1930-11-24-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Maanantaina, marrasK. p. Moh., Növ. 24
jje työläistoverit, jotka aikovat lähettää
Jouluksi ojniaisiUeen rahoja Suomeen,
jiiin käyttäkää nyt tilaisuutta hyväksenne,
Canadan dollarin arvon ollessa
jjörkealla. Me maksamme toistaiseksi
dollansta
UIHETYSKULUT:
ifle lähetyksistä alle $20.00,
{S iSetj^sistä $20-$49.99
lähetyksistä $50-79.99
L SiOO lähetyksistä $80.—
«00 00 seka 50c jokaiselta
jjSvalta sadalta dollarilta.
L£ketyk»et $500.00 JÄ »iitS
^ $3.00. huolimatta^uniman
Kkköiano malHhetykiitti
^ a t lähetyskulut $3.50 lähetykseltä.
Sumen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.48 sadasta Smk.
' Tehkää lähetykset osotteella:
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
O. K. JOKELA.
126 Peter Street.
J . KAHILA.
448 Queen St., West, t ai
211 Boon Ave.
V A P A U S ,
Box 69, Sudbury, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA.
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
AARO KIVINEN.
ICirkland Lake, Ont
Laivapilettejä
myy
illiset asiamiehemme ja
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
paika!
Vapaus.
DAVID HELIN.
eri paikkakunnilla K e s k i -
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
Mtta jos niitä kierfan lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
jinan liikkeen, Vapauden, kautta.
YAPAUS, Box 69, Snibtiry, Ont.
doUisuus esiintyä enemmän tai vä-| tavara. Metsä- ja paperit«ollisuudes-hemman
pitävällä proletaarisella
kannalla; vacPTT^TTijirt^ifi^Qfiiii oli 7
päivälehteä, joukko muitJa aikakauslehtiä,
oma kirjaj^unonsa. työväentaloja
jji-e. Kaikiff tämä ei mitenkään
sovi fascistlsgn hallintojärjestelmän
ja fascistisen diktatmxrin käsitteeseen.
Itseasiassa "lapualaislii-ke"
ja sen johtaja Svinhufvudin
hallitus, ovat asettaneet tarkotuk-sekseen
ottaa työväenluokalta pois
kaikki nämä demokratian jätteet.
Toinen ennakkokysymys, joka vaatii
selvitystä, on kysymys Suomen
fascismin sisällöstä. Vakava virhe o-lisi
edellj-ttää, että "lapuan liikkeen"
synty syksyllä 1929 merkitsisi fascistisen
liikkeen alkamisaikaa Suomessa.
Itseasiassa • sj-ntyi Suomen fas-cismi
jo 1917 sotilaalliseen tapaan
penistettujen voimakkaitten suoje-luskuntajärjestöjen
muodossa. Suojeluskunnat,
jotka ovat kokoonpannut
suurella valinnalla ja melkein
yksinomaan maaseutu- ja kaupunki-pon^
ariston piireistä, ovat jäsenmäärältään
yli 100 tuhatta ja muodostavat
itseasiassa toisen armeijan:
suojeluskunnilla on kaikkia aselajeja
aina tykistöön ja laivastoon asti.
ja huolimatta "vapaaehtoisesta luonteestaan",
nauttivat, ne budjettimää-
' rärahoja, j a suojeluskuntien pääesi-l
kunta on alistettu sotaministerin ja
; Suomen armeijan yleisesikunnan a-laiseksi.
Suojeluskuntain avustavana
I joukkojärjestönä ovat naisten soti- \ ilmoitusten mukaan
sa Suomessa tjröskentek naelkeln
puolet Tn«^n teolUsuusprpletarUatls-ta.
75 tuhatta 160 tuhannesta, »a
§uomen vienti on viime aikoihin ast
i voimakkaasti laajentunut, muodostaen
siitä puutavara j a paperi 80
—87rc. Koko tämä suotuisa l i i k e a - j
sema muuttui vuoden 1928 lopussa
laskukaudeksi, joka vuoden 1.^ Ja
varsinkin 1930 kuluessa kehittyi syväksi
talouspulaksi . Suomen pula
johtui, pääasiassa Suomen talouden,
vatsii^dn sen viennin yksipuolisuudesta,
j a Suomen riippuvaisuiidesta
maailmanmarkkinoista. Neavostopuu-tavaran
vienti maailmamnarkkJnoU-le
antoi musertavan iskun Suomen
metsäteollisuudelle, joka on Suomea
talouden luusto. Maailman talouspul
a ja puutavaran Ja paperin hintojen
jyrkkä alentuminen Ilmaisivat
nopeasti vaikutuksensa Suomen t a loudelliseen
asemaan, Tuotannon
lasku metsäteollisuudessa kuvastui
k a i k i l l a muilla Suomen teollisuusaloilla.
Kutomatehtaat työskentelevät
säännönmukaisesti neljä-päiväA
viikon seitsemästä päivästä, metalli-tehtaat
ovat supistaneet 15% työläi-sistään,
rakennusteollisuus on suuresti
supistunut, j a n i i n on syntynyt
Suomessa ennenkuulumaton työttömyys:
tammikuussa 1030 kasvoi rekisteröityjen
työttömien lukumäärä
12,700: taan, kun se 1929 oU ollut 4.-
700 j a 1928 — 2.900 (ammattlUittojen
oli Suomessa
laallisfascistiset "Lotta"'-järjestöt,kuluvan vuoden alussa 40,000 työ-
Joissa on noin 40 tuhatta henkeä, ja ; töntä).
SUOMI LUKON TAKANA
mvassa julkaisemme "Isvesti- - viimeisiäkin tapauksia, ennen " l a pualaisten
retkeä Helsinkiä vastaan .
kuluvan vuoden heinäkuussa, ennen
Svinhufvudin hallituksen valtaantuloa
ja proletaaristen järjestöjen
joukkohajoitusta on Suomen "demokratiaan"
varsin läheisesti punoutuneet
fascismin aineksia. '
Alkaen vuodesta 1918, jolloin Suomen
porvariston onnistui "VVUhelmin
kenraalin von der . G o l t z in aktiivisella
avulla häivittää punaisen hallituksen
j a 30.000 suomalaisen proletariaatin
luitten päälle, jotka proletaarit
sankarillisesti kaatuivat epätasaisessa
taistelussa valkosuomalai-sla
j a valkosaksalaisl joukko-osstoja
vastaan, perustaiä Suomeen "demo-kratlsen"
tasavallan, — vallassa Suomessa
on koko ajan ollut hallituksia,
jotka ovat toteuttaneet taantu-miispolltUkkaa.
Suomen kommunistinen
puolue samoin kuin Suomen
kommxmistinen nuorisoliitto ovat
koko ajan olleet syvässä maanalaisuudessa,
vasemmistolaisia työväenpuolueita
on alituiseen lakkautettu,
vasemmistolainen eduskimtaryhmä
pantUh vankilaan jo 1923. Kuitenkin
on mainittujen suomalaisten toverien
katsantokanta virheellinen, s i l lä
Suomessa on laillisesti viime a i koihin
asti ollut laaja verkko työväen
joukko järjestöjä, — ammatillisia,
kulttuuri-valistuksellisia, osuustoiminnallisia
j.n.e. Näitä järjestöjii
ovat huomattavassa määrin johtaneet
vasemmistolaiset työläiset. E-duskuntavaaleissa
on ollut vasem-
• olleen tov. M. Gertsbachin
Suitsen Suomen tilanteesta; k i r -
Bffisa on hän laatinut sen se-bm
pohjalla ,mlnkä hän on
jt Kommunistisen akatemian
hiessä olevassa Maailmantalou-
Ja -politiikan Instituutissa,
orassa.
I.
ito jo enemmän kuin todennä-l,
että Suomen tapauksilla on
iBän kuin. ainoastaan paikalli-oerkitys;
niillä on erittäin suu-msainvälinen
merkitys sekä
italstelun mekaniikan kannalta
iMsissa maissa että sosiall-baafctisen
puolueen fasclstlsoi-en
kannalta että myös kuiden
amlstipuolueitten taktillisten
rien kannalta taistelussa fas-i
ja sosialifascismia vastaan,
• mikä on meille erittäin tär-
, - Interventsioonln valmiste-
Itannalta Neuvostoliittoa vas-
Ita ennenkuin siirrymme Suo-riimelsten
tapausten analyysiin,
makeita selvitettävä kaksi k y -
a Eennenkaikkea on selvi-ä,
millainen on oUut porvaril-
.bemiuden hallintojärjestelmä
» 3 ennen viimeisiä tapauksia.
w vastuunalaisia suomalaisia
"misteja on ollut se katsanto-
^ että jo vuodesta 1918 a i k a in
? ^ a a ollut fasclstinen h a l -
^Jestelmä; tämän väärän katJ
»nnan on vississä määrin voi.-
äÄOttaa
mlstolalsia vaalilistoja, jonka ohella
se seikka, että ennen * vasemmistotyöläislllä on ollut mah-
' Jotka täyttävät sanitari- ja elintar-vevarustelun
tehtäviä suojeluskuntain
riveissä.
