Vapaus, May 23, 1925

              r -
fe^*Ssäb'JOTM., Ctet, jeka tSatal, t02«tai ja Isuaatä.
T o i m i t t a j a t :
A, B, MÄKELÄ. ABVO VAAEA.
VAPAUS (Liberty)
Tlis only orgsn of Finnish Workers ia Canada. Pab-
IMsed in Sudbury, Ont., every Toesday, Tbarsdsy and
Sstnrday.
Eegistered st the Post Office Department, Ottawa,
m eegond cl&ss matter.
General advertJBJng rates 75c per coL xnch. Mi-nimam
cbarge for eingle iaeertion 75e. The Vapaus
la the best edvcrtising medium among the Fmmsfa
People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76c. . . , ^„ „
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -'k. $5.50, puoli vk,
.13.00 ja kolme kk. $1.75. . «
Tilauksia, jolta el seuraa raha, el tö.Ha lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, 12.00 kakgi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuuma.
Nimenrauutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset 11.00 kerta, §2.00 3 kertaa
Avioeroilmotukaat 12.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
Äiitoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot ja osotcilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotuEakenttuurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotnshlnta etukäteen.
Tilntain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
^btetm torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
EL Puhelin 1038, Postiosote; Box 69, Sodbury, Ont.
Jos ette milNIn tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,!
oersocnailisella nm.eUä.
J . V. KANrfASTO, Liikkeenhoitaja.
Noskesta Hindenburgiin
Kommunistisen Kansainvälisen vetoomus
Työläisille kaikissa maissa!
Hindenburg tuli valituksi Saksan valtakunnan pre*
eidentäcsi. «Rauhallisen, demokraattisen, verettömän
kehityksen taktiikka» on asettanut Hindenburgin valta­istuimelle.
Noske Ja Ebert synnyttivät Hindenburgin, uuden
Hohenzollernien valtakauden edeltäjän.
eMailmanhistorian suurin hahmo! Kansallissan­kari!
Isänmaan jaloin suojelija!:» -r- Sellaiseksi ku­vasivat
Saksan sosialidemokraaiit Hindenburgia impe­rialistisen
sodan vuosina. Saksan sfosialidemokraatti-nen
puolue on siis suureksi osaksi vastuussa siitä, että
tdsapajuiseimnat kansankerrokset näkevät Hindenbur-gissa
kansallissankarin.
Liittolais-imperialistit ovat myös osaltaan vaikutta­neet
tähän tulokseen, että neljätoista ja puoli miljoo-naa
ääntä annettiin Hindenburgin hyväksi. Osa
näistä äänbtä annettiin ei niin paljon Hindenburgin
puolesta kuin liittolaisia vastaan, koston ilmauksena
Versailien rauhan sanelijoille. Mutta Hindenburgin
sakin käsissä tulevat nämä äänet aseelisi^yhteiskunnal-lisen
taantumuksen, yaikolerrotin ja monarkian hy-
'väbi., • '
On kaksi tietä valittavana monarkiaa vastaan tais­teltaessa:
yhden niistä viitottivat Venäjän työläis^
vuosina 1917 ja 1918. Toista, «kehityksellistä, Jemo-
A-ra/um tietä» yritti viitottaa Ti>inen Kansainvälinen
ruumiillistuneena Siiksan sosialidemokratiassa.
Saksan sosialidemokraatit eivät halunneet kukis­taa
keisari Wilhelmiä. Mutta he olivat ensimäisinä
Saksan neuvostojen kukistamisessa. He hävittivät neu-
'vostol vuonna 191Ö. «Noske taistelee demokratian puo­lesta
A;atA;/;ea diktatuuria vastaan», jyrisi Saksan sosia­lidemokratia.
Mutta nyt pitää jopa eokeittenkin näke­män,
että Noske ja Saksan sosialidemokratia eivät tais­telleet-
kaikkea diktatuuria, vaan ainoastaan proletaa­rista
diktatuuria vastaan, porvarillisen diktatuurin hy­väksi.
Nyt on se saattanut Hindenburgin voittoon.
Te herrat sosialidemokraatit olette valmistaneet Hin^
der^&r^ voittoa kukistamalla Spartakus-kapinan
f a murhautianudla Karl Liebknechtih ja Rosa Luxem'
bur^n! Te herrat sosialidemokraatit olette valmistel­leet
Hindenburgin voittoa hävittämällä Saksan työväen
luokan tyoläisneuvostot, pirstomalla ammattiyhdistyk­set,
ampumalta vallankumoukselliset merisotilaat ja
työläiset, telkeämMlä parhaat ^Saksan proletaarit ku­ritushuoneisiin,
murskaamalla Saksan työläisten kapi­nan
maaliskuussa 1921, kohottamalla kenraali von
Seecktin sotilasdiktaattoriksi ja ruumiinenne, sielui-nenne
taistellen porvariston pelastamiseksi vuonna
1923, ja tuhoten Saksan vallankumouksellisen proleta­riaatin
kukan.
