Vapaus, March 10, 1923

              fYÖ L I I S I L L Ä OH; YKSI VIHOLUNEN! Ym^^l^^ •SIKSI: YKS! PUÖiiUE! YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI FÄÄMIÄBÄI
lyöväen vapautus tapah­tuu
sen itsensä kautta!
Yain järjestyneenä voi
työväenluokka voittaa!
07-1923 Lauantaina, maalisk. 10 p. — Sat March 10 VII Vuosikerta - VoL VII
inen muinaiotieteiUja tehnyt
luuria löytöjä M6ngolia«Ba. Neii.
vostohallitu» avMtaa »iedwnie«ta
täydentämään löytöjään.
Moskova. — Venägallä on hauda­tut
a a r t t e e n s ar kuten äskei-täin
Egy-ptissä löydetty Tutankha-
. nien. Kansankomissaarien neuvos­to
on juuri'työntänyt venäläiselle
muinaistieteilijälle Kosloffille vara-ja
kolmen vuoden ajaksi,/jotta tä-jnä
voisi täydentää löytöjään mon-^
golialaiseh v sivistyksen muinaisessa
pääkaupungissa, Kharkhotossa, mi­kä
on ollut yli tuhat vuotta ^hau­taan
tuneena santavuoriin Keski-Aa-siassa.
. —
-Polyteknillisessä Museossa 'pitä­mässään
luennossa viime lauantai­na
professori ' Kosloff selosti ^ löy­tönsä
ensi hedelmiä, joka johti hä­net
KharaTchoton ihmeitten jäljille.
Aasian erämaan santaiasoissa hau-taantuneena
lepää jättiläiskaupun-ki.
jota paksun santapeitteen vuok­si
ei milloinkaan ole kastepisara tur­mellut.
Tämän kaupungin korkea
muinaisaikainen ' sivistys . oli pal­jon
korkeammalla kuin Pompeijin
ja Herculaneumin. Kosloff oli tuo­nut
mukanaan lyötämänsä / 2,500
kirjateosta, mitkä ovat kirjoitetut
seitsemälle eri kielelle, m.m. Persi­an,
SHnscritin, Arabian ja Mongo­lian
kielille. Hän on myöskin löy­tänyt
tästä maanalaisesta kaupun­gista
kulta-, hopea- ja kuparirahaa,
ja — mikä selitys sai aikaan naurua
kuulijakunnassa myöskin' pape­rirahaa,
tämä osottaen, että yksim-pä
Mongolian paratiisin päivinä­kään
ei raha kysymys oll.u^. tunte­maton.
Professori Kosloffilla on myös­kin
kauniita taidemaalauksia, mitkä
ovat maalatut purjekankaille ja kil­kille,
jotka maalaukset, kiitos kui­van
sannan, ovat pilaantumattomia
ja yhtä kauniita,- kuin juuri taide­maalarin
kädestä lähtsneeet -konsa
naan. Maalausten joukossa on usei-,
ta itämaalaisten taidemaalarien mes
tarituotteita. Muuiamn viikon ku­luttua
kaikki nämä muinaislöydöt
tullaan sijoittamaan, erikoismuseoon
Pietarissa.
teräsbnsti
tanut sievät
Terasparoonit baariv&t huikeita pro-fiitteja
työläisten riiitannastä.
Montreal. — Steel Company of
Canada, Ltd. johtokunta kokoontui
tiistaina täällä, jossa tilaisuudes­sa
luettiin komppanian tiliraportti
jouluk. 31 p. 1922 päättyneeltä
vuodelta. iSekä brutto-' että net­tovoitot
osottautuivat paljon ^suu-.
teramaksi edellisen vuoden voittoja,
iSen jälkeen kun kaikki korjaus­kustannukset
ja tuloverot on mak­seltu,
jää osakkeenomistaijille puh­taaksi
?1,962,169.
Tilipäätos osottaa myöskin, että
mainitulla korpqrationilla on suuret
omaisuudet käsissään ja että sen
asema oii sangen turvallinen ja va­kavarainen.