Paitsi näitä kahta sotilaallist-Ä
luonnetta olevaa järjestöä, on Suomen
porvaristo jo kauan sitte luonut
joukon poliittisia fascistlsia Järjestöjä,
joista tärkeimmät ovat: "Suomen
suojelusliltto". jonka tarkoituksena
on suojeluskuntallikeen poliittinen
johto, rahankeräys ja laaja 1-
sänmaallinen propaganda, sekä " A -
kadeeminen Karjalan seura", joka
koettaa vetää fascistlliikkeeseen ylioppilasnuorisoa
ja kerää "aktlvisti-s
l a " aineksia sotilaspoliittisia j a i n -
terventsloniselkkailuja varten Neuvosto-
Karjalan ja Suomen rajoilla.
Hyvin mielenkiintoinen oh 1920 perustettu,
mutta vasta nyt viime t a pausten
yhteydessä suuren merkityksen
saanut tri Pihkalan lakonrikku-rljärjestö,
jolla on tekopyhä nimi
"Työn ilo".
Työnantajaliittojen rahastamana
tämä järjestö, jolla on sen omien tle-doutsten
mukaan 10 tuhatta lakon-rikkuria^
as^ettaa tehtäväkseen rikkoa
lakkolilkettä j a terrorisoida vallankumouksellisia
aineksia työliikkeissä.
Uusi fascistinen järjestö, joka
syntyi vasta "lapuan liikkeen"
yhteydessä on "Suomen lukko" (tai
kuten eräs toveri sanoi "Suomi l u kon
takana"), joka yhdistää fascis-tlset
ainekset muista järjestöistä,
m.m. "Akadeemisesta Karjalan seurasta"
ja jonka tarkotuksena on
propaggerata ja toteuttaa fassisti-nen
mullistus.
Mitkä syys sitte pakottivat/, Suomen
porvariston luopumaan aikaisemmista
hallintotavoistaan ja siirtymään
avoimeen fascistiseen diktatuurin
menetelmiin, mlöcä ovat " l a puan
liikkeen" yhteiskunnalliset
juuret? Meidän mielestämme kolmenlaiset
tekijät aiheuttivat Suomen
fascistisoitumisen, joka on juuri
nykyisin suoritettu.
1. TalondeUlsta laatoa olevat tekijät.
Suomen, taloudelliselle asemalle
on koko sodanjälkeisen ajan ollut
kuvaavaa verrattain suotuisa kon-junktuurl:
teollisuus laajensi vuosi
vuodelta tuotantoaan ja verrattuna
sodanedelliseen tasoon oli lisäys
työssä olevassa työläismääräsä v.
1928 — K>%, vuoteen 1920 verraten
työluismäärän lisäys oli 35%, j a tuotannon
suuruus lisääntyi enemniän
kuin kaksinkertaiseksi (rahalliselta
arvoltaan). Erikolskehityksen alaisena
oli Suomen metsäteollisuus sen
johdosta, että maailmanmarkkinoilta
oli väliaikaisesti poissa neuvostopuu-
Suomen ulkomaankauppa on voimakkaasti
supistunut: vienti osottaa
pulakonjunktuurille ominaista • Jyrkkää
30 prosentin supistumista (kuluvan
vuoden 7 enslmälsen kuukauden
aikana edellisen vuoden vastaavaan
aikaan verrattuna). Sisäkaupssa on
söisaustila, jota kuvaa vararikkojen
huomattava lisääntyminen (1,093
vuoden 1930 ensi puoliskolla, 597 .v.
1929 ja 411 V. 1928). Pulan' tehokkuutta
kuvaa myös säästöjen supistuminen.
Kalkkien talletustsn mäiU
rä 1930 ensi puoliskolla oli kolme
kertaa pienempi kuin samaan a i kaan
edellisenä vuotena.
Näin syvän, talouspulan edessä
katsoi Suomen porvaristo välttämättömäksi
kieltäytyä parlamenttarLs-mlsta
ja "perustuslalllis-demokratl-sesta
kalistimesta" j a siirtyä alastoman
fascistisen diktatuurin perustamiseen
painostaakseen menestyksel-lisemrahi
työväenluokkaa j a siirtääkseen
sen harteille koko talouspulan
painon.
(Jatk.)
Vuokrattavana
2-huoneinen apartmentti vuokrattavana.
. ,
b. BÖHM LTD.
Telephone 2798. 236 Spruce St.
Sudbury.
118 DURHAM STREET.
PHONE 1^54
Sähkö- ja' plummsEius-iyöta
Kaikille maanvilielijöille mielihy'
Talla annamme arvioinnin
Delco sähkövalo systeemin asetukseen,
joka antaa teille sähkövalot
ia, pumppaa veden taloonne.
K i r j o i t t a k a a tai • käykää kaupassamme.
Sudbury, Ont
PORT ARTHURIN
Luonnonparantoia
Hoitajat —
PETER HOLAPPA
JOS. HALONEN
350 Bay St.
^ Bovintotuomariksi". Por-
». joka juhlallisesti j a riemu-
' otti vastaan Seweringin pa-
^ Poliisipatukkojen toimin-
JjMmaan työläisiä vastaan,
gtikään voi muuta k u i n luot-
^»eringiin omien etujensa
^ metallityöläisiä kehoitet-wainaan
teollisiiuslaitoksiin,
ätten, kun he lopettavat tais-
_voitaisiin toteuttaa työpal-
^ovanmäinen supistaminen,
öpitahstit aikoivat toteuttaa
lakkoa. Mutta reformis-
JoMcuuden viimeisten rippei-
•astamiseksi päätettiin tämä
' j s e t t aa jonkunlaisen har-
W)mis=in valoon, joka sisäinen
että lähipäivinä tultai-
^estamään taas uusi sovin-p
Työnantajat ovat mie-
^Inpautuneet valkaisemaan
o p i a johtajia metallityö-
™ u a n silmissä j a näiden
« f ! ! "myönnytys" on s i i -
«tyopalkka ei tule supiste-prosenttia,
vaan 5—7
^Tiittobyrokratit ovat lak-
!«!K^neelta 60 tuhannelta
'ytomältä työläiseltä riis-
^fänioikeuden. He liitossa
J' e n kanssa terrorisoivat
gea.joakkoja. Lakon rat-
^Pfivmä muodostui flmei-
^ ^ e n rintama työnanta-gffflisteL^
ta, poliiseista ja
^rezsta j a se suannattiin
^ t a h d o n murtamiseksi.
Tr* tehdaskomiteat ' saafc-
, HKossaoIijat epäjärjeatyk-l^
T^^ heitä palaamaan
^Odottamatta äänestyksen
»^en tapahtui B e r l i n in
suurimmalla metalli jättiläisellä
"Siemensvsrerke".
J a kaiken tämän jälkeen 65 t u -
liannesta äänestykseen lasketusta
lakkolaisesta, jotka kuuluvat me^
tallityöntekijäin reformistiseen ammattiliittoon,
ainoastaan 20 tuhatta
äänesti lakon lakkauttamisen puolesta
j a 32 tuhatta — vastaan.
Se merkitsee, että ainoastaan
hiukan enemmän kuin neljäsosa
metallityöläisistä oli töiden alkamisen
puolesta. Ja tämä petoksel-lisesti
sommiteltu äänestys asetettiin-
päätöksen perusteeksi, jonka
•nukaan metallityöläiset mukamas
äänestivät töihin ryhtymisen puolesta.
17-päiväisen täisteluprosessin aikana'
vallankumouksellisen ammat-tiliitto-
oppositsionin vaikutus suuresti
kasvoi. Työnantajat nykyään
auttavat sosialifascistisia lakeijoitaan
pelastamaan omat asemansa.
Vasten 28 p m sopimuksen
ehtoja, ettei yksikään lakossaol-leista
voi t u l l a eroitetuksi, metalli-tehtailijat
eivät k a i k k i a lakossa oll
e i ta työläisiä ota vastaan j a sääntönä
on, että k a i k k i a l l a etupäässä
eroitetaan ammattiliitto-oppositsio-nin
a k t i i v i s i a työntekijöitä.
M u t t a olisi viriieellistä kummink
i n sanoa, että lakko meni jälkiä
jättämättä. Se pelasi mitä suurimman
vallankumonksellisen rool
i n Saksan työväenluokan taistelussa,
17-päiväisen taistelun aikana
y l i 10 tahatta metallityöläistä
l i t t y i ammattiliitto-oppositsionin
r i v e i h i n . Tämä 17-päiväinen me-t
a l l i s t i en taistelu o l i voimakkaans
sysäyksenä itsenäisten vallankumouksellisten
ammattiliittojen perustamiselle
Saksassa. Jo ylihuo'
mennä kokoontuu Berlinissä edus-tajakonferenssi,
jossa järjestetään
metallityöläisten punainen ammatt
i l i i t t o . Voimakkain isku on annettu
Saksan reformisteille sillä
rintamaosalla, jota he tähän saakka
pitivät Jujimpana linnakkeenaan,
jota on mahdoton valloittaa-
Ensimäisen punaisen ammattiliiton
perustaminen Saksassa .toteuttaa
täten käytännössä Prof in ternin
V kongressin päätöstä. Tässä on
äsken päättyneen lakon suurin t u los.