Kommunistinen Kansainvälinen oli ehdottanut Sak­san
kommunistiselle puolueelle, että se presidentin­vaalien
toisessa Banest)'ksessä, jos sosialidemokraatit
esiintyvät omalla ehdokkaallaan, tukisi tätä ehdokasta.
Mutta sosialidemokraatit pysyivät jälleen, niinkuin en­nenkin,
uskollisina porvariston vahtikoirina ja luopui
vat oinasta ehdokkaastaan porvariehdokkaan Marxin
eduksi. *
- Kerta kerran perästä on Saksan sosialidemokratia
yrittänyt antaa tuon 15 miljoonaisen Saksan työväen'
luokan kadota mailmanhistorian näyttämöltä itsenäise-nä
poliittisena voimana. Multa Saksan proletariaatin
etujoukko ei voinut sallia sen lapahtuvaiu
Vielä kerran ovat Salsan sosialldemolcratian joh­tajat
nyt koko inailmalle osottane^ olevansa yhtä epä­luotettavaa
tasavaltalaisia kuin kehnoja sosialistejakin.
Epäilemättä tulevat Saksan sosialidemokraattisen puo­lueen
ja Toisen Kansainvälisen johtajat yrittämään
jykätä tiistuun monarkistisen taantumuksen valtaan­pääsystä
Saksan koiiununistien niskaan. He tulevat
faeittämään tuhkaa joulckojen silmiUe ja taas ryhty
mSän taisteluun Salsan proletariaatin etujouldtoa yas-taan.
••• Mv.—--:^^ v - - • • \ •:.
Teeskenielijät! LHhokullatM! fcuiidarmse me Eeil-jle.
Eivätkä Bulgarian soslalidficiokrsalit kmmta pyö­veli
Tsankovia, ja' missä eroaa Tsan^ov HiudeEbur-gista?
Eivätkö Unkarin smiaSiäemokrzaiit ja osa Toisesta
Kansainvälisestä tue pyöveli Horthya? Mitä eroa on
Horthyn ja Hindenburgin välillä?
Eikö Italiaa sosialidemokratian oikea siipi tue
Mussolinia? Onko Mussolini hyvinkin paljoa pa­rempi
kuin Hindenburg?
Eivätkö sosialidemokraattiset roenshevikit Virossa
lue virolaisten työläisten pyöveliä, kenraali Laido-neria?
Eikö Toiseen Kansainväliseefi kuuluva Puolan so­sialidemokraattinen
puolue tue Puolan kansan kidut
tajia?
Eivätkö Amerikassa Gompersin seuraajat ole raa-imman
porvarillisen taantumuksen kannattejia? Ei­vätkö
Toisen Kansainvälisen johtajat, Ramsay Mac-
Donald ja kumppanit, ryömi Englannin kuninkaan
edessä? '
Sen näköisiä ovat nuo sosiatidemc&raattiset «mo­narkiaa
ja taantumuksen vaaraa vastaan taistelijat!»
Saksan ja leoko mailman luokkatietoisten työläisten
tulee ottaa miettiäkseen Hindenburgin vaalin poliit­tista
merkitystä. Työläisten, jotka vielä ovat sosiali­demokratian
kannalla, tulee tehdä selväksi itselleen,
että sosialidemokratian taktiikka välttämättä johtaa
porvarillisen mailmantaantumuksen voittoon.
Saksassa uhkaa monarkistinen vaara. Sen pitää
työläisten ja kommunistien tulla selvästi käsittämään.
Kommunistit eivät saa olla sillä kannalla, että meil­le
on yhdentekevä, onko siellä <:monarkia vai porvaril­linen
tasavalta». Kommunistit eivät ole välinpitä­mättömiä
tässä kysymyksessä, vaan asettuvat etukynteen
todellisessa taistelussa monarkistista vaaraa vastaan.
Kommunistit ojentavat vielä kerran sosialidemokraat­tisille
työläisille kätensä, ehdottaen heille YHTEIS
RINTAMAA YHTEISEEN VALLAN KVMOUKSELU
SEEN TAISTELUUN MONARKISTISTA VAARAA
VASTAAN.
Europan valtiollinen kartta värittyy yhä enemmän
taantumuksen mustalla värillä. Monessa maassa taan­tumus
vahvistuu. Kommunistit johtavat kaikkialla
mailmassa taistelua AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN
YHTENMISTYtTÄMISEKSI.
Toinen Kansainvälinen taistelee vimmatusti yhte­näisyyttä
vastaan ja siinäkin osuttaa olevansa porva­riston
uskollisin ivki. Sama Saksan sosialidemokratia,
joka on aikaansaanut Hindenburgin vaalivoiton,. on
kaikista Toisen' Kansainvälisen puolueista Muldcuisin,
ammattiyhdistysliikkeen yhtenäistyttämisen vihollinen.
