Vapaus, October 4, 1926

              Bibm2 IMEaanantama, lokak» 4 p:na—Monday, Ocfc 4 No. 115 iflte
viypAus Canadan «uomaJaisen työväestöä ainoa SanenlmimattaJa,
Hmestyy Sudburyssa, Ont., mnatiantania, kesknnikkona
ilk perjantaina. T o i m i.t.t^a j.a t.: ,
S. G. KEOi ABVO VAAEA-VAPAUS
(Liberty) . . ^ *
The only organ of Finnish Workers ui Canada. Pub-lished
- i n Sudfoury, Ont., every llonday, Wednesday
«nd K-iday. : . ••-
" Begistereä at the Post Office Department^ Ottawa,
aa cecond class matter. ——————-———====
TILAUSHINNAT: ' ^
Canadaan yksi vk., f 4.00, puoU vk. ?2.25,^ kolme kk.
^**^yiiiysv5S>ato Snomeen, yksi vk. $5.50, pnoU yk.
$3.00 j a kolme kk. $1.76. s **-
' Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi äaiämiestenjQjHa^ takaukset.
E L M O T U S H I N N Ä T VAPAUDESSA: • .
Naimaamptnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 60c palstatumna.
Nimenmuutosilmotukset 60c,kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
AvjoeroUmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c hsamaksu
kiitoslanseelta tai muistovarsyltä. * ^ ,
* Halutaantiedot ja osoteilmotukset 60e kerta, $1.00
kolme kertaa. . ..
Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttnurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etnkätpen.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen toretafaia kello 12 päivällä.
General advertising rates 75c per col. inch. M i -
nimnm charge for single insertion 76c. The Vapaus
I8 ^the best advertising medium among the Finnish
Pcople in Canada iiZl__-_JL
St.
Vapauden konttori j a toimitos: Liberty iBl^dg Lorne
piSelin 1038. Postiosotet Box 69. Sadbnry. Ont
Josr ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjötiakaa nudeUeen liikkeenhoitajah per-eoonaDisella
nimellä. ^ , .
X. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
tarmpkkaasti. Suhteellisesti yhta hyviä j a parempia­kin
tnlokslavoldaait vannaan saavuttaa niuiUaIanpa&>
kakunnilla^eika vain Ontariossa, vaan kautta Canadan.
Koolkaannnejnisniahdollislnmian.i suuret't
siveellisesti ja rahallisesti tukemaan Port, Arthurin
metsätySläi^ten lakkoa Ja: muistakiaamme myös samalla
kallalla toimia Canadan .puutavaratyoläisten teolli­suusliiton
järjestainistyon edistämiseksi. " -
Valheesta Idiiiiiijoutummen oh
^ katkeraa
Miten menettelevät sosialistipolitikoitsijat joutues­saan
xtorkeästä valheestaan /Neuvostoliittoa kohtaan
kiinni? kysyy Toveri-lehti ja vastaa:
Heittäytyvät yksinkertais^ ja kipltäy-t^
rvät" lehdissä&a julkaisemasta tietoa siitä, että julkai­semansa
juttu on ollut valhetta.
Tästä antaa hyvän kuvauksen New Yorkissa ilmes­tyvän
The New Leaderin menettely, kun joutui torkeäs-ta
valheestaan kiinni.
FoTt Arthurin ympäristön metsä-iyoläisten
lakko
l Jo kolmatta viikkoa kestänyt metsatyöläisten l#kko
Port Arthurin'ympäristöllä on Epäilemättä odottamat­tomalta
taholta, joskin myös pdottamattomaan aikaan^'
tämän maan työnantajaluokkaa vastaan kohdistettu
isku. Vielä muutamaa viik|coa enhen käynnissä olevan
laldcotaistelun alkamista olisivat tuon alueen puutavara-
. paroonit' varmaan pilkallisesti hymyilleet sille, ken oli-
' ei^ selittänyt heidän joutuvan VlMtatuslien miestensä yk­simielisen
lakon kanssa siinä tapauksessa, että eivät
tnyönny esitettyihin ' vaatimuksiin palkkojen ^korolta-flxuseatävja'
olosuhteiden parantamisesta» Ottamaansa
^ t a a - o l i s i v a t he voineet .perustella viittaamalla sii-
' hen, että vain perin pieni prosentti näistä zniehistä on
järjestynyttä'; ja mikä vielä parempi heille, kahteen jär-'
' jestöön. Yhtä odottamattomana ovat työläisetkin, var'
siioMn taistelualueen ' ulkopuolella, varmaan ottaneet
vastaan tiedon tästä taistelusta. Mutta tässä'tapaukses
^«8k'vpimme*me työläiset sanoa, että tieto taistelun aika
. m i s ^ t a j a sen jatkumisesta yhä laajempana ja eheäm-
^pänä on aneille sitä suurempi ilosanoma ^a innostuksen
iterättäjä, 'kun se iulee odottamatta. , ,
' < • Mikä on sen roMEaisevampaa ja innostavampaa kuin
tieto siitä, että työläisten, jotka ovat vielä melkein ko-
Iconaan järjestymättömiä, onniätuu heikkojenkin järjes-f
tojensä aviilla saada niin paljo aikaan, että yhde'ssä
- laativat vaatimuksensa "korotuksbta alhaisiin palkkoi-
' iiihsa ja'parannuksista kurjiin olosuhteisinsa ja yksi
mielisinä' ryhtyvät ajamaan niitä läpi lakon avulla?
