1926-07-07-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
p i i » » S P YeiiaJäiset poriuiissessat . <: petkattajina «ooo; luLjr|tÄn«et ne «aim tajrkotaluiiiu» ^ tl' '; Hi i i ?® i l Waahingtoii, — Amerikassa har-jotetaan hykyisin tiadenlaista' pet-katasta. Sitä katsotaan "Venäjän vastavallanknmotdcsen rahastamisek» Petkuttajia ovat hienosti puetat -venäläiset emigrantitParikin siirtolasta. , Uhreiksi' joutavat''rikkaat : amerikattaret, joilla on; taipumasta' ' ^peiljryn seuraelämässä. Suuria fahasummia. 'Ovat petknttajat. jo:8a»- neet, j a peli on edelleen '3cäynnissä.' Hnuan Wa3faingtonin j a New Yorkin seuraelämässä prominentti nafk- ' konen, Joka?tietenkään «i halua tulla nimeltään tunnetuksi jnlkisuudes- . ea, antaa Icuftenkin julkisuuteen ^ hän on yksi j y - mähtetyksi tulleista. Hän oli "aut- ' tanut vastavallankumouksellisten zjo^ Avomielisesti hän tunnusti, miten, - vastavallankumoustaist^lua ikäydään paperilla — etenkin idhe- . riäisillä; suurinumeroisilla setelipä* pereillä. ' *'Kaalin ensi kerran vastavallan- V ; itumouksesta eräillä päivällisillä v i i • me vtionna. Vieraaofi «li sunrir^ V 'thiatar <3 (tarkottanee suuriruh-tirtatar Cyririä, joka viime vuonna vieraili-Amerikassa), j a toiset saapuvilla olleet vieraat kyselivät, mitä ; toiveita hänellä j a hänen pakolais- > to^ . oli koskaan hank-aaan. "Ruhtinatar, viehättävä sivistynyt nainen j a näennäisesti vilpitön, se- . Iitti, että vain nämä toiveet elähyt-v'tivät useimpia karkotettuja aristok-r raatteja; että ne, yhdistävät toisiinsa ylpeyden j a köyhyyden kanssa taistelevia emigrantteja. Toiset poy- ' dässä. olleet vieraat ^livat yhtä kiintyneitä kuin minäkin. Enenunät Iq^selyt saivat ruhtinattaren ilitoot- -tamaan, että useat hänen läheisistä. ''aukulaiäistansa j a ystävistänsä johtivat .pieniä' yenäläisrykmiä, 0'otka 'Olivat hautoneet, vastavallankumous- .vehkeitä siitä alkaen, kun bolshe-^ ivikien vallankumous puhkesi. He •ovat vielä toivehikk^ita, hautovat inelä ^utinnit6lmiaan ja vielä salassa Oceskittävät joukkojda?), kertoi ruh-tinatdr, mutta todellisen hyökkäyksen: alkaminen ^ näyttää vielä olevan ' Jcaokana. "'Poistuttuani kesteistä olin minä '"liyvin kiintyns^ heidän asiaansa, tunsin^ suurta .myotätuntoisuutta, ^, Ja haavekin romanttisesti, -.miten ' ruhtinatar vielä jonakin<.pM»änä ot- ' ^ taa paikkansa keisarillisen hovin uhkeasti verhotuissa huoneissa. - "Kuukausia kului j a minä jo olin unohtanut kohtauksen, kunnes serk- ' kuni minulle^ eräänä päivänä ilmotti puheKmella,' että prinsessa A —, jonka hän oli tullut Pariisissa tun- ' %emaan, vieraili hänen luonaan. M i nä tapasin prinsessan j a näin,^ että hän oli paljoa nuorempi suuriruhtinatarta, mutta yhtä viehättävä ja yhtä puoleensavetävä, kantaessaan sankarillisesti menetetyn loiston seurauksia. Kutsuin hänet vieraakseni viikon lopuksi maakaTtanooni, jon- : me ölin järjestänyt jonkinlaiset kastit. "Kestit' päättyivät suurella menestyksellä,' ja kun/tuli prinsessani vuoro hyvästelläj tunsin vilpitöntä r surua- hänen poistumisensa johdos- ' ta. .^Hän oli voittanut yleisen suo-sioif. 'Sanoi menevänsä sinä iltana - Bostoniin,' ja' sieltä Chicagoon, eri- ;nenkt|^n' palaa takaisin Pariisiin ys ; y: L tävineen; jöiden kanssa oli tullut Trierailemaan. "Vähää ennen poistumistaan hän alkoi puhua suuriruhtinattaren mainitsemasta vastavallankumouksesta, ; , j a taas tunsin seikkailumaista mielenkiintoa asiaan. Prinsessa sanoi , mielessään olevan tunnon, että hän tunsi minut jo kyllin hyvin, voidakseen »uskoa minulle salaisuuden. ::: "Hänen' piti tavata eräs tuttavan- " sa :samana päivänä New Yorkissa. ^ *^ heidän piti allekirjottaa ' ikontrahti erään suuren ammuketeh-taan kanssa, jolla oli suuria ruutivarastoja ulkomailla. Mutta — } prinsessa huo — hänen ystä< : iränsä täytyi ottaa neuvotteluun > $2,000 käsirahaa. Sitten, hän kysyi tunnenko hänet kyllin hyvin allekirjottaakseni 2,000 maksuoso- : tuksen erääseen Pariisin pankkiin; ^ Ijunltavasti olin pehmoinen, sillä vastasin, että. minä voin lainata tuon summan. Tein niin, ja hän . p o i s t u i onnellisena." Kertoja punasteli, ja jatkoi sitten: "Lyhentääkseni pitkän jutun ••— ; seuraavalla viikolla sain tietää, että vähintään kuusi muuta naista vieraitten! joukosta oli antanut prin- : sessalle mak|uosotuksia summille, jotka vaihtelivat kahdestatuhannes-ta viiteentuhanteen dollariin. Prin-sessaoU lähennellyt jokaista yksi- - . tyisesti. - Jokainen oli myStätuntqi-sena kuunnellut hänen kertomustaan rojalistien toiveista ja heidän suunnitelmistaan valtansa palautta-miseksL Muutamat antoivat hänelle rahaa- ensimäiseksi maksueräksi johönkiii .