1927-04-25-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Maanantaina, itoiitik. 25 p:nä—Mon^^ April 25 'f No. 48 >~ 1927 VAPAUS Craadan suomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja. Ilmestyy Sndburyssa, Onfc, maanantaina, keslcmikkona *a perjantaina. T o i m i t t a j a t : S. G . N E I L . ARVO V A A B A . Begisteted at tbe Post Office Department, Ottawa, •n «econd dass matter. ——-—-—===== V A P A U S (Liberty) • The only organ of F i n n i s h Workers i n Canada, Pob- Uehed in Sudbory, Ont., e v e r y Monday, Wedne«day and Friday. • ' T I L A U S H I N N A T Ca^adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k . 11.50 j a yksi kk. 76e. . , yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoU v k . $8.CJ j a kolme kk. $1.75. . _ T i l a u k s i a , j o i t a e i seuraa raha, ei t u l l a lähettämään, g a i t a i asiamiesten jo?lla_jon takaukget. ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. l AvioUittoonmcno ilmotukset 50c palstatuunm. Nimenmnutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset $i.00 kerta', $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. KiitosUmotukset $1.00 kerta. , ^ _ Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu tUtoslauseelta tai muistovärsyltä. ^ Balnktantiedot ja osoteilmotnkset 60e kerta, $1.00 kolme kertaa. ' Tilapäisilmottajien ja flmotusakenttourien on, vaa-lessa. lähetettävä Umotnshinta etukäteen. Jos ette milloin tahansa .saa vastausta en8imä.seen Jttcjeesecnne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per- •oonallikella nimellä. ..... ^ . J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. lyöväen oikeudet kovalla koetuksella Englannissa Olemme jo ennemmin käsitelleet Englanni?» konservatiivisen puolueen suunnitelmia hyväksyä parlamentissa työväen ja unioiden oikeudet perusteellisesti polkeva laki. Yleislakon kustannukset aiotaan kiskoa työläisten selkänahasta ja antoivathan vanhoilliset työ-väcnjohtajat ja virkakoneistot siihen niin kauniin suostumuksensa, yleislakon häpeällisen pettämisen kaulia. He puhuivat luokkarauhasta ja. tahtoivat järkiin-nytlää englantilaisen imperialismin kapitalismin. He sitoutuivat julistamaan työväen syylliseksi yleislakkoon ja vakuuttivat, ettei sellaista enää koskaan tule tapahtumaan. Multa porvari on luokkataistelukysyipyksistä tietoisempi. Se sai yleislakossa otteen tyov|estä ja nyt oo' tahtoo polkea sen oikeudet lainlaadinnan kautta. Porvari pelkää tobta yleislakkoa ja toista työväenhallitusta. Se pelkää niitä sitäkin enemmän sen vuoksi, että 8© käsittää toisen «villityksen» pahemmaksi ensimäistä. Kaikki ovat tietoiset siitä, ettei macdonäldit ja thomäk-set voi toista kertaa luihulla politiikallaan eaboteerata työväen taislirfua, .kuten ne?vnme^^l^ tekivät Ja sen vuoksi poicvaristo varus^utuu. Kysymyksessä oleva lakiesitys on nyt kabinetin puolesta valmiina esitelty porlementiUe. Se on «luokka-tabteluhistorian vaarallbin tekele», sahbvatkohserva-tihrisct tyiwäenjofatajatkin^i JS^ raatelevampi ja murskaavampi kuin mitä alussa ajateltiin. Se tarkot-taa penisteellisesti muuttaa kaiidci työväenjärje^^ ja ennenkaikkea unioita icoskevan lainsäädännön ja kerta läiikkiaan pyyhkäistä niiden oikeudet olemattomiin. Se tefkisi työväenunioista vain pelUciä työläisten seuruste-luklubeja, joilla ei olisi railäim oikeutta^ toimia eika taistella tyÖAoieh idmehtbjen puplesiaT^ tain hyväksy-tninen johtaisi englantilaisen työväen siihfen aseinaan, luissa se oli silloin kuin s^ nousi taisteluun lakko* ja jurjestymisbikeuden puolesta, Lakiesityiisen pääasiallisena sisältönä on: Kaikki yleiset lakot lailtpmifcsi. Henkilö, joka^eltäytyy ottamosta osaa iaittoihaan lakkoon, saa riittävän j a tay- <lcn suojeluksen. Kaikki sekaantuminen laldcojen puolesta lakkbvartioimiseri ^ kautta estetään. Yleisien varojen käyttö asetetaan tarkan kontrollin ialaiseksi. Uniot kielletään olemasla suorassa tai epäsuorassa yh-ie>- dss3ä minkään poliittisen puolueen kanssa. "Siviili-virkailijoilta kielletään oikeus kuulua mihinkään uni-oon ilman kruunun lupaa. Paikalliset viranomaiset määrätään valvomaon; ettei unioon kuulumista saa a-se: taa ehdoksi työläisten työpaikkoihin ottamiselle. r Laissa «eitetään rasiat sakko-' ja vankilarangaistukset laittomasta lakolla j a siihen osaaoltamisesta. Niinikään