1948-05-13-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukok. 13 p. — Thursday, May 13 Otgan of Fbmteh Canadlans. E»- fablUbtd Nov. 6tb 1917. Autborized «8 secood c l ^ mail by the. Post Office Department,' Ottawa. Pub- Uäied ttarlce veekly: T u e a d Ä y « , Tbtirtdaysand Satiirdays by Vapaus Publishing Company Ltd.. at 100-102 £lm 8t. W4 Sudbury, Ont, Canada. Telephones; Bvadaem Office 4*4284. Edltoilal Office 4-4265. ICuuger £. Suksi. Editor W. Skltmd^ MftUisc addre» Box 69, Sttdbuzy, Ontario. AdvertUdngrates «poD applicatftam. Translation free of cfaarge. TILAUSHIIfNAT: . Canadassa: 1 vk. $5.50 6 kk. 134» 3kk.«L75 Yhdysvalloissa: 1 vk. $6.50 6 kk. $3.50 Suomessa: I vk. $7.006 kk. $4X0 Ontarion vaalit :^ Mitä enemmän käynnissä oleva vaalikampanja knhty sitiusel-vemmäksi tulee, että C C F : n hallituk.sen valitseminen on sekä mahdollinen että tarpeellinen toimenpide, joka vaatii meiltä yhtenäistä ponnistelua yhteiseksi hyväksi. Voidaan sanoa — kuten on esimerkiLsi meillekin sanottu — että kauniista lupauksista huolimatta ( X F : n p o l i t i i k k a ei vie meitä .so^ l i s m i i n ; j a niinmuodoin on - t u r h a a ostaa ruutia j a ampua' v a r i k s i a " . Tämä ön kuitenkin epärealincn j a tappiomielialaan johtava katsantokanta; On luonnollise.sti totta, ettei sosialidemokratia, mitä C C F tässä tnaassa: edustaa, ole vienyt yhtään maata sosialismiin, ei.kä se nytkään sitä tee. M u t t a eihän näissä vaalei-ssa ole lainkaan kysymys '•sosialismista"^ vaan luiki tärkeistä reformeista, jotka .voida.in ja kuuluukin tehdä nykyisen yhteiskuntajärjestelmän puitteissa vaikka Drcwn toryhallitus on niistä härkäpäisesti, ja tunnottomasti kieltäytynyt. Tällaisia kysymyksiä ovat -halpahintaisten kotien rakentaminen, mikä antaisi a-suntoja asunnottomille ja työtä työttömille, minkä C C F o n luvannut valituksi tultuaan toteuttaa. Toinen tärkeä reformi on vanhuudeneläkkeen parantaminen mikä olisi pitänj't vuosia sitten suorittaa vanhustemme ehtoopäivien turvaksi. Tulisi liian pitkäksi luetella C C F : n lähiajan ohjelmaa kokonaisuudessaan, mutta pintapuoli.sinkin tutustuminen siihen osoittaa; että tämä lähiajanoh-jclma on ajankohtainen ja käyttökelpoinen. eCF:n hallituksen valitr semisen avulla Ontarion väestöllä, kaupunkilaistyöläisillä, farmareilla j a pikkuliikemiehillä on tilaisuus saada monta sellaista uudistusta ja parannusta, joista toryhalliiuk.sen vallan aikana ei ole puheitakaan. Yksistään tämän .seikan vuoksi on valittava mahdollisimman monta työväenedustajaa ja C C F : n hallitus Ontarioon ke.säkuun 7 päivänä pidettävissä vaaleissa. *'' poliittises.sa mielessä Ontarion viiestöllä on näissä vaaleissa vain Itaksi vaihtoehtoa — joko valita uudelleen Drewn töryt tai C C F : n hallitus. Tämä ratkaisu on kaiken lisäksi tehtävä aikana jolloin on varmaa, että uudelleen valituksi tultuaan Drewn hallitus kiihdyttäisi entisestään työväenvaslaista ohjelmaansa. ; Jos Drewn toryhallitus Uilee uudelleen valituksi, niin unionisteilla on entistä suurempia v a i - Jj^euksia kollektiivisten tyiiehtosopimusten laalimises.sa ja farmarit 'niyös joutuvat entisiä enemmän monopolipääoman armoille. On ilr meistä, että töryt käyttäisivät Ontarion vaalivoittoa keinona kansalli- , sessa hyökkäyksessä työtätekevien taloudellisia j a {>oliittisia oikeuk- . sia vastaan: Poliitti.sesti Ontarion tilanne on seisomapisteessä; — on J^Bteh kuten pysytelty siinä ta.so.ssa mihin kovien ponnistelujen avulla ^^ästiin sodan aikana. .Mutta paikallaan ei voida pysyä. On mentävä eteenpäin^ tai muuten taannutaan hetkellisesti. Niinpä nyt on fatkaistava taantumuk.scn ja edistyksen, torypuolueen ja C C F :n hallituksen valinnan väliltä. Täten myös C C F : I l e tulee laajojen Joukkojen edessä tilaisuus käytännössä näyttää niihin se kykenee; 't' Canadan suomalaisten keskuudessa muodostuu näiden vaalien yhteydessä laajin poliittinen yhtenäisyys historiassamme. Työläisinä, iarmareina ja yleensä pikkucläjinä, joiden sydämenasiana jo omien yksilöetujensakin vuoksi on äänestää edistyksen puolesta, valtavan ,^iiur.i enemmistö maanmiehislämmc asennoituu vaaleissa työväen ehdokkaitten ja C C F : n hallituk.sen valinnan kannalle. Tämä on ter-yehdittävä ilmiö. Mutta kannanotto; yksinään ei riitä. On myös