TäUainen tieto,, jos mikään, sitä todella työläisille xon.
Se saa ei vain taisteluun osaaottavat vaan muutkin^ työ­läiset
entistään enemmän luottamaan järjestöihinsä
koottuihin voimiinsa ja niihin mahdollisuuksiin, mitkä
heillä on menestyksellisiin taisteluihin elintasonsa ko­hottamiseksi
tahi -ainakm sen jajtkiivan polkemisen ^s
tämiscksi, kun he yhtenäisinä ja päättäväisinä niihin
käyvät. . ' ' .
. . ^Tunnustusta ansaitseva ja esimericiksi kelpaava 6xi
ee työ, .mikä lakkoon: osaaottavien järjestyneiden työ­läisten
toimesta on suoritettu yhteisen irintaman m
dostamiseksi. Tämän ansiota ej^äilemättä on, että tätä
metsatyöläisten lakkoa voidaan sanoa «suurimmaksi ja
paihainnnin järjestetyksi,lakoksi mitä vielä koskaan on
Ontariossa taisteltus>, kuten toi^n lakbn.johdossa ole­vista
järjestöistä, Canadan puutavaratyöläisten^^^^^l^
sihteeri kirjottaa. Yhteisrintaman^ muodostamisella ovat
laldcolaiset päässeet asemaan, faikä näyttää perin hy
vältä. Lakko ilmoiltaan täydelliseksi. Lakon rikko-minen
«työnhaluisten» avulla ei ole työnantaj ille hei p
po tehtävä, kos^kÄ lakkolaisten jättämät aukot olisi
4 täytettävä vissin määrän ammattitaitoa^^ omaavilla, • joita
ci ole helppo §aada. LakkoaIue{»!l£r olevat työläisten
otuusruokalat /täyttävät niille proletaarisina .osuuskun­tina
köyhälistön taloudellisissa ja poliittisissa joukko-taisteluissa
kuuluvaa tehtävää, vointinsa mukaan tukien
liekoa antamalla ruokaa halvemmalla ja alennetullakin
hinnalla / lakon ajan vielä osittain, puoleksi .'luotolla.
Ovatpa vfelä seudun muutamat maanviljelijätkin päät
täneet avustaa lakkolaisia tuotteillaan.
Tämä on todellista yhteisrintomatoimintaa. v Työ-":
laisten;<ja varsinkin puolueemme jäsenten laldcoalueel
la on pietettävä tarkka huoli siitä, että se jatkuu ja
vielä nykyisestäänkin tehostuu, sillä siitä nyt etupääs-eä
riippuu tämän lakkotaistelun^ menest^nninen. ) Se: on
myes^luonut: pohjan, jolla pienempikin ulkopuolinen
siveellinen ja irahallinen avustus -tuntuu, vaikuttaa te-hoiassti
puutavaraporhojcn vastarinnan' ^murtamisessa.
••• 'Mutta, tämä ulkopuolinen avustus ei saakaan jäädä,
pieneksi ja yksinomaan Ontariossa ^olevilta työläisiltä
jä köyhiltä maanviljelijöiltä tulevaksi. Canadan kom­munistipuolueen
Sudburyn kaupunkijärjestön toimesta
kerättiin näille lakkolaisille kolmen päivän kulues^
seitseznänkymmentäyhdeksän dollaria viisitoista senttiä.
Tämä tulos osottaak että kyseessä olevalla lakkotaiste-lulla
on työläisten 'suurten joukkojen kannatus, jos-kohta
myös sitäkin, että sen saamiseksi työskenneltiin
Kuten lukijamine^muistavat,julkaistijn'äsken tieto,
että tässä: maassa Hearstin' lehdissä ja sosialistilehdis-sä:
julkaistu «Stalinin puhe» oli silkkaa, valhetta,
keksintöä. <
Täihäh takia kääntyi Workers-koinmuni8tipuolueen
sihteeri tov. Ruthenbefg New Leaderin puoleen,' kehot­taen
sitä julkaisemaan palstoillaan tämäa tiedotdcsen,
ktfska se oli julkaissut myöskin sen «Stalinin puheei^».
