Vapaus, January 31, 1948

              lAuantaina, tammik. 31 p.—Saturday, Jan. 31^
«f' K i m i d i Canadians. Es-tiblUbed
Vav. 6tb 1917. Authorized
tolMcomi dass mall by the Post
iOfOccnJJepattmenti Ottava. Pub- jlined thrioe veekly: T u e s d a y
^.^^IllUrRdiays and Saturdaysby Vapaus
y PUKUBbifig Ckimpany Ltd.. at 100-102
iirSIm St. W,. Sudbury.Ont.. Canada.
Telephones: Busisesa Office 4-^4264.
Editorial Office 4.4265. Manager
E.Suk£}. EditorW. Eklund Mallins
address Box 69, Sudbury. Ontario.
AdverUfiing rates upon application.
Translatlon free orchaige.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $5.506 kk. $3.00
3 kk. $1-75
YhdysvaUoissa: 1 vk.$6506kk.$3Ä>
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4.00
MUUT LEHDET
mi banmaallisuus ja tjröväenliike
Jo on aikoihin eletty! Jsanmaailisuu.skin. leimataan nyt työ-
.väenliikkeen paheeksi! ja eri maiden työväenliikkeet nostavatkin
'isänmaallisuuden lipun, omien maitteasa iti>enäisyyden ja vapauden
puolustamisen taistelulipun yhä korkeammalle;
; V Kuvaava seikka tässä yhteydessä on .Suomen maalaisliiton erään,
buomatuimman poliittisen pakinanikkarin Tompan Tuomon äsket-;
täinen pakina, missä syytetään Suomen kommunisti.sta sisäministeri
1^^ isänmaallisuudesta. Xäin kirjoitti: Tompan Tuomo.
ministeri Leinon uudenvuoden tervehdyksestä:; . .Sisäministeri
Leinon puhe oli tyvpillisiä salonkikommunismia, Sensijaan että hän
olisi siteerannut oppi-isäänsä 1'arta Kallea (Mar.xia) ja Lenin-Ulja-
Doffia, lainailikin hän Johan Wilhelm Snellmania . . .'* Jo on to­della
aikoihin eletty kun Suomen pesunkestävä porvari syyttää maan­sa
johtavaa kommunistia liiallise.sta i-sänmaallisuudesta!
Tämä sellaisenaan on ajan merkki. Historian nykyisessä mur-f
roskaudessa nousee kunkin maan työväenliikkeestä se voima mikä
kaikkein päättävimmin ja epäitsekkäimmin taistelee oman maansa
[•parhaitten etujen puolesta. Työväenliikkeen johdolla käytävä taistelu
kansanjoukkojen suuren enemmistön taloudellisten ja poliittisten etu-.
Jen puolesta muodostuu nykytilanteessa taisteluksi kansallisen vajjau-
• den ja itsemääräämisoikeuden j)uolesta. Täten kysymys isänmaalli-vsuudesta
saa tykkänään uuden :sisällön ja merkityksen aina siinä
r ip^ kuten ylempänä on todettu, että Suomen porvarien pakinoitsi-
| j a t rupeavat syyttämään maansa kommunis,teja siitä jos he lainaavat
:f suuren kansallisen herättäjämme. J . W . Snellmanin sanoja!
Mutta tuo ilmiö ei suinkaan rajoitu Suomeen. Italian molemmat
'työväenpuolueet ja koko unionistinen liike omaksuu isänmaalli.sen:
j r taistelutunnuksen Marshallin suunnitelmaa eli YlKlysvallain isän-
] nöimispyrkimyksiä vastaan.
I Euroopan uusissa demokratiamaissa on työväenliikkeen johdolla
.| rakennettu kaikkien isänmaallisien voimien yhteinen rintama suur-
> pääomaa ja sen taantumuksellisia asiamiehiä vastaan, jotka ulko-
>t) maisen pääoman ja moraalisen tuen av*ulla yrittävät ehkäistä vasta-,
»voitetun demokratian vakiinnuttamisen ja edelleen kehittämisen.
Kaikkialla siirto- ja puolsiirtomaissa työväenliikkeen eri haarat
ii;; o^listuvat isänmaalliseen kansanliikkeeseen oman maansa demo­n
i kraattisen itsemääräämisoikeuden ja kansallisen vapauden puolesta
s|vieraan maan sortajia ja orjuuttajia vastaan. Kiina on tässä paras
'psi.merkki.
•rv Samoin täällä kolona. Canadassa. CCFrn terävasanaisimmat.
!; i»kritiikot, yLPP:n johtomiehet ja unionistisen liikkeen lukuisat edus-
K itajat ovat tämän tuosta viimeaikoina syyttäneet liittohallitusta siitä,
p'|että se on antautunut Yhdysvaltain hallituk.sen painostuksen edessä
« V ja siten luopunut tärkeistä kansallisista eduistamme. Kaikki merkit,
sviittaavat myös siihen, ettii porvariston väljähtynyt ja väärinkäyt-tämä
isänmaallisuuden lippu on muuttumassa todelliseksi iaisteluli-
^1 puksi, mitä kantaa järjestynyt työväenliike, niin Canadassa kuin
muuallakin maailmassa. Ihmiskunnan historia on nimittäin saavut-tanut
sen kohdan,missä kaikkien' johtavien maiden työväenluokat.,
ovat nousemassa: johtavaksi ja määrääväksi. kan.salliseksi voimaksi.;
v> Tässä tilanteessa työväenluokan asia yhdistyy erottamattomasti Jf^an-
' sakunnan asioihin ja etuihin.
Tämä ei luonnollisestikaan ole mieleinen asia i)orvaristoliemikii?
joutuu tässä tilanlce.s.';a yhä huonompaan asemaan siinä määrin, ettii
on työväenliikettä .syytetlävä jo liiallisesta isänmaallisuudestakin, ku-
S>.ten tämän kirjoituk.sen alussa todetaan. Ja taistellessaan kansakun-ffet;
nan parhaitten etujen puolesta työväenliikkeen velvollisuus on päät-ijvv.
tävästi kaapata isänmaallisuustunnusonTiin^^n
jotka ovat sitä väärin käyttäneet pitkän aikaa.
