Vapaus, May 1, 1926

              \ . ^ V A P A U S ^
fanirfyn s u o m a l A i s e n tySvIestSn iäneokarinattals, Sltaea^
tSV Sodbozama, Ont, jolta tiistaf. totstai jo-laoantaL
, - Toimittajat:
: & G. NEIL. H. A. EOUVINEN.
- VAPAUS, (Liberty) .
The only orcran of Finnish Workera fn Canada. POIK
ääbeä in Sudbnry» Ont, ovezy Taesdajr. Tbnrsday cmd
'*'*!l^^tered at tbe Post Office Department, ^ttawa,
w «ceond clags maitier. ^ '
riLAUSHINNATi
. . r Canadaan yitri vk. UM, puoli vk. »2.25, kolme kk.
41.ro ja ykri kk. 76c ' • „ ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k. $6.60, puoli vk.
S8.00 ja kolme kk. $1.76.
. ' Tilaukna,^ joita ei «cenna riha, ei tD.1a labettamaSn.
gaftsf asiamiesten joilla cn takaukset.
- ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset $1.00 kerta, |2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonnienoilmotukset 50c ^palstatuuma.
^ Nimenmnntosilnotnkset 60c kerta, $1.00 3- kertaa.
SyntymailmOtnkset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 iterta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanllmotukset $2.00 kerta, $50c UsSmaksb
mtodanseelta. tai muistovarssyltä.
^ Bald£aantiedofe ja osoteilmotukset 50e^kerta, $1.00
kolmekeriaa. '
' THapSisilmottajien' ja Umotusakenttnurien oo, vaa-
(Uttaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Tiistain lehteen aijotut nmoitukset nltaa olla kont-
. torbsa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
yhteen, torstaina kello 8.
. ' General a/lvertislnir rates 76c per e o l . inch., Mi
H i m o n i charee for single insertion 75c. The Vapaus
to ttie, bcRt advertlsing medium among: tbe Finnish
l^oule in Canada. ; ~
Hranauden krmttori-ja toimitus: Liberty Bldg Lorpd
Psibelin 1038. Postiosote: Box Oft. gudbury^ Qnt.
. ''Jos ette mirrin tahansa saa vastausta' ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa nndelleen liikke/inhDitajaa
»enoonallisella nimellä. ;
. /.V, KANi^ASTO- Liikkeenaoltafa.
Vappu 1926
Vapunpäivä merkitsee työväenluokan maailmpnlaa*
juista vastalausetta yksien ihmisten toisten riistämistä
j a yhtdskunnan- luokkiuv jakautumista vastaan,^ hub
^^^Tinauttaa puolueemme pääräänentannaltaja^^
. sebsaan. ^' , , ,
r ' Vapun viettäminen tietää kapinoimista kapitalismin
' päätotuutta —' riistämistä ^— vastaan, mikä riistäminen
turmelee kaikki yhteiskunnalliset suhteemme. Kun
Pd^saiqjn .työläisiä riistetään armottomasti "viimeiseen
Jbtkipisaraan saakka, khn' työläisten elintasoa epainhi*,
,imllisesti alennetaan, kuten brittiläisten ja' canaifalais'
fen kaivost^Iäisten kohtalo^ osottaa; <kun yärillisiä kan-
;\soja sorretaan, kun sotia syttyy, kun työläisnaiset kaup^
paavat itseään kaduilla, kun Vanhukset joutuvat hylä*
*tyiksi, kun-on puutetta ja työttömyyttäi niin kapitalis*
jtinen rii^tojärjestelmä kantaa kaikesta'tästä vastuun.
l Vapunpäivä on' joko enemän tai vähemmän selvä
typväenluokain liikekaxmall^ asettuminen kapitalismia
, vastaan. Pantuna alkuun ST/Vuotta takaperin, kahdek'
sair tunnin työpäivärT^aatimuksen kera, ty^öläiset yhä
. edelleenkin yaativatJi^ddksän tunnin työpäivää. Mut-tasaamassa
yhtdjfdessä,' kiitos niiden monien kokeinuk-
$ien, joitcMyöläiset bvat sen jälkeen kokeneet, on va-punpäivästä
tullut työväenluokan mielenosotus vapau*
"tua kapitalistisen voittojärjesielmän ikecstä kejrta kaik-
. t ' 2 Maailmansota^ tyo jcs pääoma. ^'
' ,>]Me'37 vuotta, jotka ovat kuluneet sen jälkeen, kun
vapunpäivää ('ensi kerran vietettiin» ovat o l l ^ t mitä
ratkaisevinta läatuaX^Kapitali?tinen sivistys'keiikkine
koneistoineen, tieteineen, keksintöineen / ja Icasaantumi-sineen,
saavutti huippukohtansa maailmansodassa.
Tuossa jättiläismäisessä aseiden , yhteenotossa,^^ jossa
tabteltiin- voitoista, . kauppapaikoista, siirtomaista ja
' vallasta, taistelivat keskenään kilpailevat imperialisti­set
ryhmät, pitäen suuria kansanjoukkoja uhrinaan.