Mainitun lehden puolesta vastaa eräs Mr. James
0'Neäl julkeudessa vertoja vetämättömällä kirjeellä,
juiistaeh; ettei heidän;^ lehtensä palstoilla Icoskaan tulla
julkaisemaan niitään sellaista ennen julkaise
hteen peruutusta; KirJMSsäinenoaa'MnO'Nealm.m.
seuraavaa:
«Miten te satuittekaan lankeemaan sellaiseen «por­varilliseen
ajatusviettymykseen», että New Leäder hy­väksyisi
'mitään teiltä? Ja edelleen: mistä me 'sen
kertomuksen saimme,V ei kuulu teille. Emme ole mi-
.tään selitysvelkaa teille siitä, mikä ilmestyy New
Leaderin palstoilla, emmekä me odota, että te selitätte
meille mitään, mikä 'ilmestyy teidän julkaisuissanne,»;
Valheesta,kiinnijoutuminen niin' sitovasti kuin> täs­sä
> tapauksessa tapahtui herroille sosialistipolitikoitsi-joille;
on ylen kipeä asia. Raivossaan, minkä se miden
pifcku^i!taielikä synnyttää; menettävät ne icokOTiaan pik­kuisen
harkintakykynsä viimeisetkin rippeet ja turvau­tuvat
umpimähkäiseen kiukuttelemiseen.
/. Käsitämme, että Raivaaja on samanlaisen mielen­tilan
vallassa, ja siitä syystä ei voi palstoillaan jul­kaista
tietoa siitä, että ennemmin
kaisemansa juttu olilun silkkaa valhetta. Samoin on
laita Industrialistin, joka fin näissä touhuissa ollut so-
.sialidemokraattien osan jakajana, lausuu'.lehti*
Viimeksi mainitulle Työmiehen toimitus muuten
öh^Tqrömiehen v.k. 30 p:n numerossa julkaissut avoi­men
kysymyksen, jossa Industrialistin toimituksei^ pyy­detään
julkisesti lataamaan siinä tehtyihin Kkysymyt
siin, joista'kysymyksistä'ensimäinen'on: «Mikä on se
painava t^ija, mikä estää Industrialistin toimitusta
I^ddjölileeii julkabemasta tämän, valheen oikaisua?»
Saa nälidä sadco tämä Industrialistin «toimituksen
kitukauden päivät' turhaan^ herääväksi ^odotetun oman-
|[unifon hereille»? ^
Suomalaisen miehen esilys Kansain­liitossa
Suomen ja tämän maan suomalaiset porvarilehdet
ylpeilevät nyi Holstin esityksestä Kansainliiton neu­vostolle.
;Ajatella — suomalainen mies tekee esityksiä
tässä .mahtivaltain j a veleraanidiplomaattien kokoor
muksessa,-ja vielä esityksen, joka «pudottaa suomuk­set
pois edustajajoukon silmistä», kuten heidän sanansa
kuuluvat; AJikä merkillinen kunnia Suomelle ja tälle
suomalaiselle mi^elle.
Kdh^ainliitön neuvostossa, kuten tiedetään, on Ico-vasti
pohdittu «aseiden rajotuskysymyslä» ja Liiton
jäsenvaltojen «turvallisuuskysymyksiä». Miten «tur­vata
» liiton pikkuvallat ulkopuolisilta hyökkäyksiltä?
Ennen pii esitetty näkökanta, joka nojautui militaris­tiseen
avunantoon hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle
liiton peruslain 16 luvun mukaisesti; Oli siis esitetty
militarismin kehitystä^ ja aseistuksen laajentamista
«suoj elukseksi». Mutta nyt tämä.' suomalainen mies
^sen sijaan, eltäf istuisi nolona ja vaatimattomana nur­kassa
ja kuuntelisi herrojen juttuja, nousee ja esittää,
että paras tapa «turvata» heikot liiton jäsenet ja «va­pauttaa
ne hyÖkkäyspelosta» on rajattoman luoton,
ampuma-aseiden; kuulien j a räjähdysaineiden, lento­koneiden
ja: sotavälineiden antaminen sotaan joutu­neelle—-^
tai kuten suomalainen mies sanoo -r— «hyök­käyksen
» kohteeksi joutuneelle^ liiton jäsenvaltiolle. Ja
kaikkea tätä apua on annettava heti jäserivallan sotaan
joutuessa, neuvottelematta, siekailematta.- Tällainen
esitys- sitoo koko Liiton yhdeksi voimakeskukseksi ja
on. erinomainen esim. Puolalle ja Suomelle, selittää
tämä suomalainen mies.
.Tämmöisen esityksen, kautta, selittävät sen kannat­tajat^
. ratkaistaan myös kysymys aserajotuksisxj.- Sillä
silloin yhdellä maalla ei tarvitse olla kovin suurta ar­meijaa,
kun tarvittaessa öaa apua tobilta. Pikkumaat
eivät sitä paitsi voi ylläpitää niin suurta armeijaa kuin
haluttaisi.