Me kannatamme Helsinkiä
f Oikein tai väärin, mutia inc olemme sitä mieltä, että Suomen
i tulisi pitää Helsinki edelleen pääkaupunkina., ja ettäv Suomen ulkd-ja
sisäpolitiikka: tuottaa silloin kaikkein parhaita tuloksia, jos ne ori­entoituvat
ensimmäi.^eksi ja viimeiseksi Suomea ja vain Suomen kan-san
parhaita etuja kohti.
- . Tämän vakäumuksemnVe pcrusteeliame emme voi. liittyä niihin
'Toronton A^ipasn Sanan neuvoihin, niitä nuiinittu le ei)äilcmätlä
Si'Vp3'ytämättä Suomen hallltuk-selle viime tiistaina toimituspalstaltaan.
antoi. Mainitussa kirjoituksessaan - .Vapaa Sana kieltää Suomen
-hallitusta tekemästä keskinäistä ijuolustusliittoa Neuvostoliito
sa ja tätä neuvoa perustellaan mm, .^seuraavasti:
• ^ jyrkästi allekirjoittamastamitaän, soti-
'lassopimUksia Venäjän taikka muun maan kanssa herättäisi ilmeisesti
^ sangen suurta huomiota ja lisäksi .>e antaisi länsimaisille kansanval-
' i ! laisille maille sangen voimakkaan aseenVenäjää vastaan , . .vMutta
, sen me väitämme; etta se terästäisi esimerkillään monia Euroopan, kan-
I : 50ja taisteluun vapautensa puolesta kommunismin v a a r a a vas-
' taan . .
|v r: : V Suomen pitäisi jälleen viitata kintailla
qmjin kansallisiin etuihinsa ja antautua länsimaiden: välikappaleeksi.
Kuolkoot suomalaiset sotiin ja kurjuuteen, ;kunhan vaan saadaan
J- Suomesta '"voimakas ase \*enäiaa vastaan", sanoo Vapaa Sana!
i Meidän käsityksemme on. etia Suomen kahsa on .=;aanut tarpcek-
.seen'tällaisena venäläisvastaiscna aseena olemisesta, eikä halua enää
sitä virhettä uusia;Meidän käsityksemme myös on; että suuri enem-
»r mistö canadansuomalaisista pitää Suomen kansan onnea ja rauhan
r^mahdollisuuksia paljon tärkeämpänä kuin sitä. että Suomelta saa-
'täisiin Vapaan Sanan uneksuma "ase Venäjää,vastaan'!.
Jos taas Suomen kansa demokraattisen hallituksensa ja edus-
;|. puntansa kautta katsoo maan itsenäisyydelle ja rauhalle edullisek.si -
|i:/;äUekirjoitta^ puolustussopimus joidenki naapurivaltojen kesken ja
sSrSierikoisesti Neuvostoliiton k
'r myötätunto on sen takana, sillä, me käsitämme, että vain rauhan-
M< omaisin keinoin ja läheise-ssä ystävyydessä naapurimaittensa kanssa
'^1% 'voi Suomen;kan.sa selviytyä -nykyisistä vaikeuksistaan. Siksi me piem­me
niin '^'anhanaikaisia^'; että panenime ehdottomasti S
;;^'^n omat edut elutilalle ja hylkäämme tinkimättä Vapaan Sanan
Uusfasistisen ajatuksen, että Suomesta liitäisi tehdä '-'voimakas ase
I j^-J- '\'enäjää f vastaan", missä ominaisuudessa Suomi ja Suomen kansa
ä.f>'tulisi varmasti tuhotuksi..
H . % l K K U V A r VAAK.4Ä FLCTA
••Raivaaja" ja Toronton "Vapaa Sa­na"
vuodattavat nyi krokodiilinkyy-neleiia
nJj^: viroJai-sky-symyksen joh­dossa
ja seJjilavat asiaa kuten, paho-|
lainen raamattua. .Mutta Vapaa Poh­jola
(SKDL; kirjontaa asiasta m.m.
seuraavaa:
"He pakenivat oma.sta rnaa-staan
.Suomeen vaJttyak.seen joutumasta
iiatsianneijaan ja : .sna; tieta myös
taistelemaan Saksa n puolesta Neuvos­toliittoa
vastaan-. Talloin—kuitenkin'
Anthony asetti hoidan valitiavakseen
joko tulla pfilautetuk.s; .cak-salaLsille;
.SUK surman suuhun, lai luttya Suomen,
armeijaan tai ehka myös ryhtyä taalla
tyovelvolli.seksi kau!-:ai.si:n korpiin:
Useimmat valiusivai .Suomen armei­jaan
liiitymLsen ja joutuivat siten
taistelemaan Neuvostoliittoa va.$taan.
vaikka olivat .sen kan.salai.sia. Viro-lai.
sten saattaminen tällaiseen-pahaan;
välikäteen tapahtui tiettävästi yhteis-ymmarryk.
se.ssa Horellih kanss-a ja
monien • muidenkin oikei.stoläi.sten
myoiavaikutuk.sella." .
Kun sitten Valpo rauhan.sopimuk-
Kcn täyttämiseksi ryhtyi varovaLSuas-toimenpiteisiin
virolaisagenttien suh­teen—
jatkaa lehti —- pahensi oikeis-tojehdisto
heidän' asiaansa viranomai­siin
suuntaamallaan klihoituksella,
mmka Iisaksi näita asioita hoitava u l -
kominhsteri Enckell viivyttelyllään a i ­heutti
uuden pyrkemman huomautuk­sen
Neuvostoliiton taholta. Lehti jat­kaa:
"Vanhat kokemuk.set.ja uudetkin oi­reet
panevat otuk.sumaan.etta oikeis­tomme,
aikoo kayttaa laman pako-lai.
sjutunhallituk.sen vasemmistomi-nistercita
vastaan. Taman johdosta
on syytä jo ajoissa todeta, että vasem.;
miiitolle ei ole mitaan vastuuta koko
jutusta. . Va.stuu kuuluu alusta lop­puun.
oikeistolle; Öikci.stolai.set miehet
ovat saattaneet.pidätetyt siihen ase­maan
mi.ssä he nyt ovat. oikeistoon
kuuluvat olleet vastuu.s.sa asian hoi-dassa
ja oikei.stolai.set vihdoin ovat
hyökkäilyillään todennäköisesti ai­heuttaneet
Neuvostoliiton puuttumi­sen
a.sia a n."