kielletään unio vetoamasta poliittiseen puolueeseen avun saamiseksi. Yleiselle syyttäjälle annetaan oikeus ,ollaa estetuomio 'hiinkä hyvänsä työväenjärjestön ja union varojen yli siten kieltää niiden käyttö la-kivas: aisiin tarkotuksiin. ? Työväenpuolueen parlamenttiedustajat tulevat nostamaan Voimakkaan taistelun aiottua lakia vastaan. Niin jlmottaval porvarilehlien uutiset. Ne esittävät myöskin, eitä tarkotusta varten tulee järjesteltäväksi suuria vap-pukokouksia ja että loiset esittävät vuorokauden yleislakkoa^) a sen kautta työväen voimien kokoamista julman poikkeuslain vastustamiseksi. Puhutaan myöskin vaaleista. Jotkut työväenpuolueen edustajat ovat sitä mieltä, eitä kysymyksestä tehdään kansallinen vaalikysymys, jolla kukbtelaan Baldvvinin hallitus. Mutta toiselta puolen ilmotetaan, ettei konservatiivinen puolue lainkaan pelkää vaaleja.. sen vuoksi, että liberaalit, jotka, mahdollisesti- äänestäisivät lakia vastaan; ovat hajallaan eivätkä voi koota voimiaan ja ettei niistä niin ollen koidu myöskään apua työväenpuolueelle. Konservatiivinän^^ piiolue laskee voivansa vaaleissa kukistaa vastustajansa helposti. • . Tosiasia on, .että työväenpuolueen johto On'kelvottomalla politiikallaan vahvistanut juuri konservatiivisen puolueen asemaa ja nyt työväelle tarjotaan palkkiota siitä. Mutta juuri se on omiaan myöskin herällä- «i5än yhä suurempia joulckoja selvemmin näkemään 1'jokkatabteluu ; linjbltumisel. Nyt on kysymyksessa tvöväeij perusoikeudet, sen alkeellisinimat vaalimukseL — orjaanit j a vaatimukset, jotka ovat tavallaan liilty-ijGct S t i u r b r i l a r n i a n valtion traditsionisiksi perusieil:si j n on seiväs, eitci n i i d e n rilsJärainen työväeltä voi ta-p f L i i - a iinrcn l u j a c koctusra. — T-o. '* Pääoman mahti Minkälainen on se rahamahti, jota englantilaisame-rikalainen finanssipääoroa edustaa, kiskoen veroa ympäri maailmaa, kaikkialta, missä pääoma vallitsee ja hallitsee? Siitä saa jonkunlaisen käsityksen silmäilemällä kyjtnmenen englantilaisen ja amerikalaisen pankin varoja. Niiden yhteiset varat notisevat 35 biljoo^ naan (europalaisen lausuntatavan mukaan: mii jaardiin) dollariin. Mitkään muut maat ehrät voi näitten kanssa vertoja vetää. Katsokaapa seuraavaa luetteloa: 1. Midland, London . . . . . . . . . . . . . . . . $1,783,000,000 2. Lloyds, Londbn . . . . . . . . . . 1^684,000,000 3. Barclays, London .. . .... .1,508,000,000 4. Westmihster, London . . . . . . . . . . . . . . 1,388,000,000 5. National Provincial, London . . . . 1,261,000,000 National City, New York . . . ^ . . . . . . 1,083,000,000 7. Federal Reserve. New YoTk . . . . . . . . . .928,000,000 8. Chase National, .\ew York 852,000,000 9. Bank of England, London ....695,000,000 10. Bank of Montreal, Montreal ........656,000,000 EnglantilaiEet pankit <^vat etutilalla,'ne näet muodostavat viiden suurpankin ryhmän, mikä kontrolloi asiallisesti koko englantilaisen patdddjärjestelmän. Mutta yhdistettynä englantilaisamerikälaisten panldd-en varat jakautuvat lähes tasan Britannian ja Yhdysvaltain välillä. Yhdysvaltain 91 pankin yhteiset varat ovat $17,900,000,000 ja Brilanian 59 pankin varat tekevät $17,885,000,000. ^ • ' Brittiläisen valtakunnan muitten osien panldcien suuruus esiintyy lupkittelussa seuraavasti: Montrealin pankki Canadassa on l0:nnellä sijalla, Royal-poidcki Conadassa 12:ndella sijalla, Australian Common-wealth- pankki 17:nnellä^^canadalainen Bank of Com-merce 18:nnella, Imperial Bank of India 21 :nnella sijalla. Muut valtakunnan pankit, joitten varat nousevat y l i $200,000,000, ovat Hongkongissa, Manchesterissa, Edinburgissa j a HalSfaxissa. Tuollaisen kapitalistisen järjestelmän jättiläismäisen imulaitoksen valta tuntunee kumoamattomalta, lausutaan Toverissa edelläolevan johdosta ja huomautetaan, että niin ei asian laita laiitenkaan ole. Suuri osa maapalloa on jo tämän vallan alaisuudesta kiskas-tu vapauteen — Neuvostoliitto. Parhaillaan käy kahip-pailu Kiinassa, mikä merkitsee taistelua tämän vallan alaisuudesta vapautumiseksi. Samoin on tämä liike käynnissä jo muilla kolkilla maailmaa riistettyjen ja poljeltujen kansojen keskuudessa sekä kapitalistimaissa itsessään työväen liikehtimisessä. Nämä liikehtimiset ne tuntuvat pääomavallan hermostossa 'tuskallisina puistatuksina. Ne ne