. A s i a n vakava puoli käy ilmi,-kun muistamme, että
Neuvostovallan reunamaat ovat jatkuvassa juonittelus­sa'
ja imperii^listien välikappaleina tahtovat jarruttaa
hyökkäämättÖmyyssopimuks^n hyväksymistä NeuvoslO'^
liiton- kanssa. Holstin esitys - on ilmeinen j a räikeä
sotavarustelun ilmaus Neuvostoliittoa vastaan. Suomen
lahtari ei. siihen yksin pysty ja^ sen vuoksi se ruikuttaa:
apua Kansainliitolta. — T-—o. : • N. ,
"femuntopaikka nso 10". Joku
sana- vielä tuon kaikkien nanroher-
^moja o katkuttavan kappaleen jäl-keenkiiu
Kappale on parhain huvi-nä3rtelmä'
mitä on koskaan ennen
Arthurissa näytelty. : Sen tunnustir:
vat kaikkii jotka kävivät kappaletta
katsomass^a.;-. Samalla myöskin^ kap­pale
sai snarimman katsojakunnan,
niitä olQ mitkään edelliset kappaleet
saaneet, sillä kappale esitettiin kol­me
kertaa j a aina;;haali tungokseen
asti yleisöä. Kaksi ensimäistä ker­taa:
esitettiin kappale osaston 'haa-;
lilla; kolmas ja .viimeinen kerta ^La-bor
Temppelillä osaston näyttelijäin
toimesta. Tulot viimeisestä kerras-.
ta meniväts kaikki yhteisen lakko.;
komitean hyväksi, yhteensä lähelle
200 dollaria. Voi ilman liiottele-matta
sanoa,; että vaikka kappale
olisi vieUL neljäimenkin kerran esi­tetty,
niin olisi ollut ' haalin täy­deltä
katsojia, sillä siksi tyy^äi-n
e n , . jokainen oli kappaleeseen.
Muutamat katselivatkin kappaleen
jokaisen' kolme kertaa. Mutta sitä
ei voitu enää pitemmälle pitää, kun
sen nuotit piti lähettää Sault/ Ste.
Marieen^ johon sitä on vähintään
kuukauden ajan varrottu.
Kappaleen esitys sujui vaikeuteen
j a musiikiiin nähden- kiitettävän;
hjrrin, pienempiä heikkouksia l u ­kuunottamatta.
Myös - suuret' kat^
Bojajoukot tunnustivat saaneensa
hauskuudestaan nautintorikkaun-man
' illan, mitä heille' on. pitkään
aikaan tarjottu.
MetMBuesten lakko näyttää vain
aina pysyvän yhtä yksimielisenä
kuin alkaissakin. Yhteisesti vaaittu
lakkokomitea johtaa lakkoa. Ylei­sissä
kokonksissa< aina joka: toinen
päivä keskustellaan komitean A toi­minnasta.
Lakkolaiset seIosta.vat,
että lie kyllä pystyvät seisomaan;
lakossa ; -pitemmänkin, ajan; .sillä
avustuskomiteat toimivat ' tyydyttä.
västi • j a yleinen: yleisön / kannatus
on lakkolaisten puolella; Rikkurei-ta,
joita 'komppaniat: koettavat
hankkia ulkoapäin,^ei ole vielä yh­tään
tullut. Sillä' lakkolaiset ovat
siksi ' h y v in järjestäneet toiminnan
ulospäinkin,-'- että akullakin =:paikka>-i
kunnalla on tietona tämän alueen
lakko^ eikä/ sentähden' joukot iäh-de
"skääppäämään". y
E i ollut aopIvoA tilaituntte Ica-lastuka^
lle.' Kivikosken häalille oU
kut uttu kokous sjryskuun 26 päi­väksi,
^ello olikin pian kaksi, ja
niin taikoi farxnareitakin astelemaan
haalin^ päin. -^Istuttiin: /kaikki^ jä
varrottiin, ;nmtta:^^ k ei tien-^;
nyt varmasti, mitä;. Ja vihdoin tul­la
porhalsi-ka^ipungista anto, jota
vastaan riensi eräs:farmari ja,:saat>>
toi\ tulijat' sisälle haaliin. Kokous
alkoi. j
Kokouksen avaaja ilmotti, että
häntä on pyydetty avaamaan koko^;
us, mutta häp on kokonaan »tietä-katon
mitä kokouksessa ^tullaan
ke^ustelemaan, V j a . edelleen että;
haneUä e i ole mitään yhteyttä ko^
kouksen kanssa,, vaan tulee h&ii.
toimimaan vain. tulkkina kokouk-f
sessa.' Valittiin puheenjohtaja ja
niin alettiin kokousta eteenpäin vier;
mään; Enöimäiseksl ilmotettiin, etr
ta kokouksessa, tule puhumaan fflri
Fiat Port Arthurista. 3Ir. Fiat
ottikin puhujapaikan j a sanoi^^ että
heidän / tarkotnksena on selostaa
farmareille kuinka tärkeää oli
perustaa " jonkunkaltainen far­marein
yhdis^, . joka olisi riip­pumaton/
mistään puolueesta, mutta
joka vaalien -aikoinavoisi vaikut­taa
j a antaa kannatuk^nsa, • .sen
jälkeen kun jäsenistö päättää, mille
puolue^e' tahansa; selostaen vielä
lyhyesti 'viimeisiä vaaleja.