Työläisten yhfenäi-syydessä
on niiden
fodelfinen voima
Kämpällä.
TENNESSEJiN "OIKEUTTA" ;
"Konekivääri ja nuija näyttää-tul­leen
var.slnaisik.si 'työsuhteiden' väli^
neiksi NashvilLe.ssa,: Tenncsseessa, jos-
.sa CIO:n terastyolausten järjestöön
kuuluvat tyolai.set ovat olleet lakossa
marra.skuun 10 paivasta lahtien.
"Kymmenen maantiepoliisia otti e-raan
GIQ:n virkailijan käsiteltäväk­seen.
Kak.si kylkiluuta rikottiin. Hän
.sai pahoja kuhmuja ja vaatetus re­vittiin
riekaleiksi. , Valtion poliisit
pysäyttivät kaksi lakkolaista sivutiel­lä
ja llaksyttivat' heila nuijilla:
:ErasUST:n virkailija vangittiin 'ir­tolaisena'
ja CIO:ii jarjestamiskomi-.
tean tirehtööri teljettiin vankilaan: te­kosyiden
perusteella.: Valtion " polii­sit.
Jotka on aseistettu lyhyillä koneki-vaareilla
jit pistooleilla, ovat uhkailleet
lakkolaisia . — Tvöniies,
ASIANTUNTIJAN L.AUSDNTO
"Halpa (Ranskan) .frangi vihjaa 11^
saa suuria siirtoja", sanoo the Finan-
Cia Post ennustaessaan;: että Englan­nin,
punnan ja ohkapa Canadan dolla­rinkin
täytyy seui-ata: mukana. '
NÄKEE VAARAN TYÖVÄEN
YHTENAISTY.MISESSA
/ •Viitaten, paaimnisteri, Kingin: lau-
•'suntoon. kuinka tärkeätä osaa järjes-
IDVoima vie vaalitaistelussa ja kilhoit-tacssa
toryja vaalitaistelun valmiste­luun
"The.Financial Post" varoittaa
porvareita: 'lyQvaenliikkcen yhtenäi­syyden
• vaarasta seuraavasi): . • ,
. " . . . ; . M r . .Kingin;i:ieuvo 011 erikoisen
ajankohtainen sen työn •johdosta mi­tä
CCF-eCL liitto nyt tekee kommu­nistien
tukemana . : ; Nyi kun CCL
011 antanut tukensa GCF: 11c viimeksi­mainittu
sai-taysaikaisenhonkilokun.;
nan pyrkimystensä avuksi.
"Vaikka, aikaisemmat vaalitulokset,
GalUip: Polla äänestykset ja-, kaikki
muut merkit asoittavat.: että CCP ci
ele edistynyt, niin cänadalaisten; jotka
eiyat halua heidän totalitaarisia suun­nitelmiaan,
tekevät viisaasti ktin eivät
aliarvioi eCF:aa, civatkasiiä mitä sen
(CCP:n) uusi: Intto GGLcn. ja kom­munistien
kanssa' voi saavuttaa, jos
suuren yleisön sallitaan olla- poliitti­sen
välinpitämättömyyden normaali­sessa
tilassa."
Nam lehdessämme
jokin aika sitten ehdotuksen "joka
-miehen nurkasta" ja olen ehdotuksen
tekijän kan.ssa samaa mieltä; Olenkin
mielenjciinnolla seurannut, että alkaa^'
ko nakya kirjoituksia meidän metsä­miesten
keskuudesta, mutta en ole'
viela huomannut. Näinollen aloin ky.r
hata : taia kirjoitu-sta toivo&sa, että
toi.setkin metsämiehet ja myöskin
meLsissa lyoskeniclevat naiset kirjoit-,
laisivat kokemuksistaan • ja näkemyk-
.sistaan lehteemme, että olisi edes yk­sikin
kii-joitusviikos.sa meiltä "pihka-hou:.
uilta".
Nyt alkaa hiljalleen .hai.skahtaa .se
meisarunnanen- toivoma normaaliai-
.kaan . palautuminen, jota he- kaikin.
:keinoin yrittävät: tuottaessaan : lisää
työvoimaa Euroopan pakolaisleireistä.
•Nyt.kun työnantajilla alkaa olla työ-vo;
mare.servia. -niin he alkavat- käydä
artyi.semmiksr aivan kum nälkäinen
susi saadakseen aikaan hermostunei­suutta
metsatyolai.sten keskuudessa ja
sitä tieta yhtenäisyytemme., ja uniom-me
hajalle: Silloin olisi helppo lyödä
palkat "nälkärajan, alapuolelle. Mutta
meidän tulee myaskm tiivistää rivim-:
me, ettei niin tapahdu. Meidän tulee
lähestyä henkilöitä, jotka ovat viela
lavalla tai toisella työnantajien vai­kutusvallan
alaisia ja . .selittää heille
mihm joukkoon he : todella kuuluvat
seka vetah heidät riveihimme.
- Mitä tulee nalliin uusiin siirtolaisiin,
olkootpa he sitten fasisteja tai mita
hy.van.sa, mm minun, mielestäni- lieita
tulee kohdella ystävällisesti ja koettaa
saada heidät, ymmärtämään .se, etta
heidän tulee liittyä mcihm. vaikka
yhtiöt .ovat. heidät tuottaneet tänne
puolustamaan omia tarkoituksiaan.
Jos me kohtelemme.heita epaystaväl-li-
sesti. teemme siina-virheen, joka on
myöhemmin vaikea korjata. SKä
juuri työnantajat toivovatkin, etta
ryhtyisimme naitä uusia tulokkaita
..sortamaan, • jolloin metsatyolaisten
elintason alas painaniineM . olisi hel­pompaa.
