mitään edes edistysmielisyyteen^
tähtääviä päätöksiä ei tältä kohyenti
onilta näin ollen voinut odottaa. Päin
vastein konventioni osotti kuinka täy
sin »oyjgseHt^lse^jii,se:tahtoo, paly.ölr
Ia Gompersin määräyksiä, koska erot-tamalla
Canadan rautatietyöläisten
liiton Kongressin yhteydesU), kpska
se on APL:n samoja aloja JärjcatU-
^älle uniolle «kilpaileva* järjäätö^ •
' Konventiottin alussa pitivät taiine-
(t>t työväen viholliset ---Manitoban
pääministeri Norris.^innipegintCi-tizens>^
l|stfllla valittu .pormestari
^amell, työministeri Robertson, Ma-
^vehdyapuhejta Häille *iyo\?ll6n edus-
^ÄJIIU^ joitten puheet ötetttin^^ 8
la mieltymyksellä ja rohsailla kätten-taputuksilla
vastaan. Työläiset jotka
seurasivat Winnipepn 1919(8'u«rlak-ko-
oujtisia, muistavat että jihli^i SAVÄ
.edell£|mainitut herrat, j<?hti;yat . e w^
Panisin kommuipii
! I^euvöstö-Venäja '•»k »ii
l (Jatkoa N:roon 82)
Maaliskuun 19 :nnen päivän julis­tus
saanee oikeimman arviointinsa,
jos sitä ei katsota minään ehdottoma­na
uskontunnustuksena, vaan yleisen*
vallitsevan mielialan ilmaiiksena toi­sen
kumouspäivän tienöil^, äkillisen
ja odottamattoman voiton jälkeen.
Lainkaan käsittämättä kumouksen dy
- namikkaa, sen nopeasti kasvavain mie
lialain sisäistä ehdonalaisuutta, Knuts
ky ajattelee elottomin kaavoin ja vää
ristelee tapausten perspektiivejä niie-livaltaisin
analogioin. Hän ei ymmar
rä sitä, ettö pehmytsydäniinen epä­röinti
on yleensä ominaista joukoille
kumouksen alkuasteella. Työläiset
käyvät hyökkäämään vain silloin,
kun heitä uhkaa valkokartilaiaten tu­hotyöt.
Se, mitä Kautäky kuvittelee
vuoden 1871 pariigilais-proletariaatin
korkean siveellisen tason tuloksekRi,
ei ollut mitään muuta kuin kuiva piir
re kansalaissodan en^imäisilti etap­pi-
linjoilta. SeQaisia ilmiöitä nähtiin
meilläkin.
Me otimme Pietarissa vallan käsiim­me
marraskuussa 1917 miltei koko­naan
ilman verenvuodatusta, vieläpä
ilman vangitsemisiakin. Kerenskin
hallituksen ministerit laskettiin heti
^' vapaiksi mullistuksen jälkeen. Vielä­pä
enemmänldn, fcasakka-kenr. Kras-nov,
joka sen jälkeen kiin valta jo
oli neuvostoilla, yhdessä Kerenskin
kanssa ryntäsi Pietaria-Evastaan ja
jonka me otimme vangiksi Hatsinas-!,
sa, päästettiin kunniasanaansa ?'yäl^
taan vapaaksi jo toisena päivänä, Tä
mä oli «jalomielistä», täydelleen Koin
munin ensiaskelten hengen muknan.
Mutta se oli erehdys. Jonkun ajan ku­luttua
kenraali Krasnov, sodittuaan
etelässä meitä vastaan noin vuoden a-jan;
ja tuotettuaan surinan nioniHe
tuhansille kommunisteille, ryntäsi ,iiu-nansseeraamiseksi.
Työläiste:
ventionin finansseeraajieh - joukossa
oli scllaisetkih, nimet kuin •'• AND­REWS,
PITBLADO, SWBATMAN,
CpYNE jne. Muistatteko ketä riämä
miehet oyat? Ellette, niin me autam
me teidän muistianne, nämä miehet
olivat syyttäjäin huomatuimmat la­kimiehet
Winnipegin lakonjohtajain
oikeusjutussa, joiden irstaiset'puheet
valoivat mitä suurinta lokaa kaikkea
järjestyneen työväen oikeudentuntoa
vastaan tuossa kuuluisassa Winnipe-l^
n lakonjohtajain oikeusjutussa, jos­sa
Canadan järjestyneen työväen toi­selta
puolen, ja järjestyneen pääo­man"
ja sen. valtiovallan voimat otteli­vat
esitaistelujaan. iNämä samat
miehof olivat myöskin saman.Vl^inni-pegin,
gulirtflkon aikuisen ja söh jäK'
keisen «eitfzens* (Kansalais) iiiton
penistäj{9 ja ^ön tunnetuimpia ja häi
feilom#mlmplä jobt9J)B.