^letettuun^H^ asetilaukseen. Toiset avustivat valkoisenanneian muonittamista^ jonka piti vuoden 1926 ' keväällä keskittyä Bamaniaan suureen vastavallankumoukselliseen hyökkäykseen. Toiset antoivat r a hoja Manchuriassa olevien venäläisten avustulöeen, jotka odottivat vain tilaisuutta saada kostaa bolshevikeille. "Myöhemmin kuulin teepoytäjuo-ruina, että prinsessa A-r- j a toiset hänen seurueensa jäsenet-yOlivat yhtäläisellä menestyksellä vetäneet r a haa Bostonin, New Yorkin ja St, Lousin hienostolta. "Tämä /on sangen huvittavaa, sillä prinsessa A. asuu nykyään P a riisissa paljoa loisteliaammin kuin ennen käyntiään tässä maassa/ Ja vaikka; uskon hänen kenties kerän neen rahoja vilpittömässä .tarkotuk-sessa, tiedän, ettei rahoja koskaan käytetty niihin tärkotuksiin, , joihin niitä kerättiin. Minulle on nyik selvinnyt, udeltuani 'asiaa valtioviras-tolta, että vastavallankumous Venäjällä on ihan mahdoton.' "Mutta", j a amerikatar taas hymyili, "ne miehet j a naiset, jotka maksuosotuksia allekirjottivat, - kestänevät menetyksensä yhta hyvin kuin minäkin. Se oli vain opiksi." Toveri. Kysymys hindujen ftan-salaisoikeuksista Yhdysvalloissa Washington. <FP) — Senaattori CopeIandin<New Yorkista) tekemä lakiesitys kelvottaisi hindut hakemaan Yhdysvaltaih kansalais-oikeuksia, joä se tulee hyväksytyksi, sillä esitys määrittelee kaikki niinsanotut:>arialalset :kansat luettaviksi "valkoihoisiksi henkilöiksi". ^Ittdian vapauden ystävien, sihteeri,' Salendra N. GhoseV on 'lakiesityksen- puuhaaja, ja - hän on asiasta pitänyt neuvottelun ; senaatin siirto-laiskomitean puheenjohtajan Hiram Johnsonin kanssa. ' Hän selittää, että laki vuodelta 1790 säätää, että vain valkoihoiset henkilöt tai afri-kalaiset j a heidän jälkeläisensä voivati .päästä Yhdysvaltain kansalaisiksi. Vuoteen 1923 saakka laki tulkittiin yleensä siten; että hindut myös ^arialai^ena kansana ovat ; o i keutetut: pääsemään kansalaisiksi. Mutta' painittuna vuotena- Yhdysvaltain ylioikeuden tuomari Suther-r land antoi tulkinnan vetoomusoilceB^ den anomuksesta; että'Sanoilla " v a l koihoiset henkilöt" on käytännöllinen. merkitys, että niillä tarkotetaan mitä [käytännössä on totuttu maä* rittelemään ^valkoihoiseksi, eikä niille siis ole'annettava) kansantieteellis-tä tulkintaa. Kysymyksessä oli"" e-^ rään. hindun nostama' oikeusjuttu Oregonissa: ^ Senjälkeen on hallitus tämän tulkinnan 'Perusteella . joutunut peruuttamaan kansalaisoikeudet 39 hindulta. Ghose/•vastustaa tä^ä tulkintaa monella, syyllä. Jos hindu . oh luo^; punut Englannin alamaisuudesta; ei hän pääse enään takaisin Englannin alamaisjuuteen, joten hänestä tulee f henkilö .ilman maata ja hallitusta." Hänen perheensä -joutuu saman kohtalon alaiseksi, ja useat hindujen kanssa avioliiton solmin-neetamerikalaiset naiset joutuvat samaan omituiseen asemaan.* Tulkinta myös takavarikoi hindujen ostamat maat Tyynenmeren valtioissa,' joissa maanomistus on \kielletty henkilöiltä, jotka rotunsa Woksi ei vät pääse Yhdysvaltain kansalaisik-si. Senaattori Copelandin jättämä l a kiesitys määrittelee sanojen "valkoihoiset henkilöt" tarkotuksen samalla tavalla kuin määritellään Oilling-hamin siirtolaiskomissionin raportissa,; joka sisältää luettelon kansoista ja roduista. Tässä asiapaperissa nimittäin sanotaan, että "valkoihois-, ten kansojen" perhekuntaan ön l u ettava myös "tummaihoiset hindut j a muut Indian kansat, sitäkin suuremmalla syyllä, koska he.puhuvat arialaista kieltä, mikä sitoo: heitä vieläkin lähemmin valkoiseen rotuun,, kuin myös heidän rotutyyp-pinsä vuoksi." . Yhdysvalloissa on 3,000 hindua,' useimmat Tyynenmeren