Saksan metallityöläiset eivät ole
voitetut, vaan heitä on petetty, heidät
on pettäneet ne johtajat, joista
he luopuvat j a joiden toiminta
on yhtenäistä petosketjua. Eivät
minkäänlaiset "Vorwärt=in'' todis-teiuponnlstukset,
että työpalkkojen
supistuminen muka paralisoituu
tehtailijoiden suunnittelemalla hintojen
alennuksella, voi pettää
joukkoja, sillä tosiasiat puhuvat itse
puolestaan. Ja nämä tosiasia!
ovat sellaisia, että jo syyskuussa v.
1930 Saksan työläinen tienasi 14
vähemmän kuin tämän vuoden-helmikuussa,
että aivan nälkänor-mienkin
mukainen toimeentulominimi
työläisperheessä oli syyskuussa
1930 21 % suurempi ammattitaitoisen
työKiisen palkkaa, että
kolmella tärkeimmällä teollisuus-haaralla
—- metalli-, sähköteknillisessä-
j a rakennusteollisuudessa on
työläisiä 20
me \Tionna. Näin kirjottaa vasemmisto-
porvarillinen aikakausleht
i "Finans-Politische Korrespon-denz".
tehtailijain liitto, joka teki 400
tuhannelle metallityöläiselle uhkavaatimuksen.
Berlinin metalliteh-t
a i l i j a in hävyttömyys menee niin
pitkälle, että vaatiessaan palve-luskuntalaisilta
työpalkan alentamista,
kehoittavat he eroittamisen
uhalla allekirjoittamaan seuraavat
sitoumukset: "Minä olen suostuvainen,
että työnantaja itse määräisi
minulle uuden työpalkan."
Hyökkäykseen valmistautuvat
myöskin työnantajat Sak.san muilla
teollisuusaloilla. Noin 7—8 miljoonaa
Saksan työläistä tulee lähiaikana
asetetuksi kapitalistien uh-kaiskun
alle.
J a Briinning taas puole.staan, joka
tähän saakka ei ole julaissut
järjestyksen mukaista ohjelmaansa
aivan heti kiiruhti sen tekemään:
ratkaiseva hyökkäys yhteiskunnallista
lainsäädäntöä vastaan (etupäässä
työttömien avustuksen
alentaminen) j a djktaattorivaltuuk-sien
myöntäminen hallitukselle " l e -!
gaalisessa järjestyksessä".
Vanha Josii
\'anba Josa o l i miesi Karjalasta karusta,
maailma vu&R vähän tiesi elämänsä' tarusta.
Lause pari paikallaan lie, koruttomat sanat nää
kuvaamaan tuon vanhankansan miehen mieltä,
elämää.
Sukua ei ollut suurta, az^telin, ei ylhäisen,
o l i vainen orjajuurta, tavallinen työläinen.
Työssä nähtiin miehen mitta, pohjaaävy teoissa,
suuremmitta mainehitta iltaan vieri elonsa.
O l i mieiiten harvinainen, peloton j a rohkea,
j o l l a hy\& tahto vainen määrääjä j a johtaja;
missä milloin kyse osui oikeuden tuntohon,
siinä,aina Vanha Josu vetos miehen kuntohon.
Eipä vaarin muistikirjaa koulunpenkki korista,
tiedon, taidon niitti viljaa elämisen opista.
Evähillu kokemusten avarteli katseensa,
varhain vaivat ponnistusten vaalensivat hapsensa.
Kokea sai nuorna miesnä merimiehen vaivoja,
tuntemaan kun tuli tiensä, luotsaeli laiT<»ja.
Purjehdin ma hänen kanssaan kesänä vaan parina,
saman laivan kannelta ma muistan monta tarinaa.
Se vain oli halko j a a l a , pieni, kaksimastoinen.
Kerrankin, kun lähtö tuli s i l l a a n k a a n aaltojen,
mylvi kovin Suomenlahti, taivas muuttui mustaksi,
pilveen peittyi joka tuhti, turma meitä uhkasi.
Merelle nyt täytyi koittaa, asema o i ' vakava,
vastatuuli tahtoi voittaa, etiiäll' o l i satama,
Kamppailtihin tunti, kaksi, vanha laiva vapisi,
myrsky pääsi voittajaksi, miehistö jo napisi.
Väillämme väylä pieni, Pullinhurja, karinen,
siitä läpi suuntaan tieni, suojaan taakse .saarien.
E s i t t i nyt Vanha Josu, hoidossansa peräsin:
Emme s-iinä k a r i i n osu, s\it' oon mennyt ennenkin!
Syksyn myrsky sinne syöksee, tuuli tuima lennättää
ennemmin kuin aivan yöksi iltahämy ennättää-
.Merkeilläni vältän tuhon, ne kun nään ei hä-täiikään,
.sinne, veikot, vanhan riekon keulapuoli käännetään.
Miehen töillä entisillä ken o n luoton 'hankkinut,
eipä kenkään nytkään millään tahtoansa vanginnut.
Josu heti laivan laittoi perälliseen tuulehen,
mox'ikarhun tavoin taittoi nurkan taustaa huulehen.
Tarmokkaammirt vielä tarttui peräsimen tappeihin,
katse kuni kotkan sattui kuohuvihin kareihin.
" P u r j e tuulosta nyt paisu, ajaa oespuin alu.^ta,
taivu masto, älä taitu, halkee aalto halusta!"
Näin kun lausui merimies, niin pelko pois, so
auta ei,
hänpä vaarat välttää taisi, laivan satamahan vei.
Sanon, se oi hyvä teko, muistan vielä mustan yön.
Rauhallinen Josun lepo tehtyänsä miehen työn.
Tapaus vielä toinen tässä sattui kevättalvella:
Lumi maa.ssa, meret jäässä, hanki kantoi kankaalla.
T u l i kova puute puista, eikä ollut rahaakaan,
työläisiä, häntä, muita nuutc pakkas painamaan.
Hangen kanto oli parhain, Josu, kelkka perässään,
salon laitaan lähti varhain polttopuita etsimään.
Siellä männyn pienen hoksi, pystyyn kuivanut
- se on, —
kellekään ei vahingoksi, jos t u o n kaadan kumohön.
Tunnollisna tuumaellen alkoi puuta kaatamaan,
lastut lensi sinkoellen kirvehestä raatajan.
Mutta kun jo rankojansa asetteli kuormaansa,
miesi kirves olallansa asteleepi luoksensa.
O l i metsän omistaja, "suuri Samu", «anottiin,
kaipa outo kolistaja liikkehelle pakotti.
Julma ilme kasvoillansa Josulle hän ärähtää,
harkitse ei sanojansa, "varas, lurjus, olet sä".
Sattuu .sanat Josun tuntoon, piikit pi.stää syvälle,
vaan hän luottaa rauhaan, kuntoon, antaa arvon
hyväile.
Sanoo: E i kai hyvä ole, että satuin tielle.si,
vaan jos tupahani tulet, muutat ehkä mielesi.
Kylmä mun o i ' käskijäni, pakottaja pakkanen,
en voi sietää mökissäni värjötystä lapsien.
Onhan sulia metsää, maata, mulla kovaa elämää,
ethän.toki kieltää saata yhtä kuivaa petäjää?
Vaikka koetti vanha Josu rauhan tietä osottaa,
eipä kaunis sana saata Samun syummeen eatuttaa.
V a i t i ! karjui, hyvä sillä, poistu, jätä kolkkasi,
lisäks vielä käräjillä ansaitun saat palkkasi!
Varas, lurjus en oo ollut, vaikka olen metsässäs,
nimeä en moi!-:ta kuullut, se on sinun keksimäs,
.sanoo Josu; rinnassansa tuntee tuskan viilloksen,
muistaa köyhäss' kodissansa sammunchen hiilloksen.
Muistaa myöskin nuoruuttansa, enti.siä voimiaan,
s i l l o i n , vaikka karhun kanssa lähtenyt ois painimaan.
Nyt oon vanha, ajan hammas jättänyt on jälken.sä,
pitääkö nyt olla lamnxu^, kärsiä tää häpeä? . ..
Samy vainen kiukkuisemmin käskee a.«.e kädc^äun,
kun ei Josu joutuisammin rupea jo lähtemään.
Mutta jopas vihdoin siitä nousee, lausuu sanat nää:
K i i u l e miesi, tää jo riittää, älä kitskc enempää!
Kun ei kelpaa puheenparsi, sopua kun haastan
näin,
vielähän se väärävarsi kestää munkin kädes-säin.
T a r t u pölkyn toiseen päähän, tyvi tuo n i i n rasltas
on,
kuormani en jätä tähän, miehuus mittaa kohtalon!
Sanat jyrkät Samuun sattuu, lauhtuu miesi, säpsähtää.