Nämä samat miehet nyt riensivät
tervehtimään «terve-jarkisiäj? työväen
edustajia Winnipegin kaupunkiin,
lainaten heille automobiilinsa, äniaen
heille päivällisiä ja kulettaen, huvitel
Ien ja viihdytellen heitä kaikin ta-
_ _ _ _ _ VÄPÄI®
! ••
voiman työväen taisteluliikkeessa! [näiden työläisten eekaaa, eilJä he ei-
Mutta asia ei parane valittelemisilivät osaa tulla meidän tykömme. Jat-la.
Ei se «hyöBkään parane, että py-: kuvaan, taukoamattomaan työhön on
hien fariseuksien tapaan erottaudum: ryhdyttävä näiden työläisainestenj kulkea edellisen jälkiä. Mahdollisesti
me yhä loitommalle näistä suurista voittamiseksi vallankumouksellisen | neljäs kongressi tuJee'olemaan mer-se
on laatinut käytännöllisen ja «tra-dekisen
taistelusuunnitelman. Kom-munistisen
nuorison kongressin tulee
järjertyneistä pobjajoukoista. Sleldän
on kerta kaikkiaan saatava heidät ir­ti
petturijohtajien talutusnuorasta.
3Iutta millä tavalla? Tunkeutumalla
me.
Mailman proletaarinuorten taistelutehtävät
T r o t ^D pnbe konmaDittuen naoruo-tnternationalen 2iMa kongres>i*sa.
Muutamain päiväin keskeytyksen
jälkeen kokoontuneessa toisessa is­tunnossa
esittämässään selostuksessa
Kominternin III:sta kongressista,'lau­suu
tov. Trotskij m.m. Kongressin
syvän, ja monipuolisen historiallisia
tosiasioita koskeneen tutkimuksen
jälkeen, tulleen lopputulokseen, että
me elämme mailman vallankumous-prosessin
keskellä. Jouduttuaan val­tansa
menettämisen .vaaralle alttiiksi
on porvaristo lujittanut rintamansa
suuresti ja tehnyt kaiken Voitavansa
palauttaakseen menettäniänsä' talour
dellisen "jaTMkkansa tasapainon.
Häilyvän ^sapainon on se onnistunut
kin saavuttamaan. Tämä voisi näyt­tää
vaaralliseltakin jos porvariston
onnistuisi^ lujina porvarillisen jäir-jestelfilärii'
itse perustaa^ ; Mutta, ulko­kohtaiset
olosuhteet ovat porvaristoa
vastaan, koska sen tasapalnopyriri-mykset
tehdään tslouddlis. perustan
kustannuksella.. ,v
Ellei, porvaristo saavuta voittoa
niin koko yhteiskunta, koko sivistys
kärsii kiertämättä romahduksen —^
työväenliikkeen puolelle, muuten em-jkinantona varsinaisiin taisteluihin ja
me voi toivoa milloinkaan voittavam-i siioin luonnollisesti proletarinen nuo­riso
tulee olemaan taistelevan prole-tariatin
eturiveissä. Venäjän vallan
kumouksen hirvittävimpinä hetkinä
oli Venäjän proletarinuoriso etujoa
koissa ja avorinnoin hyökkäsi Kron
stadtin kimppuun. Puhuja sanoi ole
vansa vakuutettu, että Europan ja A-merikah
meidän, iihorisoamme kehit­tyneempi
vallankumoukselluien nuo­riso
osoittaa vallankumoufeellista far
moaan sillom kun sen hetki Ijö.
.• • •• —o ——
Hyökkäysteoria sanoo^ että me eläm
me kapitalistisen järjestelmän luhis­tumisen
kaudessa ja sen vuoksi riit­tää
puoleltamme väin suorittaa sy­säys
niin se lopullisesti sortuu. Mutta
käytännös^ tämä teoria ei toteudu.