toimittava ~ ja mahdollisiniman voimaperäisesti onkin toi : n hallituksen valitsemisen hyväksi.V J a k u n kerran äänestetään" samoja ehdokkaita ja puhutaan samojen ehdokkaiden puolesta, niin l i i u l i s i olevan mahdollista .sekin, että toimitaan yhtenäisesti. " R i l d a n - liiaLsia" ehdokkaita on - vain vähän, kuten e.simerkiksi täällä Sud-. jJuryssav mi.s.sä on kaksi C G F : n ehdokasta ja pari vaalipiiriä Toron- ^össa; niissä myös on kaksi työväen ehdokasta, -mutta ratkaisu, näis- ;. Jääkin piireissä on helppo jos.otetaan huomioon ehdokkaiden käytän-jlöllinen toiminta ja erikoisesti se. niillä ehdokkaalla on todelliset.voiton mahdollisuudet. Jokatapauksessa voidaan todeta, että näissä vaaleissa : maanmiehemme yhdistävät vaaliuurnan kautta rivinsä , ebeimniiksi kuin milloinkaan ennen, sillä työläisinä,: farmareina ja ^ u i n a pikkueläjinä mc käsitämme, että C C F : n hallituksen valinta ön askel eteenpäin j a i s k u tämän maan niustinta taantumusta vastaan; Yhdysvaltain "vaalit" Koreassa ^ • V j i m e maanantaina suoritettiin • yhdysvaltalaiset vaäU Koreassa. .Nämä koko ;dcnH)kraaitisenniaailman ja ennenkaikkea korealaisten vastu.stamat '•vaalitJ' Yhdysvaltain michitysalueclla antoivat torylchdille-tilaisuuden julkaista sensationiaisia otsikkoja muka ivorean "komnuniistien" suorittamista konnuuksista, m u l t a tämäkään ei voinut poistaa kansan keskuudessa vallinnutta vastenmielisyyden tunnetta näitä ;vhaulikkovaaleja:" kohtaan: Kukaan ei ollut k i i n t y - ' nyt " v a a l i e n " tuloksiin, sillä ne olivat etukäteen selvät, vaan usein fcUultiin lausuttavan, että kunhan nyt niistäkin päiistäisiin. V. ^lerkillcpanlavaa niuiiten.on; eltä-miltei kaikki poliittisesti v veutuneel piirit Etelä-Koreassa vastustivat näitä "vaaleja^^ aina kom-. /iiunisteista konservatiiveihin asti. Esimerkiksi mainittakoon niaalis-. J t l i u n 26 pn A P : n uutistietomissäkcrFoltiin nimeltä mainiten, huo-ij) attujen korealaisten konservatiivien lausunnot ( K im Koo. K i m m . ^>'u Sik jne) j o t k a ilmaisivat vastustavan kantansa näitä yhdysval-; salaisia vaaleja kohtaan sillä nimenomaisella perusteella, että siten k o r e a jaetaan vakituisesti. .Mainita sopii, Gttii; tämän Johdosta Kimm ^ ^ y u Sik ero-si Vh(lysvaltain Järjestäinän Klelil-Korean la Mmnan puheenjohtajan toimesta. . . / I : V ' a i k k a Korean vaaliskandaaliinonkin^y VK:n "brvovaltaa. tosiasia kuitenkin on. että tämä vaalipäätös jyrättiin hy-, vVin yksipuolisesti läpi.Neuvostoliiton ja Euroopan uusien deinokra-i tiamaiden hallitukset vastustivat jyrkiisti näiden vaalien järjestä-- inistä. Canadan j a Ausiraalian edustajat puhuivat j a äänestivät k o - .fealaiaislen puolesta näitä vaaleja: vastaan Y K : n komissionissa sillä rfjerusteella. että vaalit jakavat Korean kahteen osaan: Gtinadan ja Ausiraalian edustajat olivat niyös.sitä inieltä.etläYK: n koniisslonillai A^jollujL valtuuksiakaan lähettää vaalitarkkailukomileaa Etelä-Koreaan. Tiistä demokraattisen maailman ja Korean kansan viislarinnas- ,iä huolimalla, yhdv-svalialaisel miehitysjoukot Järjestivät Etelä-Ko- •rean vaalit, joista ci voi tulla muuta kuin mieliharmia rauhan ja dem o k r a t i a n ystäville. •Neuvostoliittoa on viinieaikoina7sy\'tettylukeniattoniisla .mahdollisista J a mahdottomista: virheistä, mutta ainakin Korean tapauksessa sen ohjelma keittää hyvin arvostelun^^Y i i ^ ^ esitti:;virallisesti Yhdysvalloille, että . ^opetetaan kinastelu Korean suhteen siten, että lähdetään ilman :*fiiuuta pois Koreasta ja annetaan korealaisten ratkaista omat sisäiset ^'siansa. 'Nlidvsvallat h\-lkäsi tariouksen. Sen sijaan, että koreakiiset Kf»yni7»: Onko Ontarion Osuustol-m i i i U l a i n multaan maksettava osakkeilta korkoa vuceittain osakJceen omästajiile? — Osaklceenomistaja, p;nland, O n l . Vastaus: OiUUsllUckeen Jäsenistö voi itse päättää maksetaanko tällaista korkoa, mutta sitä saa korkeintaan ma-.ii>aa va:n fi' prosenttia. Käännekohta Kiinan vallankumouksessa Kirj. Mao Tse^tuiig Puutavaratyöiäiset vaativat 35 sentin korotusta BCrssä Albert Mikkola kuollut Ladysmithissä : Ladrsmith. B. C, — Kesa saapuu tänne rannikolle kovin hitaasti. Vaikka talvi olikin leuto täällä alhaalla, ovat vuort<in rinteet vieläkin moni-jälkaisen lumivaipan peitossa. Paljon