pao^at imperialistivallat lähettämään väkivallan voimiaan tarkotuksella nujertaa- nämä liikehtimiset. . Kansainvälinen tilanne (Jatk.) VallankaiDoaksen kftnMitaTSIiaen ja "ikiUmen" Inonne Vallankumbuksen "kansainvälis y y s " e i missään tapauksessa käsitä sen kehittymistä yhdenaikaisesti e r i maissa, If^iVM samana päivänä. V a l - l a n k n m o u k ^ n kansainvälisyys t a r - k o t t a a , että. k a p i t a l i s t i n e n ' M a a i l ma kokonaisuutena on t u l l u t sotkeutuneeksi sellaiseen omien ristiriitai- Huomiinta ja huomautuksia «Sacco-Vatizetti-juttu on .puhtaasti sisäinc»> «|sia. ja hallintaa koskeva kysymys. Kenellekään ulkopublisel-le eiicuulu minkäänlaisen mielipiteen lausuminen siitä. Tämän asian täytyy jäädä teille itsellenne.» Edelläolevan lausunnon antoi J . Ramsay. MacDonald Bostonissa viime maanantaina iföitten kah^n tekaistujen syytöksien nojalla sähkötuoliin tuomitun italialaisen työläisen asiasta. Saman päivän iltana tämä Suurbritannian entisen «lyöväenhalliluksen» pääministeri lupasi noudattaa kutsua, jossa häntä pyydettiin i l lalliselle MassachuseltsinV kuvernööri Alvin T. Fullerin kanssa. Näin kylmä suhtautuminen tähän asiaan Mac- .Donaldin taholta on sitäkin enemmän häpleämatÖnlä,kun otetaan huomioon, että kaksikymentäkaksi Suurbritannian parlamentissa olevaa' työväenpuolueeii edustajaa ovat kuvernööri: Fullerille lähettämissään kaapelisa-uomissa vaatineet Saccon ja Vanzetfln pikaista vapauttamista. ^ Canadan työväen puolustusliiton osastot ja muut työväenjärjestöt täyttävät luokkavelvollisuutehsa tässä asiassa vain siinä tapauksessa, että ne ryhtyvät niihin loimenpiteihin, joihin Canadan työyäen puolustusliitto on niitä kehottanut. ^ Menkää työväen paikallisten ammatillisten yhdistysten ja muitten Järjestöjen luo ja kehottakaa niitä lä-liettämään Massachusettsin %'altion kuvernöörille anomuksia Saccon ja Vanzettin vapauttamiseksi; Järjestäkää erikoisia kokouksia, joissa vaaditaan, että Sacco ja Vanzetli vapautetaan ilman ehtoja. Pyxiäkää yhteistoimintaan vappujidilia järjestävien toimikuntien kanssa ja huolehtikaa siitä, että vapunvietosta muodostuu solidaarisuudenosotus Saccolle ja Vanzellille. Äskettäin kirjotettiin näillä palstoilla,. että «uuden keskusjärjestön perustavassa kokouksessa edustettuina olleita järjestöjä nimetessä' ei ole mainittu Canadan puutavaratyöläisten teollisuusliiton liimeä, joten ei ole tiedossa, oliko se kokouksessa edustettuna ja joko se kuuluu'"^ Yleiscanadalaiseen työväenjärjestöön vai ei.» Tuosta Canadan kansallisten ja itsenäisten ammatti- ja tieollisuusliittojen edustajakokouksesta iiytteminin saadussa selostuksessa on seuraava maininta: «Sähkösanoma Canadan puutavaratyöläisten teollisuusliitolta, jossa se lupaa kannattaa ja liittyä uuteen keskusjärjestöön. » Suurten leipomolrustien muodostuminen ja niiden noudattaman avoimen työpajan käytäntöönsovallutta-minen Ön vaikuttanut leiponiotyöläisten palkkatason alenemiseen. Yhdysvaltain työviraston havaintojen mukaan, toukokuusta 1925 toukokuuhun 1926 l a s k i lei po-! motyöläisten keskimääräinen palkka 97.9 sentistä 92.5 senttiin tunnilta. Samoin laski pesulaitoslen työläisten keskiniäiiräiricn palkka 44.'1—-14.1 senttiin l u n n i f l . i. suukdensa. verkkoon, että se o n a l kanut luhistua, että sen k u k i s t a m i nen vallankumouiisen k a u t t a on t u l l u t kiertämättömäksi, että yhtä v a l lankumouksen puhkeamista välttämättä tulee seuraamaan toisia, vaikkapa näitten puhkeamisten väli-a i k o j a olisi laskettava vuosissa. Kansainvälisen vallankumouksen "yhdenaikaisuus", johon v i i t t a s i m me aikaisemmin antaessamme yleis e n kaavakkeen, formulan, e i o l e saman päivän, saman tunnin, s a man vuoden yhdenaikaisuutta. Tämä "yhdenaikaisuus" määritellään n y t s a m a n ajanjakson, suuren hist o r i a l l i s e n ajanjakson samanaika-suutena, j o n k a v i r t a muodostua k o ko .maailmaa käsittävän yallanku-mousprosessih kokonaisesita ' k a n a - v a V e r k o n j a virtain systeemin vedestä, joka sulkee sisäänsä v o i t t o i sat proletaariset vallankumoukset j a työväenluokan osittaiset tappiot, sekä vallankumouksen Idässä j a s o s i a l i s m i n ensimäiset mahdolliset rakentamisyritykset, sekä kansalliset vapaudep puolesta käydyt s o dat, että s i i n o m a i t t e