Saksan työläiset! Ettekö vielä ole selvillä siitä, et­tä
Saksan sosialidemokratian «voittoisa taktiikka» on
ajanut teidät suoraan porvariston ikeeseen jä vienyt
nionaiician palauttamiseen? Ettekö vielä ole päässeet
selville siitä, etta. Saksan proletariaatti voi pelastua
ainoastaan yhdistämällä kaikM Saksan työläiset, puo­luekantaan
katsomatta — ei tieteiMän Stinnesin, Bar-matin
tai WHhelm Marxin lippujen, vaan vallankumo­uksen
punaisen lipun alle!
Kommunistinen Kansainvälinen kehottaa teitä sul­kemaan
rivinne, luomaan kaikkien maiden työläisten
yhteyden luokkataistelun lipun alla ja yhteisvoimin
taistelemaan monarkistista vaaraa vastaan!
Muistakaa, ett^ Hindenburgin vaali ei mitenkään
vahvistanut rauhantoiveita, vaan lisäsi luuten sotien
vaaraa.
Maistakaa, että ainoastaan kansainvälisen proleta­riaatin
raudanluja yhteys voi torjua tämän sodan
vaaran.
Hindenburgin valitseminen pakottaa jokaista luok-katietoista
työläistä v£^avaan ajatteluun. Elleivät työ­läisjoukot
vielScään luoyu sosialidemokraattisista joh
lajistaan, valmistavat ne omin käsin uutta imperialis­tista
verikylpyä, uusia sodan kauhuja ja kärsimyksiä.
Joukkojen katkerat poliittiset kokemukset ^eivät saa
mennä* hukkaan.
Tie Noskesta johtaa välttämättömästi Hindenbur-gUh,
se on johtanut Hindetibur^im Mutta tie Hinden^
burgista ei saa johtaa takaisin Noskeen!
15 miljoonaa S ^ a n proletaaria voisi vapauttaa
maansa kapitaalin ikeestä ja tehdä siitä neuvostotasa­vallan,
elleivät he olisi hajanaisena jöi^ona, vaan
oivaltaisivat ja hylkäisivät vastavallankumouksellisen
sosialidemokraattiso) t^iikan. Ellei niin tapi^duj
eivät taantumuksen voimistuminen, työväenluokan uu­det
tappiot, uudet sodat ja monarkian palautuminen
ole vältettävissä.
Kommunistinen Kansainvälinen kehottaa teitä sul­kemaan
työläisten rivit yhteisrintaman luomiseksi tais­teluun
porvarillista^ ja monarkistista mailmantaantu-musta
vastaan; taisteluun fascismin nousua ^vastaan;
toimeen ammattiyhdistysliikkeen yhtenäistyttämiseksi,
ja taisteluun uusien sotien vaaran torjumiseksi,:. .
ALAS PORVARILLISEN MAILMANTAANTU­MUKSEN
SOSIALIDEMOKRAATTISET KÄTYRIT!
ELÄKÖÖN KANSAINVÄLISEN PROLETARIAA­TIN
VALLANKUMOUKSELLINEN TAISTELU!
ELÄKÖÖN YKSIMIEUSYYS PROLETAARIEN
RIVEISSÄ!
Moskova huhtikuun 27 p. 1925-
Kommunistisen Kansainvälisen Toimeenpaneva komitea.
Useia käytetään politiika£ta,r kun
pahe sattua joulumaan Ben vasrsi-
KsiEta ^ JserMtystä pohtivaan. piiriin,
sanoja, jotka osoittjivat suurta-poli­tiikan
hahreksamista.
Mutta kuinka onkaan politiikan
laita? Onko se ainoastaan joiden­kin
vehkeilijäin enemmän tai vä­hemmän
ala-arvoista puuhailua?
Kun tulee kysymykseen politiikka
laajimmassa merkityksessä, on en­siksikin
tehtävä jaotus porvarilli­seen
ja proletaariseen politiikkaan.
Edellinen politiikka merkitsee poli­tiikan
huonointa osaa. Porvaristo
politikoitsee ja harjoittaa politiik­kaa
' kapitalistisia riistomahdolli-suuksia
tavoittelemalla. Porvarilli­nen
sisäpolitiikka tähtää yhteiskun­nan,
s.oi riis^jäjärjestelmän lujit­tamiseen,
ulkopolitiikka riistoalueen
turvaamiseen ulkomaisia sitä uhkaa­via
vaaroja vastaan sekä myös riis­toalueen
laajentamiseen. Sisäpoli­tiikka
parkitsee työtätekevien ih­misten
selkänahkaa omassa maassa,
iilkopolitiikka, esim.'^ imperialismia
valtaansa laskemissa siirtomaissa,
riistää ja orjuuttaa siirtomaiden
työtätekeviä ihmisjoukkoja.