Samalla kun terästrustin herrat
käärivät vuoden voittoja taskuihin­sa,
työskentelevät: mainitun riistä-jäkoplan
työläiset nälkäpalkoilla ja
heidän perheensä elävät huutavassa
puutteessa.
-—-—o
Kolmas Bonar Lawin
• ministeri
Angoran kanaaiUtko&oos. seiittaa
LautannjED rauhanehdot vastak-kaikii
Tarkin kansalliftelle ohjel<
maile. " ••
TeoUisnuaelaniaa Vaikeuttaa koneis­ton
rappeutuneisuus.
Konservatiivien lujimmat varustuk
set joutuvat työräenpuolueen kä
siin.
Ruotsin kommunistit vastustavat va­rojen
myöntämistä sille.
Tukholma 15-2. — Ruotsin val­tiopäivillä
käsiteltäessä ylimääräisen
määrärahan, 353,000 kruunun, myön
tämistä Kansainliitolle »vastustivat
kommunistit sosialidemokraattisen
hallituksen asiassa tekemää ehdo-tujia.
V Ensi kamarissa puhui tov.
AVinberg,. toisessa tov. Spangberg,
joka viime mainittu kommunisliryh-män
nimessä lausui mm. seuraavaa:
Nyt on todella vakavasti tehtävä
kysymys: Oliko todella poliittisesti,
viisasta, että maamine edelleen kuu­luu
Kansainliittoon ja myöntää sil­le
määrärahoja ja on täten muka­na
pitämässä pystyssä tätä väkival-taliittoa?
Lienee tuskin monta, jonka ei
nyt olisi pakko myöntää, seuratessa
harjoitettavaa väkivaltapolitiikkaa,
että Kansainliitto on vain voittaja­valta
välikappale, minkä avulla
voifeltuja yritetään .kuristaa äärim­mäisyyteen
asti,' ''
Saksa on tällä haavaa lopullisesti
menossa perikatoon. Koko maalima
tietää, ettei Saksa voi maksaa niitä
suunnattomia summia, joita voitta­javallat
vaatijat. Saksa on Kan­sainliiton
tieteii pakotettu kurjuu­teen,
joka, jos se jatkuu, ei mer-
^•!tse ainoastaan Saksan perikatoa
•faan myös muodostaa mitä suurim­man
vaaran koko Euröpalle, sen
^ansaiff, kulttuuri- ja taloudelliselle
elämälle.
Ranskan joka päivä lisääntyvän
väkivallan ja hyökkäysten kruunu-tulee
nyt Ruhrin aineen miehi-
^i"^ ilitä keinoja ei Ranskan im-
Penalismi käyttäisikään. Varat, joi-
« on kerätty Ruhrin alueen nälkäi-
^^^•e vsestölle, takavarikoidaan
mnitta mutkitta. Sähkösanomat il
PJoittavat, että ranskalaisia sotilai-
Lontoo. — Kolmas Bonar Lawin
hallituksen jäsen, J. W. Hills.-rahas
ton sihteeri, joutui häviölle parla­mentin
täytevaaleissa tiistaina. Tie­donanto
on saanut aikaan säurta
mielenkiintoa poliittisissa piireissä;
Sir W. W. Rutherford, Edgehillin
vaalipiirin konservatiivinen jäsen
erosi edustajatoimestaan, antaak­seen
sijansa Mr. Hillsille, sen joh­dosta
. että tämä oli nimitetty Bo
nar Lawin hallitukseen. , Tiistaina
toimitetuissa vaaleissa ministeri ha­visi
sjansa työväenpuolueen ehdok­kaalle,
J. H. Hayslle, joka sai 10,-
100 ääntä, Mr. Hills saaden 9,250.
'Kukaan ei odottanut^ että: mi­nisteri
tulisi häviämään, työväen­puolue
ei myöskään voinut aavis­taakaan
ehdokkaansa valitsemista.
Uskotaan . että" Mr. Hills seuraa
kahden ministeritoverinsa esimerk­kiä,
eroten hallituksesta, kuten Sir
Arthur Griffith-Boscawen ja evers
ti-luutnantti G. F. Stanley, jotka
myöskin hävisivät viime lauantaina
toimitetuissa täytevaaleissa työvä­en
ehdokkaille.