Työväenliikettä-ja proletarisen val­lankumouksen
kulkua voidaan käy­tännössä
verrata sotatoimiin jossa
usein tulee perääntyä voimien kerää­miseksi
ja uuteen hyökkäykseen val-misttista
varten. Jos me esim. venä­läisessä
kansalaissodassa ja joikaisen
tappion jälkeen olisimme pakoittaneet
puna-armeijamme hinnalla -millä hy­vänsä
etenemään, niin seuraava tap­pio
Olisi odlut vaarallinen ja vaikea.
en oliko äskeinen Ko-minteinin
kongressi vasemmistolais-tnnut
"tai mjennyt oikralle, vastaami­nen
riippuu siitä^^^ mit^ tällä sanalla
tarkoitetaan. Jos vasemmistolaisuus
merkitBeeXpyridmystä taisteluun hin­nalla
millä tahansa, niin tietysti se on
ioikeif/tolai^unat; mutta jos vasem­mistolaisuus
i?erkitsee vallankumouk­sellisten
tehtäyien syventämistä ja
Sen jälkeen kun ristäjäin on oanis-tunut
jo melkein kaikilla teollisuus­aloilla
alentaa työläisten palkkoja,
verratein suuresti alemmaksi elinkus­tannusten
alentumista, ovat he alot-taneet
uuden hyökkäyksen järjesty­nyttä
työfäkeä vastaan, nimittäin
työpäivän pitentämiseksi. Rinnan tä
män kanssa käy edelleen taistelu eh-iS.,
dottömasti avonaisen ^työpajan puo­lesta.
•'
Canadaa
Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT,
kaikUta summilta l5c.. Sähkösanomalla
kulut $3.50. lähetettäe^
Yhdysvaltain rahaa ostetaan.
Päivän parhain kurssi
V A P A U S
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill 177
fair Avenue. • 1
""""lliilllUll
RYNNÄKKÖÖN — HYÖKKÄYKSEEN — ETEENPÄIN 1 ! 1
se on historian lakl.v^Historiassa tava taistelumenetelmien parantamistäTniin
taan tällaisia esimerkk. paljon. Van- ^'"^*^T«seinmi8.tola|stunut
halla aj8l|a-;,0rjai)ömistajiaih luokka
osottefltui kykenemättömäksi talou-
«adan järjestynyt työväki konventio-riiinsa
tällä vallankumouksellisen he^
räämisen ja taistelujen aikana i; Täl­laisten
petoksellisten johtajain telu-
^pnuorassa kulkee Canadan 300,000
lAuinen järjestynyt työväki, joka
kieltämättä maodostaa tärkeimmän
äellc^n Pietaria!Vastean,.jtäll^ kertaa
judenltshin armeijan riVeissLAnk^
ramman luonteen sai köyhälistön kui
nious vasta junkkerien kapinan jäl­keen
Pietarissa ja etenkin kadettien,
sosialivallankumouksellisten ja men-shevikkiea
valmistaman tsh^ko-slo
vakian kapinan jälkeen Volgalla, jos­sa
joukottain kommunisteja saivat
surmansa, ja Leniniä vastaan tehdyn
murhayrityksen y.m. y.m, jälkeen.
Samaan suuntaan käyviä tMidensse^
jä vaikkakin alkeellisemmalla asteella
me näemme myöskin Kommunin his­toriassa.
Taistelun logiikan ajamana Kom-munikin
kävi kauhustuttamisen tiel
le> Kun mobdostettiin Yleisen turvalli
suuden Komitea, niin tapahtui se mo­nien
sen kannattajien ajatuksen mu­kaan
punaisen terrorin merkeissä.
Komitea määräsii että «pe~ttureilta
oti pää hakattava poikki» (Journal
Official» No. 124), että «petollisuus
on hävitettävä» (sama No. 124).
«Kauhistuttaviin» dekreetteihin on
luettava määräys (3 » huhtik.) Thier-sin
ja hänen ministerinsä omaisuu­den
takavarikoimisesta, Thiersin te­lon
hävittämisestä. Vendomen pat­saan
hävittämisestä ja etenkin dek
reetti panttivangeista. Jokaisesta ver
sailleslaisten vangitseman kommunar
din ja jokaisen Kommunin puoltejän
ampumisesta oli ammuttava kolmin
kertainen määrä panttiyankeja. po-liisipTefektuurintoimenpiteillä,
jota
johti Racul Rigault; oli puhtaasti ter
roristinen, joskaan ei aina tarkoituk­sen
mukainen luonne,
.kaikkien näiden kauhistuttamis-töiraenpiteiden
tehokkuuden teki tyh­jäksi
Kommunin johtavien piirien
muodoton sovittelevaisuus, heidän
pyrkimyksensä saada porvaristo so­peutumaan
tehtyyn tekoon tyhjän­päiväisten
lauseparsien avulla, hei­dän
heittelehtimisensä kuvitellut de;:
mokratian ja todellisen diktatuurin
välillä. Viimemainitulle on Lavrov-mw^
ta.
ei(;o;^uit, njin koko vanha si­vistys
sortui. Puolassa 18 mnella vuo
sisadalla, jolloin feodalismi oli elänyt
aikansa, mutta porvaristo oli vielä
heikkoa, iriaa jouikui itäydelliseen rap-ioon.