metsämiehiä on joutunut olemaan useita' kuukausia työttöminä liian lumi-scn talven takia. Parin kuukauden kuluttua .saattaa olla taas niin •• kuivaa,: että metsätöitä ei voi tehdä lulenvaaran takia —mutta tähän mennessä on ollut kosteata ja kylmää kevättä. Metsätyöt ovat täll-, ympäristöllä olleet kohtalaisessa käynnissä. B. C :h puuta varateolllsuudessa, oli tänä vuonna jo. ennen huhtikuun loppua kaikkiaan 17 työtapaturmista aiheutunutta kuolemantapausta, joten vuoden loppuun mennessä saattaa lukumäärä lähennellä sataa., •Tällä ympäristöllä on aloitettu u u si metsätyöala kun on ryhdytty ottamaan paperipuita sellaLsilta . p a i koin, joista on jo aikaisemmin otettu tukkipuut. Myöskin sellai.sia metsiä ön ryhdytty kaatamaan, joihin ei aikaisemmin koskettukaan niiden kehnouden takia. Puutavaraliikkeet niittävät satumaisia voittoja, mutta rakennuslar^ peitä on täälläkin sillä huolimatta vaikea saada — vaikka eräskin yhtiö laskee mereen yksistään tältä alueelta noin miljoonan lautajalan verran tukkeja joka päivä. Puutavaratyöläisten unio on ryhtynyt neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta ."koska nykyinen päättyy :kesäk. 20 pnä; Tärkeimpinä vaatimuksina ovat 35 sentin korotus tuntipalkkoihin ja unioi: työmaa. Jotkut välttävät työtaistelun olevan.edessämme; mutta aika sen näyttää. Työnantajat käyttävät täällä rannikollakin kalkkia keinoja murska-takseen työläisten järjestöt — siihen osallistuvat niin lainlaatijakunta kuin sanomalehdistökin; : « Haluantässa esittää erään havainr non sanomalehdistön suhteesta työr väentolmintaan: Tämän alueen lehdissä ci mainittu :vappujuhlista m i tään lukuunottamatta jossakin sivumennen tehtyä mainintaa, vaikka useLssa' isommissa keskuksissa vappujuhlan . vietto onnistui paremmin kuin koskaan ennen. ALBERT MIKKOL.4 KUOLI Kuolemakin on jälleen vieraillut keskuudessamme, vieden tällä rerää Matti ja Emma Mikkolan pojan, A l bertin. Hän kuoli huhtik. 14 pnä s a i - rastettuaan pitemmän aikaa vatsa-häiriöiden tähden. Hän oli ennen kuolemaansa sairaalassa: ainoastaan puo-litoista päivää. L/Xäkäri sanoi vatsahaavojen puhkeamisen aiheuttaneen kuoleman. Vaikka leikkaus suoritet-. tiinkin, oli se. liian myöhäinen. ; Albert oli syntynyt ja kasvanut täällä. työ.skcnr.ellcn monien vuosien ajan Covichan Laken alueella metsätöissä. Hän oli aikoinaan aktiivinen union toiminnassa ja oli hyvin pidetty ja • luotettu micstyötovcricn ja kaikkien niiden keskuudessa,, j o i den kan.s.sa hän joutui kosketuksiin. Hänet liaudattiin paikalliseen hautausmaahan huh tik, .19 p:nä; Kevään kauniit kukat peittivät hautakumpunsa. Albertin kuolemi oli erittäin ikävä tapaus hänen iäkkäille vanhemmilleen koska hän oli isosta perheestä ainoa kotona ollut poika, jonka luon-: non lakien mukaan olisi pTSinyt v i i meksi jäädä koliin, - n Vie. - . Ny Sosdem puoluesihteeri vakoili ohranan hyväksi llclsinki..--T Tukholmalainen > Dag-lehti on julkaissut: asiakirjoja j o i sU s§lviää: Suomen Sosialidemokraattisen puolueen ent.; sihteerin Aleksis .Aaltosen Suomen ohranan vä-' linen yhteistyö. Lehdessä on julkais-tu: mm. eräs ent. ohranapäällikkö R i ei kinomakätinei: muistiinpano vuodel;- ta 1937; Mainitusta muistiinpanosta ilmenee, että ohranapäällikkö oli ollut .Aleksi. Aaltosen kanssa kiinteässä y h teistyössä j a neuvotellut toimenpiteis^ tä sosialidemokraattisen puolueen puhdistamiseksi-vasemmistososialide-niokraateista. jotka; eivät alistuneet Kiinian kansan yallankumoukselK-! sessa sodassa on saavutettu käänne- i kohta. Tämä tarkoittaa sitä, eitä j K i i n a n Karisan vapausarmeija on lyö- j nyt • takaisin Yhdysvaltain vahtikoi- | ran, Kuoro^nUngin taantumuksellisen seitsenmiJjoonalsen anneijan j a r y h tynyt hyökkäykseen. .. _ i Sotavaiheen ensimmäisen vuoden] aikana, v;sta 1946 heinäkuusta v:n | 1947 kesäkuuhun. Kansanarmeija j heitti = takaisin Chiang Kai-shekin ; hyökkäyksen useilla; rintamaosilla j a i pakoitti sen puolustusasemaan. Toisen | sotavuoden ensimmäisen neljännek- J sen V. 1947 heinäkuusta syyskuu- i hun — Kansan vapausarmeija alkoi laajan hyökkäyksen ja murskasi K u o - mjntangin vastavallankumoukselliset Buuimitelmat levittää sodan liekit v a pautetuille alueille tarkoituksella t u hota ne kokonaan. - Sotaa käydään nykyään pääasiassa