T a r t u ! toistaa vielä Jo£u, nyt on tosi kyseesHä! —
T a r t t u i Samu, .sanojansa uskoi, nouti kä.skyään,
Josu kohti kotiansa lähti kelkka perässään.
S e p ä n p o i l t a . '
Leveän leivän kaupunki
Klrj. A- NEVEROV
— Tämä riittää, huomenna syön
lopun. ,
Ohitse kannettiin paareilla miestä.
• .
Mishka katsahti vaaleaan partaan,
sinisiin' housuihin, paljaisiin mustuneisiin
kantapäihin, otti omakseen
vieraan murheen, surkutteli
kuollutta:
— Olenpa minä sittenkin onnelli'
lä olin yk-sin arolla, sain kulkea
jalkapatika.s.sa.
Mitenkä sinä n i i n joudut kulkemaan?
— Kuljinpa kuin kuljin, pakko
pani kulkemaan. . ^
— Loruilet, emmekö tit&.Het&l-
HU — arvelivat miehet pahaitu-neina.
Mishka kohensi isänsä vanhaa
nen mies: tuo tuossa kuoli pois, {lippalakkia, alkoi kertoilla,, miten
Kommunisti!!en puolueen ja sen
johtaman vallankumouk.sellisen am-!
mattiliitto-oppositsiohin on välttämätöntä
lakon aikana tehtyjen virheiden
mitä ankarimman itsekrit
i i k i n pohjalla yhtenäisen tyoläis-rlntaman
muodo-stamisen perus-teellä
järjestettävä proletariaatin
vähemmän k n i n v i i - mahtava liike kapitalismia j a sen
«osialifascistisia hännänheiluttajia
vastaan. Berlinin metallityöläi.»-
ten 17-päiväinen J a i s t c l u joutuu
B e r l i n i n metallitehtailijain esimerkkiä
jo seurasi Saksan metalli-
Saksan : työväenlookan historiaan
kuin vakava etappi tiellä ratkaisev
i a taisteluja kohti proletariaatin
1 v a l l an puolesta.
mutta minä matkustan hiljalleen...
Asematajop takana istuskeli mle-
'hiä, vaimoja, tjrttöjä — kokonainen
nälkäinen lauma. Mishka kysäisi
parilta äijältä:
— Mistä te matkustatte?
Miehet eivät vastaimeet.
Mishka suuttuL
— Miksi te ette sano?
"Toinen miehistä t<*alsl:
— Älä sinä, nulikka työnny tänne,
ilman sinuakin tässä Inhoit-t
a a . . . J a toinen lisäsi:
— NCljä päivää survomme tällä
samalla paikalla — ei tässä haluta
enää j u t t u s i l l e . ..
Mfehka puhui kuin todellinen a i kamies,
— Ei ne minunkaan asiani sen
toverit olivat hylänneet, miten yhden
yön oli viettänyt keskellä aroa,
toisen jossakin kojussa, eikä sielläkään
ollut ketään hänen kanssaan.
Sitten sattui tielle Junankuljettaja,
toveri Kondratjev, «e otti Mn«t
veturiinsa, tarjosi teetä omasta teekannustaan,
antolpa vähän leipääkin.
Ollapa enendmän tömänl>Sla
miehiä, olisivat icaikkl aikoja jo
sitten saapuneet perille.
Mishka kertoi rauhalUcestl, Juotettavalla
j a l u j a l l a äänellä' j a näytt
i senvuoksi Isommalta kasvoltaan.
Miehet kuuntelivat tarkkaavaisina,
taempana istuvat «ilrtjjivat. lähemmäksi,
tarkastelhrot kertoi»n kasvoja,
mutta hänpä o l i tyytyyälnen
Ja kylläinen syömästään Ulvista, ja
paremmalla kannalla ole olleet: yöl-J seisoi sukkaparlaan heilutellen äijien
keiJ%]|||,ku|bB.iri«nl saamamle?»,
joka vahvktl held&n uskoaan ja
l u j i tu luoUamusta heidän käydessä
kaukaista vielä päättämätöntä taivalta
|rfth<H<'T'r • ^ . .
Vlei>ättyneeoä yleiseltä tarkkaa-vaisuuiiesta
t ^ . a l k o i kehuskella:
— Mhdenpä vaikka heti istumaan
veturiin! , "
— Minne veturiin?
"Eoveri Kondratjevin luo.
J a hän lähtikin.
Kääntyi selin miehiin ja ajat-teU:
Harmittaa nUtä aikalailla!
Kaksi ylimääräistä veturia Juok-septell,
p i l l i t . soivat kimakasti, vaunuja
yhdisteltiin, puskturit iskivät
toisiinsa.. Valhdexnlehet vlheltellvät
kapeilla torvillaan vetiueille. K un
Mi«hka näki JunaUUan. jolla oli
koksi pulloa vyön alla, kysyi hän:
— Toveri, mihin nuo veturit oikeastaan
menevät?
— Xldln pöksyihin! — sanoi j u nailija.
— mi
— ..Siinäpä sinulle, häf
Molemmat alkoivat naureskella.
J u n a i l i j a Ikhti etemmäksl. mutta
Mishka seisoi paljain Jaloin kuumalla
kiskolla. Ohitse kulki klvää-rinlekka.
puna-armeijalainen. Mish>
kaa halutti juteUa tämänkin kanssa:
•
— Toveri, paljonko kello on?
— Paljonko sinulle sitten pitäisi?
— On kai kaks! puolen päivän
jälkeen?
.— On se! sanoi puna-armeljalai-nen,.—-.
kaksi isoa j a kolmas pieni.
M i s h k a . e l suuttunut: pilaa tekivät
. hänen kustannuksellaan, ja
I hänkin laskee leikkiä. Eilen häntä
jhienuai peloitU, nyt ruokapalss.
keen tuntui. hauskemnialta. Hyväpä
olisi. Jos joka ikinen päivä saisi pistellä
suuhunsa t ä l ^ l a , . paloja...
K o j u n luona seisoi vaihdemies
pieni vaskinen torvi kildessä. Torvi
o l i . kiiUoitettu, kirkas, vaihdemies
taas Isopartainen j a ystäväl-lisMlmäinen.
Mishka lähestyi häntä,
kun el ollut muutakaan tekemistä
Ja Jouten ollessaan virkkoi:
—• Toveri, etkö ostaisi minulta
veistä?
— Mitä minä sUlä teen?
— Ehkä johonkin kelpaakin.
— No, näytäpä fiitäi
Mutta ennen kuin Mishka antoi
veistänsä nosti hän maasta paksun
lastun.
— Koetapa veistä, se on kuin
partaveitsi!...
Vaihdemies koetteli — terävä oU
kuin olikin veitsi.
— Etkö ole vain varastanut tätä?
MIshkaa harmitti: sehän oli hänen
ikioma veitsensä, isä oli sen
taionut sotaviicstä kotiin palatessaan,
ja jos ei olisi pakko niin cl
hän olisi sitä myynyt mistään hinnasta,
sellaisia veitsiä kun ei ole
plemassakaan. ei varsinkaan täällä.
Ei edes heilläkään BulzulutskLs.sit
liene 4äljAisIa...
— Missä Bulzulutskissa?
— Sehän on kaupunki se, pienempi
Samaraa!
He JMttusivat pitkän alkaa.
Mishka ci myynyt kuitenkaan
veistään, toistaiseksi ei ollut niin
suurta hätäti. SleUä täällä hän
kurotu kättään almua pyytääkseen,
otti päästään Isänsä vanhan lippalakin
ja rauhallisesti eikä laisinkaan
surkealla äänellä puhui:
— Antakaa pala leipää!
Hänelle huudettiin:
— Piru sinut korjatkoon, nulikka,
hetkeäkään el saa rauhaa moisilta
koirilta!
Aikaisemmin olisi Mishka suuttunut
tuollaisesta, puheesta, mutta
nyt bän el pyytänytkään nälissään,
tyhjien, nälkäisten suolten vuok.3i
— vaan Jonkin verran vallatto-muulcslssaan;
hänen taskussaan oli
pieni palanen, kun so oli tallella t l
peloittanut kuljeskella. Vain yhde.-i-
6ä ainoaaea vaunussa kaksi ihmistä
ofioJtu hyväsydämisyyttään: toinen,
kirjaa, lukeva, heitti omenan Iccs-kustan,
joeaa oli iso mato, j a toinen
slnlsllmälasinen. kaatoi kouran täyteen
arbuusln kuoria. MJshka rle-r
fiiii^i^ii
PiSkonsidivirailil
icoko CaiuiU*- vam»V .smM^^'
kaikkia maan TtnUtaalla .«^teM
»eUe kaulovia tditiirUi. aalpa,]«f
*eja matlrostixst» manan Mctm^
ban tai mnoalla. TaliviaM»4Mlll^
joja. kgannökaiä 3r.au, «ahd^tll^ff^
ruitk.j«-muita SaoxaaB
siin kohdistavia asioita.