Mailman talouden • nykyinen
tla on sellainen, että ainoastaan pro-etariaatti
kykeneei pelastamaan ny
yisen monien miespolvien ponnistuk
s lla luodun sivistyksen.
Porvariston kukistamistehtävä ei
ole mekaaninen, vaan vaatii poliittis­ta
älyä, kaukonäköisyyttä, päättäväi­syyttä
— hehkuvaa mieltä ja selvää
aätä. Italian sosialistmen puolue on
antanut nä3)tteen> taitamattomuudes­ta
selviytyä vallankumouksellisista
»htävistä. '^^ Sen nostamassa taistelus­sa,
«Avanti» kaiken, aikaa keh<}iitti Ita-an
työväenluokkaa kulkemaan vain
eteenpäin. Italian proletariaatti otti
tämän tunnuslauseen täydstä ja val­tasi
syyskuussa 1920 tehdaslaitokset,
niutta varsin pian oli pakotettu pe­räytymään
pitkän askeleen kun puo­lueella
'ei riittänyt poliittista tietoa
suutta ja stradekista taitoa. Italian
nuori kommunistinen puolue halusi
saada heti vallankumouksellisen vas-tavoiton
niutta «i valmistanut tähän
tarvittavia edellytyksiä. Tehtäväm­me
ei ole vaihtaa Joukot vähäisiin
proletariaatin etujoukkoihin kuten
esim. Saksan kommunistinen puolue
h a l i ^ , ^aan tulee valloittaa puolel­leen
työtätekeväin joukkojen enem-kulkien.
huomattavan''askeleen? .'eteen-p
| i n - - - " ^ - .
kirj^sMsn itömmtiniste^^
«Rikkaiden porvarien^ ja kurjien
ph)letaarieri Pariisi,, niin ori säätyi-nen
Valtiollinen yhteistö kuin olikin,
vaati vapaamielisten periaatteiden ni­messä
täydellistä paino- ja kokoontu­mis-
ja hallit, arvogtelemisvapautte
joka oli tehnyt vallankumouksen köy­hälistön
Jhyvaksi ja asettanut tehtä-väkseen
tämän kumouksen toteutta­misen
laitoksissaan, Pariisi, vapautu­neen
köyhälistön yhteistönä, vasiti
kumouksellisia s.o. diktaattorisia toi­menpiteitä
uuden järjestelmän Viholli
siin nähden» (s. 143—144),
Ellei Pariisin Kommuni olisi kukis­tunut,
vaan jatkanut keskeytymättä
taistelua, niin ei ole vähintäkään epäi
lyä, etteikö se olisi nähnyt^rpeelli-seksi
ryhtyä ankarampiin toimenpitei­siin
vastavallankumouksen kukista­miseksi.
Totta kyllä, Kaiitskyn. ei
silloin olisi ollut tilaisuus asettaa ift-himtllisiä
kommunardeja petomatst.
bolshevikien vastakohdaksi. Mutta
myöskin ei Thiersin olisi ollut mahdol
linen alistaa Pariisin köyhälistöä hir­vittävän
yerenhimonsa alaiseksi. Tus­kinpa
historia tästä olisi tappion kär^
sinyt.
IttevaltuoeB ketknäkomitea ja «da-
. mokraattiaen» Kdmmnoi
«l9:Stena maälisk. - - juttelee
Kautsky, — Icansalliskaärtm "keslMs-komiteassa
yhdet vaativat hyökkäys­tä
Vetsaillesta vastaan, toiset vetoa-mistä
valitsijoihinsa, kölmähriet en­nen
kaikkea ryhtymistä vallankumo;.
uksellisiin toimenpiteisiin, aivankuin
kukin näistä askeleista kirjailija
meille syvämielisesti opettaa — yk­sin
olisi ollut välttämätön ja ikään­kuin
ne olisivat sulkeneet pois toinefi
toisensa» (s. 54). Seuraavissa riveis­sä
Kautsky Kommunin keskuudessa
vallinneiden erimielisyyksien johdos-
J Puhtij9 ^'jjpi; pysähtyessääiL;.^käh-t^
eii"hyiioteesiift,'joista toinen 'slsäk
t p i ' e t t ä venäläiset-^vat-oJk^igtolais-,
tjmeet solifaiamaUa" suhteitaan' länsi
Europan kanssa. Mutta tähän mei­dän
tulee vastata, että Saksan jaRans
kan vallapkumous olisi meille paljoa
hyödyllisempi kuin meidän niukka
ulkomaan kauppamme. Toinen hy-potesi
välttää meidän tahallaan ai­kaansaaneen
^" Saksassa " maaliskunn
vallpikumouksen Venäjää auttaak­semme.