Loordi Robert Cecil vie­railee
Canadassa
New York. — Loordi Robert Ce­cil
tule^'.vierailemaan Canadan suu­rimmissa
kaupungeissa huhtik. 7 ja
21 päivien välisen ajan, Loordi
Cecil on yksi Kansain Liiton huo-matuimpia
politikoitsijoita.
ta kiihoitetaan kaikin mahdollisin
tavoin Ruhrin alueen väestön kimp­puun
provosoidakseen vastarintaa,
jota sitten voitaisiin käyttää veruk­keena
vieläkin ankarampiin toimen­piteisiin
ryhtymiseen.,
Tosasiassa uhkaa uusi sota vaara
Europaa; tämä, aletaan jo huomata
mitä erilaisemmissa Heireisf^ ja
aletaan vähin erin vieroa Kansain­liiton
väkivaltapolitiikkaa.
On myönnettävä, ettei Ruotsi ole
muuta kuin pieni varpunen Kan­sainliiton
kurjentanssissa. Mutta
samalla kun Ruotsia pidetään kyt­kettynä
tähän liittoon, saamme myös
kantaa osavastuun väkivaltapolitii-kasta,
jota se harjoittaa. Tältä vas­tuulta
emme voi pestä käsiämme ja
sen vuoksi on viisainta, että me
vetäydymme siitä syrjään mitä pi­kemmin.—
— —
Oppositionille vastasi sosialide-molffaattinen
pääministeri tuttuun
tapaan kuinka Kansainliitto ei lain­kaan
ole solidaarinen Ranskan po­litiikalle.
Säilyttämällä .sen «kehi-tyltsen
siemenen parempaan>, joka
piilee Kansainliitossa, voidaan toi­voa
onnellisempaa kansainvälistä po­litiikkaa.
Jne.
Molemmat kamarit päättivät
myöntää määräraliaii.
Lontoo. ,— Konstantinopoliin saa­puneen
tiedon mukaan on Angoran
kansalliskokous hylännyt liittolais­ten
Lausannen konferenssissa Tur­kille
laatimat rauhanehdot.
Virallinen sähkösanoma Angoras­ta
kertoo knsalliskokouksen teh-*
neen päätöksensä tiistaiha iltapäi­vällä,
selittäen Lausannen rauhan­ehdot
olevan Turkin kansallisen oh­jelman
vastaisen.
Känsalliskonventioni antoi huo­mattavalla
enemmistöllä hallituksel
le valtuudet jatkaa rauhanneuvot­teluja
seuraavilla ehdoilla: Mosulin
kysymys, ollen sangeii tärkeä, on
sovittava väliaikaisesti; rahalliset,
taloudelliset ja oikeudelliset suhteet
ovat järjestettävät Turkin täydelli­sen
kansallisen itsenäisyyden poh­jalle,
ja liittolaisten miehittämät
alueet ovat evakuoitavat heti rau­hanjulistuksen
jälkeen.
Turkin kansalliskokouksen pää­töksen
johdosta ovat' brittiläiset vi­ranomaiset
sitämieltä, että neuvot­teluja
tullaan 'mahdollisesti Tur­kin
jaliittolaisten välillä jatkamaan
Konstantinopolissa, Roomassa tai
jossain puolueettomassa maassa.
Suur Britannia on ryhtynyt kaik­kiin
mahdollisiin v^rustustoimenpi-teisiiti
sekä maa- että laivastpvoimi
ensa lisäämiseksi, siltä varalta et­tei
rauhaa saada aikaan.
ipen punuu sanrem-man
laivaston paolesta
Sanoo C a n a d a n laivaston olevan
naurunalaisen.
Otta\va. —- Konservatiivipuolueen
johtaja ja ent. pääministeri Arthur
Meighen puhui tiistai iltana Cana­dan
suuremman laivaston puolesta,
sanoen sen olevan nykyisin «nau­runalaisen.
» Puhuja sanoi maan
puolustuksen riippuvan kokonaan
emämaan hyväntahtoisuudesta. .
Mr. Meighenin puheen johdosta scr
losti laivastomiinisteri George P.