n kapinat. Vast a kun ihmiskunta on käjmyt oman muuttamisensa koko jrmpyräa. läpi, k u n voittoisa työväenluokka on o t tanut valta-asemansa kautta koko maailman, vasta sitten on mahdoll i s t a saho^ että tämä suuri historiallinen ymijjrrä on täydellistytct-t y , että kansainvälisen vallankumouksen työ ' o n kruunattu. ^ Tämä t o v e r i t , on tapa, mitenkä meidän t u - Itfe selostaa kansainvälistä tilannet-; t a . E i j o k o vakaantuminen, taikka vallankumous, vaan sekä osittainen Vftl^aantuminen j a maailman v a l l a n kumous sen todellisessa kehityksen p^rosessissa,' Joka järjestelmällisesti m i i n o i t t a a kapitalistisen vakaantum i s e n voimat. «Kerrassaan erikoinen tapa asett a a kysymys/siitä, mikä on meidän osamme kansainvälisen vallankumo-uksep pronssissa on seurauksena r ^ l ) a i s 6 i s t a : r;;|)B^ tilanteen arvioimisesta, sellaisesta vakaantumisen (stabilisation) j a kansainvälis e n vallankumouksen ^jcäsitteestä, mutta samalla k e j t a a meidän katso-muksistanune sosialistiseen rakennustyöhön nähden yhdessä ainoassa maassa. Sotialitmin rakentauninen: niMCsam-me kau^inviUMka Dlko^ kannalta kaUottnna . Mitä on seurauksena siitä tavast a , j o l l a oppbsitib osettaa kysymyksen sosialismin rakentamisesta meidän maassainme j a niitä seuraa^ meidän tavaltamme asettaa tuo ky=^ syihyg, jos otamme huomioon tämän probleemin ei meidän maamme, vaan kansainvälisen v?Ulanku-mouksen katsantokannalta? ^ Katsokaamme mihin lopputulokseen tulemme jos otamme opposit i on kannan Sosialismin rakentamisesta meidän maasssamme. Opposition johtopäätösten ketju on JQ^kuinkin seuraava: Senrauk-_ isena meidän teknillisestä kokoonpaf nosta, me itse emme voi päästä sosialismiin yksinämme, siksS — - päättelevät opposition, toverit — täytyy meidän vedota kansainvälisen vallankumouksen VQiin: : r . . Tällä t a v a l l a tämä heidän "todellinen k a n - sainvälisyytojsä" -DTL yhdistettynä tunnustuksen kanssa sosialisijniiri pääsemisen mahdollisuudesta meidän omien sisäisten voimiemme kautta. • Meidän tapamme asettaa kysymys on toinen.. Me uskomme, että me voimme rakentaa sosialismin omilla sisäisillä voimillamme j a t o d e l l a täydeUistyttää sen rakentaminen, jos tietenkään i m p e r i ^ i s t i - nen porvaristo ei meitä siitä estä aseellisella voimalla. Jos Soviettien . U n i o n i l l a on h a l lussaan sisäiset voimat sosialismin rakeiitamiseeni n i i i i Soviettien U n i onin esittämä: osa kapitalistisen järjestelmän kukistamisessa tulee olemaan kansainvälisen vallankumouk-sen tärkeimmän osan suuren järjestävän voiman mahtavan: vipusimen osa. Tämä o n seurauksena siitä t a vasta millä me asetamme kysymyksen.-' o' Jos me otamme , opposition katsantokannan j a selitämme, että me emme y<fi saavuttaa v o i t t o i s i a sosialistista rakentamfeta oman voimamme kautta, n i i n m i t ä sitten on meidän Soviettien Unionimme kansainvälisen vallankumouksen rnäkökaii-n a l t a .katsottuna? Pafhaimmassia t a pauksessa se. edustaa vain kansainvälisen vallankumouksen soihtna, vain Kteidän proletariaattimme h a u - tamjia avuksipyyxitöä, soihtua, j o ka j o on alkanut palaa loppuun j a j o ka j o savuaa "Thermidoren" usvissa. Tällä tavalla kysymyksen asettaminen • o n meidän rakennustyömme myöskin mahdollinen tosiasia, mutta v a i n .äärimäisen ahtaissa puitteissa. Me kutsumme kansainväliseen vallankumoukseen, mutta vain soihtuna, j o k a on likipitäen palanut loppuun, me peräydymme yhä kauemmaksi j a kauemmaksi itkien epätoivoisesti apua. Tällä tavalla opposition vetoomus kansainväliseen p r o l e t a r i a a t t i i n yhtyä kansainväliseen vallankumoukseen on epätoivon vetoomus. Onko kuitenkaan siitä tavasta, millä oppositio kysymystä käsittelee, mahdollista vetää lopputulosta, että meidän maamme on kansainvälisen vallankumouksen tärkeimmän järjestävän voiman' pääjaostoT E i pä tietenkään. Ellemme ota huomioon sitä mita tapahtuu täällä meidän keskuudessamme, meidän omassa maassamme, vaan asetamme itsemme länsieuropalaisen, amerikalaisen, kiinalaisen t a i j a p a n i l a i - ^ n työläisen t i l a l l e j a samalla kert a a otamme opposition katsantokannan," n i i n meidän euhtautumisemne Soviettien Unioniin täytyy välttämättä olla melkotavalla toinen. "Niinpä kyUä" — sanoisi ulkolainen työläinen — " o n t