Tähän me. voimme vastata,
että hajanaiset esiintymiset missä
maassa tahansa ei tällä hetkellä voi
meille antaa apua. Mailman vallan­kumous
ei yoi syiityä sitä keinotekoi
sesti jouduttamalla, vaan käyittämällä
hyväkseen kaikkia''vallankumoukseili-sia
voiiiiiä, jotka ovat-; tähSör-k^äy-neen
kapitalistisen:järJestftljCftäii JuTk^a,,
kohtaisissa olosuhteissa., • ! ^
Nuoriso-kongresäissa on vaikea
puolustaa perääntymismenettel. sa­noi
puhuja. Kun on kysymys hyök­käyksistä,
silloin nuorisolla bn ensisi­jansa,
mutfa jos laksetean vallanku-
•mouksen" venyvän moniksi vuosiksi,
niin kommunistisen puolueen tehtä­vät
muuttuvat jonkunverran toisik­si.
Kommunistinen nuoriso on kut­suttu
tähän vitlkalliseen, vaikeaan
taisteluun. Senvuöksi on varsin tär­keää
nuorisolle vdkava menettelyte-pain
opettaminen. Kansainvälisen
nuorison tule • vakavasti harkita niitä,
arvostella joutumat; Jteitikollistgn ;raie-litilain
yaltaan. KoUnannen kongres­sin
suunnaton merkltl^s on fflinä^«tt&
vainaja antanut erinomaisen muodon ^^^ioa» meille uudelleen kehitetty-jä
hasslituksia nudistusten ja .yaÖatt-kumouksen
mölemft\np«olpsta
teista. Todellisesti asia oli näin:
jos olisi lähdetty Versaillesiin jä teh­ty
tämä betkeäkään viivyttelemättä,
niin silloinhan olisi täytynyt järjes­tää
kansalliskaarti, asettaa sen etu­nenään
Pariisin köyhälistön sotaisim-mat
ainekset ja samalla tilapäisesti
heikentää Pariisia kumouksellisessa
suhteessa. Mutta panna toimeen
vaalit Pariisissa, juuri silloin, kun
sieltä oli poissa työväenluokan par­hain
osa, olisi kumouspuolueen kan­nalta
katsoen ollut.järjetonsä. Teo­reettisesti
- eivät sotaretki VersaTlle-siin
ja Kommunin vaatit tietenkään
millään tavoin ole "risöriiciassa keske­nään,
mutta käytännöTIisesfi katsoen
ne sulkevat pois toinen toisensa: vaa­lien
onnistumiseksi täytyi jättää sik­seen
Bota-retln sdtsretken onnistumi­seksi
jättää sikseen Vaalit. "Ja vih­doin,
jos köyhälistö! olisi jietysoj^n
ja siten tilapäisesti heikennetty Pa­riisia,
olisi ollut irälttämätöntä tur­vata
itsensä vastavallankumoukselli­silta
murhayrityksiltä pääjkaupuiSgis-sa,
siilä Thiers ei olisi kavahtanut mi
taan keinoja sytyttääkSeen "ilmi liefc
kiin kömmunaardien rintam'ataustan.
Olisi ollut 'välttämätöntä ilanna töi
meen sotaisempi s.'o.^'ankarampi hai-lintopääkäupuns^
isSa. Olisi:oUattäis
teltava, Idrjöl^ Lä'vrov, monilukui­sia
sisäisiä vihoKlisia'vastaan] joita
Pariisi oli täynnä, ja jotka vielä ei
Ien pauhasivat pörssin luona ja Ven-döinetörilla,
joilla oli omat edusta­jansa
hallituksessa ja kansalliskaar­tissa,
omat lehdet^ omat kokoukset,
jotka miltei aivan avoimesti olivat
yhteydessä Versaillesin kanssa ja e-siintyivät
uhkaavasti ja julkeasti,
jos mikä varomattomuus sattiil tai
mikä onnettomuus uhkasi Kommuiiis
mia». (s. 87). Olisi ollut välttämä­töntä
rinnan tämän kanssa
raha-asioita
Tarkastaessaan Vapauden tilaus-määrää
viimeisten viikkojen ajalta el
voi lausua mitään erikoista maatosta
mistään yksityisestä paikkakunnasta,
enempää kuin tilaajamäärästä yleen­säkään.