Graham, että Canadan merivoimat
nykyään käsittävät kaksi torpeedo-laivaa,
neljä miinanhävittäjää, niis­sä
ollen miehistöä kaikkiaan 4p0
hfnkeä. Hän sanoi hallituksen po­litiikan
kohdistuvan nykyisin koko­naan
rannikkopuolustukseen, Itätä
varten ollen muutamia satoja mie­hiä
ja upseereita käsittävä sotavä­ki,
sekä niiden lisäksi meriväen re­servi,
käsittäen 500 merisotilasta ja
calastajaa, sekä 1,000 vapaaehtoista,
tämän lisäksi 200 nuorukaista ol­en
harjoituksen alla Canadian Na-vy
Leaguen alaisena,
— o . ' •
Ruhrin miehitys vahin­goittaa
Sveitsin
teollisuutta
Moskova. — Venäjän työväen
edustajat avasitVat konferenssinsa
täällä keskiviikkona, keskustellak­seen
niistä vaikeuksista mitkä kos­kevat
teoUisuuselämää ja työväen
tilannetta maassi Yksi vaikeimpia
pulmia on Venäjän teollisuus elä­mässä
se, että koneisto on kulunut
ja rappeutunut uusien koneosien ja
korjauksien puutteessa. T ä m än
johdosta on tuotanto suuresti alen­tunut
ja nyt ovat trustit alkaneet
vaatia palkkojen alentamista.
V. 1917 oli • Venäjällä 410,000
teollisuustyöläistä. Nyt arvioidaan
niiden lukumäärä 244,000, joista
68,000 on työttömänä, teollisuuden
rappeutuneisuuden vuoksi.
Palkkakysymys muodostuu tärke­äksi.
Tähän asti on palkat regu-leerattu
tärkeimpien elinkustannus­ten
nousun ja laskun mukaisesti.
Mutta nyt ovat trustit alkaneet vaa­tia
joustavampaa järjestelmää, mi­kä
;tekisi heille mahdolliseksi palk­kain
reguleerauksen voittojen ja tap
pioitten mukaan.
-——-o——
a
Brittiläinen kenraali kieltää rans*
kalaisilta läpikulun. Saksalaiset
rautatietyöläiset vialmistuvat sa<
botaasiin.
Canadan lakkovastai-nen
laid ja Engl.
istit
Englannin parlamentissa pidetäiin
Canadan lakkovastaista lakia kiiy>
tännollisena.
Berne. — Hallitus on saanut vas­taanottaa
suuren määrän valituksia
rautateiltä ja teollisuuksien harjoit­tajilta,
sen johdosta, että tayarain
ähetys Saksan, teollisuuskeskuksiin
on käynyt mahdottomaksi ranskalais
)elgialaisen miehityksen johdosta.
Hallitusta vaaditaan ryhtymään
diplomaattiisin toimenpiteisiin, taa­takseen
tehtyjen tavaralahetyssopi-musten
täyttämismahdollisuuden.
, —g
Serbialaiset surman­neet
joukon bul­garialaisia
Belgrade. — Täällä tiedotetaan
270 bulgarialaista surmatun ja suu­ren
määrän otetun vangeiksi jugo­slavialaisten
sotilaitten toimesta, ta-pahtunebsa
rajakahakoissa.
Bulgarialaisten ^i-virallisten so­tilaitten
kerrotaan marssivan , 1,-
500 lukuisena rajan ylitse Tatar;;-
kou Seloa kohti. Jugoslaavialaiset
odottavat lisäjoukkoja karkoittaak*
seen bulgarialaiset takailin.
Rooma 13-2.. — Helmikuun 5
päivää vastaan yöllä vangittiin kaut­ta
Italian sädottaih kommunisteja,
inaksimalisteja ja. anarkisteja. Van­gittujen
joukossa on melkein kaik­ki
ne Italian kommunistipuolueen
keskuskomitean jäsenet, jotka nuus­kijat
saattoivat tavata. Vangitut
maksi m alistit ovat. niitä,, jotka vai­kuttivat
yhteenliittymisen hyväksi
kommunistien kanssa. Lisäksi on
ajojahdin uhreissa suuri joukko joh­tavia
tovereja rautatleläisliitösta.