— Asa
Kun Clifford Spragge yritti pela.staa pientä koiraa Lake Ontariosta, lähellä Scarboroa, petti jaa hänen allaan j'a
seitsemältä: henkiloltk otti jonkun aikaa ennenKuin saivat onncttcmuudcn uhrin pelastetuksi. T^ssä häntä kuljete­taan
kelkalla rannalle.
Ranskan unionistit
hylkäävät hajoittajat
Kirj. Bcnoit Frachon
(Ranskan tyovacniiiton yleissihteeri)
Yellowknlfen
kulta-alue
Parhaat pikajuoksijat
vuonna 1947
Xe« York. — The .•\inaieur Athle-tcn
keräämien, tietojen: mukaan saa­vuttivat
seuraavat pikajuoksijat par-haat
ajat viime, vuoden; aikana 100
m juoksiiss.i:
10.3-^McKenlcy; .Janiaica. . . :
10.3— Bailey, Trinidad
10.4— Wilkinson. Englanti
10.5— McLachlan. Austraalia
10.5—B.illy. Ranska,
10.5—Fischer, Saksa.
10.5—Lupsa, Rumania
10.5—Moinav-Rumaiiia.-. . :
10.5—Lymg, Englanti.
10.5— Danielson. Ruotsi.
10.6— Braeknian, Belgia.
10.6—David. Tshekkoslovakia.
10 6—Fallesen. Tanska.
10.6—Karakulov. Venäjä.
10.6—Kleyn. Hollanti.
10.6—Monti, Italia.
10.6—Pei-ruconi. Italia.
10.6—Tito, Italia.
10.6—Wigner. Saksa.
• Canadan uusin, iiuomattava kulta-alue
on Yello-vknifen alue GrcatjSlave
Laken rannalla North\vest Territoris-sa,
jonka keskuksena on Yellowknifen
kauppala, jonne on äskettäin raken­nettu
$175.000 kansakoulu. $250,000
Punaisen Ristin sairaala, jos.sa on 40
sairasvuodetta, $200,000 hotelli, jossa
on 50, vierasvuodetta ja ilmailukelittä,:
jossa on 600 ja 5,200 jalan pituiset kii­toradat.'•,
Sanere-jocUe noin. 94 maihii etäi­syyteen
Yello\vknifesta i-akeniietaan
parhaillaan 8,000 hevosvoiman vesi­voima-
asemaa kaivantojen voimatar-'
peen• tyydyttämistä- siimalla., pitäen.
Sen' odotetaan valmistuvan tulevaan
syksyyn V nenne.s.sä.
Rautatien- .paatekohdivsta Gnm-shavvssa,
Albertassa, rakennetaan par­haillaan
kaiken kelin maantietä Great
Slave Laken etelärannalle, vastapaa-:
tä Ycllo\vknifen kauppalaa. .Tyota on
kohdannut : lukemattomat vaikeudet
mutta tien - otaksutaan .; valmistuvan:
Uikennoitavaksi myöskin - tulevaan
syksyyn; mennessä.
K.MVANNOT
. . G i a n t : Yellowknife-kaivanto .saatr
tanee ryhtyä tuottamaan kultaa ensi
kesäkuassa-ja syksyyn mennessä,, kun
saadaan Snare.Riverin voimaa, ;,ko^
hoaa mylly käsittelykyky: 500, tonnijn
vuorokaudessa.
Negus-kaivanto käsittelee nykyään
125 tonnia vuorokaudessa, mutta tuo­tantokyky
korotetaan lahiaikoiiui 150
tonniin. Kultaa saadaan., tasta kai­vannosta
keskimäärin puoli . unssia
tonnia kohden
Toinen tuotantokunnossa oleva kai­vanto
on Consolidated Smelters-yhti-ön
COn-kaivanto, joka viime: vuoden
kahdeksan: ensimmäisen: kuukauden,
aikana. tuotti, kaikkiaan 34,55-l unssia
kultaa ja 2,648 unssia hopeaa.
Thompson-Lundmark-kaivanto,. on
kolmas tuottava kaivanto. Se aloitti
syysk. 20 pnä uudelleen kullan jauha­misen
100---150 tonnm my ilys.saan., :,
Alueella oli: aikaisemmin kolme
muuta tuottavaa kaivantoa, Consoli­dated
Smeltcrsin>Ptarmigan .ja- Ruth-
:kaivannot seka Bealieu.,Yelloxvkmfe,:
iotka- keskeyttivät tuotantonsa' kiven,
alhaisen, kultapitoisuuden, takia;.
Kaikesta huolimatta on alueella,
noin: 150 maili n kehässä :Yollo\vknif en,
ympärillä, kaikkiaan noin 12 kaivanr
toa. • joi-sta saattaa kehittyä kullan
tuottajia
; Paris. — Työläisten voiman (Force
Ouvrierei . hajoitlajavoimat yrittävät
kaikkensa - saadakseen meidät usko­maan
heidän menestykseensa. •Sään­nöllisesti
he ilmoittavat satojen alue-ja,
paikalhsunioiden liUtymiHestä:
Boukianquet, joka narraa viela monta
ihmisia jotka kerran pääsevät selville
siua o.sasta mita han nyt vie, huutaa,
:Icvittaneensa miljoonia union korttia..
Itse Amerikan; As.sociated Press o-soittaa.
etta nama kortit painetaan ja
jaetaan kenelle hyvan.sa, joka haluaa
niita, eikannden välttämättä tarvit­se
olla unionjasenia.
Meidän toverimme ilmoittavat poh­joisesta,
etia naita kortteja jasenve-;
romerkkeineen jaetaan rakennustyö­läisille
heiltä Itseltään asiaa tieduste­lematta.
. - •••
Hajoitcajien tilastot:joidenkin teol­lisuuksien
: jäsenmäärästä,; osoittavat
—; ja nämä -tilastot :voidaan todistaa
— että heillä on enemmän jä.seniä
kuin työläisiä • nai&sä • teolhsuu-slaitok-
.sissa. :•• . • • •;• . • •
, Mutta kaikesta -liioittelustaan huo-
.Umatta he ,.sentään hyväntahtoisesti
, mvontävät meille 2.000,000, jäsentä.