Osoita:
Caaavlato G«B«raI of-
1410 Stanley Street Monttaai.
(Corner S t Catharina and Stuiläf) L
AKSELI RAUANHEIlfC^ |
pSfikonaolL' > I
Lisäksi OD Suomella aduataliar)
Cimadasaa: Konsuli £riek X«C-te.
Port Arthur, Oat, - J - 'AdiC
Saarimäki, 819 Bay S t , TovpBto
Ont. — H. P. Albert Hermanaoc^
479 Main St., Wiänipeg, ICaiu —
Thomas Franssl. Box l i , ^Copp«X
Cliff. Ont — Charlaa £ . v Magniia>
ion, 64 Dock S t , ^aint N.B.
-— G. W. Törnroos, 561 Ho«a 8t,
Vancouver. B . C - .^
UUSIA LEVYJÄ SAAPUNUT
VAPAUDEN KIRJA*
KAUPPAAN
New Yorkin lanlimialMk
yi04P Satu, Tii, Tii, Tikanpoika
Uusi Kulta ja Vanha K u lU
Kitkat, Katkat
Erneat Paapanen, baritooni
3166F Muistatko Vielä Illan Sen
Liukkaalla Jäällä
HanuM Saikri i » AlU Anttila
3166F Jos Pietari Sen Tietäis'
Liisa ja Lasse
maatui, söi arbuusinkuojret aivan
pääUyskettuinecn, tunsi itsensä .kylläiseksi
j a laiskasU huojuen täysin
vatsoin ci ensinkään hu<miannut,
kuinka päivä painui illaksi: illan
varjot laskeutuivat Ja lyhdyt syttyivät.
"Agltatsiapaikan" luona soitettiin
hanuria.
Kokoontuneesta Joukosta tyytyi
esiin muuan nuori mies, hajoitti
pllrhY taitavasti kahtia, M hatullaan
maahan, polkaisi tallukkaista
jalkaansa Ja huudahti iloisena hanurin
pelurille:
— LyO löylyä!
Sitten huusi kokoontuneelle väelle:
— Loitommalle tovealt — lapsukaiset,
minä alan tässä booliani
survoa. Nikolai, annapa meidän ilolt
a ennen kuolemaamme. Joka' ta»
pauksessahan meidän pian on kuoltava..
.
Hanuri alkoi soittaa komarlnl-ialsta.
Mies iski kämmeniään yhteen,;
kumarteli, istuutui kyykkysUleen,
heitti Jalkojaan, asettui kantapftll-leen,
aukoi pyöriä varpaillaan, huokui,
tohisi, istuutui äkkläi heitti
kuperkeikkoja ja tanssi Jalat levällään.
-
— Hei sinä heittiö, stoa Kbma-r
i n ln mies, miksi,, miksi painoit
pää» surullisena alaspäin? "
Hanuri soitti, iloinen mies tanssi
.mutta ratapihalta kannettiin
ruhjottua, verentahrimaa naista.
Oliko tuo vahingossa joutunut ylimääräisen
junan alle vai oliko itse
heittäytynyt suruissaan Ja nälissään
— kukaan ei sitä tietänyt eikä i wr
kaan sitä kysellyt. Mishka näki
vain hajahiuksisen pään, mitenkä
sc roikkui kuin lahdatulla lampaalla,
j a raskas kauhu, katkera, el lap-
Hcn sääli, ahdisti Mlshkan.sydäntä,
öisten lyhtyjen valossa hä», kulki
uusien ajatusten painostamana ja
ra.<ikauttamana Ja kaikkialla, hän
huomasi kyllästyttävän mustan
murheen: akat itkivät, lapset vaikeroivat,
miehet sadattelivat : j u l mina,
mutta veturia ei kuulunut
t a l l i l ta tulevan.
(Jatket.)
mistä Varten
Purlcy Juulioilta trtitf
ttaUa ioululf.fki
4 mavM—1 kup. vjita
'^i P- k u ' » " kf/okot-pähkJoia
pienconeltjrni
kaotit
Vt P' P'*o. •''««od*
i kop- io»iim
i-6 uof. pullo kSmikoIU
1 U*la»;It. WiU»*
3 kop. FafHjr /»uhoj»
2 «««Intifc. Bikiiff yatrier
Obieet: 8ck»it» fhuxr
voi i * tokmi, hiiS t
manu •i«p«tton», iitSa
kookoipifakioi, kuoret jr
kiniitt {* «snilia, «itteo
»aito {• lopukri loppo
. jiuboitt* ia bakiog puw.
der. PaUu 225 lämpi-iDJiaoä
nu8i»M. ybitp .tenttiä.
Minun •uofittu joulukoeki —
niin mauka.t« ja helppo valmiita,
Teidio rakaa Bellx.
Ägiodaa^VmutfäCm^iioat hm» Co.. Lioftcd. Toronto. V^utk^CäMi^'
KatooUa yhllSa iaiq«i7FaHtr J«abö«^ Se S T 5 £ » IJcSSae
tavaran laadutta luotettavalta ylitlSItS.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 24, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-11-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus301124 |
Description
| Title | 1930-11-24-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Maanantaina, marrasK. p. Moh., Növ. 24
jje työläistoverit, jotka aikovat lähettää
Jouluksi ojniaisiUeen rahoja Suomeen,
jiiin käyttäkää nyt tilaisuutta hyväksenne,
Canadan dollarin arvon ollessa
jjörkealla. Me maksamme toistaiseksi
dollansta
UIHETYSKULUT:
ifle lähetyksistä alle $20.00,
{S iSetj^sistä $20-$49.99
lähetyksistä $50-79.99
L SiOO lähetyksistä $80.—
«00 00 seka 50c jokaiselta
jjSvalta sadalta dollarilta.
L£ketyk»et $500.00 JÄ »iitS
^ $3.00. huolimatta^uniman
Kkköiano malHhetykiitti
^ a t lähetyskulut $3.50 lähetykseltä.
Sumen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.48 sadasta Smk.
' Tehkää lähetykset osotteella:
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
O. K. JOKELA.
126 Peter Street.
J . KAHILA.
448 Queen St., West, t ai
211 Boon Ave.
V A P A U S ,
Box 69, Sudbury, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA.
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
AARO KIVINEN.
ICirkland Lake, Ont
Laivapilettejä
myy
illiset asiamiehemme ja
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
paika!
Vapaus.
DAVID HELIN.
eri paikkakunnilla K e s k i -
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
Mtta jos niitä kierfan lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
jinan liikkeen, Vapauden, kautta.
YAPAUS, Box 69, Snibtiry, Ont.
doUisuus esiintyä enemmän tai vä-| tavara. Metsä- ja paperit«ollisuudes-hemman
pitävällä proletaarisella
kannalla; vacPTT^TTijirt^ifi^Qfiiii oli 7
päivälehteä, joukko muitJa aikakauslehtiä,
oma kirjaj^unonsa. työväentaloja
jji-e. Kaikiff tämä ei mitenkään
sovi fascistlsgn hallintojärjestelmän
ja fascistisen diktatmxrin käsitteeseen.
Itseasiassa "lapualaislii-ke"
ja sen johtaja Svinhufvudin
hallitus, ovat asettaneet tarkotuk-sekseen
ottaa työväenluokalta pois
kaikki nämä demokratian jätteet.
Toinen ennakkokysymys, joka vaatii
selvitystä, on kysymys Suomen
fascismin sisällöstä. Vakava virhe o-lisi
edellj-ttää, että "lapuan liikkeen"
synty syksyllä 1929 merkitsisi fascistisen
liikkeen alkamisaikaa Suomessa.
Itseasiassa • sj-ntyi Suomen fas-cismi
jo 1917 sotilaalliseen tapaan
penistettujen voimakkaitten suoje-luskuntajärjestöjen
muodossa. Suojeluskunnat,
jotka ovat kokoonpannut
suurella valinnalla ja melkein
yksinomaan maaseutu- ja kaupunki-pon^
ariston piireistä, ovat jäsenmäärältään
yli 100 tuhatta ja muodostavat
itseasiassa toisen armeijan:
suojeluskunnilla on kaikkia aselajeja
aina tykistöön ja laivastoon asti.
ja huolimatta "vapaaehtoisesta luonteestaan",
nauttivat, ne budjettimää-
' rärahoja, j a suojeluskuntien pääesi-l
kunta on alistettu sotaministerin ja
; Suomen armeijan yleisesikunnan a-laiseksi.
Suojeluskuntain avustavana
I joukkojärjestönä ovat naisten soti- \ ilmoitusten mukaan
sa Suomessa tjröskentek naelkeln
puolet Tn«^n teolUsuusprpletarUatls-ta.