:>> -Vapunpäivän viettäminen o l i sotavuosien^^k
kaisty pois. Työläiset pidettiin liiankin >^ahkcrina raa­tamisessa
ja kuolemisessa heidän imperialististen sota-herrojenaa
puolesta. Se luokkatietoisuus, mikä oli ke-
• liittynyt sitten teollisuuden ' Srallankumouksen,' iiäytti
kerrassaan vajoimeen isanniaalliseenluokkain yhteis-
^ v t ^
iskun sosfalismin aatteille kautta maailman. Toisen
:;:vinternätsionalen petos järkytti: H
sosialismiin — vieläpä niidenkin työläisten, jotka oli­vat
vain perin heikossa, koskctuksesssa sosialistiseen
;> liikkeeseen. Kapitalistiluokka oli kuitenlcin tyytymätön,'
kun se arveli sosiali-pätriotismin hyökytiallon voivan
kieloa \yöläiset piikiksi ajoiksi helmaansa ja^pyyhki-
:vän siten pois luokkataistelun. ' K a i k e n maailman ka-
'pitalistinen propaganda ei kyennyt peiltänjään sitä to-
;:siasiaa,^^ että sota sellaisenaan-merkitsi ilmeisesti kapita­lismin
huippukohtaa ja, sen laskukauden alkaipista.
/X; Maailmansota kuvasti kaikkia kapitalismin vastakohtai­suuksia
j a rakoilemisia, mitkä vastukset ovat pakotta-itaeet
kapitalistiset valtiot sen jälkeen ryhtymään^ «va-kiinnultamis
»-konfcrensseihin.
Työväenluokka valmistautuu uuteen hyökkäykseen
3odan aikana ja sen päättymisen jälkeen hävitettiin
'kapibilismi' Venäjältä yhteiskunnallisen val^
-sen kautta. Jonkun aikaa > uhkasi kapitalisiq.ia -saman-
. l a i j s e n : vaara monissa muissa maissa, jotka olivat tul-
:\vieeiv lyödyiksi sodassa; ; Kapitalismi ^ o
toistaiseksi kaikki vaikeammat seuraukset siitä levotto­muuden
aallosta, joka vallitsi kaikissa liittolaismaissa,
' ryhtymällä; myönnytyksiin ja järjestämällä Whitle^-
neuvbstoja j.n.e.^
KaikestfK huolimatta, kun olemme päässeet läliän
päivään, kaiken''sotamyrkytyksen jälkeen j a Dawessuun-
"s nitclman. «vakiinnuttamisen» jälkeen, uhkaa kapitalis­mia.
työväenluokka, joka varmasti kulkee vasemmalle
jä yhtenäisyyttä kohden. On ryhdytty jälleen luokka­taisteluun.
Pysyvänä seuratdcsena on meillä tuosta
ensimäisestä sodan jälkeisestä vallankumouksellisesta
hyökyaaUosta NeuvostoIiiUo j a maailnian konmiu^
puolue.-'^änia-; linnakkeet turvanaan j a ^johtajinaan,
näyttää tyoväbiluokka olevan paljoa paremmessa ase­massa
kapitali5min;>hävittamiseksi'seuraavassa hyöl^
yksessä. - ' ' ' .
I
Sen vuoksi on ilmeistä, että vapunpäivä 1926 ka­jastaa
valtavampia luokka taisteluja, kutnv muutamina
menneinä : vuosina.^^' S odottaa' henkeään
pidätellen taistelun puhkeamista ~ kaivostyöläisten : ja
kapjtalistiluokan kesken. V Voitettuaan miljoonapäbiä
kansojfiVuIotettuaan valtansa maapallon -Joka kolkal­le
-ja lyötyään maailmansodassa suurimman - kilpaili­jansa,
löytää brittiläineir imperialismi itsensä kykene­mättömäksi
^,pä|bemäanluokkainväl isistä ristiriidoista,^^
jotka aiheutuvat - kapitalistisesta riistamishalusta 'ja
työväenluokan .halusta elää. ; Saksassa on y l i kaksitois­ta
miljoonaa ihmistä, jotka ovat todennäköisesti etu­joukko
yhteensä> kahdestakymmenestä miljoonasta, re­kisteröinyt
itsensä : halukkaaksi taistelemaan' monarkis-mia
vastaan.: Kuten> Snurbritanniassakin^, civat joukot
Saksassakin, huolimatta: vastavallankumouksen viimei­sestä
voitosta ja I>awes>8uunnitelman käytäntöön so-vittamis^
tay siirtymässä yhä edelleen vasemmalle,
y.- Amerikaa kafntalismi ei tee', poikkeusta
Amerika;'on tänä' päivänä maailman kapitalismin
loistokohtona. Tilaisuudessa, ryhtymään ' imperialisti­seen
laajentamisen ' aikakauteen,'' kykenee Amerikan ka-:
pitalismi lahjoman Amerikan työväenluokan ylemmät
Ja .aristokraattiseonmat kerrokset paremmilla palkoilla,
työväen oman , pankkitoiminnmi tapaisilla luokkärau-hansuunnitelmilla^
o s i o i d e n työläisille jakamisella,
työväen omilla v^uutuslaitoksilla j.n.e. Valan teh^
neet yliopistojen kapitalistisen 'r taloustieteen tut^
kirjottavat paksuja teoksia siitäj vmiten kdinoksi. K a r l
MaiTC.onosotettu kaikkine romalidus- j a yhtebkunnal-lisen
>vallankumouksen ^ ennust^uineoi kapitalismin
voittoisan uudestaan syntymisen kautta Amerikassa.