Kaikkialla on sama; ihniö —
tilaajamäärä on pysynyt jokseenkin
paikallaan- — toisilla paikkakunnilla
ori tilausmäärä kohonnut yhdellä tai
kahdellMa-tetKlfa ,teas samäii veri-an
•Isskenutv Yleinei tiiaajajn^ öii kö
honnut kahdella.' • '
-Yleensä 'Vöi asemaa: verrata tilantee
äeen sotarintamalla sen jälkeen kun
perääntyminen on keskeytynyt ja on
alettu asettua uusiin puolustusase­miin.
Näin on Vapaudenkin tilaaja-määränkin
laita, se on lakannut las­kemasta,
kaikkialla ovat asiamiehet
pysäyttäneet taaksepäin menon. Mut­ta
ei riitä, että ine ainoastaan asetum
me puolustusasemiin, se on, seiso­maan
paikoillemme; on ryhdyttävä va
rusteutumaan , jättiläisiyntiakköön,
uusien alueitten voittamiseksi, uusieii
työläisjoukkojen värväämiselsi Va­pauden
vaikutuspiiriin jä siten heidän
voittaniisekseen kumouksellisen sosia
lismin vaikutyspjiriin. Kuten sotarin
tamälla; ori tehtävä- uusi «rintamaan
'sioilus»,'" armeijan rivit, divisiOhat^
comppaniat, pataljoonat, miehistö ja
Upseerit on uudestaan järjesteltävä ja
tarkistettava, varattava kaikki hyök-cäykselle
välttämättömiä tarpeita ja
sitten yhteisvoimin, kilvan kaikkialla
suureen etenemisrynnistykseen.
Me emme tällä kertaa tahdo painos­taa
ainoastaan sitä tai tätä paikkakun
taa, että siellä olisi asiamiesten aino­astaan
toimittava, me tahdomme an­taa
ryntäyskäskyn koko Vapauden a-siämiesarmeijalle.
Kaikkialla on' ar­kailematta
hyökättävä eteenpäin.
den tilaajamäärä tulee tämän uuden
suuren rynnäkön ensinaäjsesä pon­nistuksessa
kohoamaan 1,000 dia. 0-
len tästä niin varma, kun luotan niin
lujasti Vapauden asiamiesarmeijari
hökkäyskykyyn. Se kykenee hyök-kääm.,
koska se ei ole lyöty, ei väsyn,
ei ränsistynyt ja koska sillä on voima
kas aseistus.' Vapaus on tsas eJksi pä
teyää 'tavära'a,'^ttä sitä kannattaa kau
•pätä. ;Se kan&, jota Vapaus on^fcoko
ajah 'edustanut,- oii osottautuiiut 'täy­sin
ybtäpitäväksi nykyaikaisti 'jnail-man
proletariaatin taisteluperiaat-teitten
kanssa, sen ei ole tarvinnut
keljuilla, kalastella, soutaa tai huova-ta
sinne tänne. Vapaus on seisonut
kaikenlaisten sekasotkuainesten hyök-käysmyrskyssä
ja kestänyt loistavasti
tämän tulon. Nyt ilmapiirin selvit-'
tä rupgnu työmme tehokkuus. ? l
va^aunalaisuus on suuri. SikäeS
voikaan Eaiminlöydä tärlfeäätoi^
väänsäi. ;'• ^
Näin oHiMi onkin varmaa, että Vt
pauden tilaajamäärä voidaan kolsu
taa vähmtään 1,000:11a en8iin%ä
suurrynnäkÖBsi.
Sus RYNNÄKKÖÖN - HYÖKKL
YKSEEN -ETEENPÄIM!!
Vapaudon tiiaajamiärS kohotettava
• 'Käen jo, yarinnti^llalt^
ioudeliista' lupniieii?t^ oj^li
aellisiin ,.toime'npiteisiin,; Varsia
kumouksellisen armeijan turvaami­seksi.
Nämät tällaiset kumoukselli­sen
diktatuurin välttämättömimmät
toimenpiteet olisivat valvoin olleet
Z'tettavissa yhteen laajan vaalitais-n
kanssa. Mutta Kautskyllä ei
ole mitään käsitystä siitä, initä val­lankumous
itse asiassa oh. Hän a-jattelee,
että minkä teoreettisesti voi
sopeuttaa yhteen, sen myöskin voi
käytännöllisesti toteuttaa.
Keskas'kömitea määräsi Kommnu
nin vaalit 22:ksi p, maalisk., mntta
luottamatta omaan itseensä, peläten
omaa laittomuuttaan, ja haluten toi­mia
sovussa «laillisempien» laitosten
Jcanssa, se antautui tolkuttöniiin ja
loppUmattotaliin; keskusteluihin Pärii
sin edusmiesten ja määrien (pörmes-taritri)
"kökonäto "vdiirfsittom^n koko­uksen
kanssa väin päästäkseen sovin­toon.
cTa näin kiilui htikkäan kallis
aika.