75 tuhatta 160 tuhannesta, »a
§uomen vienti on viime aikoihin ast
i voimakkaasti laajentunut, muodostaen
siitä puutavara j a paperi 80
—87rc. Koko tämä suotuisa l i i k e a - j
sema muuttui vuoden 1928 lopussa
laskukaudeksi, joka vuoden 1.^ Ja
varsinkin 1930 kuluessa kehittyi syväksi
talouspulaksi . Suomen pula
johtui, pääasiassa Suomen talouden,
vatsii^dn sen viennin yksipuolisuudesta,
j a Suomen riippuvaisuiidesta
maailmanmarkkinoista. Neavostopuu-tavaran
vienti maailmamnarkkJnoU-le
antoi musertavan iskun Suomen
metsäteollisuudelle, joka on Suomea
talouden luusto. Maailman talouspul
a ja puutavaran Ja paperin hintojen
jyrkkä alentuminen Ilmaisivat
nopeasti vaikutuksensa Suomen t a loudelliseen
asemaan, Tuotannon
lasku metsäteollisuudessa kuvastui
k a i k i l l a muilla Suomen teollisuusaloilla.
Kutomatehtaat työskentelevät
säännönmukaisesti neljä-päiväA
viikon seitsemästä päivästä, metalli-tehtaat
ovat supistaneet 15% työläi-sistään,
rakennusteollisuus on suuresti
supistunut, j a n i i n on syntynyt
Suomessa ennenkuulumaton työttömyys:
tammikuussa 1030 kasvoi rekisteröityjen
työttömien lukumäärä
12,700: taan, kun se 1929 oU ollut 4.-
700 j a 1928 — 2.900 (ammattlUittojen
oli Suomessa
laallisfascistiset "Lotta"'-järjestöt,kuluvan vuoden alussa 40,000 työ-
Joissa on noin 40 tuhatta henkeä, ja ; töntä).
SUOMI LUKON TAKANA
mvassa julkaisemme "Isvesti- - viimeisiäkin tapauksia, ennen " l a pualaisten
retkeä Helsinkiä vastaan .
kuluvan vuoden heinäkuussa, ennen
Svinhufvudin hallituksen valtaantuloa
ja proletaaristen järjestöjen
joukkohajoitusta on Suomen "demokratiaan"
varsin läheisesti punoutuneet
fascismin aineksia. '
Alkaen vuodesta 1918, jolloin Suomen
porvariston onnistui "VVUhelmin
kenraalin von der . G o l t z in aktiivisella
avulla häivittää punaisen hallituksen
j a 30.000 suomalaisen proletariaatin
luitten päälle, jotka proletaarit
sankarillisesti kaatuivat epätasaisessa
taistelussa valkosuomalai-sla
j a valkosaksalaisl joukko-osstoja
vastaan, perustaiä Suomeen "demo-kratlsen"
tasavallan, — vallassa Suomessa
on koko ajan ollut hallituksia,
jotka ovat toteuttaneet taantu-miispolltUkkaa.
Suomen kommunistinen
puolue samoin kuin Suomen
kommxmistinen nuorisoliitto ovat
koko ajan olleet syvässä maanalaisuudessa,
vasemmistolaisia työväenpuolueita
on alituiseen lakkautettu,
vasemmistolainen eduskimtaryhmä
pantUh vankilaan jo 1923. Kuitenkin
on mainittujen suomalaisten toverien
katsantokanta virheellinen, s i l lä
Suomessa on laillisesti viime a i koihin
asti ollut laaja verkko työväen
joukko järjestöjä, — ammatillisia,
kulttuuri-valistuksellisia, osuustoiminnallisia
j.n.e. Näitä järjestöjii
ovat huomattavassa määrin johtaneet
vasemmistolaiset työläiset. E-duskuntavaaleissa
on ollut vasem-
• olleen tov. M. Gertsbachin
Suitsen Suomen tilanteesta; k i r -
Bffisa on hän laatinut sen se-bm
pohjalla ,mlnkä hän on
jt Kommunistisen akatemian
hiessä olevassa Maailmantalou-
Ja -politiikan Instituutissa,
orassa.
I.
ito jo enemmän kuin todennä-l,
että Suomen tapauksilla on
iBän kuin. ainoastaan paikalli-oerkitys;
niillä on erittäin suu-msainvälinen
merkitys sekä
italstelun mekaniikan kannalta
iMsissa maissa että sosiall-baafctisen
puolueen fasclstlsoi-en
kannalta että myös kuiden
amlstipuolueitten taktillisten
rien kannalta taistelussa fas-i
ja sosialifascismia vastaan,
• mikä on meille erittäin tär-
, - Interventsioonln valmiste-
Itannalta Neuvostoliittoa vas-
Ita ennenkuin siirrymme Suo-riimelsten
tapausten analyysiin,
makeita selvitettävä kaksi k y -
a Eennenkaikkea on selvi-ä,
millainen on oUut porvaril-
.bemiuden hallintojärjestelmä
» 3 ennen viimeisiä tapauksia.
w vastuunalaisia suomalaisia
"misteja on ollut se katsanto-
^ että jo vuodesta 1918 a i k a in
? ^ a a ollut fasclstinen h a l -
^Jestelmä; tämän väärän katJ
»nnan on vississä määrin voi.-
äÄOttaa
mlstolalsia vaalilistoja, jonka ohella
se seikka, että ennen * vasemmistotyöläislllä on ollut mah-
' Jotka täyttävät sanitari- ja elintar-vevarustelun
tehtäviä suojeluskuntain
riveissä.
Paitsi näitä kahta sotilaallist-Ä
luonnetta olevaa järjestöä, on Suomen
porvaristo jo kauan sitte luonut
joukon poliittisia fascistlsia Järjestöjä,
joista tärkeimmät ovat: "Suomen
suojelusliltto". jonka tarkoituksena
on suojeluskuntallikeen poliittinen
johto, rahankeräys ja laaja 1-
sänmaallinen propaganda, sekä " A -
kadeeminen Karjalan seura", joka
koettaa vetää fascistlliikkeeseen ylioppilasnuorisoa
ja kerää "aktlvisti-s
l a " aineksia sotilaspoliittisia j a i n -
terventsloniselkkailuja varten Neuvosto-
Karjalan ja Suomen rajoilla.
Hyvin mielenkiintoinen oh 1920 perustettu,
mutta vasta nyt viime t a pausten
yhteydessä suuren merkityksen
saanut tri Pihkalan lakonrikku-rljärjestö,
jolla on tekopyhä nimi
"Työn ilo".
Työnantajaliittojen rahastamana
tämä järjestö, jolla on sen omien tle-doutsten
mukaan 10 tuhatta lakon-rikkuria^
as^ettaa tehtäväkseen rikkoa
lakkolilkettä j a terrorisoida vallankumouksellisia
aineksia työliikkeissä.
Uusi fascistinen järjestö, joka
syntyi vasta "lapuan liikkeen"
yhteydessä on "Suomen lukko" (tai
kuten eräs toveri sanoi "Suomi l u kon
takana"), joka yhdistää fascis-tlset
ainekset muista järjestöistä,
m.m. "Akadeemisesta Karjalan seurasta"
ja jonka tarkotuksena on
propaggerata ja toteuttaa fassisti-nen
mullistus.
Mitkä syys sitte pakottivat/, Suomen
porvariston luopumaan aikaisemmista
hallintotavoistaan ja siirtymään
avoimeen fascistiseen diktatuurin
menetelmiin, mlöcä ovat " l a puan
liikkeen" yhteiskunnalliset
juuret? Meidän mielestämme kolmenlaiset
tekijät aiheuttivat Suomen
fascistisoitumisen, joka on juuri
nykyisin suoritettu.
1. TalondeUlsta laatoa olevat tekijät.
Suomen, taloudelliselle asemalle
on koko sodanjälkeisen ajan ollut
kuvaavaa verrattain suotuisa kon-junktuurl:
teollisuus laajensi vuosi
vuodelta tuotantoaan ja verrattuna
sodanedelliseen tasoon oli lisäys
työssä olevassa työläismääräsä v.
1928 — K>%, vuoteen 1920 verraten
työluismäärän lisäys oli 35%, j a tuotannon
suuruus lisääntyi enemniän
kuin kaksinkertaiseksi (rahalliselta
arvoltaan). Erikolskehityksen alaisena
oli Suomen metsäteollisuus sen
johdosta, että maailmanmarkkinoilta
oli väliaikaisesti poissa neuvostopuu-
Suomen ulkomaankauppa on voimakkaasti
supistunut: vienti osottaa
pulakonjunktuurille ominaista • Jyrkkää
30 prosentin supistumista (kuluvan
vuoden 7 enslmälsen kuukauden
aikana edellisen vuoden vastaavaan
aikaan verrattuna). Sisäkaupssa on
söisaustila, jota kuvaa vararikkojen
huomattava lisääntyminen (1,093
vuoden 1930 ensi puoliskolla, 597 .v.
1929 ja 411 V. 1928). Pulan' tehokkuutta
kuvaa myös säästöjen supistuminen.
Kalkkien talletustsn mäiU
rä 1930 ensi puoliskolla oli kolme
kertaa pienempi kuin samaan a i kaan
edellisenä vuotena.
Näin syvän, talouspulan edessä
katsoi Suomen porvaristo välttämättömäksi
kieltäytyä parlamenttarLs-mlsta
ja "perustuslalllis-demokratl-sesta
kalistimesta" j a siirtyä alastoman
fascistisen diktatuurin perustamiseen
painostaakseen menestyksel-lisemrahi
työväenluokkaa j a siirtääkseen
sen harteille koko talouspulan
painon.