, '-Analy.soikaamme-rauhallisesti tata
.tilannetta. Me esitämme vain tosi­asioita.,
eika- imtaan muuta kumtosi-asioila.:
Talia vuonna meidän.uniom--'
me on lahettänyc ulos yhta monta
union korttia : kum • samaan aiKaan
vnme vuonna; Ranskassa; on -ilaki.
jonka mukaan union .jäsenet on re-kistei^
itava kerran vuodessa, mika
muodollisesti tarkoittaa sitä, etta työ-läi.
sten täytyy :joka vuosi liittyä; uu­delleen
umoon.' -^Suomentaja.» :
: Monot alueet : ovat ilmoittaneet
meille, -etta union korttien jakaminen
tapahtuu nopeammin nyt kuin vuosi
sitten. ,95..:aiaeuniosta on. vain 5
"alueunion johdon enemmistö mennyt
Työläisten voiman mukana.- Heidän
tilalleen 'Dll heti pantu,Työväenliitol-,
le' fCGT);-uskolliset Johtajat.: jotka
kalkkinlla ovat::saaneet ,tyolaisten:::e-nemmi-
siön kannatuksen. .
Vain kolme unioa on, joutunut teke­mään
valaitansa Työläisten voimaiv
ja Työväeuliiton V ä l i l l ä . Neovat::, Toi-misiotyöläisten,::
Virkaihjam . ja Tu-pakkat.\
olaisien uniot.
Työväenliiton: vuoden 1947 syys­kuussa:
jakamasta. 6.433.500: jäsenkor­tista
yllämainitulla: kolmella uniolla
oli 573 000 jäsenkorttia.
Niita Ilmoita johti Tj-ölaisten voi­man
.miehet; Vii-kailijain-v ja tupakr;
katyolaisten .union jäsenet äänestivät
virkailijoitaan va.staaii ja jatkoivat
liittotoimintaa Tyovacnliiton kanssa;
Toiraistotyolai-sten union johdon e-nemmisto
on • hajoittajien kannalla.
.Mutta • tama: '•läntisiä demokratiaa"
edustava "enemmistö 'edustaa todelr
li5uudes.sa vähemmistöä.
EXE.MMISTö TUKEE
TYÖVAENLIITTOA^ . —.
Osuustolmintaväen
kokous protestoi
hintoja vastaan
. . Tilanne naissa kolme.ssa unios.sa on
seuraava:
V Toimtstotyolaisten:union 250,000 ,ja-seiiesta
oiv 150,000. jo; ilmoittanut,- et­ta
he J>ysyvat Työvaenliitossa- .j« l i -
säaT tulee vielä jalellaolevasta 100,000
eikä hajoittajille jaa 50,000 , jasenta
enempää.
Virkailijain union 305.000 jasenta
o jotka ovat kuuluneet Tyovaenlui-toon)
Jäi ainakin .200.000 Tyovaen-
Inttoon, eikä hakoittajille jaa tuskin
50.000 jasenta.
Tupakkatyölaiiten 18.000 jäsenestä
(jotka ovat kuuluneet - Tyovaenlut-toon)
on 10.000 ilnioitt-anut-Jaavansa
Tyovaenluttoon;
Timmins; Ont. PaikallKsen Wor-kers:
Go^op.^liikkeen valistusilta tam^
mik.; 25,'pna-onnistui hyviir. Kuului
kuiskeita, etta sellaisia tilaisuuksia
pitaisi olla useammin.
Kokouksen avasi ja- sen puheenjoh­tajana
toimi K. Laak.so. - joka selosti
nykyista hintatilannetta ja mita taka.
laisen Consumers-liiton naiset ovat
Itehneet asian hyväksi.; Kun taman
valitsijapiirin ; edustaja., liittoparla-mentissa
vieraili taalla^ paasivat nai-
.set pitkän, odotuksen jälkeen hänen
puheilleen .ja esittivät: hänelle kysy­myksiä.
Esimerkiksi. miksi, voin ja
muut hinnat.jaadytetaan niin ääret­tömän
korkeiksi vaikka Canadan kan­sa
vaatii hintam palauttamista vuo­sien
1945 ja 1946 tasolle;-:-Mr.,Bradette
oh puhunut:: kauniisti,. vastaamatta
silti suorastaan mihinkään kysymyk-'
seen, oh vain kauniisti kierrelyt ja
kaarrellut asioita. Naiset olivat kui­tenkin
tyytyväiset kun olivat saaneet
ilmaista hänelle mielipiteensa ja vaa­timuksensa..
: ' •
E. Laakso selosti edelleen hinta-
Kaiken -kaikkiaan, 573,00 jäsenestä: asiaa,keskustelua .varten ja kutti; nai-
: on 360,000 Työyaenliiton kannalla.
Jälellejaaneestä "213.000 ;jasenesta on
•vain osa mennyt hajoitajam:mukana.
Kolmen muun,union johto kai>tiattaa
hajoittajnn- liittymistä . . . j o i s s a on
kaikkiaan ^187,000 •jasenta. nnitta ei
ole liioittelua kun sanotaan, etta ai­nakin,
puolet- heistä jaa Tyovaenlut­toon
E i - sen qDaremmui liioittelu kuin
propagandakaan voi- seista naita to-sia.
sioita va-staan. To.Siasia tietysti;
on. etta Työläisten: voinian hajoitta­jat
voivat luottaa snhen, apuun mita
he saavat hallitukselta -ja. työnanta­jilta:
joita he ovat nun • hyvin palvel--
leet ja jotka- ovat valinneet Jouhauxin
' talousneuvo3:oiv:-.presideiitik5i..:
:• He voivat vaittaa muodostaneensa
satoja unioitä-^ jotka todellisuudessa
ovat - sosialistien lukeryhmia. Tama
ei'kuitenkaan esia Tyovacnliittoa ole­masta
yhta. voimakkaan kuin konsa­naan.