Toisena puhujana -ilmotettiin M r ;
Horrigan,/ myös,;:Arthnristai . 'Hän
kertoi tuntevansa- suuren ^joukon
suomalaisia. ; Sanoi miten tärkelu.^
olisi, että jokainen tulisi maan kai^-
salaiseksi, ottaisi osaa vaaleihin ja
maan kehittämiseen. Kertoi miten
libf>palihallitns on tehnyt ;paljon
farmareille hyvää idässä, hyväk^g^-
nyt parlamentin viime istuntokau-d
d l a t^öväenedustajain pakotuksesi
t a korjauksen karkotuslakiin. (To­sin
myönsi,: että korjaus e i tullut
laiksi^ sillä heidän^ hyvä senaatti
sen • kumosi.) Sanoi että : -farmap
reillä tulisi välttämättä olla yhdis­tys,
millä ei olisi poliittista kantaa.
-Kolmanneksi esitettiin puhumaan
töht. Eakens, myös Arthurista.' Hän
selosti paljon .samaa: mitä edelliset­kin
puhujat, Miitta viimeksi alkoi
paljastamaan i mitenkä konservatii­vit
olivat • -viime vaaleissa narran­neet
.farmareita lupaamalla teitä
^nnä muita. Luki muutamia kon.
servatiivien ilmotuksia, joita oli ol­lut
paikallisessa suomalaisessa leh­dessä
j a joita konservatil-vien ehdo­kaskaan
ei ollut hyväksynjrt, • sillä
niin- paksua pötyä oli ilmotuk&en
sisältö. vLopuksi'myönsi, että -lehti
ehkä on sen vain painanut saadak-eeenx
rahaa; mitään muutakaan 'se­lostusta
ei löytänyt. Sitten sdosti
hän miten -raärin ön, että yhdessä
piirissä äänestetään yhtä ehdokasta
j a toisessa toista, sillä edut pitäisi
oleman samat. Kertoi miten libe­raaleilla^
progressiiveilla ja työläi
sillä tässä piirissä viime ' vaaleissa
oli yhteinen ehdokas, mutta silti
hävisivät. Ensi kerralla /jätetään
paremmalla onnella. Liberaalit o-vat
parantaneet -Canadan farmarien olo­suhteita
j a tulevat edelleenkin niin
tekemään. Kehotti lopussa, että
perustaa farmarein yhdistys ilman
poliittista kantaa.
Puheiden jälkeen alkoi .yleinen
keskustelu j a herrat poistuivat ta.
kaidn kaupunkiin. Keskustelussa-ainoastaan^
joku harva puolusti ^
distyksen' perustamista;' toiset:: taa­sen
puolestaan selostivat, että; .jos
he perustavat yhdistyksen, 'niin he
Voivat- sen tehdä ilman että kau
pungista:;tulee 'herroja sitä; pems-tamaani;
Ihmettelivät miksi nämä
•herrat nyt niin haluavat tänne; yh­distystä
perustaa ja vielä-' puolueen
tontak ;-Puheenvnoroissa kävi/ ilmi,
että <aikaisemmin on perustettu
monta yhdistystä,;; mutta että ne^
kaikki ovatkuolleet Ainoastaan
osasto; 'joka omistaa haalinkin, on
pysynyt - vaikka senkin on pitänyt
ajan pyörän mukaiia muuttaa aina
toisinaan j taistelutaktiikkaansa. ^-Ää­nestyksellä
viimein päätettiin, että
mitään ei perusteta ainakaan nyt.
: Kokouksen lopussa selosti tov.^
-StoMberg nykyistä , metsämiesten
lakkotilannetta j a ky^yi farmareilr
ta, tulevatko he tukemaan lakkoa
vaiko eivät. Kysymykseen farma-^
rit vastasivat; että he ovat lakko,
laisten 'kannattajia, jonka todisti­vat
havainnollisesti, kokoamaUa. ko­lehdin-
lakkolaisten hyväksL J.
Torontoii mi&ia
noo' endottomasti vaativansa jöka-i
sen, ennenkuin hänellä on
antaa ^ suomalaisen osaston- jäsau
merkkejä. Koettakaapa tehdäfal
ten jäsenkirjuri pyytää, että jäsen
vero tulisi säännöllisesti maksctS
vuoden loppuhn, M kun on vain
yiisi senttiä kuukaudelta. j
R J. Syrjälä Nepo$tov€Bäjäi!
pohjana
r - e l i ^
«Valheitten piäiväkir ja Venäjän vaUanku-mouksesta"
TSman artikkelin otsake, ;
varsinkin sen ensimäinen osa, epäi­lemättä
synnyttää; monessa lukijas­sa
kummastelua^ sillä tunnettuahan
Syrjälä, joka lähem-pari
vuosikj^mentä on: ollut
on,* että F. <!.