valtioissa. Amundsen; luopiiu na-paretkeilystä SeatUe, Wash. ^ K a p t e e n i Roald Amundsen; ilmalaiva "Norgen" retkikunnan johtaja, joka saapui tänne retkikunnan 16 muun jäsenen kanssa, ilmotti, että on saavuttanut elämänsä, päämäärän ja että hän ei tämän jälkeen tule ottamaan osaa löytöretkeilyihin. "Pyydätte minua ilmottamaan retken pääpiirteen minun kannaltani katsoen", vastasi Amundsen sano-malehtiraportterin tekemään kysyi mykseen. "Se on tämä: Päämäärä, johon kauan olen pyrkinyt, on saavutettu. Olen täyttänyt ne päämäärät, joihin elämäni varrella olen pyrkinyt, joten työni on päättynsrt. Voisinko vielä enemmän toivoa?" Kenraali Umberto Nobile, "Norgen*' komentaja; sanoi esittäyänsä pääministeri Mussolinille ; . a a d en s^onnitelman- .toista - lentomatkaa varten napaseudoille. "Meidän len^ tomatkamme oli ivasta alkua. ^ Paljo on- vielä tehtävä, jamix^ä Ionien, että sen tulevat ^'älldpolvet täyttämään." i Amerikalainen Ellsworth talee jatkamaan retkeilyä. "Tahdon harhailla;^ maapallon kankaisilla kolkilla, sillä v/sivistysmaailman' elämässä ei minulle ;öle mitään sisältöä"^ sa^ noi hän puhuessaan j tulevista toimis-, taan. ElMwQrth tulee' lahjottamaan <,A.mundseni^ iretkikunnan suuren -kartan Smithsonian museolle, Washing-tonissa, D. C/ tavallisesta:^ösottavat yleistä suuntaa Saksan työväestössä. •' B«»r1iim<^93,-: jftjtaa 23,000 - j ä y n - tä ää&estiv virkailijoista, - annettiin 13,60&^^<!;äähtä' kommunistisille: e l i - dokkaiUe; ^'Kun sensijaan; sille sosiafistisille ehdokkaille annettiin vain 10,140 ääntä. Tämä merkitsee (>8it^ että tulevissa palkkaneuvotteluissa ja muissa keskus-teluissa kapitalistien kanssa tulevat konunnnistiset edustajat Berliinissä 40,000 vaatelyöläisfcä lakkoutunut New Yorkissa New Y o r l ^ .— Kaupungissa puhkesi pukutyöläisten lakko, joka kär sittää noiQ 40,000 pukujen ja viit-tain valmistajaa;' jotka valmistavat 75^pros. kaikista valmiina myydyistä puvuista': j a viitoista. Kaikkiaan käsittää lakko ,1,600 sappaa. Lakkoon menosta päätettiin jo; v. k. 29 p:nä suuressa Madison Square Gardenin joukkokokouksessa ja., kun isänniäfSn puolelta ei myönnytty työläisten vaatimuksiin, niin päättivät he lakkotaistelun kautta pakottaa vaatimuksensa lävitse. Lakkolaisten vaatimuksina on 40 tuniiin,; työviikko ja bn sappojen o-mista^^ n taattava työläisille - työtä 36 viikoksi vuodessa.: Tämän v lisäksi he- vaativat palkankorotusta sekä muita parannulräiav%öoloihinsa. Pukutyöläisten unioni presidentti, Morris l^igman; selittää, että isännistö on yrittänsrt hajottaa työläisten rintaman kaikenlaisten' " 8 l d i m i e n " a - vuUa. Se ei ole jjrrkästi ensin kieltäytynet neuvottelemasta vaatimuksista, . mutta. tuo neuvotteleminen heidän .vaatimuksistaan tulisi tapahf tua valtion 'kuvernöörin nimittäQiän komitean väli^ksellä. ^ -Valtion kuvernöörin V jiimittämä. komitea jatkoi kuulustelujaan pitemmän aikaa riitaisuuksista, mutta ei milloinkaan tahtonutPokajeta työläisten päävaatimulcsiin, kuten työviikon lyhentämiskysymykseen ja palkankoro^kseen, vaan tahtoi tappaa ^ikaa pienempien j a toisarvoisten vaatimusten kanssa. Vihdoin työläisten edustajat kyllästyivät kuvernöörin komitean .hommaan ja kutsuivat- kokouksensa Madison Square Gardeniin, jossa ' lopullisesti päätettiin Jakon alkamisesta. Puku-työläisten ; union 'sanovat virkailijat valtnistautuneen '-^ratkaisevaan : jä pitkäaikaiseen -taisteluun. ' olemaan määräävinä- tekijöinä työr väen puolella j a tämän johdosta, o-vat kapitalikit syvästi huolissaan. Bremenissä j a Leipzi^ssä, joissa myös aäneslylt toimitettiin, eivät kommunistit saarvuttaneet; aivan e-nemmistöä, w mutta niiden vaikutus kasvaa. Leipzigissä saivat kommunistit 3,200 ^ ääntä sosialistien ehdokkaiden saadessa 4,000 ääntä. Bren^missä^ kommunistit saivat 700 ääntä '^sosialistien saadessa 1,400. .'Sosialistien voimaton politiikka siirtää lakkaamatta työläisiä aktiivisempien £ kommunistien - puolelle. Keltaisten ammattiuniojohtajien petturuus on /aiheuttanut heidän vaikutuksensa hupenemisen ja kommunistit: esiintyvät nyt Saksan kapitalisteille pelottavana voimana; Neuvostoliitto ja Kreikka tehneet kauppasopimuksen Ateena.;.