• Meidän .kaikki militanttiset • jäse­nemme
ovat vakuuttuneita snta: elta
me_voimine • vappuna (toukok; 1 pna»
julkaiäta voiton sanoman ;.tie.doitl,i-malla,
• että Työvaenhitossa - on yhtä
monta jäsentä kum -olr vuonna 1947.-
KenraaU Marshall ja. hänen asia-
•n;liehen5a Ranskassa, jotka::yrittävät
hajoittaa maamme työväenliikkeen,
asavatnähdä-..että heidän harhaluu­lonsa:
pettää ja etta; heidän dollarin-;
sa on käytetty turhaan
ia osuusliikkeen puolesta osoittamas­taan
asianharrastuksesta. Seuran-nees.
sa mielenkiintoisessa, keskustelus­sa
esuettiin, ky.symyksia, joihin toiset
vastasivat Vointinsa mukaan.^ Tämän­laiset
kokouk.set. joissa saa-esittää ky-
.symyksia. -joihin vastataan toverilli­sessa
-mielessä, ovat enttain tervetul­leita
ja valistavia. - ,
Kokou..csessa todettiin, että Cana­dan
.naiset ovat ottanet tehtäväkseen
miljoonan nimen keraamisen hintojen
nousua vastaan. .Nimiä :keräävät
naisten järjestöt, uniot. y.m. halli­tukselle
lähettämistä varten. . Ko­kous
hyväksyi taman keräyksen ja,
protestien lähettämisen • tehokkaina
toimenpitema taistelussa hmtakont-
1 Ollin puolesta.
,, Lopuksi E. Laakso: esittikin asiasta
hyväksyttäväksi protestin, joka, hy­väksyttiin
yksimielisestii
: Sitten seurasi ohjelmassa osuusliike
keeu:, järjestämä tarjoilu, josta: par­haat
kiitokset naisille
.Lopuksi- esitettiin mainio l i l m i In­donesian:
itsenäisyydestä.: — Aslc..: -
He saavat nahda, ettei-voida luottaa
niiden: ,i-unimutuk.seen: ja julistuksiin
jotka ovat taipuvaisia pitämään unel­mia
. todellisuutena,: Heihin ei voida
luottaa enkoise.sti siksi. kun.he:ovat
kääntäneet : seikansa työväenluokalle
ja: kansalliselle .itsenäisyydelle. ,:;
, — - Humanite-lehdestä.
Tyi)ttiNnyyttä ja
liinfakiskoirta
liuipussaan
j Port Arihur.—Huh-buh? Pakiayj
I ja pi-r^a, pyrys ja pakkasia jo ]ubr^
kokonainen kuukausi ja yläijmaa ui;
ko nayaaa.yha %'am kiristävän ota
taan. -joien .-iammiiysainettä kysyj
JOS aikoo puaa-mökkm^a lampiaäii^
:UuM vuo.i on-, alkanut-ja e:uir,ea
jaanyt taakse muisto.neen. • Alkaijii;
vuo-i ,näyt:laa nnn :hilja;5eltä: iijij
-kaikk;.,. oli.j jaanyt, • hetkek-.i- lep^"!
j maan. Mutta,, a.siat-eivat kuitenkajj
o!e.siten. silJa- onhs":maailma•itui;
viholai.spe.sa. joi.sa tapellaan ja hui
öeraan .Voimakkaat propagandais:;
\-e:< loitoiiavEt .valheellisia ja väri-te;
tvja.tietoja yleisen niielip:tec;i kii,
hötta-TiLsekii. • Tarkoiiuksena-' -on sala^
ta se- todellinen tilanne, mihin- vai.
lassaolijat.: ovat asioita johtarnajii
Työttömyyttä ilmenee monilla aloilii
.ja hintakiskonta on huipussaan. Siy.
nen perheenäidin on pitänyt jarje-tää
pienet tulo: niin, etta ne rmtavat kai.
lilseen vuokraan, .lammitykieen, vaat.
teeseen ja ruokaan .Jos tahäan irrenei
kauppaan ja -aiot-: ostaa mm paljon'
ruokaa . kuin kantopussilla von-tiin
vieda. nun kymmenen dollaria
ei riita, vaikka:kuinka pientä ja ihan
Välttämätöntä ostat. Herkuista ei ole
puhettakaan ja koskapa ne: herkut
•ovat työläisten pöydille joutaneet; «ai-
.SI edes välttämättömiä , tarvikkeita,
Jolla -on neljä- tai viisihenkinen per­he,
nun ei sille riitä lihakaan pauna«.
.sa j3 kahdessa ja liha maksaa, tänä-pai
Väliä 45-59 senttiä pauna. Entä
•voi.::maito. leipa ja kaikki ne tarvik­keet,
joita joka paiva tarvitaan joka­päiväisen
elaman ylläpitoon; Tämä
tilanne panee monen 'työlaistjn ajat-,
telemaan,- etta jotam;olisi tehtävä
tilanteen korjaamiseksi,, mutta moni­kaan
:ei viela kasita.. miten- se olisi'
tehtävä, ettei Itsemme ja lastemme,
tarviLsisi nähdä naikaa.
Ajatelkaamme, etta miehemme saa
palkkaa niin vahan, ettei- tuntipalkka
riitä voipaunan ostamiseen. DoUaii
ei mitenkään riita päivässä yhden
ihmisen • ylöspitoon. ,: Minkälaisessa.
asemas,:a ovat, ne- ihmiset, joilla oh
iso perhe ja työtä tehdään 70 sentin
tuntipalkalla: ja halvemmallakin. E-kö
työläisten, mm miesten kuin nais­tenkin
: olisi pysähdyttävä • ajattele-maan
näitä' kysymyksiä-;syvällisem­min
ja ryhdyttävä etsimään ulo.spaa-syä
tästä tilanteesta littymälla- työ­läisten
järjestöihin ja::yhdess,a kes­kus
tele ma an •; miten voisimme jarjes-tää
elämämme' paremmin. .Miksi
luotamme aina rahamiehiin ja, an--
namme heidän ohjata elaniämme kul­kua!