«Me olemme nyt kaikki sosialisteja»» sanoi S ir
^illim:'Harcourt* V
turmelemassa Englannissa. «Me olemme nyt ^ k k i
kapitalisteja», on iiyt näiden ostettujen ja käteen, mak­settujen
.'porvariston intellektuaälien ja taikqrien tut­kimuksien
vastikkeena ja lopputuloksena. Sattuu sit­ten
tulebiaaj;! Passaicin^ lakko, kuvastaen koko Ameri­kan
yhteiskunnan näyttämöä ' kuin^rsalaman leim
tehden samallälkaikki nuo sokeroidun: optimismin os­tetut
taloustieteilijät valehtelijoiksi. Passaicissa on
kblmetoistatuhatta^ todellista proletaaria, eikä mitään
täyteen syötettyj ä työläis-aristokraattej a, vaan alinten
kerrosten, joukkoa, ryhtynyt taisteluun elämästä -ja- kuo-lemastaj
saadakseen-: kehräämöidenmiljoonaomistaji
palasen leipää/:: Massachusettsin:;-1^^
esiintymällä 1:; senlaatuisella kasakkamaisuudella, joka
rakuudessa: suuresti ::ylittää: entisen itsaarihallituksen
toimenpiteet. -^Miehiä^^^'^
lään ja työnnetään tyrmään.' Vieläpä kapitalististen
lehtienkiifraporttereita ahdistellaan j ^ : h
vauskoneensa: hävitetään^ ^ kun he yrittävät: ottaa kuvia
viranomaisten ^Raakuuksista. :> Siinä meillä:: on täysimit-:
teinen kuva Amerikan erinomaisesta kapitalismista ja;
demokratiasta,
ainen^v k u i n miljoonain.^ järjestymättömien p a l ^
ainkghtalo,. jotka oval-ulkopuolella American Fede­ration
of Laborin kunnianarvoisan muurin.
• Cantidan työläiset karvaan opetuksen koulussa :'
'Meillä :Ganadassa, eivät Passaicin; moiset: tapaukset
ole minään bapinaisuutena. Kapitalistiluoldcamme
on sitten /\X^niup^gin tapausten murskannut lak^^
sensa jälkeen :imita häikäilemättömämmin. Nova Sco-:
tian' lakkoja: katselevat meidän: sotaherramme. Jotka e-lävät
kansan bartioillaiinitä mainioimpanabarjotus-
:enttänä nostovaelle. : Kuten Passicissakin, ovat Cana-dankin
työläiset* alistetut sodan \ päättymisen jälkeen
alinomaiseen:: palkkain : alentamiseen, - poliisien ja hurt-.
tien pahoinpitelyyn si^ä urkki jäin petoksiin ja^ ilmi­antoihin.
JEteenpäin, yhteiseen rintamaan
; • Se ^työväenluokan yksimielisyys,: jota vapunpäivä
tar^ottaa, kääntäköön meidän ajatuksemme työläisten
yhteisen- rintcttian käytännölliseen toteuttamiseen ka-
>italismia vastaan. 'Työläiset r.toipjuvat.hitaa siitä
leidSn luQttamuksensa j a taisteluhalunsa horjumisesta,
ohon he joutuivat sen :petokscn; -johdosta, jonka be
'cärsivät sosialidemokraattien käsissä. Demokratian
«kultaset kalileet» ,: osottautuvat nyt palkkaorjuuden
cahleiksi.. : Luokkarauha : osottautuu yhä tehokkaam­man
riistämisen suunnitelmaksi. Sota^> on todistettu
kapitalistiseksi: hankkeeksi. Neuvostoliitto tulee mii-ioonain
työläisten toiveiden kohteeksi, työläisten, jot-ca
ovat enoemmin uskoneet kapitalistilehtien j a «sosia-isticn^'
valheisiin bolshevismista. Idän sorretut kansat
ovat kapinassa .lännen imperialismia vastaan.' Kapi­talistien
yritykset yhteisen rintamansa luomiseksi näyt­tävät
tuloksettomilta. Dawessuunnilelma ja Locarnon
sopimus näytävät pahasti rakoilevan vastakkaisten e-tupyyteiden
vuoksi. rKaikki seikat viittaavat luokkatie-toisille
työläisille työväenluokan vapauslaistel un hen-zen
uudistamiseen Vtänä innostuksen päivänä.. Luokka-taistelu
on tänään valtavampaa -kuin koskaan ennen.