Kuomintangin aikaisemmin kontrolloimalla alueella, eikä vapautetuilla alueilla. Kansan vapausarmeiJan Joukot ovat tunkeutuneet Kuomintangin kontrolloimalle. alueelle.' Kansan armeija marssii varmana voittoa kohti. Tämä on ratkaiseva tie voittoon, siirtyminen pois hävityksen tieltä, jota pitkin maa on kulkenut yli kahdenkymmenen vuoden vastavallankumouksellisen Kuomintangin h a l linnan alaisuudessa. Tämä on hävi-. tyksen päättymistä, josta kansamme on: kärsinyt - imperialistien hallitessa: Kiinaa yli neljännesvuosisadan; Tämä on suuri tapahtuma, koska se tapahtuu maassa, jonka asukasluku on 450 miljoonaa. Se Johtaa kiertä-mättömästl > voittoon kansallisessa mittakaavassa. Vieläkin suurempi merkitys sillä on kun /se tapahtuu Idässä, alueella jossa asuu yli 1,000 miljoonaa ihmistä; Puoli ihmiskuntaa kärsii imperialistisen ikeenalla. Meidän täytyy voittaa sota Kuomint^ngia vastaan, koska se alkoi vastavallankumouksellisen sodan amerikkalaisten imperialistien Johdolla K i i n a n itsenäl- .syyttä Ja Kiinan kansan vapauttavastaan. ToL^n maailmansodan Ja Japanin imperialistien kukistumisen Jälkeen päämääränä oli saavuttaa demokraattiset, poliittiset, taloudelliset Ja k u l t tuurilliset reformit, saavuttaa yhtenäisyys ja itsenäisyys maalle sekä muuttaa se maatalousmaasta suusmaaksi» Kuomintangin jt a a n t u mukselllset aloittivat hyökkäyksen siinä \uskossa, että he voivat kolmesta kuuteen kuukauteen voittaa Kansan vapausarmei- Jan. He uskoivat että heillä on, k o l men miljoonan vahvuinen vakinainen armeija Ja miljoonan vahvuinen rintamantakainen miliisi sekä työkomen-nuskunta - ^ k a i k k i a a n y l i neljä-nlll- Joonaa miestä — ja että tämä armeija' on pian. täydellinen Ja valmis hyökkäykseen. Kuomintangin käsissä o l i suuret kaupungit Ja 300 miljoonaa asukasta hallussaan olevalla alueella. Se sai miljoonan vahvuiselta Japanin armeijalta, joka oli miehittänyt K i i nan, kaikki aseet. Se sai myöskin: Yhdysvaltain hallitukselta suunnattomasti aseita ja rahaa.. Tämän .lisäksi Kuomintangin piireissä uskottiin K i i nan Kansan vapausarmei Jan voimien kuluneen loppuun Japanilaisia vasotaan käydyn kahdeksan vuotta: kes-; täneessä sodassa j a c t t ä se on numerollisesti j a aseistukseen nähden p a l jon heikompi kuin Kuomintangin a r meija. K i i n a n vapautetuilla alueilla oli vanhan y l i 100 miljoonaa asukasta, r i n t a man takana olevia taantumuksellisia feodaliherrojen valtaa ei:;oltu ehditty vielä hävittää, maareformia ei kokonaisuudessaan toteuttaa ja:näinollen. Kansan vapausarmeijan seläntaustaa ei oltu saatu lujitetuksi. ;' Tätä silmällä pitäen; Chiang K a i - shekin :; ryhmä ei ottanut huomioon Kiinan kansan rauhallisia pyrkimyksiä, repi sen sopimuksen Jonka kommunistit Ja kuomintangilaiset allekirjoittivat tammikuussa- 1946, rikkoivat eri puolueiden ja ryhmien edustajien muodostaman Neuvottelevan Poliittisen Neuvoston päätökset ja alkoi hyökkäyksen Kansan Tapausarmeijaa vastaan. Kansan vapausarmeijan käymä sota; on patrioottinen, oikeutettu ja vallankumouksellinen sota. Jota selvästi kannattaa koko kansa. Tämä on voit on poliittinen perusta; Viimeisen 18 kuukauden kokemus:, on täydellisesti osoittanut sen. Seitsemäntoista • kuukauden: aikana, alkaen heinäkuussa 1946 Ja päättyen Ktui Kiinan Kooraintanffin^ anudiz .ioui^^ Vapaan Kiinan j^uUuutpungin Jesanin. niin imperialistit riemuitsivat sen iobdosta. ja piiuirät sitä rqOcaJseTana Kiinan sisällissodassa. Puo- Instokseen pakoifetun Kiinan Kansair vapausarmeijan jolitajat sanoivat silloin, että Kuomintangin armeijan menestys on vain tilapäistä. Kun Kiinan Kansan rapansarmeija. siirtyi myöhemmin hyökltäykseen, on se saavuttanut suuria voittoja kaikilla rintamilla ja Cliiang Kair shekin hallituksen asema on horjuvampi kuin se on kosluan ennen olhit Tässä puheessa, jonlia Kiinan kommunistipuolueen johtaja Mao Tse-tung piti viime joulukuun 25 p:nä, osoitetaan selvästi mihin perustuu Kiinan Kansan vapausarmeijan voittoisa stra^egia^ teölli- Tannerin pakkovaltaan. Kuten tunettua, oli Suomen sosialii demokraaitinen; puolue ainoa sosdem puolue, Joka avoimesti: taisteli demokratiaa vastaan ;^HitlerinasevelJenä.' Se teki taantumukselle korvaamattomia palveluksia Ja on selvä, että ohrana piti korkeassa arvossa