o t t a , että te veitte Lokakuun vallankumouksen läpi, se o l i teidän sankarillinen t e konne, mutta nyt o n osottautunut, että teiltä siitä huolimatta puuttuu valtaa, että jonkinlainen rappeutuminen, . j o t a k i n "Thermidoren" t a paista, taivas tiesi mitä on käynnissä teidän maassanne; te-pyydätte apua, me autamme teitä vähän, mutta ollaksemme aivan rehellisiä, me e m m / o le varmoja maksaako vaivaa pelastaa teitä, j o t k a jo n y t olette matkalla, kohden rappeutumista. Joka tapauksessa on. kokonaan ulkopuolella kysymyksen pitää teidän maatanne maailmanvallankumouksen pääjaostona, sen tärkeimpänä järjestämisvoimana". J a päinvastoin. Jos saksalaiset, englantilaiset, ainerikalaiset, kiinalaiset j a japanilaiset työläiset ovat sitä mieltä, että meidän sisäiset v o i mamme ovat riittävät sosialistisen järjestelmän rakentamiseen, että me tulemme olemaan kykeneviä k u kistamaan sisäiset vihollisemme yhä uudelleen j a uudelleen teollisuudel-lisessa kilpailussa, ne tulevat t a pausten kulussa olemaan J.- meidän maamme puolella kansainvälisen vallankumouksellisen kuohunnan tärkeimpänä järjestävänä vipusimena. Silloin suhtautumisen proletaria a t in diktatuurin maahan täytyy o l l a aivan toisen, silloin sitä on puolustettava viimeiseen veripisar raan saakka, silloin kaikkensa on uhrattava, kaikki, asetettava altt i i k s i tämän maan suojelemiseksi Viaksoi mitä maksoi kun sitä vaara nhkaä. n i n toverit sanoivat samaa, sillä heidän oma h i s t o r i a l l i n en kokemuksensa on heille j o n y t opettanut m i tenkä likeisesti he ovat yhdistetyt Soviettien maan kanssa. Saattaisimme sanoa, että ulkomaiset toverit eivät v o i välttää tuntemasta vallankumouksellista suuttumusta nähdessään mitenkä opposition toverit yrittävät miinoittaa Soviettien U n i o n i n kansainvälisen organisoimisen vallankumouksellista merkitystä. Meidän ulkomaisille tovereillemme on tämä peruskysymys täydelleen selvä, vaikkapa he ehkä eivät tunnekaan k a i k k i a meidän yksityiskoh^ tiamme, kaikkia numeroita, rinnat-t a i n kulkevia tehokkuusnumeroita, tilastopäätelmiä j a kaikkia muita siitä viisaudesta, jots^ k a i k k i e n meidän on kannettava taakksna h a r - tioUla. Maailmantalouden kolme piiriä N y k y i s e n "kansainvälisen tilanteen kaikkein tärkeimmät j a e r i k o i - simmat piirteet voidaan vetää seur a a v a s t i : Maailmantalous on tällä kertaa jakautunut kolmeen pääasialliseen p i i r i i n , jotka luonteensa puolesta ovat melkotavalla erilaiset: Itä, Soviettien Unioni j a k a p i t a l i s t i n en maailma. Kapitalistisessa piirissä on olosuhteitten erikoinen navan ympän kesMttymmen käjB-nissä. O n olemassa erikoinen tea-denssi muodostaa ploki SovietUeä U n i o n i n j a Idän välillä, Toisaalk kapitalistiset valtiot osottava^^tS purnusta muodostaa ploki cjehl vastaan, joka on jossakin msäija sekava heidän omassa leirissään i l menevien keskinäisten vihaajislii syyksien vuoksi. On mahdoton «r vostelemattomalla tavalla vastustaa pääoman stabilisatiota, vak-aanto mistä kansainväliseen vallanknmo] ukseen ^ v e r r a t t u n a . Kansainvälinea vallankumous edistyy hyvm ayjj. kyisesti joissakin osissa maapalloa, 'mikä siltä ei missään tapauksessa poista sitä Tosiasiaa, että osittainen vakaantuminen on käynnissä toisij. sa osissa maailmaa. Enempää va-kääntämisen kuin vallankumouksen, kaan kysymystä ei voida hyväuj syyllä yleistyttää; tilanne on en- .teltävä. • Kansiainvälisen vallankumoulsea prosessissa esittää meidän maamoft sen perustajan pääosaa. Siksi ase. tettakoon tavalla millä tahansa so-s i a l i s t i n en rakentaminen vastakkain kansainvälisen vallankumouksen tel. tävän kanssa; o n se väärä heti aio», t a pitäen j a ennenkaikkea itse kan- «ainvälistä vallankumousta vähin-goictavia. Suomiko tehn3i; sotUaallisia sitoumuksia korvauksena Ahvenanmaan saarista Työväenjärjestöjen k i r j o t t a a : Tiedonantaja . M i t ä k u i t t a a todellinen kansain- . v5li.yy.? Nämä ovat kaksi täydelleen toisistaan eroavaa arviointia. Mitä t u lee kansainväliseen asemaamme - on oppositio meille tehnyt eniten vahinkoa siinä, että se ön koettanut m i i n o i t t a a luottamusta Soviettien U n i o n i i n kansainvälisen vallankumouksen organisatiokeskuksena. Huol i m a t t a sanoistaan kansainvälisestä vallankumouksesta, se