Yksistään pienessä Ascolin piirissä
vangittiin 297 työläistä.. Viime
päivinä on niinikään toimitettu van­gitsemisia,
Milanossa on vangittu
10 kommunistia, Brindisissä 20, Or-vietossa
12 ja muutamia muita siel­lä
täällä.
Virallisesti puolustaa- veijari Mus­solini
näitä toimenpiteitä viittaa­malla
erääseen Kommunistisen In-ternatonalen
julistukseen, missä ke-hoitetaan
kaikkien maiden työläisiä
ja talonpoikia taisteluun fascismia
vastaan.
Todellinen ajojahdin syy on kui­tenkin
aivan toinen. «Sotahankin-tain
kontrollikomitean» hajoittami­nen,
mikii komitea aikoinaan ase­tettiin
työväenliikkeen painostukses­ta
ja minkä tehtävänä oli korkealla
veroituksella valmistaa sotavoitto-jen
takavarkointiä, synnytti koko
maassa yleisen katkeruuden, mihin
hallitus vastasi suuremmoisesti suun
nitellulla ajojahdilla vallankumouk­sellista
työväenluokkaa vastaan.
Mutta mikä vielä suuremmassa
määrässä pakottaa Italian porvaris-luokan
joukkovangitsemisilla «muok­kaamaan
» työväenluokan vallanku­mouksellisia
aineksia, on vallassaoli-jain
tulevat sotasuunnitelmat,., Ita­liahan
valmistautuiksen täydellä
höyryllä sotaan.
Johtavassa artikkelissaan kirjoit­taa
triestiläinen «Lavoratre»: Kol­mannen
Internationalen manifestil­la,
jota ei tähän asti oltu julkaistu
italialaisissa lehdissä, on ollut se
odottamaton onni matkassaan, että
on tullut virallisen Stefanin uutis­toimiston
kautta julkaistuksi maan
kaikissa lehdissä. Yksi on var­maa:
Jos porvarisluokka.on säikäh-
^tynyt (eikä manifestin tarkoitUK-sena
suinkaan oliut hauskuttaa por­vareja)
, niin ovat' toiselta puolen
työläiset joita on vjfngittu ja Yai-nottu
kuin pahantekijöitä, ottaneet
manifestin vastaan aivan toisella
tapaa. Ja tämä koskee työläisiä
etenkin sellaisilla -«euduilla, jotka
ovat huolellisesti eristetyt kaikesta
kosketuksesta liikkeeseenj minkä
hengessä työläiset ovat järjestyneet
ja uhmaten vastustaneet hiestyttäji-ään.
Olemme iloisia, että nain on ti-pahtunut
huolimatta siitä, että
saamme kovennetuilla vajooilla mak-
. Lontoo, — Reuterin kirjeenvaih­taja
Colognessa on saanut virallisel­ta
taholta tietää, että Englannin ja
Ranskan edustajat ovat yhä jyrkäs­sä
ristiriidassa ranskalaisten sota­joukkojen
k u 1 e t tamiskysymyksen
suhteen brittiläisen miehitysalueen
lävitse. Brittiläisten joukkojen ko­mentaja
Colognessa, kenraali Sir
Arthur Godley ja ranskalainen ken­raali
Payot pitivät kaksi neuvotte­lua
maanantaina. Näissä neuvotte­luissa
kenraali Godley jyrkästi kiel­täytyi
täyttämästä ranskalaisten
vaatimuksia, jonka johdosta ken­raali
Payot sanoi vetoovansa Lon­tooseen.
Ranskalaiset laativat oikeutta ku­lottaa
junia BonrtMn ja Ncussin vä­lillä.
Brittiläiset kieltäytyivät tai­pumasta
tähän vaatimukseen sillä
perusteella, että tämä tulisi suu­resti
häi?itsemään liikennettä ja et­tä
saksalaiset rautatietyöläiset tu­lisivat
menemään lakkoon, tehden
siten brittiläisten aseman sicUimät-tömäksi.
.