Työväenluokan joukot siirtyvät selvälle kannalla val-sssaolcvia
luokkia vastaan. Me kommunistit^ kehotam­me
työläisiä ansamaan ;käytännöl 1 isiä avustusta heidän
lalussaan yhtenäisyyteen,::taistelemalla ammattiyhdis­tysliikkeen
yhtenäisyyden puolesta- niin kansallisessa
cuin kcnsainvälisessäkin,: mittakaavassa, keskittämällä
yhteisen- toiminnan palkkojen korottamisen, työpäivän
yhentämiscn, työttömyysvakuutuksen ja työläisten hal­lituksen
suunnalle.
:.Kominternin' «ksekutiivifcomitea
:on antanut koko maailman työläidl-le
«sotetun:: :4nlistuksen,; missä - s e
kehottaa «taikinan Kansainliittoa;
vastaan. .^Kommunistit selittivät he­ti
:«nsi hetkestä: -— lausutaan julis-^
:fliksessa m.m.:'':-^, että Locamosopi-mns:
oli: imperialistien sopimus uur.
eien. sotien . irtipäästämiseksi, ;pien^
tenj voitettujen ja aseistariisuttn-jen
Jtsnsojen «^rtamiseksi j a uuden
aseellisen : hyökkäyksen-, valmistami­seksi
:Neuv<^o-Venäjää vastaan.;
Geneven tapahtumat ovat entis^
selvemmin osottaneet, :että Locaraon
henki on pistinten ja :- kranaattien
henkeä. .Locarnon konferenssi
sifistis^t.. kasvot .ovat vain naamio,;
minkä suojassa: jatkuu imperialisti­en
rikoUiUen- peli työläisten hengesr
tä. <ieneven konferenssin fiasko
on paljastanut :tämän pelin. II In­ternationale
on avoimesti ja; suo­raan
ottanut osaa Kansainliiton: toi-mintaanv
Sosialidemokraattiset* joh­taja^
ovat,; ottamatta huomioon työ­tätekeväinjoukkojen
etuja : ja vä-littämättä
vallankumouksellisen: pro­letariaatin:'
vaatimuksista, bylänineet
kaikki yhteisen : taistelun v ehdotuk­set
: Kansainliittoa vastaan j a sen
sijaansuoraan : ja aktiiAnsesti osta­neet
osaa liittoneuvoston ja muiden
samanlaisten .:imperialististen^ :elin-ten^
toiminfaan.: Maaliskuisessa Ge­neven,
konferenssissa ottivat paikalr
Ia olleet: sosialidemokraatit, samoin
kuin mautkin /^allitusedustajat, <>-
saa imperialistisiin juionittelaihin.:
Ranskaiainefi .=;.:: sosialidemokraatti
Paul Boncour, ruotsalainen sosiali­demokraatti
Unden ; j a belgialainen
sosialidemokraatti : Vandervelde o-sottautuivat:
olevansa valmiita toi­mimaan
ei : ainoastaan vastaavien
hallitustensa etujen hyväksi vaan
myöskin toisiaan vastaan,.kun;nämä
hallitusedut .olivat ristiriidassa toi­siinsa.
SotialidemokraatitTaänestivat so-.:
; /sialidemokraatteja vastaan^
rallisesta pelistä,: verisestä pelistä
kansa,in ' olemassa0losta'^jobtaa vain:
yksi tie :\villien';rikkdminen: K^i^isain-liittoon,
> Taistelu ~ Ka;asainlilttoa
vastaan! , Alas Kiansainliittol Työ--
väenluokan kansallisesta hajanaisuu­desta
j a sen nöyryyttävästä osasta
'leikkipallona' imperialistien : • pelissä
ja tykinruokana tulevatssa sodassa,
johtaa:.niinikään vain :,yksi- t i e : pro­letaarinen:
; yhteisrintama -S[ansain-;
liittoa vastaan, kaikkien työvälinjärr
jestöjen: jav. Imiklden: -työtätekeväin
kansain välinen' taisteluliitto; impe­rialististen
: hallitusten : ;sota-alliansr
sia vastaan. ^' Komintern kehottaa
teitä astumaan tälle ainoalle .vapau­tuksenne
tielle v j a :taistelemaan ' to-teuttaaksenne
nämä kansainvälisen
tyaväenluokan-keskinäiset 'etubar-,
rastukset,;' -lausutaan julistuksessa.
työväenjohtfijat; työväenjohlajia vas­taan,
jokainen imperialistisen halli­tuksensa
puolella -^tällainen oli
n intemationalen kuohuttava ja 'al^
hainen osa 'öenevessä.