on vain v a hingoittanut kansainvälisen vallankumouksen asiaa siinä, että se on alentanut kansainvälisen ^ v a l l a n k u mouksen keskuksen esittämää osaa. Mitä on todellinen internationalismi? Todellinen kansainvälisyys el käsitä "yli-kansainvälisten" fraasien huhuilemista, vaan vallankumouksellisen prosessin kannattamista, kaiken kannattamista, mikä liittää kansainväliset proletaarien r i v i t y h teen, kaikkea mikä yhdistää maailman v a l l a nkumouksen järjestettyä keskiötä, sellaista, <kuin miltä meistä näyttää Soviettien Uniö olevan. Tästä syystä o l i Oppositio kokonaan väärässä myöskin Kominternin kysymyksessä; tästä syystä sen pol i i t t i n e n vaikutus saattoi käytännölliseltä näkökannalta katsottuna olla ainoastaan voim^flcaasti^, kieltemen, j a tämä o n syy, m i k s i yksinpä - u l komaiset toverit,- vaikkakaan he e i vät ehkä ymmärtäneet kaikkia y k sityiskohtia, k a i k l d a puolueemme s i säisen keskustelun monimutkaisia k y symyksiä, meidän talouspolitiikkamme päätelmiä j a meidän "ostohintojamme", kieltäytyivät yksimielisellä päättäväisyydellä hyväksymäs- H S m Tukholman-kirjeenvaihtaja tiedottaa lehdelleen seuraavan häm-yiästyttävän tiedotuksen: ' " T u k h o l m a , 7. 4. " N y a AUe-handan"' Helsingin erikoiskirjeen-vaihtaja sähköittää, että Suomessa ollaan levottomia sen johdosta, että Suomenlahdella niin pian kuin se on vapautunut jäistä, tulee todennäköisesti tapahtumaan sotilaallisia liikkeitä. Huomautettuaan, että' vars i n k i n Venäjän rajan 'läheisyydessä olevien paperitehtaiden osakkeiden kurssi on arvopaperipörssissä viime aikoina huomattavasti laskenut, j a t kaa kirjeenvaihtaja: Sitäpaitsi v oi Suomi joutua sen alastoman totuu-d t n eteen, että sen o n täytettävä ieräs vanha lupatikslnsa- Melkeiii' p u o l i v i r a l l i s e t englantilaisessa selonteossa nimeltä "These eventfui y e a r s " lausutaan, että Ahvenanmaan saaret annettiin Suomelle vastoin väestön julkilausumaa - toivomusta. Tämä ei tapahtunut minkään t a i vaallisen oikeudramukaisuuden tähden, vaan yksinkertaisesti sieih Vuok^ s i , että Suomi epävirallisessa muodossa teki Iso-Britannialle paremman tarjouksen kuin Ruotsi, - l u v a ten vaikuttaa sillä tavoin,, etta B r i t a n n i a n valvontaoikeus Itämerellä tulee paremmin turvatuksi. K i r jeenvaihtaja huomauttaa lopuksf, että Suomenlinnasta tulee Suomen Shanghai.*» V : ,. *' , • Suomen yasempistotyöväen viimeaikaiset vaatiniukset, että Suomen ulkopoliittiset suhteet Neuvostoliittoon on mahdollisimman pikaisesti järjestettävä hyökkäämättömyysso-pimukisella — mutta jolle erinäisten herrassosdemien taholta o n y r i tetty kieron typerästi virnistellä —r osottautuvat jälleen edelläolevan hälyytyksen yhteydessä varsin to-dellisuusvaistoisiksi. Mitä tulee sitten itse edelläolevaan N y a Allehandan uutiseen, näyttää siis t o d e l l a k i n olevan perää hiissä täniän tästä ulkomailla kiertelevissä tiedoituksissa, että Suomi uU kopoliittisesti olisi määrätyllä tavall a sidottu Englantiin. Helsingin Sanomissa ei ainakaan näytä tätä epäiltävän' j a sillä taholla l u u l i s i o t tavan jotenkin selvillä kysymykses-säolevan aikuisista ulkopoliittisista asioista. "Suomessa ollaan levottomia sen johdosta, että Suomenlahd e l l a n i i n pian kuin sfe o n y a p a u t U ' - nut jäistä,. tulee todennäköisesti t a pahtumaan sotilaallisia liikkeitä", sanotaan uutisessa edelleen. Siis englantilaiset tulevat tekemään sotilaallisia liikkeitä. — Mitä sanovat tähän ne, j o t k a vaativat, että Suod e n on pysyttävä puolueettomana j a noudatettava eittämätöntä rauhanpolitiikkaa - _ Mitä s « i o o sos-dem. puolue? Ait^auomaiaisans Suomen tähänastiseen seikkailup o l i t i i k a n lopettamiseen eivät k u i tenkaan vielä v i i t t a a sosdem. ulkoministerin toimet. Äskeisessä lausunnossaan ruotsinmaalaisessa A f tonbladetissa on hän rohjennut ruotsalaiselle yleisölle H S : n mukaan v i n kuin jokainen ruotsalainen, nd-tä Suomen "positiivinen puolusta», p o l i t i i k k a " merkitsee. Aitosuomalai-suushan on pelkkä sisäpoliittinen ij-miö sinähsä, kiihkokansallisuuden' kasvannainen. Ja jokainen tietää yhtä h y v i n k u i n hra Voionmiaa, että mitä enemmän aitosuomalaisuas täällä v a l t a a saa, sitä vihamieliBem-mäksi tulevat käjrmään Suomen ja Ruotsin ,välit, ei