Mäftc, jöila Kautsky Varihah 'tottu­muksensa
mukaan koettaa tukea itse­ään,
ei iiiissaän/tapauksessa ehdotta­nut,
etta säMtfan aikäah olisi pitänyt
toimeenpanna KommUuriin vaalit ja
viedä työläiset pois kaupungista so-.
taan. Kirjeessään Kugelmanniile
12:lta huhtik. iSll Marx ferjottea:
että kansalliskaartin keskuskomitea
antoi liian aikaisin pois vallan käsis-iSän
päästääkseen ojalleen Konv
muui\in. "
Kautskyn omien sanojen mukaan «ei
ymmärrä» tätä Marxin lausetta. Luon
nollisesti ei. Mutta Marx puolestaan
varsin hyvin" yinmärei, että kysymyk­sessä
ei ollut laillisuuden takaa-aja-minen,
vaan kuolettavan iskun anta­minen
viholliselle. «Jos keskuskomi­tea
olisi ollut "kokoonpantu todellisis­ta
kumouksellisista — aivan oikein
sanoo Lavrov — niin se olisi toiminut
Mecca näyttelyissä kävijöille, on ee i
tyä, joukkojen selvitessä- sekavapäi- varmasti CJanadian National-Grail
Kansalliset rautatiet i
-.;njiytrei
Eirikoin^n ja opttava näyttely naili^
tu mahto^ haijitukiet
rautateittä
Jos tänä vuotena tulee olemaan m i
tään . yiksityistä näyttelyä CanadaL,
kansallisessa maanviljelys näyttely»,
sä, joka todella osottautuisi oleTu |
sen, edesvastuuttoman kiihotuksen
sokottomasta kohmelosta, Vapauden
ei tarvitse olla enään puolustavalla,
vaan hyökkäävällä kannalla, Sen on
annettava säälimättömästi iskuja ka­pitalistista
mailman järjestystä, työ­väestön
riistäjiä, nylkijöiltä ja orjuut­tajia
vastaan,-^ sekä myöskin, tertuit-tava
niskaan niitä, jotka mailman pi-o
letariaatin selkeällä luokkataistelu-tiellä
tahtovat asettua sekottamaan
köyhälistön tietoisia teistelumenetel-miä,
joita .jumala paratkoon ainatu-lee
löytymään.
Vapaudesta Canadan suomalaisen työ­väestön
voimakas taisteluase.
Jotta 'Vapaus kykenisi mahdolli­simman
tehokkaasti suorittamaan sil­le
kuuluvan osan mailman protetari-aatin
taisteluliikkeessä, on sen julis
tamaa taisteluoppia ja periaatteita le­vitettävä
mahdollisimman laajalle —
kaikkiin Canadan suomalaisiin työ-läisköteiliiri*
ja kaikille sen taistelua
omakseen ^oinaiksujille. Vapauden a-ijaiiiie^
rineUa VOI tämän tehfe;-' • Sii--
feyihmenen,; päivää, jolla ajalla se ehti
tbiiiUa ja tämä vain siksi, että Kom­muuni
ehti toimittaa vaalit ja ko­koontua,
samalla kun työväenjohtajat
kieltäytyivät .tehtävistään, eivätkä
tunnustaneet itsellään olevan oikeut­ta
ryhtyä välittömästi johtamaan köy­hälistöä.
Nyt kansan puolueitten on­neton
valmistumattomuus sai aikaan
komitean, joka salli itselleen tuon
kymmienen'päivän jonten olon» (s.
78). ••• '
Keskuskomitean pyrkimys niin pi­an
kuin suinkin luovuttaa valta «lail­liselle
» hallitukselle, ei johtunnt niin-kään
paljon taikauskoisesta kunnioi­tuksesta
muodollista demokratiaa
kohtaan, "Vaikka siitäkään muuten ei „„„„ _^
ollut puutetta, kuin halusta päästä mokratien «periaate» tullut loukanu-irti
vastuunalaisuudelta. Sillä ve­rukkeella,
että oli vain väliaikainen
Trunk Rautateiden osasto. Molemniit/j
sekä sen synnyttämä kiint}-mys, ettlj
myöskin sen osiottania laaja olieUani {
suus ovat sangen tätikeitä.
Näyttely käsittää kaksi ympyräiiHl
huoiietta' Rautatie raiennuksessz.