Porvarillinen politiikka on siis
aina riistopolitiikkaa ja kun on ky­symyksessä
porvarillinen politiikka,
ei ole ihmeteltävää, että politikas-ta
on saatu huonoja käsityksiä, et­tä
sitä pidetään rosvoamisena ja
sorron harjoittamisena, sillä sitä-
Mn se onkin.
Mutta toinen politiikan päälaji—
proletaarinen politiikka — tähtää ei
sortot^n, riistoon, orjuuttamiseen,
niinkuin porvarillinen, vaan vapaut­tamiseen!
/
Proletaarinen politiikka pyrkii va­pauttamaan
sorrettuja luokkia, val-lassaolevan
järjestelmän orjuudes­ta.
Senvuoksi on proletaarinen po­litiikka
vapantaatyota.
.Politiikka sinänsä ei ole mitään
keinotel^oista, joidenkin hassujen tai
viisaiden päässä syntynyttä, ja toi­minnaksi
sittemmin puhjennutta
tahtoa- EL Politiikka keinotekoi-eena
on mahdotonta. Tästä johtua,
että politiikka, joka on yliaikansa
elänyttä, menettää pian merkityk­sensä
ja sen on kadottava näjrttä-möltä.
Ja sen sijafle astuvat po­litiikan
muodot, joilla on oikeutuk­sensa
ajan taloudellisissa oloissa.
Porvariston txiholta on joskus hei­tetty
monien muiden ohella type­ryys,
että työväestö toimii poliitti­sesti
, joidenkin "pitkätukkaisten"
tai niihin verrattavien kiihotuksesta
ja pirullisesta vehkeilyhalusta. Se
on virheellistä ajattelua. Työväen­luokan
olot ovat sen politiikan poh­jimmaisena
syynä, eivätkä mitkä^p
typeryydet tai viisaudet; samaten
kuin, porvarillisen, vehkeJlevään
juonitteluun ja raakaan voimaan
perustuvan politiikan perussyynä on
kapitalistinen tuotantotapa. Kapi­talistisen
tuotantotavan tarvitsema
politiikka on porvarillista, s.o. huo­nompaa
lajia politiikkaa.
Historiallinen kehitys on saanut
sen suunnan, että nämä politiikan
'kaksi päälajia ovat joutuneet vasta­tusten.
Ja näiden kamppailua jat­kun
siihen saakka kuin proletaari­nen,
vapauttava politiildia, hävittää
porvarillisen riistävän politiikan.
Työväeluokan politiikka on ilmaus
taloudellisista suhteista j a senvuok­si
se kuuluu elämään sanan par­haimmassa
merkityksessä. Porvaril­linen
politiikka on jo aikansa elä­nyttä,
kuten ,porvarillinen talous­järjestelmäkin,
sen täytyy väistyä
ja juuri työväenluokan politiikan
kautta.
Työväenluokan vapautta ihmis-
^ninnalle hankkiva politiikka on his­torian
suurin edistysvoima. Se va­pauttaa
ihmiskunnan niistä jarruis­ta,
jotka estävät ihmiskunnan kehi­tystä
kohden korkeampaa tuleväi
suutta. Siksi on politiikkaa harras­tettava
ja harjoitettava. Politiikka
tetta kun ei «Is "laileilijatar", niin
jäi hän erojtetoksi. — Mikä lähsl'
nea yhtäläisyys menettelytavoissa
mostimpien porvarillisten ja eräi­den
kiihkeimpjen iiveeläis-oobiijau-laisten
liikelartosten välillä työnte­kijöitään
kohtaan! Tuo oikeaaskoi-
^nen "työIäistoveri"-jottkko menette­lee
siis tuolla tavoin naistyönteki­jöitään
kohtaan. £1 riitä se, että
he ravintolassa joutuvat tekemään
pitkiä päiviä, vaan heidän on työa-lisesti
renkaan näyttämöllä y. m.
t imissa. En tiedä ainoatakaan
porvarillista laitosta, joka velvoit­taisi
työläisensä toimimaan yöajan
päätyttyä huvittelulaitoksissa JJXIA
sä jatkoksi vielä toimittava pakoL-^oista: ohjelmaa järjenäS^'
i?=o.« « r , v , , « «5,,+f3TnKil5 ^ m j j j ^ gjjj^ Pohjola, va^ahTKaS
Kauhala, Piiritoimikunaalta
tettiin pyytää juhlapuhetta, a t ^
puhe Johnsonilta- ayaas.
Päätettiin panna Brucen poola.
ta joku pieni näytöskappale toikk
sl illaksL Juhlakappale päätcttila
pyytää Sauh Ste. Marien osastoa
tovereilta- _
Urheilupuoli myös päätettiin ,4123
juhlain- yhteyteen päiväohjelmakä
Aineet oyat: kuula, korkeushypp/
ja 100 m- juoksu. Urheiluun voi
ottaa osaa ainoastaan puolneemae
jäsenet.