^— Kreikan hallitus: on juuri : allekirjottanut sopimuksen neuvostohallituksen kanssa**- ja sen johdosta ovat eräät taantumukselliset piirit kuohuissaan, selittäen SOT^ pimuksen edistävän kommunistien toin^intaa. Vaikka sopimus on puhtaasti kauppasopimus, selittävät taantumukselliset sen merkitsevän Kreikan ^eoUisuuden ja yhteiskunnallisen elämän' rappeutumista, koska neuyobtohällituksen kauppaedustajat sopimuksen mukaan kuuluvat diplomaattiseen piiriin ja nauttivat tavanmukaisia etuoikeuksta. Sopimuksen kannattajat selittävät puolustukseksi, että kauppa on Neu-vostolutosssa valtion huostassa, joten sen edustajat; ovat myös hallituksen edstajia. Kauppasuhteiden uusiminen on Kreikalle -edullinen. Vienti Kreikasta Neuvostoliittoon on kärsinyt tavattomasti ja siinä toivotaan nyt v korjausta. Kreikka puolestaan . tulee ostamaan Neuvostoliitosta petroleumia, . tulitikkuja ja viljaa; kohtuullisilla hinnoilla.. , Oustinoff, ^neuvostohallituksen 'ministeri, selittää, että Kreikka tulee sopimuksesta suuresti hyötymään ja lisää, että niin pian, kun kauppa- 3uhteet saadaan uudistettua, voi Kreikka vapautua raskaista verois. ta, joitaulkomaiset trustit sille asettavat. Amerikaan viitaten" osot-ti hän; että samaan aikaan, kun Amerika tarjoo Kreikalle petroleur mia $2.25 hinnasta, pyytää Neuvostoliitto vain ^1.75. Venäjän vehnä on tnyös 6 senttiä halvempaa kuin amerikalainen. Noin fuhannen- kaivos-lakkolaista vankilpis- Sa En^rlannissa : Lontoo. ---.'Englanti on ollut por-varisvalloista vapaalnielisimpiä; libe-raalisimpia .kauan aikaa, > lukuunottamatta sahtautumista niihin siirto^ maihin, joissa englantilaisaines on vähemmistönä. Mutta mikäli luokkatai^lu kärr jistsry, sikäli -pettävä vapaamielisyys joutaa väistymään ja: sijalle astua alasen laokkadiktatuuri.' - Niinpä nykyisen hiilenkaivajien lakon aikana on vangittu ja: oikeuteen raahattu joj. 1,760 työläistä. Noin 1,000 hiilenkaivajaa ja lakkolaista; on yankilatyrmissä Inokkaoi-keaden ahrina. Vangitsemiset. ja tuomiiJBemiset on tehty olevan "hä-tätilalain" 'perustalla, mikä laki on naamioita, sotalaki. Hyvin- useissa tapauksissa : on .vangittu j a tuomittu aivan tekaistuilla syiHä, luonnollisesti etupäässä kommunisteja ja militantteja, joita loisisto «niten vihaa. Kun olevan taloudellisen ikur-juuden; lisäksi alkaa : valtiollinen vaino j a jahtaaminen, . kuten konsaan tsaarin Venäjällä, niin se ajaa työväestön vallankumouksen tielle.: PariapiCTttissa on- keskusteltaessa hallituksen' '^päiväÄ* jatkamisTaista käytetty koristelematonta kieltä loisista j a heidän nappuloistaan. Pelkuri ja valeht;.elija - sano ja on käytetty säästämättä porvareista. Työväenpuolueen edustajat ovat estäneet . hallituksen "vastuunalaisten" jäsentenkin rauhassa puhumasta ja kun on tästä huomautettu, niin työväenpuolueen edustajat ovat osot-taneet, että eivät hiilenkaivajatkaan saa oikeata kohtelua. ylistäisivät: Mnssolmia .ja: fascismla. Hallitnksen määräys, että päivä-lehdet eivät saa ilmestyä .: 6-sivna laajempina, on herättänyt san(Hna<i lehl^aailmassa:; suuttumusta. ;Sar nomalehdet ilmottavat, : että ne e i vät ulkomaiden asioita sanottavasti seuraa j a 'tärkeitä^osastoja; jättävät tyyten pois. * ^ ; . Mussolinin' koplanf^^arkotus^^: o että yksi lehti vlcutakäi maakuntaa kohden .:Tiittää' jaettä..' supistetuissakin ^ lehdissä on annettava huomattava . tila fascistien^fsaavntns-ten" kertomiselle. Mahdollisesti^ hallitus joutuu 'vielä perääntymään sanomalehtiä koske^ vasta .määräyksestään,: kuten , muistakin määräyksistään. 18 KANSALUSUUTTA TÄYTTÄNYT SIIRTOLAISUUS-MXXRXNSX Washington. < Kahdeksantoista kansallisuutta on tähän mennessä täyttänyt tämän vuoden siirtolais-osuutensa (quotan). Valtiovirasto ilmottaa näiden, maiden olevan seuraavat: 'Belgia,: iBulgaria, rTshekko- Slovakia; Danzigin vapaakaupunki. Tanska, Egypti, Suomi, Saksa, U n - kar^. Liettua, Luxemburg, Hollanti, Uusi Seelanti, Norja,' Persia, Puola, Bumania ja Kuotsi. PariisL — "Mikään ei maailmasi savofe taiteellisempaa/ kuin alaston naisen ruumis"; sanoi Leo Shubert, newyorkilainen teatterinjohtaja e-räälle: raportterille Pariisissa.: "Maailmalla ei ole ^ mitään -alastomuutta vaataan . kuvaveistoksissa tai maalauksissa, miksi sitä sitten vastustetaan jalka'valojen takana. Sanat jä liikkeet voivat olla siveettömiä; mutta ei ilimisruamis. Alafstomuus tulee näyttämöllä säilymään.'