: 'Kaikkien;c-maiden työläisetj;mitä
on nyt tapahtuva? Rauhan ihme ei
ole -vielä täyttynyt, kirj otti äskettäin
muuan ranskalainenMehti. Mutta
uuden s\)dan.Jhme:^lähestyy! hirvittä­vällä
voimalla ^^Työläisten harteita
painaaT kaikissa köpitalistisissa mais­sa
sotilasbudjetin jättitaakka. Uu­sia
varustelu ja^ 'uusia konflikteja - -
vuoden: 1914 miekka -häil^*: jälleen
kansanjoukkojen pääll päällä. : Sak­san
toiveet pääsystä voittajain liit­toon
ovat toistaiseksi jääneet täyt-;
tymättä. Mutta; ei, ainoastaan Sak­sa
vaan koko EuropafkärsiiXieneveh;
seurauksista. .Amerikalainenfinans-:
;sikapitaali, joka särki liittokokouk­sen,
valmistelee uusia pakkotoimia,
jotta kaikkia europalaisia valtioita
kohtaisi sama kohtalo kuin voitettua,
ja ryöstettyä Saksaa. ; Cooligde ja
Houghton: ovat Ge'neven konferens-;
sin jälkeen kyjmillisesti selittäneet,
että europalaisetv vallat voidaan: jär-kiinnyttää
vain Amerikan rahalli­sen
painostuksen tavulla. Amerikan
f inanssipainostus :•:; merkitsee nälkä-sjruoskaaEuropan
työtätekeville iou-
^koille. Saksan kohtalo—T suuren
teollisuusvaltion ; muuttaminen voi­mattomaksi,
hätääkärsiväksi siirto­maaksi
uhkaa: nyt JPM)laa, Rans-:
kaa. Italiaa, Tonavan maita ja koko
kapitalistista Europan::: mannerta.
Työväenluokka: ei tule: antamaan
ilvehliväin liittokonf&Tenssien hämä­tä
itseään. Työväepluokka tietää
mikä on uhkaamassa. Europan pro­letariaatin
riveissä kasvaa katkeruus
Kansainliittoa kohtaan ja; taistelu­tahto
porxarillisteu: 4iallitusten sota­politiikkaa
vastdan.:::; Kansainliiton
politiikka on joutunut'; kriitilliseen
vaihee'5een. Elävä :elämä vahvistaa
Komihternin varotukset.. Lenin nä­k
i jo 1919 tämän tapausten kulun;
hän kutsui Kansainliittoa ryöväri­en
ja kansainkuristajien liitoksi.
Kaikkien maiden työläiset, Euro­pan
ja koko maailman työtätekevä
kansa, puolustakaa :itseännei:yhtyr;
kää.
• !'
: Canadan Suomalaisen:
: Järjestön asioita 1
m ' • ' ' ' •
Pöytäkirja
tehty -Canadan Suomalaisen
Järjestön '(Lailliste);tu) toi-
: imeenpanevan komitean kokouk­sesta,
huhtikuun 13 p. 1926.^
- Saapuvilla : olivat Kaitila,: Pirtti-;
. nenj Jokela, Ahlqvist,";;Hautamä-ki
j a H i l l . , 1 \ ^ - ^
: Toimeenpanevan komitean puoles­ta
valitut tilintarkastajat rajpo^
teerasivat" tilien 'olevan kunnossa.
Lopullisesti jätettiin ne Toronton o-s^
aston valitsemain tilintarkastajain
-tarkastettavaksi.
, Sihteeri ilmotti saaneensa, Sault
Ste. Marien osaston velkakirjan, se­kä,
asian kiireellisyyden vuoksi neu-r
voteltuaan joittenkin toimeenpane­van
komitean jäsenten kanssa,- pala­uttaneensa
esittäen pieniä /korjauk­sia.
Toimenpide hsrväksyttiin. '
Luettiin YhdysyaUain W.P. Suo­malaisen
toimiston -kirjelmä, esittä-eni
että Vapaus lehtiliike liitettäi­siin
osaksi sikäläisestä suom. sano­malehti
toimistosta ja että ^Vapaus
puolestaan korvaisi toimiston kus­tannuksia
$5,00 -viikossa. E i kat­sottu
voitavan oitaa osaa kustannuk­siin,
^: koska Vapauden; toimitusa-vus
tu^-on kulutettu jo suhteellisen
haiseksi ja »koska täällä^ on oUiit
suunnittelua canadalaisia vaatimuk­sia
palvelevan : yhteisen v: toimiston
järjestämiseksi.
': Luettiin : lehtiliikkeitten kirjeen­vaihtoa.
Kirjeenvaidosta selvisi, et­tä
jos: ensioyuodenTaskukalenterin
Cänadaa varten'otettavastay painok­sesta
katkaistaisiin pois muistiinpa-nolehdetV
niin olisi tulli vain 10%V.
mutta. kun nuo vsivut liitetään,: niin
tulli kohoaa 3^ proseTjttiin. Jos
taaskin - katkaistaisiin < muistiinpano-lehdet,
niin menetettäisiin 'yksi tär­kein
erikoisuus, mikä kalent(*rilla
on. Päätettiin : edellämainittujen
seikkojen perusteella,, että kalenteri
on pidettävä entisessä- asussaan . ja
mieluummin; perittävä .5 s«ittiä ie-nemmän
kappaleesta, s^kä edelleen
kohottaakseen- kalenterin vastaa-vaa
arvoa tulee siihen koettaa saada e-r
nemmän canadalaLsia tilastoja ja
•kirjotuksia, joista on hyötyä kaikil­le
käyttäjille. , (
«^'Humpuuki on oikea -f ^ b e ^ p ^ tuin iso mii.