Tanssipuolen soitosta tulee huo-lehtimaan
kolmihenkinen saik^
Eoittokoneina viulu, mandoliini ja
hanuri. Siis ei mitään , huonoa,
vaan täyttä musiikkia, jonka ja.
keen jäykempikin jalka, vaikka äti
vaivaisi vielä reumatismikm, var.
masti nousee kevyesti ja pysyy tois.
on elämän ehto työväenluo^calle ja
koko ihmiskunnalle.
Heikki Ohto.
n nitisia
MITÄ ON VAIKEUS?
Se ei ole muuta kum sana, jökä'ösöttaä,. kuläca
suurta tarmoa minkin tehtävän täyttäminen .vaatii.
Vain tiedotus, että tayt)7 ponnistella. -
Lapsille ja narreille se on pelätin -r^-miehillfitvaia
kiihotin. — Warren.
Kuinka «ilna kavi knn "tautelu
siirrettiin työmaalla"! — Me olem­me
vuosikausia nähneet "Industria-listin"
opettavan, että työläisten ai­noana
puolustuskeinoria on "työmaa
taistelu", ja -.fttä silloin työläiset
vasta osaavat'"ottaa oikeastapäästä
asiaansa kiinni, kun he oikeuksian­sa
puolustaakseen "siirtävät tais­telun
työmaalle" — sitä ovat iivce-läiset
ja oobiijuulaiset, isot ja pie­net
"sanaifselittäjät" tuikuttaneet
tuikuttamasta päästyäänkin. Samoin
näkyy I. W. TViliiton esipuheessa
komeilevan sanat; ' "Yksi kaikkien
j a kaikki yhden puolesta". Ja yksi
iiveeläisten eniten . käyttämistä lau­seista
kuuluu: '"Loukkaus yhtä koh­taan,
on loukkaus^ kaikkia kohtaan".
Niin opetuksissa, puheissa, esipu­heissa
ja lauseparsissa, vaan entäs
silloin kun pitäisi käytännössä...?
nö, se on kokonaan eri juttu, äiin
ainakin näkyvät -arvelevan Port
Arthurin suomalaiset oikeaoppiset
"tevvooUisuustyöläiset", jotka ovat
keskittyneet "ainoan kuluttajien
omistaman ja kontrolleeraaman ra­vintolan"
(kuten siitä heidäii kyl­tissään
sanotaan) ympärille.
Asia on seuraava: Mainitun " a i -
oan työläisten omistaman ja kon*
trolleeraaman" <henkilökunta IDU<^
dostuu vakituisista j a ylimääräisistä
naispalvelijoista, joita viimemaini­tulta
otetaan aina kiireimmiksi
vuodenajoiksi. Nyt, ruokailijoiden
taas vähennyttyä tuli aika vähen­tää
yksi (sivupufaejden mukaaif
neljä!) ylimääräisistä, kuten ' v a n ­ha
tapa on ollut, lilutta njrtpä ei
meneteltykään kuten ennen ja niin­kuin
oikeus ja kohtuus' olisi vaati­nut,
vaan erottamispäätös kohdis­tettiin
erääseen vakinaisella sijalla
olevaan tyttöön, ilman että olisi ol­lut
mitään todistettavaa syytöstä
häntä vastaan, ilman että olisi voi­tu
rehellisesti selittää, miksi janri
Iianet erotettiin ja annettiin yli-maanisena
oUat jaSdS ty^Sa?
Siksikö, että tuo ylimääräinen
("taiteilijatar") on jo aikaisenunin,
ollessaan v. 1923 ikinaisena palve­lijana,
^niittänjrt erityisempää su­rullista
mainetta sillä muistettaval­la,
teolla, että petti työtoverinsa
kun «nsin oli yksimielisesti idätet­ty
olla tilaamatta Indostrialistia,
jota tuon "ainoan työläisten omis­taman
ja kpntrdleeraaman" hallin­to
väkipakoilat vaati jokaisen pal­velijan,
erottamisen uhalla» teke­mään.
.
ensimäisenä valmis alistuiltaan .tuon
sä ennen noudatetun (muistetta­koon
vain Hilja Klindin y. m
asiaa) ja yleisesti "poikataloilla'
"kirjottamattomana sääntönä" pi­detyn
tavan mukaan olisi mainitun
"taiteilijattaren" ollut aika lähet­tää
jo' aikaisemmin pois liikkeen
palveluksesta, vaikkapa hän olisi ol­lut
vakituisen asemassakin, esillä
siinä suhteessa tehdään poikkeus
ainoastaan keittäjään nähden. Mut­ta
kun nyt meneteltiin toisin, ero­tettiin
vakinaisena ollut ylimääräi­sen
asemasta, puuttuivat toiset pal­velijat
asiaan: vaativat oikeata, re-iielllata
menettelykö,-vaativat erotetun
takaisinottamista ja toimeenjätet^
poistumista. . Sitä kuitenkaan ei
hjrväksynyt johto, jonka pääesikun­ta
toimii " O. B. U:n kannatus-renkaan"
näyttämöllä. Tytöt oli­vat
kuitenkin yksimielisiä ja pysyi­vät
eroitetun toverinsa puolella, i l ­moittaen
ryhtyvänsä lakkoon lopul­lisena
keinona vaatimuksensa peril­le
viemiseksi, vähääkään välittämät­tä
siität vaikka heitä pää-esikun-nan
taholta muistettiinkin: "Antaa
niiden p—^leen Sellein mennä, kyl­lä
niitä toisia saödaan" j.n.e. mo­nilla
"lohdutussanoilla.