.' FASCISMI OSTAA K I S J A I U. JOITA Rooma. — Mussolinin ministeris-tö on myöntänyt 2,000,000 liiraa P. A. RICARD T^kktt- - j « VihlttSUiuiappa. RAUTATAVARAKAUPPA Elm^^^St.. Sndbary, Oat. Tarvitsen aina 40 miestä Työl&tenkel nimisessä talossa, jossa on puhdasta ja, kunnollista ruokaa ^ sekä siistiä j a ^ puhtaita hooneita saatavana Pilettiä myös välitän' Buotsin-Ame-riean linjan laivoilla matkustajille Saomeen ja Suomesta Canadaan. Osastojenja J^esto-jen osoteilmotukset lOxjoittakaa- a j o i s^ osoitti Hjalmar Paju, 21 Overdale Ave. Teleph. Up 6538 W. Montreal, Que. Hammaslääkäri TotamELGIE Huope 7, Clinic BIk. McÖartney'ii; ja Biirb«> yläpuolella. yietotia A^.\ja Brodiv St. ktiilinaMa FORT WILLIAM : Vasteanotto^nidt::^^^ tp. Dtäsin; 7—i9. Puhelin 1008S. \"-'::v:::V-:-^::; , . . .... . „ . , . , Toimisto tjrttö puhuu suomea ja kirjailijain palkitsemiseksi, etta he englantia. ChJldren oi. Bevoluiion Vapauden kirjakaupaäsa on saatavana tämän nimistä mainiota englanninkielistä kirjaa, fl^^^ ta 50c. Erittäin hyvä kirja lasten luettavaksi. Tilatkaa osotteella - VAPAUDEN KmjAKAUPPA Kommunisteilla vaikutusvaltaa Saksan me-taUityöläisliitossa Berliini. — Saksan teollisuuska-pitalistit ovat suuresti huolissaan voimakkaasta kommunistisesta 'vaikutuksesta Saksan työväestön keskuudessa. Tämä vaikutus ilmennee selvästi Saksan metallityöläisten l i i ton -virkailijain Vaalissa. Järjestö, jonka jäsenmäärä on 1,500,000, on suurin ammattiuniö maassa ja vaikuttavin- elin Saksan työväenliitos-sa. Metallityöläisten : uniossa toimitettavia vaaleja seurataan yleensä suurella mielenkiinnolla, sillä ne Jatkoa Työläisen Tietokjrjasto Sarjaan! jAinnsin Kirj. L STALIN Kirja jota on odotettu j a kaivattu, on nyt vihdoinkin valmistunut. V - • • ' . . Lenin- on kuollut, mutta hänen oppinsa elää, le-viaa j a juurtuu yhä laajempien työläisjoukkojen keskuuteen. , Tuskin löytyy maailmassa senlaista^kolkkaa missä ei hänen oppeihinsa tahtoisi t u tustua, ei ainoastaan hänen ihailijansa, mutta myös vihaajansa. Kirjan alussa luo Stalin, lyhyen silmäyksen Leniniin persoonana »^ ihmisenä j a toverina. Lyhyen persoona-analyysin perästä seuraa häneii oppinsa esitettynä lyhyessä ja selvässä muodossa, seuraavien otsikkojen alla. «> ^ , . . . ^ 1. Leninismin historialliset juuret, n. Leninienun met^odi. HL Leninismin teoria. IV, Proletariaatin diktatuuri. V- T a - lonpoikaiskysymys. VI. Kansallisuuskysymys. VH. Strategia ja taktiikka. VHI. Puolue., IX. Tyyli työssä. Leninismi ei ole ainoastaan elvyttänyt uudelleen eloon mran-- laisuutta, vaan- leninismi otti askeleen eteenpäin— kehittäen marxilaisuutta kapitalismin edelle j a proletariaatin luokkataistelun uusissa oloissa. Leninismi on manrilaisuuden jatkuvaa kehittä- ^^^^ibrjassa on 154 sivua ja on sidottuna' aistikkaisiin kansiin. Hinta J ok7a5i sseenn tmtiiäe,h en j, a naisen on t.i„l a.tt/ ava j^a l, uet^t ava t^a_m a- ,k.i r.j a. VAPAUS, Box 69, Sudbiiry, Ont .Canadan KonmtmistqpnoTt^eeB . . sihteeriä osote.. - Kommunistipaolaeelle :lähetettä'vä knjevaihto on osotettava aUaoIeval-la osotteella: Mr. ' J .^ MacDonatd; Boom. 304, 95 King S t , E . , Toronto 2, Ontario. " ' Bome^n S. S. o:ton:kokonkset-:pi* delaan 1 :nen ja 3:maa sannontai : kuussa; iKirjevaihto^sote- on i. Bo-wie. via Solsqua, B. C. Beaver Laken S. osaston kokoukset -. j o k a kuun .ensi:, sunnuntai kello 1 . päivällä osaston talolla.; Osaston osote: Box 87, Wortlungton, Ont Voimisteluseura Tj^hun osote on sama. Canadan SnomalaiMn Järjestön, laillistetun, sihteerin osote on: A. T. HiU, 957 Broadview Ave., Toronto, Ont. Canadan Snomalaisten Tyolauten / UrheUnlutto. Liittotoimikunnan kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ton sihteeri on Hannes Sula; OS. Box 69, Sudbury, Ont. Canadan KoBunanistipaoIaeen ]uiri B:O 5:Bnen'<K.