Kirjeenvaihtaja lisiiä, että sak­salaiset
rautatietyöläiset brittiläi­sellä
miehitysalueella eivät ole ai
noastaan päättävästi valmistuneet
lakkoon, mutta tulevat ryhtymään
laajakantoisen sabotaasin harjoitta­miseen
siinä tapauksessa, että Rans­ka
saa haltuunsa vaatimansa rata­osan.
'
Ristiriitaisuudet kasvavat.
' Daily Cronicklen kirjeenvaihtaja
kertoo brittiläisten ja ranskalaisten
välien Reinin; miehitysalueella yhä
kiristyvän. .Ranskalaiset ovat ryh­tyneet
asettamaan brittiläisiä täy­dellisen
saarron alaisiksi, pakot­taakseen
siten Britannian myönty­mään
vaatimansa Colognen ratao­san
käyttöoikeuteen.
Tirfies lehden Colognen,' kirjeen­vaihtaja,
kertoo brittiläisen tavaraku-letuksen
Reiriillä täydellisesti pysäy­tetyn.
Brittiläisillä, upseereilla on
ankaria vaikeuksia liikkuessaan mie­hitysalueella.
Ranskan värilliset so­tilaat,
jotka eivät osaa lukea eng­lantia,
ranskaa eikä saksaa, eivät
ymmärrä passeja ja niin ollen. vaa­tivat
virallisten autojen ja tavarain
tarkistusta.
Lontoo.'— Eräs parlamenttiedus­taja
selosti keskiviikkona parlamen­tissa
Canadan lakkovastaista lakia,
mikä tekee sovittelun pakolliseksi
ennen kuin joku lakko tai työsulku
voidaan alkaa, suositellen että sa-mallaincn
laki voitaisiin säiitäu ja
panna käytäntöön Englannissa.
Sir Montague Barlow, työminis­teri,
sanoi Canadan teollisuusriitai-suuksia
kokevaa Qakia sci^ratun
tarkasti mutta sanoi käytännön osot-taneen,
ettei se ole osottautunut
kyllin tehokkaaksi ehkäisemään lak­koja.
Sitäpaitsi, viittasi ministeri,
että Englannin tcollisuusoikcuksicn
laki jo sisältää vissejä kohtia lak­kojen
ehkäisemiseksi, joten ei ca-nndalaisen
lain Englannissa käytän­töön
sovcUuttamisclla päästäisi yh­tään
pitcmmiUIc mitä jo ollaan.
. o •—-
Ranska jaftaa saiisa-iaisten
kaupunkien
valtaamista
Yenäjä liihettänyt ankaran proties*
tin Suomen hallitukselle.
Pariisi. — Langaton sähkÖRanoma
Colognesta lennättilä että ranskalai­set
sotajoukot marssivat Graffathia
ja Kronenhergia kohti, tarkoituksel­la
miehittää Ortschaftenin kaupun­ki,
tehden siten tullilinjari ilmanpi-täväksi
Emmerichista Baslccn saak­ka.
Lontoo. — Times lehdelle Berll-nistä
tullepn tiedon mukaan ovat
ranskalaiset; miehittäneet Mulhei-niin,
Stinnesin teollisuuksien suu­ren
keskuspaikan.
Ruhrin valtauksen kuu­kautinen
bilanssi
Paljo porua ja vähän villoja.
Ranskalaiset valtaavat uusia alueita.
Ranskafaiset ovat vallottancet
Kehiin ja tiedotetaan heidän ete­nevän
Hanoveria kohti.
Kommunistien kongressi kielletty.
Brittiläiset viranomaiset ovat kiel­täneet
maalisk, 17 p. CoIoi?neen
kutsutun kommunistien- kongressin
pidon,
Brittiläisiä tavaroita pidätetty,
Morning Telegraphin Dusseldor-fin
kirjeenvaihtaja tiedottaa rans­kalaisten
pidättäneen brittiläistä hiil
tä Mannheimissa,
Pelkäävät Argentiinaa
Canadan kilpailijana
Toronto, — Keskiviikkona täällä
King Edward hotellissa Electrical
Clubin päivällisillä pitämässään hal­lituksen
kauppakomissjoneri Mr.