mäs
" P . J . S—lä". Vaikkapa olemme
viime aikoina i tottuneet : siihenkin;
että muutamat hurskaat miehet, va­lansa
perusteella väittävät ei omik­si
kirjotuksjkseen kirjotuksia; joi­den
alle. on^ "präntätty" heidän oma
nimensä;' niin: uskomme - kuitenkin
Raivaajan päätoimittajana, johtanut «ttä F. J . Syrjälä ei sitä tee tä-tuota:;
lehteä: aatteellisesti, on mitä
kiivain i Neuvosto-Venäjän; .viholli­nen,
minkä on tehnyt 'Selväksi pu­heidensa,
kirjotustensa j a väittely-jensä
kautta.: Kuitenkin on tämä
"aina samalla kannalla ollut" ; Syr­jälä
joskus' horjahtanut puhtaalta
kapitalismia puoltavalta sosialide-raolaraattiselta-:
linjaltaan; ja kirjot-tanut
kirjotnksen, jossa on koetta­nut
melkoisen voimakkaasti paljas­tella
• sitä valheverkkoa;; mihin, kapi­talistinen
san3malchdistö niin Ame­rikassa,
kuin Europassakin; koetti
kietoa ja hukuttaa = Venäjän prole­taarisen
vallanknmouksen. ; '
Käsiini sattui »'Kalenteri 1921",
jonka on kustantanut: Amerikan y h ­distyneet
suomalaiset ; sosialistiset
kustannusyhitöt jay on 'se.i.painettu
Suomalaisen ,-sos.; kustannusyhtiön
(Raivaajan) kirjapainossa - Fitchbur-gissa,
Mass; Sen 66; sivulla ^ alkaa
artikkeli otsakkeella: "Valheitten
päiväkirja Venäjän vallankumouk­sesta".
Kirjotus. jatkun 82 sivulle
saakka ja on sen alla nimimerkki
män. kirjotuksen suhteen, vaan tun­nustaa
hän sen omakseeit.
Kirjotif* on varovainen ja
'Välttelevä,'.''
mutta kuitenkaan ei sitä voi: mi­tenkään
muuten selittää kuin, että se
on ' Neuvosto-Venäjää puolustavassa
hengessä . kirjotettu. Se tapahtui
aikana^ jolloin sosdemit yleensä? oli­vat
bolshe viiden vallankumouksen
yllättämiä.; Kun heillä, yleensä sil-^
loin -vielä • oli pyrkimyksenä -kulkea
"omine eväineen" . Kommunistiseen
kansainväliseen; V niin he koettivat
ainakin teeskennellä jonkunlaista
ystävyyttä Venäjän proletaaristakin
vallankumousta kohtaanL:^; Sitäpaitsi
Syrjälä pelkäsi silloin koko Ameri­kan
' suomalaisen työväenliikkeen
aivan yksimielisesti seisovan ;Venä-jän
proletariaatin vallankumouksen
takana^, joten hänkään ei tahtonut
katkai9ta> välejään sen kanssa.v V o i ­dakseen
i^yä^^^^enera
kan suomalaisena "työväen johta-jana",-.,
tahtoi hän kirjottaa siten.
Sndmalaiiien osastion kokonksessa
syyskuun '26' päivä käsiteltiin ja
päätettiin - seuraavista asioista:
Vapautettiin .kenttäkomitea r a ­vintolan
hoidosta jp tilalle varsi­naiseen'
ravintölatolmikuiitaan; va­littiin
Aino Toukoniemi, Fanny
Grunsten, , A i l i Hämäläinen, Mary
Ahlqvist, Ida Ahlqvist; Emil K i n -
gelin, Väinö Mäenpää ja Paul
Mamsden. ^.
. Paikkakunnalla oleva^ koulunuori­so,
joka ony vapaasti päässyt tähän
asti kaikkiin ^ ^osaston :;-j
iltamiin j a oluelmatilaisuuksiin, saa
täsiäkin ialkain; vaiaalippuoikeuden,
mutta sen saa vain, siten, että y h ­tyy
jäseneksi nuorisQ^osastoon, jon­ka
jäsenkorttia:; näsrttämällä lippu­jen
myyjä on velvollinen, antamaan
heille vapaalipun. Tämä päätös
koskee vain 15 ikävuotta'^; vanhem­paa-
koulunuorisoa.; y Sitä ikärajaa
nuoremmat ovat vapaat. Vapaalip­pua
^ ei kuitenkaan anneta Soilen­akaan
toimeenpantuihin .tanssitilai-suuksiin
siksi, että' nuoriso-osaston
jäseninä ollen; r saavat he siellä jo­kainen
kokousilta tanssia ja leik­kiä
sen kuin koulua v käyvä nuoriso
tarvitseekin. -Nuoriso-osaston jäsen-vero
on vain kymmenen senttiä kuu­kaudessa,
joten se ei tule koulu­nuorisolle
liikarasitukseksi. Sen jo­kainen
isä tai äiti ilomielellä - tie­tysti
uhraa yhdistäissään poikansa
ja tyttönsä koko maata käsittävään
työläisnuorisojäcjestöön.