-0.) tp. piirikomi-tean 'ja Sndbnryn kaapunldkomi-tean osotteet ovat: Box 754, Sudbury, Ontario. V Cobaltin 8.0. osaston osote on: Box 816 Cobalt, Ont. K. .P. S. J . Cotean Hillin osaston ~ työkokoukset pidetään - jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai, kello 2 päivällä. Kirje- 'vaihto-osote o n : : ; J . E. -Koski,' Dinsmore, P. O., Sask.; Canada. S. J . Creighton osaston kokous on joka kuukauden 4uäs sunnuntai kello.2 j.pp. P . O. Box 92. Colemanin 8.8. osaston kokoukset pidetään joka toinen ja viimeinen sunnuntai Ido 1 Lp. Kirjeenvaih-to- osote: 6. S. Osasto, Box 31, Coleman, Alta. Connauffht 'Kommunistipuolueen o- : saston kokous indetään joka kuukauden ensimäinen sannontai, a l kaen kello puoli 10; aamopäivällä. / Kaikki osastolle aiotot kirjeet on lähetettävä osotteella: Connaught ' Station, «Box 35j Ont., Canada. Unio-osaston kokoa» pidetään joka kuukauden ensimäinen sunnuntai alkaen kello 1 ~ iltapäivällä. Kaikki unio-osastoUe aiotut kirjeet on lähetettävä : osotteella: Connaught Station, Box 35, Ont. Canada. Dunblanen suomalaisen järjestön ' osasto,:' Box 13, Dunblane, Sask. Fort Williamin - kommunistipuolneen osaston- kokookset joka kuukaa-den kolmas smxBontai ja johtokunnan kokoakset työkokouksien edellisinä tiistaina. Finlandin K . . P . S. OS. työkokoukset pidetään osaston talolla joka kuun ensimäinen sunnuntai klo 11 päivällä. Kirjeenvahto-osote: K.P.S. osasto, Finland, via Barwick; Ont., Fort Frances Kommunistipuolueen suomalaisen kieli järjestön osaston kirjeenvaihtajan osote on: -Henry Mäki, Box 681, Fort Frances, Ont., Canada;'^ ,) 'INTOLAN ,s.s. osaston työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen sun nuntai, klo 2 J.p.p. - Osote S.S. O-sasto, Intola. Ont. Kirkland Laken S. osaston osote on: Box 240, Kirkland Lake, Ont. '•,'•':-•.'•"•'.•••: ••V-'-,:.V--/-^':'•'-:^ •'^': ''•-: ."'',---:'''''-^-'O' Canadan Snomalaisen järjestön L a ke Cotean osaston no. 41 kpkouk-set pidetään osaston haalilla joka: kuun . toinen sunnuntai kello 1 päivällä. Postiosote on: Box 15, Dunblane, Sask. Ladysmithin S.- S. osaston kokott^c-set pidetään joka toinen sunnurt- -tai, alkaen kello 7:män illalla. Kirjeenvaihtoosote on Box 263, Ladysmith, B. C. Long* Laken K P . S . osaston kirjeenr jvaihtajan osote on: Wm. Marttinen, Box 237 Copper Cliff, Ont.' Kokoukset on jokainen ensimäi- ,nen sunnuntai kuussa klo 2 i.p. L. W. I.X Union of Canada Port A r thurin osaston osoite: L. W. L Unio of Canada, 316 Bay St., Port Arthur, Ont. Lamber. WorIcersT Indnslriai It - I. <fe East, Toronto- 8, O n t ^ Lanler Lake C. K. P. Suonalaisea osaston osote on: Box 20 TZT Lake, Ont ' l-^«fcin S. S. C t o . kirjeeunih-tajan osote on: S. S. Osasto, iT yack Iffine. Ont Box 72. P* S. J . Nammolan osaston osota on Box 29, Shaunavan, Sask. Nolalnn S. S. osaston kuukantiko. konkset pidetään joka kuno toi-nen ja neljäs sunnuntai Uo • päiväUä. Kirjevaihto-osote on- S. S. Osasto. Nolaln. p. A D., (hst Nipigon &8. osaston työkokoukset ni. detaan joka kuun 2 ja 4 sunminSd j a kirjeenvaihto-osote on: S A ^ sasto. Box 11. Nipigon, Ont iC' P< S. J . North Branchln ouutoB osote on: Sanna KannastoTBM 430 Port Arthur, Ont. ' C. K. F . S. J . PottsviUen osutte varsinaiset työkokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensiniäinen j a kolmas sunnuntai kello 2 j m Osote: C. K . P. S. J . PottsviUen osasto, Porcupine, Ont Port .Ardiarin osaston kokoukset o> vat joka toinen sunnuntai kello > 8' illalla; omalla talolla 316 Bay : St.; sekä naisjaoston kokookset ' joka toinen torstaL Kirjeenvaib* to-osote:: 316 - Bay S t , Port Ar-thor. Ont v Piiri Jranden T . P . Komitean sihtee-rin osote on: 191 Secord St, Port Arthur, Ont Rose Gvoven suom. K. P. osastoa kokoukset pidetään joka koon toinen sunnuntai >klo 1 j.pp. Kir-jeenvaihto- osote: Peter Hiltunen, Bose Grove, P. O., Ont Sanlt Ste, Harien S. J.'o. n:o 5 työ-kokoukset pidetään joka toinen sunnuntai ja phjelmakokoukset toisina, alkaen kello S i.p.' Osote: 126 Thompson St, Sault Ste. Marie. Ont i Sointnlan osasto, osote: Sointula, B. C. I^ökokoukset kuukauden' ' 1 j a 3 sunnuntai kello 1. Ohjel- • makokoukset: samoina päivinä kello 3 i.p. Sonth