suinkaan sen takia, että Ruotsissa suhtauduttaisiin kylmästi Suomen sotapolitiikkaan, vaan että aitosuomalaisuus itsessään sisältää tämän "kylmenemisen" syyn, K a i k e s t a tästä huolimhtta jatkaa h r a Voionmaa silmää räpäyttämättä asiasta edelleen: "Aitosuomalaisia on niin o l l e n pideltävä eräänlaisina pettyneinä Ruotsin ystävinä. Aito-s^ p^ailtisiutvilenv^aalto kohoaa vtabi. laskee riippuen siitä, kuinka vastaisuudessa Ruotsissa suhtaudutaan käytännölliseen pohjoismaiseen yhteistoimintaan, jonka painopisteenä on oleva yhteiset puolustuseduf Sosdem. mielipiteet omaavan miehen ei l u u l i s i rohkeavan harjottaa i^oin. paksua,. aitosupmalaie-bfdtil^ t a lähetystyötä Ruotsissa. Port Ardmrin entisiä "Nukke". Kukapa ei olisi kuuUut puhuttavan näytöskappaleesta Nukke, joka on mitä kauniimpia ope-r e ^ j a . Osastomme näytelmäseura tutee esittämään Nuken 30 päivS huhtikuuta eli vapun aattona, ja tä opposition käyttäytymistä taval- . l a , minkä he o«>ttivat Kominternin f p r o p a g a n d a U i s e n valheen: "Aitosuomalaisen liikkeen syntymiseen on melkoisessa määrässä o l lut syynä se kylmyys, jota monella taholla Ruotsissa on osotettu Suomen taholta -esitettyihin molempien naapurimaiden välistä positiivista puolustuspoliittista yhteistoimintaa tarkottaviin ehdotulsiin nähden." Jokainen täällä Suomessa tietää miten harhaanjohtava edellinen l a u - läajennetussa täysi-istunnossa. Ulkomaiset toverit tekivät luonteenomaisia huomautuksia komint e r n i n laajennetussa täysi-istunnossa. " A n t e e k s i " — sanoivat jesim. k i i n a l a i s e t toverit oppositiolle — " t e sanotte että Soviettien Union Kofnmunistipuolue ei oie kansainväl i n e n . Mutta nie kiinalaiset tiedämme varsin hyvin, mitä Soviettien *Unio merkitsee Kiinan kansalle. K i i n a n vcHankumoakselle". Englan- sunto on. Tietää melkein yhtä h y - toisen k e r r a n t i i s t a i n a 3 päivänä ton-kokuuta.^ L i p p u j a myydään molemp i i n i l t o i h i n räjotettu määrä, samoin k u i n ennenkin operettien esityeti-l a i s u u k s i i n , eikä lasketa haalia siin täyteen k u i n on nykyään juhlien aikana ollut. Jokaisen, joka aikoo saada l i p u n j a t u l l a katsomaan, on parempi sen hankkia ajoissa. Lipp u j a myydään etukäteen samoissa paikoissa missä osaston näytösilta- • m i i n tavallisesti lippuja on saatavissa, sekä oyella räjotettu määrä. kenenkä asialla? Industrialistin Port A r t h u r i n kirjeenvaihtaja Mr-j o t t a a Industrialistin numerossa 86 sävyyn, j o s t a voi päättää hänen olevan enempi jappareiden asialla iffl" sen j o u k o n mitä lehden pitäisi edof-taa. Kirjeenvaihtaja pitää näet pahana L . W . I . Union of Canadan palkkataksavaatimusta, • minkä union edtfstajakokous laati sekä paikallinen union jäsenten kokous hyväks y i , ennenkuin lähdetään töihin tai että ainakin niiden palkkatsksojen puolesta taistellaan. K i r j e e n v a i h t a j a vertailee vaatimusta L . W . L Union of Canadan johtajiston taistelutaktiikaksi, etU ei se v a i n koskisi kipeästi puutavara- ; parooineihin. Kirjeenvaihtaja «»' nähtävästi siedä sitä, että L. W. 1-, Union o f Canadan jäsenten taistelc-t^ lrtiikassa samoin kuin kaikkien taistelukuntoisten unioiden talstdu-t a k t i i k a s s a tulee aina olla vahniin» yhteiset vaatimukset,, mitkä Wr asti koskevat puutavaraparoonien v o i t t o i h i n , metsämiesten selkänaha.»- t a k i s k o t t u u n riistosaaliihin. . L . W . L Unio o n järjestetty i a f telemaan metsämiesten puolesta Jä se myös tekee s e n J a on ainai vainona taisteluhaa^steen ulos viskaaffla-T sä työläisten riistäjille, o l k o ot s i t t en pienempiä t a i suurempia »ct-säurakoitsijoita. PaoIimUjoonaa d o l l a r i a Ttasitf B a y n piirin t i e r a h o i k s i. maakuntahalUtus on luovutta:^- puolimiljoonaa dollaria ^ort h u r i n jä W i l l i a m i n piirin tieraSo^- s i . Kaksisataatuhatta dollaria * ; \
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 25, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-04-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270425 |
Description
Title | 1927-04-25-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Maanantaina, itoiitik. 25 p:nä—Mon^^ April 25
'f
No. 48 >~ 1927
VAPAUS
Craadan suomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja.