Täällä*Port Arthurissa suoritetuin,
kunnallisvaalit: ja meillä-oh asetettu
työläisten ehdokkaita, mutta kaikesta,
huolimatta kunnallishallintoon: valit­tiin
juuri ne: miehet, jotka • pyrkivät
näihin •virkoihin turvatakseen vam
oman elämänsä.- Tällaiset miehet ei­vät
koskaan ajattele työläisten etujj
paitsi-silloin propagandana, ku!i;he
häihin: virkoihin • pyrkivät.,-/, Tainan
Olisi, jokaisen tyolaisaänestäjan-pita-.
nyt jo. silloin huomata, silla, vuosi
vuodelta on valtuustoomme samoja;
oman onnensa tavoittelijoita ::valittu.,
He eivät ole ineidan , hyvaksemine
panneet- rikkaa ristiin, eivätkä he tee,
sitä nytkään.
- Työläisten, olisi aika järjestyä, yh­tyä
jäseniksi järjestöihin, voidaksem­me
ylidessä-tehdä itsellemme selväksi
senkin kysymyksen,, keta meidän tu-:
Iisi asettaa ehdokkaik-si kunnallishal-,
lintoihin ja keta aanestaa.
Meillä on juuri kaynni-ssä. CSJ.n.
jäsenryntäys ja olisi toivottavaa;..etta
Port: .A:rthunn suomalaiset työläiset:
pitäisivät kunnia-asianaan liittyä
järjestöömme jäseniksi ensi tilassa.
' — T A S
Pilettien
:Gripsholin . .,
Drottnjngholm
Stockholm . ..
UUSI MC
tekee ensimmäL'
päivänä j a NEW
6 päivänä.; El
saadaksenne hyväi
Halutessanne tarke
käantj
SWEDI
1462 BISHOP STB
— Jos kaikki CNR-n rahti- ja mat­kustajavaunut,
sekä tyovaunut ja lait'
teet pantaisiin kiskoille^ tuli.si .siitä.
853 mailia pitkä juna..
— Canadan kalateollisuudessa työs­kentelee
noin 90,000 työläijstä.-
PÄIVÄN PÄKINÄ
Iisakki Mäenpään muistolle
Brittiläisiä sala-
. poliiseja 011
karkoitettu Sveitsistä^
Ne\v York. — Sveitsin hallituksen
ilmoitetaan -. , karkoittancen. maasta:
kaksi, -brittilaista ::sala^oliisiav, jotka^
menivät - Sveitsiin, jokin; paivusitteiij
tutkimaan brittiläisten turistieirraha-asioita.
• •Sveitsin radiossa-sanoit nnmni. seu­raavaa:-
"Sveitsi- ei-halua-ulkomaisia;
vakoilijoita nuuskimaan, ulkomaisen'
valuutan alaisia raha-asioitä; UlkOr:
maisten .poliisiviranomaisien •tutki­mukset
sallitaan ainoastaan rikosasi-:-
oissa ja ^silloinkin vain:erikoistapaukr;
sissa."
-:Viime keskiviikkona .vietetinn Sud-buiyssa
harvinaista surujuhlaa. Sa­lintäyteinen
yleisöjoukko oh: kokoon­tunut
.-^ Finnishrhaalille saattamaan
viimeiselle, matkalleen Iisakki Mäen­päätä.
•••
•IisakkiV-Mäenpään urheilutoiminta
alkoi yli puoli vuosisataa- sitten. Hän.
'kertoi • usein: .kuinka hän :,Suomessa
:t.vnnyrin laudoista tekemillään suksil­la
•-hiihti-- kansakoululaisten ^hiihto­kilpailussa
toisen: palkinnon. :Yhden­toista
vuotias potka oli kuitenkin niin
-kiukuissaan kun ei saanuteasimraäis-ta
palkintoa, että pyi-skahti itkuun.
Toisena ' palkiHtona oli : viisi penniäi;
jonka saaminen: kuivasi kyyneleet.
-: Iisakki::Maenpää oli - aktiivinen .ur­heilumies
ja urheilutoiminnan käy­tännöllinen;
toimeenpanija.. Nuorem­pana-
hän harj oitti jonkun verran Juok^;
sua: -Hiihto-oli:kuitenkin hänen,mie-linrheiluaan:
ja.viimeisen kerran/hän
osallistui hiihtokilpailuun v. 1940. Vie-
L=i 1945 Sudbu5yssa>SCAU-:n.liittojuh­lassa
nähtiin Iisakki- Maenpaa, kun­niapaikalla
». Nuorekkaana han, johr
tv voimistelijoiden ja urheilijoiden - a-vausmarssin..:
I7rheilevan- - nuorison:
keskuudessa han; oli oikeassa elemen­tissään.
- , ,
:Missa-:: hyvänsä :::;Iisakki:: Mäenpää
sattui asumaan; :nim-varmasti siellä
myöskin ;: :symyi , - urheilutoimintaa;
-Kaikkein: enimmin hän kuitenkin, on
vaikuttanut Timniinsissa: ja Sudbu-ryssa.
Joilla paikkakunnilla, han: kau­emmin
asui.
, - Saapuessaan- ;:;tänne Canadaan: v.
1905: hän yhtyi paikallisiinvTientoihm-
Nuorempana: hän oh-.innokas näytte­li
jä..,: - Mäenpää:: osallistui • useihin : eri-järjestötehtäviin,
:. Iisakki:Mäenpäa oli poliittisesti tie­toinen
tj-öläinen. Canadaan saapu­misensa
jälkeen: h än työskenteli: useis­sa
ertkaivoksis-saSudburynympäris-:
tolia.: Hän:oli innokasunionisti.- Ta­man
johdosta han.joutui mustalistal-i'
;le. eika saanut työtä mistään Sudbu-
•ryn ympäristön kaivoksesta; Iisakki
1 Mäenpään kaltaisten esitaistelijoiden
tyo on vihdoinkin kantanut hedelmän
ja- suurin-: osa Sudburyn ymparistöil
kaivostyöläisiä kuuluu nykyään uni-oon.