Ilmoituksensa perusteella lopetti­vat
tytöt työnsä päivällisojan jäl­keen
keskiviikkona t. k. 13 p., sitä
ennen vaadittukan ruoköilijain
yleistä, kokousta ^tkaisemaan rii­danalaista
kysymystä jota kokous­ta
ei kuitenkaan johto nähnyt tar­peelliseksi
kutsua, ennenknn ilmes­tyi
tyttöjen laldcotiedotus, jossa
vedottiin ruokalaa tarvitseviin . työ­läisiin,
että nämä katsoisivat, min
kalaisella, työvoimalla valmistettoa
mokaa he syoi^t? Lakon alettua
ilmoitettiin. tytöille, että heidän t i ­linsä
on valmis klo Sdtä! Ja sadan-prosentin
"työmaataistelun" ritarit,
kiihkeät iiveeläis-oobiijuulaiset
"union miehet" läksivät "yksi kaik­kien,
ja kaikki yhden puolesta"-
•lauseen elähyttäminä haalimaan
"työnhaluisia" lakkolaisten tilal­l
e . . . Niin, niin, aivan oikein, i i -
veeläiset värväämässä "työnhalui­sia",
niin metkalta kun se tuntuu­kin
ajatella! Ja kenestä sitten sai­vat
noita tjitöjen leivän syöjiä?
Joo, niiksi r^^yivät sataprosenttis­ten
iiveeläisten ukkomiesten misik-set,
joiden mieliin heidän vahvempi
puolisonsa on istuttanut,, että "louk­kaus
yhtä' kohtaan on loukkaus
kaikkia kohtaan"! Kun ätten
vihdoinkin yleinen kokous oli masi­noitu
koolle ^ a johdon taholta ko­vasti
sensuroitu, ketkä oikeastaan
ovat tällä- kertaa äänestyskelpoisia.
Taiteilijatar" oli silloin ^ saatiin suljetun äänestyksen avulla
siunaus Johdon - menettdylle.^ Lak'
kolaisia f puoltavien puheita anka­rasti
supistettiin,, mutta - Santun y.
karistaspSatokseii. alle^ ^.-vieläpä
salaa: narratuksi erään ; nuoren ja
Ne pöhiöt, j o i ^ kiinnittävät kahleita vapaussanka­rien
käsiin ja jalkoihin, dvat ymmärrä, että vapauden
l^keä «voida faäileisiin fcy^ä.:
kokemattoman tytön kanssakomp-jm., jotka rettelöä olivat valnusta-panikseen,
seurauksella että tyttö-ineet, annettiin toosata "asiallisesti"
jen vastustusrintama t\ili-. murre- mielin määrin. Matta tosisyytä
tuksi ja yksi pä^ksessä pysynyt, erotettua tyttöä vastaan. ei «des
j<ika sisunsa oli saanut Hennalan
vankileirillä, sai . potkat "ainoasta
työläisten :«mistamasta j a kontrol-leeraamssta".
— Erään käytannös-.
Santtukaan voinut löytää, vaikka
"pai"-palan ja juomalasin avulla
yritti etää. 'rraiteflijatar neitT
sieltä vaan pumpattiin ylös, ja erö-
Vaan nämä O. B. U.-vainajan kää-riliinojen
kantajat tahtovat puser­taa
työläisistään viimeisenkin hiki'
pisaran, että vaan tulisi heidän
hyödykseen joka ainoa * energian
hiukkanen, ' mitä tuossa työläises­sään
piilee.
Lakkolaisia on ankarasti varo­tettu
käyttämästä rikkuri-, karva-kinttu-
y. m. "työnhaluisille" ylei­sesti
"serveerattuja" nimiä, uhka­uksella
että asia annetaan viran­omaisten
haltuun. (Muistuu mie­leen
viime vuotinen I. W. Wm jut­tu
Chicagossa. Niin, "Chicago
kun Chicago, "työläistovereita'
kummassakin, vaan pienemmästä
"Chicagosta" näyttää, muodostuvan
Besco Ilrnen.) Ja niinpä sitten jo
kaupunkimme englanninkielinen leh­ti
tietääkin kertoa 15 p:n numeros­saan,
että lakkolaisten julistusta
on johdon taholta näytetty viran­omaisille,
koska ne ovat ehkä sat­tuneet
^joihinkin "kinttuihin" kipe­ästi.