Kun näjirteet kummassakin huonees-;
sa ovat täysin erilaiset, on niillä Iraa
mailakin oma 'erikoinen piirteensä, j
Canadan Kansalliiet Tiet, 1
Suuri ympyriäinen hiione länsipclK.I
jois kulmassa on omiitetitu tyisa-nään
yhtä taiikctuata vanen: ' J I U I K -j
tainäan katselijan ymmärtämään Ca­nadan
«Suuren Kansallisen .Tieii) tst
keyttä ja välttämättörayytitä, sen 22,-
375 mailia käsittävine teräs'kisoi­neen
ja sen silminnähtävine suurml
sineen sekä mahtavine luonno. rf-kauksineen,
jqtlka ovat kätkettyinä jo­kaisen
yhdeksän eri maakunan po­veen
ympäri Dominion.
Soviteittuna ympyrään, muotoon k».
•Mtäeai noip, kaksi kolmatta osaa tästi
hUorieestaLon, maalai^^^^ lähes sata^ jal
käk 4evey j ^ ' l h | s ' k a l K i ^ '
aen"-toi6elieen,, samalla" kuifenkm li)-''|
köiiaan,luopumatta vallasta. Poliitii'.
nen tilanne, jota suinkaan ei, voi sn»-,
sitella jäljiteltäväksi.
«Mutta Keskuskomitea - loM*
teutuu Kautsky — ,ei milloinkas
pyrkinyt loukkaamaan periaat«tta,
jonka mukaan korkeimman vallan t3-
lee kuulua yleisen äänioikeuden va­litsemille:
henkilöille. Tässä suhtee.-
sa Pariisin Kommuuni oli Neifosto-,
vallan suoranainen vastakohta) (i
55). Ei olliit olemassa yhtenäL^
hallitsevaa tahtoa,, ei ollut kumoto'
sellista päättäväisyyttä, oli olemas.-»
kaksivalteisuus, ja tuloksena, nope»
ja kauhea häviö. Mutta eihän myo=--
kään — miten lohduttavaa! -
laitos, kieltäytyi Keskuskomitea kaik­kein
vältiämättömimmistä ja Ifiireel-liäimmista
toimenpiteistä, 'liuolimatta
siitä, että kaikki aineelliset valtaväli­neet
olivat sen "käsiin keskittyinä.
Sutta myöskään Kommuuni ei saanut
tayttä valtaa keskuskomitealta, joka
kursailematta yhä sekaantui kaikkiin
asioihin. Tämä sai aikaan kaksival-taisöuden,
joka sotatilan vallitessa oli
varsin vaarallinen.
3 s p. toukok.'Keskuskomitea lä­hetti
Kommuunille lähetystön vaatien
itselleen oikeuden määiäiä sotami-nisteristöä,
"Jälleen nousi, kuten Icer-too
issagarey, kysymys siitä,. «oliko
keskuskomitea"hajpitettaVa, vangitta­va,
vai oliko sille annettava oikeus
asettaa soteministeriön jäsenet.»
Kysymys ei tällöin lainkaan ollut
denlokratian periaatteista, vaan sii­tä,
ettei kummallakaan asian osai­sella
ollut selvää toimintaohjelmaa,
ja että kumpikin, niin hyvin Keskus­komitea,
kuin Kommuuninkin «de­mokraattinen
» järjestö oli arvbkkaa-
1 tämän kanssa ryhtyä toisin. Sille olisi anteeksiantamaton-na vallankumouksellisena järjestönä
koskeviin ja yleensä ta- ta heittää vihollisen' käytettäväksi valmis työntämään vastuunalaisuu-
81.
Demotraaltinen Kommun! j«
oKseniiien ditlatanri
Tov. Lenin on jo osoittanut Kaot-kylle,
että Kommunin kmtte\e0^
muodoHisen demokratian i^^flz
suoraa teoreettista veijarimai^i'^
Kommuuni olisitä johtavan v^öom^
mt puoliieenj.olankistien, tarkoi
perien ja traditsioonien nmifla»^
iBoufi«>Uiien.kaapnngia
maascndon sohleen. Niin oli
laita suuressa Ranskan
uksessa, ellei Kommuuni jo nen
sa olisikulästtmut; Se tosiaaa,^
valta itse Pariiässa per««*°JJ ^ - g
aanfoikeuteen, eikumbatoisteFjv
merkitsevämpää tosiasiaa, mni-että
Kommuuni, yksi ainoa-if^^
oli sodassa talbnpoikaL^Ea^
koko mata vastaan.
suurta demokraattia KaubkP
Kommuunin kumouksellisten^ -
päin, yleisen äänestyksen ksu^^,^
nyt tiedustella Ranskan asujaj^
ta, salliiko se heidän ryhtyä -
Thiersin joukkuetta vastaan.
katketaan)-