(Jatk.)
Vuokrattavana
2-huoneinen apartmentti vuokrattavana.
. ,
b. BÖHM LTD.
Telephone 2798. 236 Spruce St.
Sudbury.
118 DURHAM STREET.
PHONE 1^54
Sähkö- ja' plummsEius-iyöta
Kaikille maanvilielijöille mielihy'
Talla annamme arvioinnin
Delco sähkövalo systeemin asetukseen,
joka antaa teille sähkövalot
ia, pumppaa veden taloonne.
K i r j o i t t a k a a tai • käykää kaupassamme.
Sudbury, Ont
PORT ARTHURIN
Luonnonparantoia
Hoitajat —
PETER HOLAPPA
JOS. HALONEN
350 Bay St.
^ Bovintotuomariksi". Por-
». joka juhlallisesti j a riemu-
' otti vastaan Seweringin pa-
^ Poliisipatukkojen toimin-
JjMmaan työläisiä vastaan,
gtikään voi muuta k u i n luot-
^»eringiin omien etujensa
^ metallityöläisiä kehoitet-wainaan
teollisiiuslaitoksiin,
ätten, kun he lopettavat tais-
_voitaisiin toteuttaa työpal-
^ovanmäinen supistaminen,
öpitahstit aikoivat toteuttaa
lakkoa. Mutta reformis-
JoMcuuden viimeisten rippei-
•astamiseksi päätettiin tämä
' j s e t t aa jonkunlaisen har-
W)mis=in valoon, joka sisäinen
että lähipäivinä tultai-
^estamään taas uusi sovin-p
Työnantajat ovat mie-
^Inpautuneet valkaisemaan
o p i a johtajia metallityö-
™ u a n silmissä j a näiden
« f ! ! "myönnytys" on s i i -
«tyopalkka ei tule supiste-prosenttia,
vaan 5—7
^Tiittobyrokratit ovat lak-
!«!K^neelta 60 tuhannelta
'ytomältä työläiseltä riis-
^fänioikeuden. He liitossa
J' e n kanssa terrorisoivat
gea.joakkoja. Lakon rat-
^Pfivmä muodostui flmei-
^ ^ e n rintama työnanta-gffflisteL^
ta, poliiseista ja
^rezsta j a se suannattiin
^ t a h d o n murtamiseksi.
Tr* tehdaskomiteat ' saafc-
, HKossaoIijat epäjärjeatyk-l^
T^^ heitä palaamaan
^Odottamatta äänestyksen
»^en tapahtui B e r l i n in
suurimmalla metalli jättiläisellä
"Siemensvsrerke".
J a kaiken tämän jälkeen 65 t u -
liannesta äänestykseen lasketusta
lakkolaisesta, jotka kuuluvat me^
tallityöntekijäin reformistiseen ammattiliittoon,
ainoastaan 20 tuhatta
äänesti lakon lakkauttamisen puolesta
j a 32 tuhatta — vastaan.
Se merkitsee, että ainoastaan
hiukan enemmän kuin neljäsosa
metallityöläisistä oli töiden alkamisen
puolesta. Ja tämä petoksel-lisesti
sommiteltu äänestys asetettiin-
päätöksen perusteeksi, jonka
•nukaan metallityöläiset mukamas
äänestivät töihin ryhtymisen puolesta.
17-päiväisen täisteluprosessin aikana'
vallankumouksellisen ammat-tiliitto-
oppositsionin vaikutus suuresti
kasvoi. Työnantajat nykyään
auttavat sosialifascistisia lakeijoitaan
pelastamaan omat asemansa.
Vasten 28 p m sopimuksen
ehtoja, ettei yksikään lakossaol-leista
voi t u l l a eroitetuksi, metalli-tehtailijat
eivät k a i k k i a lakossa oll
e i ta työläisiä ota vastaan j a sääntönä
on, että k a i k k i a l l a etupäässä
eroitetaan ammattiliitto-oppositsio-nin
a k t i i v i s i a työntekijöitä.
M u t t a olisi viriieellistä kummink
i n sanoa, että lakko meni jälkiä
jättämättä. Se pelasi mitä suurimman
vallankumonksellisen rool
i n Saksan työväenluokan taistelussa,
17-päiväisen taistelun aikana
y l i 10 tahatta metallityöläistä
l i t t y i ammattiliitto-oppositsionin
r i v e i h i n . Tämä 17-päiväinen me-t
a l l i s t i en taistelu o l i voimakkaans
sysäyksenä itsenäisten vallankumouksellisten
ammattiliittojen perustamiselle
Saksassa. Jo ylihuo'
mennä kokoontuu Berlinissä edus-tajakonferenssi,
jossa järjestetään
metallityöläisten punainen ammatt
i l i i t t o . Voimakkain isku on annettu
Saksan reformisteille sillä
rintamaosalla, jota he tähän saakka
pitivät Jujimpana linnakkeenaan,
jota on mahdoton valloittaa-
Ensimäisen punaisen ammattiliiton
perustaminen Saksassa .toteuttaa
täten käytännössä Prof in ternin
V kongressin päätöstä. Tässä on
äsken päättyneen lakon suurin t u los.
Saksan metallityöläiset eivät ole
voitetut, vaan heitä on petetty, heidät
on pettäneet ne johtajat, joista
he luopuvat j a joiden toiminta
on yhtenäistä petosketjua. Eivät
minkäänlaiset "Vorwärt=in'' todis-teiuponnlstukset,
että työpalkkojen
supistuminen muka paralisoituu
tehtailijoiden suunnittelemalla hintojen
alennuksella, voi pettää
joukkoja, sillä tosiasiat puhuvat itse
puolestaan. Ja nämä tosiasia!
ovat sellaisia, että jo syyskuussa v.
1930 Saksan työläinen tienasi 14
vähemmän kuin tämän vuoden-helmikuussa,
että aivan nälkänor-mienkin
mukainen toimeentulominimi
työläisperheessä oli syyskuussa
1930 21 % suurempi ammattitaitoisen
työKiisen palkkaa, että
kolmella tärkeimmällä teollisuus-haaralla
—- metalli-, sähköteknillisessä-
j a rakennusteollisuudessa on
työläisiä 20
me \Tionna. Näin kirjottaa vasemmisto-
porvarillinen aikakausleht
i "Finans-Politische Korrespon-denz".
tehtailijain liitto, joka teki 400
tuhannelle metallityöläiselle uhkavaatimuksen.
Berlinin metalliteh-t
a i l i j a in hävyttömyys menee niin
pitkälle, että vaatiessaan palve-luskuntalaisilta
työpalkan alentamista,
kehoittavat he eroittamisen
uhalla allekirjoittamaan seuraavat
sitoumukset: "Minä olen suostuvainen,
että työnantaja itse määräisi
minulle uuden työpalkan."
Hyökkäykseen valmistautuvat
myöskin työnantajat Sak.san muilla
teollisuusaloilla. Noin 7—8 miljoonaa
Saksan työläistä tulee lähiaikana
asetetuksi kapitalistien uh-kaiskun
alle.
J a Briinning taas puole.staan, joka
tähän saakka ei ole julaissut
järjestyksen mukaista ohjelmaansa
aivan heti kiiruhti sen tekemään:
ratkaiseva hyökkäys yhteiskunnallista
lainsäädäntöä vastaan (etupäässä
työttömien avustuksen
alentaminen) j a djktaattorivaltuuk-sien
myöntäminen hallitukselle " l e -!
gaalisessa järjestyksessä".
Vanha Josii
\'anba Josa o l i miesi Karjalasta karusta,
maailma vu&R vähän tiesi elämänsä' tarusta.
Lause pari paikallaan lie, koruttomat sanat nää
kuvaamaan tuon vanhankansan miehen mieltä,
elämää.
Sukua ei ollut suurta, az^telin, ei ylhäisen,
o l i vainen orjajuurta, tavallinen työläinen.
Työssä nähtiin miehen mitta, pohjaaävy teoissa,
suuremmitta mainehitta iltaan vieri elonsa.
O l i mieiiten harvinainen, peloton j a rohkea,
j o l l a hy\& tahto vainen määrääjä j a johtaja;
missä milloin kyse osui oikeuden tuntohon,
siinä,aina Vanha Josu vetos miehen kuntohon.
Eipä vaarin muistikirjaa koulunpenkki korista,
tiedon, taidon niitti viljaa elämisen opista.
Evähillu kokemusten avarteli katseensa,
varhain vaivat ponnistusten vaalensivat hapsensa.
Kokea sai nuorna miesnä merimiehen vaivoja,
tuntemaan kun tuli tiensä, luotsaeli laiT<»ja.
Purjehdin ma hänen kanssaan kesänä vaan parina,
saman laivan kannelta ma muistan monta tarinaa.
Se vain oli halko j a a l a , pieni, kaksimastoinen.