Mutta viranomaiset eivät ole
nähneet asiaa sen arvo^eksi, että
olisivat viitsineet siihen puuttua.
Muuten on perin lystillistä, että sa­massa
iltalehden uutisessa kerro­taan
Mr. Paasikiven, liikkeen edel­lisen-
isännöitsijän, joka tiettävästi
oli lakkolaisille myötätuntoinen ja
joka läksi paikkakunnalta lakon al-kamisimivänä,
käyneen saman 16
p:n aamuna iltalehden toimitukses­sa
"selvittelemässä" asiaa ja väit­tämässä
lakkolaisten julistuksen si­sältöä
vääräksi! Kukahan "työläis-toveri"
se viitsi Paasikivenä esiin­tyä
kaksi päivää sen jälkeen kun
oikea Paasikivi,.oli jättänyt kaupun­gin?
— Seuraavan päivän iltaleb
dessä on sitten kaikkien kahdeksan
lakossa olevan tytön allekirjoittama
vastaus, jossa he väittävät ei ole­van
lakon päättyneen, sillä erotet­tua
tyttöä ei ole otettu takaisin ja
sitä ennen eivät he julista lakkoa
päättyneeksi. Samalla myös tytöt
selittävät yleisenä käsityksenä ol­leen,
että samaa "ainoata, työläistejj
omistamaa ja kontrolleeraamaa"
"rurmataan" union prinsiippien mu­kaisesti,
jonka vuoksi he toivat asi­ansa
työläisten tietoon, jotka siel­lä
käyvät ruokailemassa. Sillä:
"loukkaus yhtä kohtaan on louk­kaus
kaikkia kohtaan"!
Kaikissa jutuissa löytyy aina jo­tain
huvittavaakin, niinpä tässä
"Chicagon" palvelijain lakoss^rin.
Kun enrieil vanhaan Työkansa-vai­najan
rahavaroja sekaantui Moo­seksen
muijan kananmunarahojen
sekaan, oli se "yhteiskunnan syy",
jonka nojalla Mooses aina pyrki
vapautumaan syyllisjrydestä. Kun
porvarivaltioissa työläiset nousevat
kapinaan, on nykypäivinä, porva­rien
ensimfiinen huuto: Se'on jär­jestetty
Moskovassa! Siten huu­dettiin
Viron kapinasta ja samaa
rääkyttiin ^Bulgarian äskeisestä
pommiräjähdyksestä. INSinpä kir-f
kuvat njrt Santut ja muut, kun
omalla härkäpäisyydellään aiheutti­vat
"Chicagon" lakon, että se on
"Moskovassa" järjestetty! Sopiihan
sitä huutaa niinkin, jos luulee sil­lä
vapautuvansa syyllisyydestä, itse
tekemästään typeryydestä. Se kyl­lä
OI} totta, että huone luovutettiin
lakkolaisille kokouksenpitoa varten,
koska sitä ei heille "Chicagosta"
olisi luovutettu. Ja lisäksi: jos
jcjllakin työmaalla tulee rettelö
työnantajain ja työntekijäin välil­lä,
niin yleisesti tunnetta asia on,
että toisten työpaikkojen työläiset
ovat myötätuntoisia työtaistelussa
olevia kohtaan. Niinpä "Tarmo"
osuusruokalankin tytöt osoittivat
yhteistuntoa^ lakkolaisia kohtaan,
tarjoamalla heille viikon ravinnon
vapaasti. "Tarmo".TnokaIassa. Siis
tosi solidarisuutta!
Mutta mitä onkaan, sanottava
niistä kahdesta "Chicagon" naises­ta,
jotka ensin olivat kovina lak­koon
menemässä, mutta kun tuli a i ­ka,
alottaa laHro, peräytyivätkin,
ryhtyen kuitenkin heistä toinen,
seuraavana päivänä lakkoon yhdek­si
päiväksi, palaten jälleen työhön!
Mitä arvelettekaan toiset työläiset
tuollaisestakin "työläistoverittares-ta"?
Parasta kun sanoo hänelle:
hjrvää .yötä! No niin, nyt on ^säis
lakko siirretty ty-ömaalle" ja py­syy
siellä siihen asti kunnes sen
lakkolaiset itse ovat julistaneet
loppuneeksi Mutta se tapahtuu
vasta silloin kun eroitettu tyttö-on
otettu takaisin työhön. Sillä, kat-sokaapas,
se on aina työntekijä, jo­ka
lakon lopettaa, eikä työnantaja,
vai väitättekö te - "tevvooUisuustyö­läiset"
niinkin päivän selvää to­tuutta
vastaan?
— Pahai&arinen, .
BEÖCE mnzs. OHT.