; Laulukuoron toiminnan henkiin
herättäjäksi valittiin Hjalmar Ha-,
mari, E ^ i l Kingelin, Martha Oino­nen
ja Viktor Lehti, joiden velvol­lisuus
on käydä: jokaisen kuorossa
olleen iTiona v ja hankkia. uusia nais-ja
mieslaulajia paikkakunnan :-vä­estöstä
sekä alkaa kuoron toTminta
niin pian kuin ovat ;saanetet alku­valmistelut
suoritetuksi.
v Osaston kiinnityslainan : uudistuk­sen
vuoksi 'Velvotettiin johtokunta
kirjeellisesti kutsumaan .osaston jä­senet
ylimääräiseen kokoukseen
sunnuntai-iltana lokakuun;3 p:nä
kello:i 7, jo6sa; kokouksessa v lainan
lopullinen uudistus^ j^äätetään.
Osaston' johtokunta kiellettiin
myöntämästä ilman kokouksen ' l u ­paa
kenellekään käyttöoikeutta o-saston
huoneustoon lauantairilloiksi^
jotka osasto toimintansa ylläpitämi­seksi
tarvitsee itse.
: JasenkirJurin huomautua.; - '
; Suomalaisen osaston jäsenet, -las-kekaapas
jollainen. kortistanne: kuin­ka
monta :;:merkkiä': olette siihen tä­nä
vuonna lunastaneet. - Jos tahdot­te
olla hyvässä jäsenyydessä, ' niin
niitä, pitäisi olla yhdeksän. Jos. ei
ole niin monta, niin osaston jäsen-kirjuri
on aina kokous- ja iltama-tUaisuuksissa
tavattavissa - osaston
hiloneustolla; Ja kun tulette hän­tä
tapaamaan, niin;: muistakaa.. ot­taa
kommunistipuolueen jäsenkort­ti:
mukaanne, sillä jäsenkirjurifsa-
Havaintoja länneltä
"50.000 Harvesters Wanted'
?15.00 to Winnipeg», oU taas puoli.'
kesästä saakka nähtävänä Sudbu
rysta itäänpäin melkein kaikissa
nomalehdissä ja nsnissa huomatta
vissa yleisissä paikoissa.
Se on suunnaton summa työvoi,
maa; j a yhtä houkutteleva on raa-tetiekyydin
hinnanalennus, johon
sisältyy koko laaja itä Sndburysta
Atlannin rannikoUe saakka.
Kuinka 'moni lähtee tuolle hon-kuttelevalle
matkalle vakavassa tie-rfestihalussa,
on vähän vaikea päät­tää.'
Mutta varmaa on, että monet
lähtevät ' reisuUe vain pelkästä
"seikkailuhalusta». Sen seikan pa
nin kuitenkin merkille, että snnrin
osa ovat niitä, jotka menevät tien-nestm
toivossa. Onhan itä tunnet,
tu sellaisista suurista sekatyöHis.
ten joukoista, joilla ei ole inin.
käänlaista vakituista työmaata; ja
jos jonkun »tilapäisen työn jJskus
saavuttaakm, on se siksi halpapalk-kainen,
että eipä paljolla väliä,
onko idässä, tai lännessä tai ajelee-kp^
tätä :väliä edestaikaisin, siläi
•kuin pienet varat myöten antavat
Monet viljankorjuuseen lähtijöistä
laskevat^ että kun sinne noin hal­valla
pääsee ja melkein yhtä hal­valla.
takaisin ja kun minä siellä
pari kolme kuukautta "pistän si­sään";
niin näyttää mahdolliselta
-ettÄ mulla on pari kolme sataa
."hoksaa" taskussa. Mutta työläi-sen
elämä, joka kulkee pettymji.
sien liukasta tietä, ei ole nykypäi­vien;
"harvestereillekaan" mikään
onnellinen poikkeus.
V Saavutaan Winnipegiin. Siihen
saakka menee karkki hyvin. Ollaan
oltu hyvässä toivossa. Onhan tas­kussa
jäljellä vielä pitkä matka­lippu,
joka edellyttää että minut
tullaan - sieltä toimittamaan sellai­selle
seudulle, missä on varma mah­dollisuus
päästä kolikoita ansaitse-,
maan "kultaisen lännen" kultaa ka­saavilta;
farmareilta. Näin ei ini-tenkaan
tapahdu. Winnipegiin saa-
•vuttua ollaan oman onnemme no­jassa,
y Kukin saa mennä mihin ha.
luttaa ja olla menemättä mihin ei;
halua; 'Tästä johtuu että tehdään
virheitä; joita Winnipegistä lähdet­tyä
on; vaikea enää korjata. Useat
.tunnetut isommat paikat ja paik­kakunnat
tulevat "tulvilleen" työ­voimaa,
aiheuttaen työttömyyttä ja.
palkkojen alhaisuutta. " Asiaa o*
varsin vaikea • enää auttaa.