Porcapinea K. P. S. osastoa ' työkokookäet pidetään joka kun- ' kauden kolmantena • sunnuntaina, kello 2 iltapäivällä. Osote: Box 528. rimminsin* C. T . P. Suom. osaston kokoukset pidetään joka toinen sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote: S. Osasto, JBox 1090, Tim-niins, Ont c Paikkakunnalla on "'edistymässä järjestäytyminen kaivanto- i a metsätyöläisten järjes-toör K. S. J : n Toronton Osaston työkokoukset pidetään Toronton Suomalaisen- Seuran huoneustollai 957 Broadview Ave., jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00. Ohjelma- ja keskustelukokoukset pidetään jokaisen kuukauden toinen ja neljäs sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00. Osote: K. S. Osasto, 957 Broadview Ave. K.P.S:J. Web»ter8' Cornerin osaston kokoukset pidetään ensimäin e n j a kolmas sunnuntai kuokan-dessa kello 7.30 illalla. Kirjevaihto- osote on Mr. Ida Hyvän, , Websters' Corners, B. C. K. P. S. J . Wanupin osastoa kuukausikokoukset pidetään _ joka kuukauden 3 :mas sunnuntai klo 2 "j.pp. Postiosote: Quarte; Ont Can; Tyolaisp. Vancouverin suomaL osaston Varsinaiset kokoukset pidetään joka kuun toinen ja neljäs keskiviikko 7.30 j.pp. 2605- Pender S t E . Amerikaii WorkerspaoIneen Suomalaisen Toimiston, Suomalaisten Työväenyhdistysten Keskuksen ja Näyttämöliiton osotteet ovat: Finnish Federation, 1113 W. _ Washington St, Chicago, HL— Kaikki kirjeenvaihto ja rahalahe-tykset on tehtävä yllämainitulla osotteella.- Astalan & Seppälän S A U NA Avoinna 4 kertaa viikossa:'^Tiistaina, keddriUckona, perjjtntaina ja lauantaina kello l j . p . p . kello 12:ta TÖUä. Spruee ^ —7— Puhelin 1107 . Sudbury. Ont. Lähellä Vapauden konttoria. . ^ . > , Kominnnistien kirja Vapauden kirjakauppaan , on juuri Suomesta saapunut Työväenjärjestöjen Tiedonantajan kustantama. Edo Fimmen kirjot-tama kirja, nimeltä Osakeyhtiö Europa vai Europan Yhdysvallat : Tämä.' kirja on sellainen jonka jolcaisen kommunistin pitäisi lukea j a oikeastaan odotammekin miten monta kommunistia on, jotka tällaisen omail kirjansa tilaavat ^ Kirjan hinta on 75 senttiä. Tilatkaa osotteella: VAPAUS. Box 69. Sudbury, Ont. i:/e:<-i..:*'..V).?'^.VI>;):J.<fi:::
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 7, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-07-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260707 |
Description
Title | 1926-07-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
p i i
» » S P
YeiiaJäiset poriuiissessat
. <: petkattajina
«ooo; luLjr|tÄn«et ne «aim
tajrkotaluiiiu» ^
tl' ';
Hi
i i ?®
i l
Waahingtoii, — Amerikassa har-jotetaan
hykyisin tiadenlaista' pet-katasta.
Sitä katsotaan "Venäjän
vastavallanknmotdcsen rahastamisek»
Petkuttajia ovat hienosti puetat
-venäläiset emigrantitParikin siirtolasta.
, Uhreiksi' joutavat''rikkaat
: amerikattaret, joilla on; taipumasta'
' ^peiljryn seuraelämässä. Suuria
fahasummia. 'Ovat petknttajat. jo:8a»-
neet, j a peli on edelleen '3cäynnissä.'
Hnuan Wa3faingtonin j a New Yorkin
seuraelämässä prominentti nafk-
' konen, Joka?tietenkään «i halua tulla
nimeltään tunnetuksi jnlkisuudes-
. ea, antaa Icuftenkin julkisuuteen
^ hän on yksi j y -
mähtetyksi tulleista. Hän oli "aut-
' tanut vastavallankumouksellisten
zjo^ Avomielisesti hän tunnusti,
miten, - vastavallankumoustaist^lua
ikäydään paperilla — etenkin idhe-
. riäisillä; suurinumeroisilla setelipä*
pereillä. '
*'Kaalin ensi kerran vastavallan-
V ; itumouksesta eräillä päivällisillä v i i
• me vtionna. Vieraaofi «li sunrir^
V 'thiatar <3 (tarkottanee suuriruh-tirtatar
Cyririä, joka viime vuonna
vieraili-Amerikassa), j a toiset saapuvilla
olleet vieraat kyselivät, mitä
; toiveita hänellä j a hänen pakolais-
> to^ . oli koskaan hank-aaan.
"Ruhtinatar, viehättävä sivistynyt
nainen j a näennäisesti vilpitön, se-
. Iitti, että vain nämä toiveet elähyt-v'tivät
useimpia karkotettuja aristok-r
raatteja; että ne, yhdistävät toisiinsa
ylpeyden j a köyhyyden kanssa taistelevia
emigrantteja. Toiset poy-
' dässä. olleet vieraat ^livat yhtä kiintyneitä
kuin minäkin. Enenunät
Iq^selyt saivat ruhtinattaren ilitoot-
-tamaan, että useat hänen läheisistä.