vissejä sosialidemokraatteja, jotka vakoi- ' lujen. j a : ilmiantojen kautta työväen-: liikkeessä auttoivat tekemään : vaa-rafctomaksi henkilöitä, jotka työsken- ,-telivät. • Suomen sotaanosallistumlsta vastaani lausutaan • Ny Dagin kirjoituksessa. marraskuuhun 1947, me löimme h a jalle Chiang Kai-shekin säännölliset epäsäännölliset armeijat, joiden yhtei-, nen vahvuus oli 1,690,000 miestä, joista 640,000 kaatui tai haavottui ja 1,050,- 000 joutui vangiksi. Meidän Joukkom-, me heitti takaisin Chiang Kai-shekin Jatkuvat hyökkäykset, • piti pääasemansa vapautetuilla alueilla ja siirtyi hyökkäyicseen. • Sotilaalliselta näkökaimalta katsoen Kansan vapaus-armeija saavutti voiton oikean strategian kautta, jonka Kansan vapausarmeija suuimitteli jatkuva-ssa taistelussa: K i i n a n kansan sekä ulkolaisia että sisäisiä vihollisia vastaan. Amerikan militaristien C h i ang Kai-shekille tarjoama strategia ja taktiikka oli Kansan vapausarmeijan tuhoaminen ja. sitä silmälläpitäen he; harjoittivat Kuomintangin Joukot sekä varustivat ne aseilla. Mitkään näistä yrityksistä eivät pelasta Kuomin-langin armeijaa tappiolta. Tämä johtuu .siitä, että meidän strategia ja taktiikka perustuu siihen .,että tämä on kansan sota, eikä mikään kansan-vastainen: armeija voi käyttää meidän .strategiaa j a taktiikkaa. • Tehokas vai lankizmouksellisen poliittisen työn järjestäminen Kansan vapausarmeijan riveissä, joka perus-l tuu kansan sodan periaatteille ja päämääränä on upseerien ja sotilaitten solidarisuus sekä vihollisen-rivien h a joittaminen, muodostavat tärkeän tekijän meidän voitolle. Me' olemme Jättäneet monta kaupunkia omasta aloitteestamme, joten vihollinen: on johdettu harhaan ja sellaiseen uskoon* että tämä on heidän voittonsa ja meidän häviömme. Hyökkäyksen oletettu menestys käänsi päänsä. - Päivä senjälkeen .kun Kalgan tniehitettiin Chian Kai-shek määräsi taantumuksellisen kansalliskokouksen kokoon uskoen; että tästä lähtien hänen taantumuksellinen hallintansa on n i i n vakava kuin korkea vuori. Amerikan i m perialistit myöskin riemuitsivat Ja us., koivat, että tästä lähtien alkuperäinen, suunnitelma ', K i i n a n muuttamiseksi Amerikan siirtomaaksi Jatkuu häii^iöt-tä.' K u n aikaa kului n i in Kuomintang Ja sen amerikkalainen isäntä alkoivat veisaamaan toista virttä. Nyt ovat sekä sisäinen että ulkomaalainen v i hollinen pessimismin koixrissa. Ne huokaavat syvään ja äänekkäästi v a littavat kriisiä. Ei jälkeäkään ilosta ole jäänyt. Kahdeksantoista kuukauden aikana on suurin osa^Chiang Kai-shekin korkeimmista, kenttäkomentajista, eroi-tettu tai vaihdettu niiden tappioiden johdosta, jonka he ovat kärsineet; He yliarvioivat omat voimansa j a aliarvioivat vallankumoukselliset voimat kun he alkoivat pelinsä. Näin he menivät omaan virittämäänsä ansaan. Vihollisemme strategiset laskelmat menivät täydellisesti myttyyn. Kansan armeijan seläntakana olevat liittolaiset ovat lujemmin yhtyneitä kuin kahdeksantoista: kuukautta sitten. • Tämä johtuu puolueemme Ja talonpoikien lujemmasta liitosta maa-reformintoteuttamisessa. Meidän politiikamme lepää köyhiin talonpoikiin jä pitää yllä horjumatonta liittoa keskikokoisiin talonpoikiin voidakseen poistaa maaylimystön sekä rikkaiden talonpoikien feodaalisen ja puolfeo-daalisen riistosysteemin:ja:jakaa hei»: dän maansa talonpoikaisjoukoille. Vaikka maayllmystö j a rikkaat talonpojat muodostavat K i i n a n maaseudun väestöstä vain 8 prosenttia, niin ne omistavat 70-80 prosenttia' kaikista maista.: Näinollen maareformi on kohdistettu kansan: pientä vähemmistöä vastaan ja se väestöi^hmä. Joka toteuttaa ja Jonka täytyy, .toteuttaa.' yhr teisrintaraan ehdottoman maa -efor-min. muodostaa yli 90 prosenttia maaseutuväestöstä. Yhdentoista vuoden aikana, v :sta 1937 V: n 1947 ,pn puolueemme jäsen» määrä kohonnut muutamasta kymme^ nestä tuhannesta 2,700,000:n.' Tämä on suuri menestys, Joka on tehnyt puolueestamme ennennäkemättömän voimakkaan. Tämä teki meille mah- 'dolliseksi murskata Japanilaiset imperialistit, torjua Kuomintangin hyökkäys Ja antaa johtajia vapautetuille alueille, joiden asukasluku nousee yU 100,000,000, Ja 2 miljoonaa käsittävälle' Kansan vapausarmeijalle. K i i n a n uuden vallankumouksen t a loudellinen ohjelma asettaa meille seuraavat tehtävät: feodaaliluokan maan takavarikoiminen ja Jakaminen talonpojille, Chiank Kai-shekin, T, V. Soongin, H. H ; Kungin Ja Chen L l - funin johtamien monopolikapitaaliri omaisuuden takavarikoiminen ja sen siitäminen uuden valtion kontrolliin sekä kansallisen teollisuuden j a kau-; pan suojeleminen. Kahdenkymmenen; vuoden vallassaolonsa: aikana on neljä perhettä: — Chiang Kai-shekin, T. V.