Ilmestyy Sndburyssa, Onfc, maanantaina, keslcmikkona
*a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G . N E I L . ARVO V A A B A .
Begisteted at tbe Post Office Department, Ottawa,
•n «econd dass matter. ——-—-—=====
V A P A U S (Liberty) •
The only organ of F i n n i s h Workers i n Canada, Pob-
Uehed in Sudbory, Ont., e v e r y Monday, Wedne«day
and Friday. • '
T I L A U S H I N N A T
Ca^adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k .
11.50 j a yksi kk. 76e. . ,
yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoU v k .
$8.CJ j a kolme kk. $1.75. . _
T i l a u k s i a , j o i t a e i seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
g a i t a i asiamiesten jo?lla_jon takaukget.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
l AvioUittoonmcno ilmotukset 50c palstatuunm.
Nimenmnutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $i.00 kerta', $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KiitosUmotukset $1.00 kerta. , ^ _
Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
tUtoslauseelta tai muistovärsyltä. ^
Balnktantiedot ja osoteilmotnkset 60e kerta, $1.00
kolme kertaa. '
Tilapäisilmottajien ja flmotusakenttourien on, vaa-lessa.
lähetettävä Umotnshinta etukäteen.
Jos ette milloin tahansa .saa vastausta en8imä.seen
Jttcjeesecnne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallikella nimellä. ..... ^ .
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
lyöväen oikeudet kovalla koetuksella
Englannissa
Olemme jo ennemmin käsitelleet Englanni?» konservatiivisen
puolueen suunnitelmia hyväksyä parlamentissa
työväen ja unioiden oikeudet perusteellisesti polkeva
laki. Yleislakon kustannukset aiotaan kiskoa
työläisten selkänahasta ja antoivathan vanhoilliset työ-väcnjohtajat
ja virkakoneistot siihen niin kauniin
suostumuksensa, yleislakon häpeällisen pettämisen kaulia.
He puhuivat luokkarauhasta ja. tahtoivat järkiin-nytlää
englantilaisen imperialismin kapitalismin. He
sitoutuivat julistamaan työväen syylliseksi yleislakkoon
ja vakuuttivat, ettei sellaista enää koskaan tule tapahtumaan.
Multa porvari on luokkataistelukysyipyksistä tietoisempi.
Se sai yleislakossa otteen tyov|estä ja nyt
oo' tahtoo polkea sen oikeudet lainlaadinnan kautta.
Porvari pelkää tobta yleislakkoa ja toista työväenhallitusta.
Se pelkää niitä sitäkin enemmän sen vuoksi, että
8© käsittää toisen «villityksen» pahemmaksi ensimäistä.
Kaikki ovat tietoiset siitä, ettei macdonäldit ja thomäk-set
voi toista kertaa luihulla politiikallaan eaboteerata
työväen taislirfua, .kuten ne?vnme^^l^ tekivät Ja
sen vuoksi poicvaristo varus^utuu.
Kysymyksessä oleva lakiesitys on nyt kabinetin puolesta
valmiina esitelty porlementiUe. Se on «luokka-tabteluhistorian
vaarallbin tekele», sahbvatkohserva-tihrisct
tyiwäenjofatajatkin^i JS^ raatelevampi ja
murskaavampi kuin mitä alussa ajateltiin. Se tarkot-taa
penisteellisesti muuttaa kaiidci työväenjärje^^ ja
ennenkaikkea unioita icoskevan lainsäädännön ja kerta
läiikkiaan pyyhkäistä niiden oikeudet olemattomiin. Se
tefkisi työväenunioista vain pelUciä työläisten seuruste-luklubeja,
joilla ei olisi railäim oikeutta^ toimia eika
taistella tyÖAoieh idmehtbjen puplesiaT^ tain hyväksy-tninen
johtaisi englantilaisen työväen siihfen aseinaan,
luissa se oli silloin kuin s^ nousi taisteluun lakko* ja
jurjestymisbikeuden puolesta,
Lakiesityiisen pääasiallisena sisältönä on: Kaikki
yleiset lakot lailtpmifcsi. Henkilö, joka^eltäytyy ottamosta
osaa iaittoihaan lakkoon, saa riittävän j a tay-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-04-25-04