''aukulaiäistansa j a ystävistänsä johtivat
.pieniä' yenäläisrykmiä, 0'otka
'Olivat hautoneet, vastavallankumous-
.vehkeitä siitä alkaen, kun bolshe-^
ivikien vallankumous puhkesi. He
•ovat vielä toivehikk^ita, hautovat
inelä ^utinnit6lmiaan ja vielä salassa
Oceskittävät joukkojda?), kertoi ruh-tinatdr,
mutta todellisen hyökkäyksen:
alkaminen ^ näyttää vielä olevan
' Jcaokana.
"'Poistuttuani kesteistä olin minä
'"liyvin kiintyns^ heidän asiaansa,
tunsin^ suurta .myotätuntoisuutta,
^, Ja haavekin romanttisesti, -.miten
' ruhtinatar vielä jonakin<.pM»änä ot-
' ^ taa paikkansa keisarillisen hovin
uhkeasti verhotuissa huoneissa.
- "Kuukausia kului j a minä jo olin
unohtanut kohtauksen, kunnes serk-
' kuni minulle^ eräänä päivänä ilmotti
puheKmella,' että prinsessa A —,
jonka hän oli tullut Pariisissa tun-
' %emaan, vieraili hänen luonaan. M i nä
tapasin prinsessan j a näin,^ että
hän oli paljoa nuorempi suuriruhtinatarta,
mutta yhtä viehättävä ja
yhtä puoleensavetävä, kantaessaan
sankarillisesti menetetyn loiston seurauksia.
Kutsuin hänet vieraakseni
viikon lopuksi maakaTtanooni, jon-
: me ölin järjestänyt jonkinlaiset kastit.
"Kestit' päättyivät suurella menestyksellä,'
ja kun/tuli prinsessani
vuoro hyvästelläj tunsin vilpitöntä
r surua- hänen poistumisensa johdos-
' ta. .^Hän oli voittanut yleisen suo-sioif.
'Sanoi menevänsä sinä iltana
- Bostoniin,' ja' sieltä Chicagoon, eri-
;nenkt|^n' palaa takaisin Pariisiin ys
; y: L tävineen; jöiden kanssa oli tullut
Trierailemaan.
"Vähää ennen poistumistaan hän
alkoi puhua suuriruhtinattaren mainitsemasta
vastavallankumouksesta,
; , j a taas tunsin seikkailumaista mielenkiintoa
asiaan. Prinsessa sanoi
, mielessään olevan tunnon, että hän
tunsi minut jo kyllin hyvin, voidakseen
»uskoa minulle salaisuuden.
::: "Hänen' piti tavata eräs tuttavan-
" sa :samana päivänä New Yorkissa.
^ *^ heidän piti allekirjottaa
' ikontrahti erään suuren ammuketeh-taan
kanssa, jolla oli suuria ruutivarastoja
ulkomailla. Mutta —
} prinsessa huo — hänen ystä<
: iränsä täytyi ottaa neuvotteluun
> $2,000 käsirahaa. Sitten, hän kysyi
tunnenko hänet kyllin hyvin
allekirjottaakseni 2,000 maksuoso-
: tuksen erääseen Pariisin pankkiin;
^ Ijunltavasti olin pehmoinen, sillä
vastasin, että. minä voin lainata
tuon summan. Tein niin, ja hän
. p o i s t u i onnellisena."
Kertoja punasteli, ja jatkoi sitten:
"Lyhentääkseni pitkän jutun ••—
; seuraavalla viikolla sain tietää, että
vähintään kuusi muuta naista vieraitten!
joukosta oli antanut prin-
: sessalle mak|uosotuksia summille,
jotka vaihtelivat kahdestatuhannes-ta
viiteentuhanteen dollariin. Prin-sessaoU
lähennellyt jokaista yksi-
- . tyisesti. - Jokainen oli myStätuntqi-sena
kuunnellut hänen kertomustaan
rojalistien toiveista ja heidän
suunnitelmistaan valtansa palautta-miseksL
Muutamat antoivat hänelle
rahaa- ensimäiseksi maksueräksi
johönkiii .^letettuun^H^ asetilaukseen.
Toiset avustivat valkoisenanneian
muonittamista^ jonka piti vuoden
1926 ' keväällä keskittyä Bamaniaan
suureen vastavallankumoukselliseen
hyökkäykseen. Toiset antoivat r a hoja
Manchuriassa olevien venäläisten
avustulöeen, jotka odottivat
vain tilaisuutta saada kostaa bolshevikeille.
"Myöhemmin kuulin teepoytäjuo-ruina,
että prinsessa A-r- j a toiset
hänen seurueensa jäsenet-yOlivat yhtäläisellä
menestyksellä vetäneet r a haa
Bostonin, New Yorkin ja St,
Lousin hienostolta.
"Tämä /on sangen huvittavaa, sillä
prinsessa A. asuu nykyään P a riisissa
paljoa loisteliaammin kuin
ennen käyntiään tässä maassa/ Ja
vaikka; uskon hänen kenties kerän
neen rahoja vilpittömässä .tarkotuk-sessa,
tiedän, ettei rahoja koskaan
käytetty niihin tärkotuksiin, , joihin
niitä kerättiin. Minulle on nyik selvinnyt,
udeltuani 'asiaa valtioviras-tolta,
että vastavallankumous Venäjällä
on ihan mahdoton.'
"Mutta", j a amerikatar taas hymyili,
"ne miehet j a naiset, jotka
maksuosotuksia allekirjottivat, - kestänevät
menetyksensä yhta hyvin
kuin minäkin. Se oli vain opiksi."
Toveri.
Kysymys hindujen ftan-salaisoikeuksista
Yhdysvalloissa
Washington. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-07-07-02