' Joonan frangm maaraan, "mniä sam­malla
on tietysti rahastettu kom-
:mt™i?ti^ • mai­nittujen
puolueiden "eron' syinä
mainitaan myös" efcsekutirtikomitean
diktatuuri >ja;;: rikollinen politiikka
y l ^ s a , mikä;, "pakottaa -jtikaisen
rehellisen . k ^ m u n i s t i n : ' ' toistaiseksi
imohtamaaii' tien Moskovaan"; J.h.e-
^ Tätä sisältöä .olevan selostuksen
alle on kirjottanut nimensä mnka
11' eteläamerikalaisten kommunisti­puolueiden
edustajaa.- ''
.Tässä :ryövärijutussa: on totttus-pitoisuus
tairkalleien yhtä suuri fcnin
edellisissä,^ mikä ei>. ole vaikeata
osottaa, koska
^ useimmissa /selostuksessa maini-teissa;
E ei ole
lainkaan kommtmistipuoluetta;
':r;^ksilc^än¥eteläamer pao-iueista
ei oUuf edustettuna viime
.Oksekutiivi^ '(missä sa-nottujen
puolueiden .edustajat oli­sivat
lausuneet anateemansa);
koska interniatipnales^ ei ole mi­tään
: "ulkomaisen propagandan ko-
\
•—•Vappujuhlan, takia ilmestyy lehtemme seuraava
niimero vasta ensi torstaina.
•arustautakaa kamppailuuni tätä
ryoväriep ja kaasiankurista-jain
liitto vastaan
Hädästä, työttömyydestä, nälästä
ja -orjuudesta johtaa vain yksi t i e:
kansain vastarinta: kapitalistisia hal­lituksia
vastaan! Militarismista,: va^
rustelutaokoista, sotavaarasta, ryös­töstä,
Europan alistamisesta j a jaot-tamisesta
johtaa - vain yksi tie: tais­telu
Europan yhdistyneiden -valtojen
puolesta, mikä;tulee -luontumaan; e-siin
Europan proletariaatin' voitok­kaasta
vallankumouksesta, jolloin
kansat liittyvät toisiinsa niiden itr
semääräämisoikeuden: ehdottoman
tunnustamisen pohjalla j a jotka tuP
levät olemaan liitossa sosialististen
neuvostotasavaltojen union ja maail­man
kaikkien sorrettujen 'kansain
kanssa. Imperialistien hengenvaa-
: WindEorin s. osaston -pirjrntöön
keräyslavan. saamiseksi haalin^ raken­nusrahaston
kokoamiseksi, päätettiin
vastata, että tällä hetkellä on listor
j a liikkeellä muihin: tarkotuksiin,
ja yhden Järjestömme osaston listat
samaan . tarkotukse^n, sekä edelleen
kaksi osastoa :on aikaisemmin : esit­tänyt
: pyynnön^ keräyksen suoritta­misen
suhteen, jotka on • otettava
huomioon luvan myöntämistä .har­kittaessa.
^ , '
Mindan entiseX osaston omaisuus
päätetyin luo-vuttaa talletettavaksi
ja käytettäväksi ^ummolan osas-,
tolle. "'Sihteeri velvtjtefein lähettä
mään Nummelan osastolle valtakir­ja,
joka oikeuttaa heidät -valtuutet­tunsa
kautta ottamaan: omaisuuden
huostaansa, sekä lähettämään laati­mansa
luettelo tp, komitealle.
,, ':,:• :-.• .:::.:•:.,",.->„•.•;.' ;•,:.v'i:.^•:::-:'^;.^ '•.:•,:•:.••• :•••.;:.:-•:•.:••:•
Luettiin Vapaujlen toimittaja H.A.
Rouvisen kirje, jolla hän jätti eroha­kemuksensa
toiifiestaan. j Päätettiin
siirtää kys3miyksen käsitteleminen
Can. • : Kommunistipuolueen Suora/
agit-prop-komitealle, . koska lehden
toimituskannan valvominen on heil­lä.
. ' ' , ^
Vapauden johtokunnan pöytäkir­ja
luettiin j a tarkistettiin. " E i anta*
nut aihetta toimenpiteisiin.
••"><yi- ':'''•••[ • :•'•';::'':-.V^:'';''•':;:'.•..•'v-"^^^:'•':'•:••'•:•;'•:•••'••:••:':" :- V. Kokous lopetettiin. .
Vakuudeksi, ^
~ i A. T. H i l l , ^sihteeri
Olemme tarkastaneet edellä olevan
pöytäkirjan < ja h3nmksymme sen sel­laisenaan.