Young ^uhui yleismailmallisesta ti­lanteesta.
Puhuja piti mahdotto­mana
nykyisin Europan yhd.vsvalto-ja,
koska niillä ei ole mitään.sellais­ta
keskinäistä sidettä, mikä liittäLsi
ne yhteen.
Sitten kosketteli puhuja Argen­tiinaa
Canadan kilpailijana Europan
markkinoilla. Hän sanoi nykyisin
Canadan olevan jonkun verran pa­remmassa
asemassa, emutta ei ole
epäilystä, etteikö tuo maa tulisi ole­maan
Canadan suuri kilpailija mail-man
markkinoilla lähitulevaisuudes­sa
», lausui puhuja.
saa tämän manifestin'virallisen jul­kaisemisen
», huomauttaa <Lavorat-r
o
Helmikuun 10 pn numerossaan
kirjoittaa pariisilainen toverilehti
tasan kuukauden, kostaneen Ruh­rin
valtauksen johdosta mm. seu­raavaa:
•
'Sanomalehdet tiedoittavat voiton­riemuisena,
että Ranskaan on ensi
kerran saapunut kaksi hiilijunaa.
Ja yleisölle on kerrottu Juttuja,
kuinka hiilijunia on kadortnut Jäl­jettömiin.
Mutta on unohdettu mai-nita
että nämä jäljettömiin kadon­neet
junat ovat kadonneet — Sak­saan,
Kaiken kaikkiaan on RanSka ja
Belgia aanomattoniilla voimanpon­nistuksillaan
saaneet hankituksi 50,-
000 tonnia hiiltä Ruhrista, Mutta
ilman valtausta olisivat ne samassa
ajassa saaneet 900,000 tonnia, sts,
kahdeksantoista kertaa enemmän.
Hyökkäys Ruhriin ei ole ainoas­taan
hirvittHvii isku reparationir.e.
Se koskee kipeästi myÖÄ VaitiorU'
hastoon. On laskettu, että tämä
kansallisten ' hulikaanien seikkailu
maksaisi vain pari miljoonaa päi­vässä.
Määrä on jo sinänsäkin kau­nis
summa, mutta on .se sitä paitsi
paljon alle todellisuuden. Ruhrin
armeijahan kohoo yli sadantuhan-nefi
miehen, ja valtaus pakottaa
sijoittamaan sotilaita vallatun alu­een
sisäosiinkin, mikä merkitsee
uusia menoja.
Ja rikkaus hupenee frangin ja
punnan laskun kera.
Ja sulatot sammuvat koksin puut­teen
takia, verstaat suljetaan raa­ka-
aineiden puutteessaj kun näitä
ei voida valuutan halpuuden takia
ostaa ulkomailta. Pankit käyvät
nyreiksi ja kieltävät luoton. Liike-elämä
pysähtyy vähin erin.
Ijamaustilanne yleistyy. ElänTa'
kallistuu joka päivä.
Ja Ruhrin hiili on saarrettu. Si­moin
kuin Ranskakin. Junaliiken­ne
on pysähtynyt Koko alue on
tulpattu.
Hiilenkaivajat ovat lakossa taik­ka
jarruttavat, sillä nyt ei ole mi­tään
järkeä lisähiilen kaivamisessa.
Väestöä uhkaa nälänhätä, ja käy <.
yhä uhkaavammaksi vieraille maa­han
tunkijoille. Ilman kommunletts-ten
ja sosialististen työläisten kan­sainvälistä
henkeä olisi jo syntynyt
verisiä ybteentdrmaykaiä. Kiihko-
Varsova. - - George Tshitserin,
neuvostohallituksen u 1 koministeri,
on lähettänyt Suomen täysivaltai­selle
ministerille herra Hackzellille
Moskovassa nootin, voimakkaasti
protesteeraten sen johdosta, että
Suomi On ryhtynyt neuvotteluihin
Karjalan kysymyksen suhteen Kan*
sain Liiton kansaa. . Nootissa lau­sutaan,
että. Venäjä tulee ; pysy­mään
jyrkästi sillä kannalla, että
Karjj(ila on erottamaton osa VNeu-vosto-
Venäjästä, ja varottaa Suo­men
hallitusta, että sen ottama
kanta mahdollisesti yoi johtaa aseel­liseen
otteluun, ei ainoastaan Kar­jalassa,
vaan myöskin Suomen ja
Venäjän välillä. '
Geneve. — Kansain Liiton sih­teeristö
kieltää, että Suomi olisi
vaatinut itsenäisyyttä Karjalalle,
sen sijaan vaatien rajojen lopullis­ta
määrittelemistä. Kansain Liitto
on esittänyt kansanäänestyksen toi­meenpanoa,
jonka Venäjä kuiten<
kin on hylännyt.