Kerrankin, kun lähtö tuli s i l l a a n k a a n aaltojen,
mylvi kovin Suomenlahti, taivas muuttui mustaksi,
pilveen peittyi joka tuhti, turma meitä uhkasi.
Merelle nyt täytyi koittaa, asema o i ' vakava,
vastatuuli tahtoi voittaa, etiiäll' o l i satama,
Kamppailtihin tunti, kaksi, vanha laiva vapisi,
myrsky pääsi voittajaksi, miehistö jo napisi.
Väillämme väylä pieni, Pullinhurja, karinen,
siitä läpi suuntaan tieni, suojaan taakse .saarien.
E s i t t i nyt Vanha Josu, hoidossansa peräsin:
Emme s-iinä k a r i i n osu, s\it' oon mennyt ennenkin!
Syksyn myrsky sinne syöksee, tuuli tuima lennättää
ennemmin kuin aivan yöksi iltahämy ennättää-
.Merkeilläni vältän tuhon, ne kun nään ei hä-täiikään,
.sinne, veikot, vanhan riekon keulapuoli käännetään.
Miehen töillä entisillä ken o n luoton 'hankkinut,
eipä kenkään nytkään millään tahtoansa vanginnut.
Josu heti laivan laittoi perälliseen tuulehen,
mox'ikarhun tavoin taittoi nurkan taustaa huulehen.
Tarmokkaammirt vielä tarttui peräsimen tappeihin,
katse kuni kotkan sattui kuohuvihin kareihin.
" P u r j e tuulosta nyt paisu, ajaa oespuin alu.^ta,
taivu masto, älä taitu, halkee aalto halusta!"
Näin kun lausui merimies, niin pelko pois, so
auta ei,
hänpä vaarat välttää taisi, laivan satamahan vei.
Sanon, se oi hyvä teko, muistan vielä mustan yön.
Rauhallinen Josun lepo tehtyänsä miehen työn.
Tapaus vielä toinen tässä sattui kevättalvella:
Lumi maa.ssa, meret jäässä, hanki kantoi kankaalla.
T u l i kova puute puista, eikä ollut rahaakaan,
työläisiä, häntä, muita nuutc pakkas painamaan.
Hangen kanto oli parhain, Josu, kelkka perässään,
salon laitaan lähti varhain polttopuita etsimään.
Siellä männyn pienen hoksi, pystyyn kuivanut
- se on, —
kellekään ei vahingoksi, jos t u o n kaadan kumohön.
Tunnollisna tuumaellen alkoi puuta kaatamaan,
lastut lensi sinkoellen kirvehestä raatajan.
Mutta kun jo rankojansa asetteli kuormaansa,
miesi kirves olallansa asteleepi luoksensa.
O l i metsän omistaja, "suuri Samu", «anottiin,
kaipa outo kolistaja liikkehelle pakotti.
Julma ilme kasvoillansa Josulle hän ärähtää,
harkitse ei sanojansa, "varas, lurjus, olet sä".
Sattuu .sanat Josun tuntoon, piikit pi.stää syvälle,
vaan hän luottaa rauhaan, kuntoon, antaa arvon
hyväile.
Sanoo: E i kai hyvä ole, että satuin tielle.si,
vaan jos tupahani tulet, muutat ehkä mielesi.
Kylmä mun o i ' käskijäni, pakottaja pakkanen,
en voi sietää mökissäni värjötystä lapsien.
Onhan sulia metsää, maata, mulla kovaa elämää,
ethän.toki kieltää saata yhtä kuivaa petäjää?
Vaikka koetti vanha Josu rauhan tietä osottaa,
eipä kaunis sana saata Samun syummeen eatuttaa.
V a i t i ! karjui, hyvä sillä, poistu, jätä kolkkasi,
lisäks vielä käräjillä ansaitun saat palkkasi!
Varas, lurjus en oo ollut, vaikka olen metsässäs,
nimeä en moi!-:ta kuullut, se on sinun keksimäs,
.sanoo Josu; rinnassansa tuntee tuskan viilloksen,
muistaa köyhäss' kodissansa sammunchen hiilloksen.
Muistaa myöskin nuoruuttansa, enti.siä voimiaan,
s i l l o i n , vaikka karhun kanssa lähtenyt ois painimaan.
Nyt oon vanha, ajan hammas jättänyt on jälken.sä,
pitääkö nyt olla lamnxu^, kärsiä tää häpeä? . ..
Samy vainen kiukkuisemmin käskee a.«.e kädc^äun,
kun ei Josu joutuisammin rupea jo lähtemään.
Mutta jopas vihdoin siitä nousee, lausuu sanat nää:
K i i u l e miesi, tää jo riittää, älä kitskc enempää!
Kun ei kelpaa puheenparsi, sopua kun haastan
näin,
vielähän se väärävarsi kestää munkin kädes-säin.
T a r t u pölkyn toiseen päähän, tyvi tuo n i i n rasltas
on,
kuormani en jätä tähän, miehuus mittaa kohtalon!
Sanat jyrkät Samuun sattuu, lauhtuu miesi, säpsähtää.
T a r t u ! toistaa vielä Jo£u, nyt on tosi kyseesHä! —
T a r t t u i Samu, .sanojansa uskoi, nouti kä.skyään,
Josu kohti kotiansa lähti kelkka perässään.
S e p ä n p o i l t a . '
Leveän leivän kaupunki
Klrj. A- NEVEROV
— Tämä riittää, huomenna syön
lopun. ,
Ohitse kannettiin paareilla miestä.
• .
Mishka katsahti vaaleaan partaan,
sinisiin' housuihin, paljaisiin mustuneisiin
kantapäihin, otti omakseen
vieraan murheen, surkutteli
kuollutta:
— Olenpa minä sittenkin onnelli'
lä olin yk-sin arolla, sain kulkea
jalkapatika.s.sa.
Mitenkä sinä n i i n joudut kulkemaan?
— Kuljinpa kuin kuljin, pakko
pani kulkemaan. . ^
— Loruilet, emmekö tit&.Het&l-
HU — arvelivat miehet pahaitu-neina.
Mishka kohensi isänsä vanhaa
nen mies: tuo tuossa kuoli pois, {lippalakkia, alkoi kertoilla,, miten
Kommunisti!!en puolueen ja sen
johtaman vallankumouk.sellisen am-!
mattiliitto-oppositsiohin on välttämätöntä
lakon aikana tehtyjen virheiden
mitä ankarimman itsekrit
i i k i n pohjalla yhtenäisen tyoläis-rlntaman
muodo-stamisen perus-teellä
järjestettävä proletariaatin
vähemmän k n i n v i i - mahtava liike kapitalismia j a sen
«osialifascistisia hännänheiluttajia
vastaan. Berlinin metallityöläi.»-
ten 17-päiväinen J a i s t c l u joutuu
B e r l i n i n metallitehtailijain esimerkkiä
jo seurasi Saksan metalli-
Saksan : työväenlookan historiaan
kuin vakava etappi tiellä ratkaisev
i a taisteluja kohti proletariaatin
1 v a l l an puolesta.
mutta minä matkustan hiljalleen...
Asematajop takana istuskeli mle-
'hiä, vaimoja, tjrttöjä — kokonainen
nälkäinen lauma. Mishka kysäisi
parilta äijältä:
— Mistä te matkustatte?
Miehet eivät vastaimeet.
Mishka suuttuL
— Miksi te ette sano?
"Toinen miehistä t<*alsl:
— Älä sinä, nulikka työnny tänne,
ilman sinuakin tässä Inhoit-t
a a . . . J a toinen lisäsi:
— NCljä päivää survomme tällä
samalla paikalla — ei tässä haluta
enää j u t t u s i l l e . ..
Mfehka puhui kuin todellinen a i kamies,
— Ei ne minunkaan asiani sen
toverit olivat hylänneet, miten yhden
yön oli viettänyt keskellä aroa,
toisen jossakin kojussa, eikä sielläkään
ollut ketään hänen kanssaan.
Sitten sattui tielle Junankuljettaja,
toveri Kondratjev, «e otti Mn«t
veturiinsa, tarjosi teetä omasta teekannustaan,
antolpa vähän leipääkin.
Ollapa enendmän tömänl>Sla
miehiä, olisivat icaikkl aikoja jo
sitten saapuneet perille.
Mishka kertoi rauhalUcestl, Juotettavalla
j a l u j a l l a äänellä' j a näytt
i senvuoksi Isommalta kasvoltaan.
Miehet kuuntelivat tarkkaavaisina,
taempana istuvat «ilrtjjivat. lähemmäksi,
tarkastelhrot kertoi»n kasvoja,
mutta hänpä o l i tyytyyälnen
Ja kylläinen syömästään Ulvista, ja
paremmalla kannalla ole olleet: yöl-J seisoi sukkaparlaan heilutellen äijien
keiJ%]|||,ku|bB.iri«nl saamamle?»,
joka vahvktl held&n uskoaan ja
l u j i tu luoUamusta heidän käydessä
kaukaista vielä päättämätöntä taivalta
|rfth |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-11-24-03