• - On /saavuttu perille perin piMni;
rahoilla; tai useassa tapauksessa
''poikkinaisena". Ja perillä mat­kustaminen
paikasta toiseen mak­saa
täyden, ei enää % senttiä mai­l
i ; kuten Winnipegistä mentyäni jo­honkin
vissiin paikkaan. Tässä on
ensimäinen vakava epäkohta, jossa
hallitus . itai rautatieyhtiöt taikka
niahdoUisesti farmarien yhdistykset
•jo rikkovat sitä sopimusta, minkä
jokainen idässä "tiketin" ostanut
allekirjottaa matkalippuunsa. _
että joukoista näyttäisi siltä kuin
häh; sentään< olisi jonkunlainen - etu­rivin
mies eikä 'ainoastaan vedettä­vä
ki-vireki sen perässä; : Uskon tä­mänlaisten
motiivien johtaneen Syr-jälän
puheenalaisen artikkelin to-jottamiseen.
Siitä huolimaha v on
se ehkä parhain kirjotus; mitä mai­nitun
kirjottäjan kynästä on kos­kaan
lähtenyt (vaikka esim. tässä­kin
lehdessä päivittäin julkaistaan
paljonkin parempia; kirjotuksia). ^
Kirjottaja sanoo aluksi: " V e n ä ­jän
vallankumons tarjoaa monelta
puolelta : loppumattomat : varactot
tntkimisen\;: aiheita ja valaistusta
tutkimuksiin. Vohcmma a mielen­kiintoinen
tutkimisala - e i ole^ kapi­talistisen
*: sanomalehdistön cjsulule
Venäjän: vallankumoukseen;" : (Tum*
mennus allekirj.)
Kas miten mielenkiintoinen > se
Venäjän -vallankumous - silloin ' dli
Syrjälä^täkin. Se tarjosi siUoin
•'loppumattomat varastot" tutkiraist
aiheita- Nyt ei ntitään hänen mie­lestään.
Niin feitä tehdään täys­käännöksiä
jä ^'heitellään häränpyl­lyä,
vaikka joskus kerskutaan sillä,
kin,.että on "aina .pysytty samalla
kannalla.". - /
:. v''. f' • -" ' ••. -i'? )
Paljastuksien sisältö
v y Sitten Syrjälä NevirRepnplic-leh-den
mukaan käy lävitse New York
Timesm valheuutiset ' Venäjän y val­lankumouksesta,
alkaen maaliskuun
vallankumouksesta v. 19lV j a lo­pettaen
siihen, jolloin bolshevikit
ovat saavuttaneet voiton nseiminilla
rintamilla ja ovat silminnähtävästi
aseman herroja entisen Venä^'än
alueilla. Tällä tavalla tuTee to­dellakin
katala' porvarien valhe-verkko
paljastetuksi. Kuitenkaan
ei Syrjälä tyydy amoastaan suo-mentelemaan
' N ew Repnblic-Iehden
kirjotusta', vaan sirottelee hän. vä­lille
aina omiakin mielipiteitään, ei­hän
häh muuten kehtaisi kirjotuk­sensa
alle pistää omaa nimimerk-kiään.
- Otitakaamme joitakin näj-tteitä:
Kun Times on Kerenskystä päät-tänyt
lopuksi tehdä kansallissanka­rin,
kirjottaen heinäk. 24 p:nä v.
1917; bolshevistisen vallankumocic-sen
uhatessa Venäjää: "Kerensky,
joka omaa Pietari-Suuren toiminu-tarmon
j f kaksinkerroin hänen vii-sautensa;
ön kansallissankari", nim
Syrjälä sen johdosta sanoo: «SB»-
renmoisesti sanottu tuosta itenU»-
täudin ruumiiUi«est^ runleleni«rf*
j a kaikkiin suuntiin horiuvaita ffl*"^
kestä l "
Nom pahasti saattoi Syrjälä s2-
loin sanoa tuosta sosialidempkiaat-tien
ihanneraiehestäi Eipä tusto»
hän ole enää halukas toistamaan
noita sanojaan. ;
Venäjälle hyökkäämisen suunni­telmista
kirjottaa S.:
, > Kun soviettihallitus belfflikn^
,12 p:nä 1918 julisti sodan pa^
tyneeksi Saksan ja Venäjän ^ -
Iillä, alkoi selcä lokatnlva
ennen kuulumaton kiihotus T»r
lankumouksen hävittämiseka ,
«Jo helmikuun pu..livalissa i ,
kaisi Times Pariisista lähc^
haastattelun kenraali i!<^ .
kanssa, jossa kerrottun, f"* «
Saksa samoaa halki V e n g'
Yhdysvaltain ja Japanm ^
kohdata Saksa Siperiassa.
askel olisi otettava nopeasn.
^ i i d t e n l a > o l e n ^^^^^^
aikana siitä, kun VenäJ»
sodasta, julkaistiin T i m « - ^ -
, ^ yhteensä, paite» Venäjä ^
hyökkäämistä innokkaasti
ifattavia toimltuskirjotuisia.^,
kiiiotusta uutisosastossa,