^ Soongin, H. H . Kungin ja Chen L i - f unin keränneet suunnattoman omaisuuden,: joka vaihtelee 10,000—20,000 miljoonaan Amerikan dollariin ja mo-nopoliseeranneet maan taloudellisen elämän. Tämä monopolikapitaali y h - tyl hallitukseen j a siitä tuli valtiomo-nopoli, kun samaan; aikaan kansallisesta vanhantyyppisistä : maaylimys-, töstä ja rikkaista talonpojista tuli u l - komaakaupan harjoittajia Ja feodaali-kapitalisteja. Tämä on taantumuksellisen : Kuo-mintangin. taloodellinen perusta. Tämä valtiomonopolikapitalismi ei sorra vain työläisiä, talonpoikia ja: pikku-: porvaristoa,, mutta myöskin keskiluokan porvaristoa. Tämä valtiomonopolikapitalismi kehittyi huippuunsa kun käytiin sotaa Japania vastaan j a J a panin antautumisen Jälkeen. Se v a l misti aineelliset "ehdot uudelle demokraattiselle vallankumoukselle. Me emme voi palata siihen '^ultrava- Jseministolaiseen" politiikkaan pieni- Ja keskikokoisiin porvareihin nähdeui jonka Kiinan kommunistipuolue o-maksui vuosien 1931-34 välillä. K i i nan maareformin perusohjelma sisältää, "teollisuuden omistajäin j a kauppiaiden toiminnan: suojelemisen häiriöiltä" .Teollisuuden omistajat ja kauppiaat tarkoittaa kaikkia pieniä j a keskikokoisia teollisuuden omistajia ja kauppiaita. Senjälkeen kun Kuomintang myi Yhdysvaltain imperialisteille kansalliset edut. ja alkoi sisällissodan j ä senjälkeen kun Amerikan imperialistien ja taantumuksellisen Kuomintangin rikokset täydellisesti paljastettiin" K i i nan kansalle, on kansan yhteisrintama todella laajentunut. Meidän uusi demokraattinen; ja vallankumouksellinen yhteisrintama on entistä laajempi Ja yhtenäisempi kuin koskaan en-neu; Tämä; ei Johdu vain maatalousohjelmasta ja suhtautumisesta kau-punkilaisväestöön;: vaan suuremmassa määrin, Kansan: vapausarmeijan saavuttaman voiton johtamasta poliittisesta tilanteesta, Kuomintangin siirtymisestä hyökkäyksestä '^puolustukseen j a : Kansan vapausarmeijan siirtymisestä puolustuksesta: hyökkäyk-. seen j a K i i n a n vallankumouksen uuden aikakauden noususta. Kansa näkee, että Kuomintangin hallinta kier-tämättömästi luhistuu ja siitä syystä he asettavat toiveensa K i i n a n kommunistipuolueeseen ja Kansan yapaus-atmeijaan. -Tämä on luonnoUJpta. Kiinan u u den demokraattisen vallankumoulcsen voitto on mahdotoni:€llci sillä ole l a a jaa kansan suurinta enemmistöä edustava yhteislntama. Mutta tämä ei ole riitjtävä/ Kiinan kommunistipuolueen pitää, tarmolla Johtaa yhteisrintamaa; Vallankumouksellinen yhteisrintama ei voi saavuttaa' voittoa ilman K i i n a n kommur nistipuolueen lujaa johtoa. ' K u n Chiang Kai-shekin taantu-musryhmä v. 1946 aloitti sisällissodan, niin se ei tässä pelissä luottanut omiin voimiinsa, vaan pääasiassa Amerikan imperialismiin, joka oli sen niielestä vastustamaton ; j a erittäin voimakas tekijä j a jolla oli atonjipAn-mi. Onko Amerikan imperialismi t o i sen maailmansodan jälkeen todellakin niin Voimakas kuin Chiang Kai-shek ja toiset taantumukselliset kuvittelevat? Ei ensinkään; Amerikan imperialismin taloudellinen mahti, joka kasvoi toisen maailmansodan aikana* on joutunut epävakaan j a jatkuvasti supistuvan kotimaisen,ja ulkomaisen kauppamarkkinain eteen. Näiden markkinoiden edelleen supistuminen merkitsee taloudellista krftsiä. : ; Amerikan sodan aikainen hyvinvointi oli ohimenevä, selvästi tilapäinen. Amerikan imperialismia uhkaa jokainen päivä kriisi kuten tullvuoden purkaus. Amerikan imperialistit todellakin Istuvat itämän. tulivuoren päällä. Tämä tilanne on pakoittanut Amerikan imperialistien suunnittelemaan maailman orjuuttamista, h3'ök-käystä Eurooppaan, Aasiaan ja t o i siin maanosiin, liittämään yhteen. eri maiden taantumukselliset voimat i m perialistiseen : rintamaan demokraattisia voimia, niiden etunenässä Neu^ vostoliittoa vastaan j a valmistamaan kolmatta maailmansotaa. : Sellainen on heidän maailmanlaajuinen