- '
sana'*"
'.Edelläoleva ari^ohiti H interna-tiönalen
: suhteesta rauhanpröblee^
miin ei ölev'minkään - räävittömän
kommunistilehden, -vaan ylen hy­veellisen
iinotsalaisen .; sosialidemp^,
kraattisen lehden Ny Tidin. Arvi­oinnin
aiheena on lähinnä ranskai^
laisen "puoluetoverin", Paul ,Bon-courin,
äskeisen esiintynrinenvVar-^
sovassa; • esiintyminen, mikä ei: tp-sin
missään suhteessa - poikkea yh'
denkään muun sosialidemokraatti'^
sen i^johtaj^n; esiintymisestä.
Ny Tid'V kirjottaa; m.m.:
-Paul Boncour".ei .ole int«rnatio-nalen
hallinnon jäsen, Mutta hän
on Ranskan : sosialismin (I) johta­via
miehiä; . Viime puoluekokouk­sessa
taisteli, hän Renaudelin rin­nalla
ensi riveissä niiden kera, jot­ka
toivpivatv saatavan aikaan :S0%
sialistien ja porvar:ilÖsen \vasemmis-ton
välinen haHitustoiminta. . Hän
ammensi tällöid argumenttinsa pää­asiassa
ulkopolitiikasta. Koko: kon­gressi
osotti hänelle suosiotaan. <
: Nyt sopii kysyä: millä menestyk­sellä
Puolan sosialistit: voivat tais­tella
intemationalen hyväksi oman
maansa kansallismielisiä vastaan, kun
yksi internationaien pääedustajis­ta,
yksi niistä harvoista sosialisteisr
ta, joilla ,on jotakin vaikutusta
maansa ulkopolitiikkaan, -vieraillesr
saan Puolassa: kieltää päätifkset, Joi­ta
on tehty intemationalen hallin­non
kokouksessa? Taikka Saksas­sa,
missä' jokainen vekarakin tie­tää,
että Renaudel j a Boncour tais­televat
yhtä ja samaa (saksalais^,
vastaista) taistelua Ranskan .sosia­lismin
(!): sisäpuolella, mitä tul-^
laan Saksassa sanomaan, kun (so­sialidemokraatit)
Wels ja Myller
palaavat Zyirichistä ja ilmottavat,
^ttä heidän rakas ranskalainen puo­luetoverinsa
Renaudel tukee Sak­saa
tämän evätessä Puolalta per-manenttipaikkaa
. Kansainliiton neu­vostossa?
: T p l l a a n k o - : huutamaan:
Eläköön sosialistinen Internationale!
taikka asetetaanko Zyrichin edusta­jain
nenän aile lehtiä, joiden Var-sova-
lennätintiedoissa sanotaan, et­tä
Paul Boncour i^n selittänyt ole­vansa
valmis tukemaanPuolan vaa­timusta;
Humpuuki, on- oikea salia. Ja kä­sitys,
joka jo on vaarallisen ylei­nen,
nimittäin että työväeninterna-tionale
(?) on vaiTia:>vaka-vuutta
ja selkärankaa, • saa yleisessä mie­lipiteessä
uutta ravintoa... - . i
Täten " N y T i d " . Ja lehti on ai­van
oikeassa., •: Käsitys, että II i n -
ternationale on humpuukia, on to­della
saanut uutta ra-vintoa työ­läisten
keskuudessa.
Mutta on käsittämätöntä, miksi
tämä sosialidemokraattinen lehti on
niin kuohuksissaan tällaisista val­lankumouksellisille:
sosialisteille scl-
•vistä seikoista *'Ny Tidin" omassa
intemationalessa? Lehdonhan oli­si
kohtuuden nimessä yksin tein p i ­tänyt
kosketella esimerkiksi Ruotsin
sosialidemokratiassa vallitsevaa t i - ^JJf '
laa.-
tecnkuuiu-vaisuus ja 1 uskollisuus: työ­väen
vaatimuksille yhtään suurem­pia
: Rifotsin sosialidemokraattisten
johtajien ' keskuudessa kuin muiden
II: intemationalen johtajien parissa;;?
El ^ i i n rahtuakaan. Ruotsin sosia­lidemokratia
ei .ole missään työ
v&enluokan etuja koskevassa kysy­myksessä
yksimielinen. Milloin se
taas on yksimielistä,' koskee kysy­mys
omistuksen suojaamista. Sillä
II interaationale ei suinkaan yksin
de humpuukia, sama on laita - eri
inäiden so3.-dem.- puolueiden työ-väcnpolitiikan.