Ussi haaliasae on nyt jofc^jVa
valmia. Avajaisjuhlia v ^ j t e a '^
dään kiireellisiä valraistuksa,
saisimme ne hyviä onnJstaaalT
HUVI-, agitatsioni- ja näyttäaiöko.
cutea viime kokouksessaan
juhlain onnistumiseksi
ta.
ten mukana.
Juhlat aletaan perjantaina tans-silla
kello 2 ip. Kello 5 otetaan
illallisloma, jolloin saa ruveta naut­timaan
ravintolamme hyvyyksiä, kn-ten
"sänvitsiä", khmupiimää, mai.
toa, kahvia monenlaisen "keekin"
kanssa, omenia y.m. Sitten kello
5 illalla alkaa juhlaohjebna, johoä
kuuluu runo, laulua, puhe, humoris­tinen
kupletti, kappale, ja päälle
•päätteeksi tanssia aamuun asti Sit.
ten 7—8 tunnin lepo, jonka peräs­tä
saa sitten mennä itseänsä vir^
'voittelemaan luonnonihanaan jät
ven rantaan joko uimaan tai nrnn-ten
' nauttimaan.' (Järvi on - aivas
osastomme talon edessä.) .:
Lauantaipäivän ohjelma alkaa wt-hielulla'kello
2 ip. Illalla taas kel-lo
8 alkaa juhlaohjelma: kajqiale,
muuta, henkistä ohjelmaa ja «päälle
tanssit; joita varten aiomme hank­kia
luvan majurilta, jos tansseissa
vierähtää aika pikkutunneill^Igiu
Tässä on nyt vain niinkuin alak­si
ilmoitettu, mitä kaikkea meillä
on näinä kahtena päivänä nähtä­vänä
sekä saatavana. Mitään ei tu­le
puuttumaan. Kaikkea on varat­tu
yllin kyllin, jotenka vieraanpaik-kakUnnan
. toverit voivat saapua
joukkoina, kuulemaan ja katko­maan
brucelaisten hommia, eikä pa­hemmaksi
vaikkapa arvostelemaan-dn,
josko me olemme tosi proletaa­risella
pohjalla, sillä se ei'ole meil­le
kun opiksi, josta emme tyklöä
muuta kuin hyvää. Siis tunnusJan-seemme
olkoon: haalimme- täyteeö
työnraatajia kesäk. 5 ja 6 päiyänä
tosi toverillisen hengen yhdistämi-nä.
>,
Kokouksessa myös hyväksjrttiin
Sault Ste. Marien osaston tekemä
maksuehdotus 25 dollaria, joka-on
hiiltä hueidän entisen haalinsa näyt-tämökuliiseista.
Ne Soon toverit
aivan kun lahjoittivat meille, silla
emme osanneet odottaa, että saam­me
ne näin pienellä maksulla, josta
voimme olla kiitollisia naapuri-osaston
tovereille.
Niin meinasi aivan jäädä unho­laan
sisäänpääsymaksut juhlain ai­kana
§• jä 6 päivänä. Ne ovat 35
senttiä hengeltä - perjantaina sekä
35 senttiä lauantaina. Alhainenmok-su,
mutta -paljon näkemistä.
Pamppn.
ELSPKTH, ALTA.
MaaavajelijSt taasen ovat olleet
kiireessä touonteon touhussa. Va^
maan morii heistä on heittänyt Bf-toenen
peltoon siinä toivossa,-etta
jahka siitä sato saadaan korjata,-
niii/ silloin päästään pois velkataa­kan
alta, joka vuorena pamaa
maanmuokkaajan mieltä. MahdoDJ-sesti
niin kävisikin, jos saisimEe
itse pitää sen tuloksen, jonka maar
emo aherruksistamme ja vaiyoistam-me
^ t a a . ' Mutta kun niui^o>
me entisyyttä, hiin me katkeruodeJ-a
huomaamme miten ahnaat -ffs-täjät^
ovat vieneet meidän tyonnne ^
tulokset. Ja niin tulee edell^
kin käymään, siflä heidän ryöstön-halunsa
ei ole vähentynyt, vasa
päinvastoin on se kasvanut
Siksipä olemmekin me kof^^i
tit Mkaneet täällä, samaten W» '
kaikkialla muuallakin taistcleBaSa
rijstoa vastaan; ja «^^^^^2 nähdessämme tämän paikkatoui^
jokaisen raatajan ri^eissämmc^^
teisten keskustelukokouk^en
voimme sitten selvittää inon»«^
selvys^ ja epäluuloa. , o
/ Vappua jöhKmme ^ ^ ' ^ l
pnä. Eckvillen toverit ^ e t t i ^
tä toukokuun ensimäisenä
Elspethin näytdmäseura
pnä «Punainen kasakka / » » ^
näytelmän. 'Sen e s i t y s j o j o^
talaisen hyvin, ^a^ka Mrt.
nen. jolla oli 3^tcsta EopfiS» ' «^