suunnin telmansa. Maailman' demokraattisten voimien tulee estää tällaisen suuimitelman. Imperialistivastaisen leirin voimat ovat suuremmat kuin imperialistisen leirin voimat. Kaikkien Idässä olevien eri maiden < imperialistivastaiten voimien tulee - liittää frhteen oman maansa imperialisteja ja taantumuksellisia vastaan j a ottaa päämääräkseen yli 1,000 miljoonan sorretun i h misen vapauttamisen idän maissa. Meidän pitää ottaa tulevaisuutemme omiin käsiimme.. Meidän täytyy puhdistaa riveistämme kaikki takapajuiset j a horjuvat ainekset. Vihollisen voimieij yliarvioiminen j a kansan voimien aliarvioiminen on väärin. Maailman demokraattisten voimien kanssa meidän täytyy vain ponnistella Jarilman epäilystä me voimme estää imperialistisen . orjuutussuunnitelmat, estää ; kolmarmen . m f i a i 1 m ansodan puhkeamisen, vapauttaa itsemme taantumuksellisten sorrosta, ja. voimme voittaa ihmiskunnalle ikuisen r a u - lian,' Äidin rukous ^ äidiir puolesta * Yrityksen kokous ensi maanantaina . Toronto. —. V . r : j a u.-seura Yritykr .^^en vakituinen ^kuiikausikokous pidetään maanantaina toukok. 17 pnä kello 8 illalla. Kalkkia sem-an jäseniä kehoitetaan pitämään tämä i l ta vapaana ja saapumaan seuran kokoukssen, sekä tuomaan tullessaan uuden jäsenen. .Silloin myös nähdään kuinka 'monta, uutta jäsentä seuraan saadaan tämän käynnissä olevan jäsenr>'ntäyksen aikana. Jäseniksi aikovat voivat Jättää jäsenhakemukset W: Bohmille. JäseruTn-täyskomitean puolesta, — sihteeri. Vanhaa maissia löydetty Gunnison, Colo. — ,Westcrn: Statt kolleegion argeblogistit ovat löytää neet erään Coloradon vuoren luolasta nxaissin 'käpyijä, - joiden uskotaan olevan: 2,000 vuoden vanhoja. -Tämä on kaikkein vanhiiita: maissia mitä täliän mennessä on löydetty USA :ssa. St. Louisin kasvitarhan: johtaja -tri Edgar Anderson on tutkinut: näitä maissin käpyjä Ja antanut, lausunnon niiden iästä. r^^k. - Yhdysvaltain vaa^ iksi "The Wcrker-. c - . . . ^ Sew r«rk. — 1948 ä i d i k s i ^ uc v> crzer** eh-in^ kaksi naista. He kuvaavat kT^ niitä hy^-eitäjoUca iavalii3«-air' vät äiUyteen — aniautumti^ta wlf* vällisyyttä. itsekieltäj mykseilistät"^ keutta. hellyyttä ja :o:voa. ^ Nämä kaksi naista ovat; M.-^ Hunt ja hänen tyttärensä Lee Ingram. Viime vnkoila Julkaisi lausunnon mika kuvarje t tien hyveitä kaikkiapa maaifaaa •Seisoen;: Vapauskellon visres^i näisyyshaalilla hän julitaisi äi;i päivän vetoomuksen lyttärenss 'öivilivapauksien puolella Yhdjir^ loissa. ''" ' Ollen itse 12 lapsen ai;, mrs. HBS: pyysi Yhdysvaltain kansaa ;itsi. mään»äitienpälvää, • toukokuun 9 pij siten, että vaaditaan vapautta Icgi min perheelle ja saattamaan Ujji. oon, Mundtin-, '•poliisivaliio-ialtiäij. tus". "Yhdysvaltain äidit ja iapstt: Minä pyydän teitä vapaatu: maun neekerinaisen, jolla oi elossaolevaa lasta. : .^Hänen : nimensä on Eosj Ingram. Hän on minun tyl' yksi minun kahdestatoista :, tani. : ' ; "Rosa Lee ja hänen kaksi iii. ikäistä poik::ansa ovat elinkanti. sessa vankeudessa Georgiasa, Heidän ainoa rikoksensa oB sj, . e t t ä he. puolustautuivat aseistetlM valkoihoista farmaria vastaan. "Mutta heidän värinsä on mu. ta. Niinpä' kokonaan valkoihoisii-ta muodostettu 'jury* tuomitsi hädät kuolemaan. "Mutta heitä ci ole teloltetti NAACP, Siviilioikeuksien kön si, neekerilehdistö, kommu : puolue, uniot Progressive Pa n i in monet ihmiset tulivat semme. Minun perheeni jä^ta henget pelastettiin. . ."Olkää hyviä tänä äitienpäinii ja auttakaa Rosa Lee: In pääsemään takaisin lastensi ••Yhdysvaltain äidit ja ••Neckeriäidit, valkoilioiset iiiit mc neekerit tiedämme mitä < gian oikeus tarkoittaa. Nyt on! gressille esitetty ehdotus laiksi ai. kä toisi Georgian neekerioikei . k a i k i l l e amerikalalsille väristä uskonnosta huolimatta. Autt* Mundtin lakiesityksen hävitiämis. tä. ' "Meidän lapsemme ja lastf" lapset katsovat taakseen sitä, < me teimme äitienpäivänä me pelastamisen. hyväksi. M . kansani viholliset ovat ka kansojen vihollisia. Taistelu gramin perheen vapauttan on taistelua koko Amerikan pauttamiseksi, varista, rodusta kals;:nlokannoista välitlämälli' ••Liittykäämme kaikki ylll: Vielä on siihen aikaa; Jumala s naikoon teitä kaikkia." Äidit kiittävät miesväkeä juhlan johdosta st. Catherines, Ont.