, Työväenliike • kokonaisuudessaan . oh;
manalle, menneen ystävämme sydä­men:
asia.-^ Han ei horjunut koskaan
- periaatteissaan olipa tilanne millainen.
hyvan.sa. Hänellä •.oh : luja usko • so­sialismin
lopulliseen voittoon.: v.;
Iisa.kki. Mäenpää: oh epäitsekäs ih^
minen. ja, hyvin -vaatimaton. Talou­delliset
- persoonaedut ,,hän : sj^-jaytti;
kun tuli kysymykseen,^uhraaminen
Järjestötoiminnan hyväksi.. Han suo-'
ritti: jattiläistyon Canadan suomalai-:
sen; työväenliikkeen riveissä. . On. vai­kea
arvioida hänen tj-onsä merkitys­tä.
:• Iisakki Mäenpään kuolema oli me-•
netys koko Canadan urheiluelämälle.
Suomalaiset,-:ovät; uranuurtajia: hiih­don.
;:rata- ja 'kenttäurheilun^aloilla.
Parikymmentä: vuotta' sitten, muiden
kansallisuuksien: piireissä ei vielä har-:
joitettu :näitä urheilumuotoja :'kuin
niitättömässä määrässä.-Nyt-on hiih­to
yleistä ja- ratär sekä kenttäurheilu
on temmannut ^huomattavan määrän
Vanhat puoi
läviölle tule
: Toronto, — "Traditic
•aLsuutta- hberaali- jä
•iiliilä ei' ole: enää olf
George Harris, United
dio and Machine Worke
union (CIO) sihteeri :ii
oston kokouksessa äsV
[iän tulee valita CCP:r
iitio- kuin maakuntal
Kolmenkymmenen V
Eiasion.-edustajat On tai
becista : osalbstuivat
!riis.sä tehtiin suunniteli
politiikkaan kuin union
palkankorotusvaatimuk;
den. •--•::•
"Meillä on, edelleen i
e"i:jatkoi-.Harris, "etti
die, perustettu työväei
puolue, johon kuuluvat
ryhmät, CCP, LPP ja n
kain vahne kansan. e
hallitusten saamiseksi.'
Umon; johtokunnan
chjelmassa,;jonka myö
väksyi, painostetaan £
ei ole aika käyttäytyä:
tai antaa peräksi tais;
meillä ei olekaan ka:
parasta mahdollista tai
Tilanne maassa, jok
hallituksen nykyisen,
heuiama, vaatii paatö
taa konservatiivi- ja lii
haviöon saattamiseen,
lei-ssa; Tähän:; johto]
tultu Abbottin: suunnit
ka,«ittaä kieUäytymisol
dan asukkaille, pääasi;
tani: dollarien puutteer
lelhsen. tutkimuksen ki
arvioinut ; huolellisest:
suunnitelma saa aikaa
den valmistami-sessa -i
kuin työnkin mahdoll:
oonoitaen ja tullut si
etta molemmat vanhai
eet tulee saattaa hävic
Ottawan uudessa sui
levissä rajoituksissa or
kotimaisten markkina
nen ja kotimaiset: mai
vat 94. prosenttia: sähi
\Tidysvalloista tuotett
tarvikkeiden tuonti
mahdollisimman vähä
van kauppasopimukse
mahdolhsuutta vientii
teoilLsuuden edessä ör
la;rine^''-:-; ;" : :''--^v
UE on jo aikaisemn;
laajempaa; "kansan, 1
sanottaisiin "työväen
tQksi", mikä saisi VO
ammattiunioilta.: Mut
:.jelman aikaansaama h
h.suud.essa; pakottaa
niiian toisen vaihtoehi
liittisella rintamalla. :
nuorisoa mukaansa. : Kukin kansalli­suus
on tuonut Jotain arvokasta Ca­nadaan
ja .suomalaisten osuus maan
::urheiluelämän- rikastuttajina- on ai­nutlaatuinen.
Iisakki Maenpaa oli uranuurtaja
Canadan urheiluelämässä.; Han oli ai-^i
nutlaatuinen työmuurahainen -iiuon-son
keskuudessa. - Kaikki: urheilusaa­vutukset
saivat hänet haltioihinsa.
Jolloinkin tulevaisuudessa, kun ah­neen
: rahamahdin:; ahtaat, -muurit .pn,
murrettu -ja kansat elävät vapain^
niin -silloin:: toteutuu- se unelma miiä-
Maenpaan mielessä kangasti., FJT-'?';
kulttuuri pääsee -silloin oikeaan ar­voonsa
ja • tempaamuonson mukaan­sa.
Iisakki Mäenpäälle järjestetty ha"-:
tajaistilaisuus oli vakuuttava v todistus
silta kunnioituksesta-:,mitä- manalle
nienn5-t-. ystävämme : sat vosakseen-
Saattajia • oli kokoontunut runsaast:.
läheltä: ja kaukaa. Seppeleiden ja
kukkavihkojen: ;.j-mpäröimän: arkuin
kahden puolen oli Alertsin kunnia var­tio.
Surunvalutelusanomiaroliialie-:
tetty en puohlta maata.
-Joukostamme ikuisesti: poistuneen,
toverimme kuolemassa: päättji tJ'*'^;
ja toumnnasta' rikas elämä. Hänea
työnsä erikoisesti urheiluliikkeessä
jää pysyväksi ja kuolemattomaksi, r'
Uoti. ' - -
T I M M I N
SrM.MS, HOOKER i
vakuutuksia ja: kiir
:; minion :Bank Buil
Ont. _ Morketteja,
: ja ja vakuutuksia.:.
HUOM.!
W O R K E R S '
R E S T Ä U
of South Porcup
47 Crawford
SOtJTH POECUPE
• Suosittelee suomi
situnnettua roukaai
Idoina. Ravintola äi
• Siistejä kalustet
asurmoiksi. Kulutti
täytykää sisälle.
SUOMALAINEN
«/. Erick Li
BARRISTEE, S(
NOTABY P
Sulte 4, MarshaU-E<
Timmins Pahelin
YKSI JAl
WOR
VAL