Mutta "Ny T i d " on yhtäkaikki
tehnyt palveluksen edes osin osot-taessaan
: kansainvälisen leirinsä
humpuukimaisuuden. Keksintö ei
ole uusi, mutta on kiintoisia kuul­la
siiiä asiallisten: omasta suusta;
lausuu 'fPolitiken".
näissionia;
.koska. Radek::(jota olisi raskaasti
moitittu) - e i ole moneen vuoteen
ollut . enempää Venäjän kommunis­tipuolueen
: kuin: Kominternijikaan
johdossa, mistä - kaikki : ovat olleet
selvillj?, milcäli -ovat seuranneet leh-t
i ^ ;
koska frangimiljoonien väärentä­misessä
ovat kjinnostautuneetu unka-'
rilaiset porvarit eivätkä Moskovan
koifflnunistit, niinkuin ehkä porva-rillistenkitt:
/lehtien lukijat tietävät,
koska he tietysti- lukevat uutisia,
jotka elähyttävät heidän kansalais-kuntoista
sisintään.
;: Edelläesitetyt seikat lienevät jo
omiaan asettamaan viimeisimmän
ryöväritarinän oikeaan : valoonsa.
Sen ottaa '*Politiken" touuten
huumorin kannalta ehdottaen, että
porvarilehdetvvasta kertana tidot-taisivat
''varmasta lähteestä" esim.
•seuraavaa:
Saksan kommunistipuolue on ke­hottanut
erit. keisari Wilhelmiä as­tumaan
Saksan:-valtaistuimelle;
Venäjän kommunistit ovat huu-dattaneef;'
Miljukovin Veriä jän tsaa­riksi;
Sinovjev on mennyt avioliittoon
Radekin kanssa, ;^jokä on äskettäin
saanut kolmoset;. ' '
.30 kappaletta ukrainalaista talon­poikaa
on vajlotaniit Moskovan ja
selittäneet "Stockholms. • Tidninge-nin"
äänenkannattajaksaen;
mainitun lehden vastaava on vie­ty
hullujenhuoneeseen tarkkailua
varten; hänen parantumisestaan on
•vähän toivoa," mutta lehden kan­nassa
ei silti tule tapahtumaan mi­tään
muutosta. !
Olemattoman pilven-piirtäiän
luhistumi­nen
Moskovassa
E. Pirttmen lO.K. Jokela '
, (PöytSkirjan ;tarkastajat)
Viimeisin porvarillisten töfkypek-kain
äprilliuutineh:;
liiioan ;pilve^^
Ovatko johdonmukaisuus, yh-'^^""' lennätintalon luhistumista
'Moskovassa: Kuten tunnettua, lu­histui
^•-pilveapiiirtäjä.^^^^^^p
palstoilla;:; kasaan; VV haudätem aileen
joukon i ^ ^ ^ oli
näet, Jyocy; laimin: ;;kai]Wc lainmukai­set
. työliäisteh'' suojeiemistoimenpi-teet.
'
T^mä poifvarillisten lehtien kiertä­mään
panema uutinen olisi muuten
jokseenkin^ • kiintoiheH;^^ sekin
taas olisil-:koiänaan ;-p^ heinää.
Sillä Moskbys^Jaihv^en^i^ kak­si
pilvenpiirtäjää, ja kolmannen ra­kennuspuuhissa
— j o s t a uutisessa
on kys3miys —- oltiin viime maalis­kuussa
vasta niin pitkällä, että sen
tonttia .raivattiin, mutta ei oltu
edes -vielä ehditty; ryhityä perustuk­sen
kaivamispunhiin! JTukholmalai-sen
"Politikenm"' toimittaja ja suu­r
i joukk(t skaddinavialaisia j a länsi-curopalaisia
vierailijoita asui maa­liskuussa
; saman. " kadun varrella
Passage-hotellissa, mistä ei ole
enempää kuin 50L metriä mainitun
hankkeissa olevony pilvenpiirtäjän
tontille, - j a saattoivat he todeta,
mitä edellä on esitetty, etteiyät ra­kennustyöt
olleet vielä alullakaan.
"Politikenin": toimittaja huomaut­taakin;
että joskin bolshevikit ovat
toiminhassaan erittäin • ripeitä, ei
heidänkin; kykynsä sentään, i riit­täisi
niin ' pifkälle, että''voisivat
maaliskuun 21 pstä huhtil/uun 15
päivään kaivaa perustuksen.; ja ra­kentaa
12-kerrpksisen jättitalon.
Kun ei ^itä siis oltu rakennettu,
ei se vomtit romahtaakaan muualla
kuin porvarillisten lehtien ryöväri-uutisissa.
Tukholman ryövärita-rinat
Kominternista
Täkäläinen porvarillinen lehti
"Stockholms Tidningen", jolla on
avustajinaan m.m. tunnettuja tsaa-rikauden
venäläisiä; 'ftäydentää" e-deileen
, "paljastuksiaan" Koihinter-öfstä.
Lehdessä "selitetään" nyt
tarkemmin, miksi 13 : eteläamerika-laista
kommunistipuoluetta on eroh-nm^
Kominternistä. Syynä tähän
on, f paitsi yksilölliste^ Kterroriryh-mien
perustaminen, mistä mätäkutin
uutisesta olemme jo maininneet,
myös Kominternin suuressa mitta^
kaavassa harjottama väSränraban-i