Näyttää siis siltä, että Suomen
lahtarit valmistelevat taas uuttu
cKarjalan retkikuntaa.» >
, . _ o-
Yhteisrintama-aloite
Ruotsissa sotavaa-raa
vastaan
Kommunistipuolueen kirjelroii
väen keskusjiirjestöilie.
Tukholma. — Ruotsin kommu­nistipuolueen
työvaliokunta on ösoit
tanut niaan . ammattijärjestölle, so­sialidemokraattiselle
puolueelle jn
syndikalistien keskushallinnolle seu­raavaa
sisältöä olevan kinjelman:
«•Ranskan imperiallismin * aseelli­nen
'hyökkäys (puolustuskyvytöntä
Saksaa vastaan Ruhrin maakunnan
valtauksen kautta, minkä työläisvä-estö
on joutunut mitä karkeimman
viikivallan ja raskaimpain kärsimys­ten
alaiseksi, on johdattanut sodan
ja nälänhädän uuvuttai^an Europan
uuden romahdukgeji partaallo. Mut­ta
ei airi9!,(gtaan Reinillä vaan myös
Idässä, Balkanilla ja Memelissä lei­mahtavat
sotaliekit, kiitos siitä ko-pitalistisen
«järjestyksen»! Imperia­listiset
rikolliset eivät öle sitten vuo­den
1U14 mitään oppineet, Heidän
/,.„.uvo.(,v«.....,x>/]sa u,.....u ..^..v/iiaan
raunioittaa maailman. Vain yhte­näisesti
ja voimakkaarti esiintyvä-työväenluokka
voi tehdä tyhjiksi
nykyisin uhkaavat sotavaarat,
Robkencmme sen vuoksi täten
ehdottaa, että kaikki Ruotsin pöllit.;
tisten ja ammatillisten pääjärjestö-jen
hallinnot yhteisesti ehdottaisi­vat
kajkill(? työväenjärjestöille m&i^
xa, että näiJiä järjestäisivät Jottkko-mielenosoituksia
ja koköuksltt joka
kolkassa, missä vain löytyy työvä-en
järjestöjä. Ranskan imperialismia
vastaan ja .sen saksalaisia työläisiä
kohtaan harjoittaman väkivallan
johdosta, samoinkuin muitakin uh­kaavia
sotavaaroja vastaan.
Mikäli hyväksytte meidän esityk­semme,
ehdotamme me päähalllnto-jen
edustajain ybteistä kokousta
protestiliikkeen lähempää organi-sointia
varten,»
Lisäksi on Tukholman , kommu­nistinen
kunnallisjärjestö pitämäs­sään
kokouksessa päättänyt lähettää
yllämainitunlaisen kirjelmän Tuk­holman
sosialidemokraattiselle kun­nallisjärjestölle
esittäen siinä yh­teisiä
mielnosoituksia Tukholmassa.
. J J . i . S ?
kansalliset salaavat Ranskan yleisel­tä
mielipiteeltä asiain todellisen ci-lan.
Tässä muutamia tuloksia Ruhrin
loistavasta valtauksesta. Siinä on
kuitenkin yksi lohdutus. Ranskan
porvarillinen tasavalta on korvan­nut
perintätapaisen vallankumous-myssynsä
preussilaisella kypärällä.
Kautta maailman tunnetaan lier- •
rain Poincaren ja Millerandin Rans-ka
sokeana ja härkäpäisen milita-ristisena
ja yltiöisänmaallisena Pre*
tusina.