—- Tak suomalaiset äidit lausuvat- syda set kiitokset, paikkakunnan miesv' ie kauniista äitienpäivä työsti vipöytä Ja tarjoilu olivat komeat.; luamme myöskin. kiittää ohje esittäjiä. Uunoa puheesta, Rayin soitosta, Oskaria tanssista,. Paa. laulusta,: Jussia: Suomesta^ ti levyistä: 'Toivoa kupletista, Tau kahvin keitosta, Jussia kauniiden' kien: äitien, rintaan kiinnitt Sheilaa laulusta j a Paavoa, sestä,Kassua, Paavoa ja:Einaria I kestcrisoitosta. Kiitokset myöskin: tarjoilijana toimineelle Toivolle •tiskarlna .työskennccllc,: Kallelle, . Te' näytitte miehet, miten -)£äi olette Järjestämään juhlia yhte miehin. . Paapaliaja,- — William Kogarth, Bn maaläustaidekoUlun perustaja, Lontoossa v. 1697. :— Ensimmäinen vaiKoihoineii; näki Ontario-Järven oli Etienne V. 1615. PÄIVÄN PAKINA Paljon porua ja vähän villoja i I olisivat saaneet itse päättää sisäisistä asioistaan yhdysvaitalaiset kenraalit ja:pankiirit:järj>stivät tämän vaalisk^^ varten. Xyt viimeksi on uulistiedoissa kerrottu, että Xeuvostoliitto aikoa : poistua; miehittämästään:Pohjois-Koreasta---^mutla^^^ m poistuvat yhdysvaltalaiset j'oukot Etelä-Koreasta, siitä ei ole mitään tietoa. Mikä maa Korean tapauksessa haluaa sekaantua toi.^len maiden sisäisiin asioihin? Jos uskoisi tämän mantereen -taan-tumuslehtien kirjeenvaihtajiin; niin kommunistit ovat pahoillaan kun Suomen eduskunta hyväksyi sutu-ella ääntenenemmistöllä-Suomen j a Neuvostoliiton ystävyys-- ja .keskinäisen avunantosopimuksen. Vieläpä sittenkin •vaikka .ään'estivät sen puolesta sekä en::en:hyväksjmistä esittivät sen vahvistamista- Esimerkiksi R a i vaajan ja Vapaan Sanan "Manu M a tinpoika" kirjoittaa : Suomesta,: että kommunisteja-jurnuttaa kun eivät "onnistuneet aikaansaamaan vallankaappausta tämän asian V varjolla*' Tshskkoslo\-akian malliin. Me kuiteak»! tiedämme, että ei edes pa^halmmatkaan-taantumuspoli- :UIkot. olevoineet itxiodaiesiin.yhtään varnKiiHin: tosiasioihin^^^ p^ tosiasiaasitä:.vastaan:etteikö ;:kaikki sujunut perustuslain mukaisesti Tshekkaslov.ikiassa. Jokainen asioita seuraava- ihminen ; tietää mikä fmöly laskettiin liikkeelle kun Suomen sopimuskysymys :tul; Julkisuuteen. Varsinkin Ruotsin taan-tumuslehdet: Suomen oloja kuvates- • saan menivät ;nun>-pitkälle. että Helsingin Huf^Tjstadshladet- sanoi sitä "Edesvastuuttomaksi .Journalistiikaksi". Ruotsinkielinen Vasablädet kirjoitti Ruotsin rOagens: Nyheterin_Suo-mea koskevista kirjoituksista seuraavaa: "Dagens: Nyheterin tilille :tulee kuitenkin lisätä Jotakin lisää. Lehti näyttää: sitäipahemmin ottavanperättömät .Sugmen V uutisensa: täydestä todesta, koska \ne soveltuvat siihen maailmankuvaan» jonka se on luonut itselleen. D N : n maailmankuva on y k sinkertainen ja seivä .sekä taidokkaas^ ti hahmoiteltu.. Se esiintyy melkein joka toinen päivä: pääkirjoituspals-toi 11a. Jotta kuva olisi täysin - loogilli-: nen, on Suomen oltava painostuksen alainen^r J o s i Suomi ei olisi painos-^ tuksen alainen, eivät DN:nyleismaa. ilmallisen asettelupelln palat sopisi yhteen, j a sehän olisi surkeaa. "Sentähden pitää Dagens Nyheterissä olla tarkoituksellisia uutisia Suomesta* j a sentähden se äskettäin eräässä: pääkirjoituksessaan: havainnollisesti : esitti millaisen painostuksen alainen Suomi on. Artikkelissa oli kuitenkin • kaksi Virhettä: tosiasiain pohja oli äärimmäisen heikko, ja :ne •tosiasiat', joista kirjoittaja lähti, oli-, vat itse asiassa mielikuvituksen tuotteita . . _ :' Meistä tämä- sopii vallan mainiosti tämän mantereen taantumuslehtiin. M i h i n n e joutuisivatr ellei Neuvostoliittoa ja työväenliikettä Olisi olemas-: sa? Mistä silloin kirjoittaisi kauhun- Juttuja? Mutta Manu Matinpoika yrittää edelleen pitääuJiikiJansa: Jännityksessä. "Saako ^Suomi. nyt sotilassopimuksen: tekemisen Jälkeen'hengäh-dysaikaa ja kuinka kauan?" kysyy hän. Sitä ei tietysti kukaan tiedä, mutta jos rauhasta on k>-symjrs.iniin: sitä^ei ainakaan tällä puolellaArapak-koa ole edistetty. Kaikkea mutfi Suomen tasavallan presidentti .sikivi kuitenkin sanoi tämän muksen Johdosta, ctta "Suomi vd cJ; luottamuksella katsoa lulevaisuutKS-Tämän puheensa yhteydessä-i myöskin huomautti kaikista huhuista mitä laske:tiin kansan keskuuteen tämän sopimu tarkoituksesta. Tällaisten herättämää pelkoa jTiietään « leenkin yUäpitää taantum taholta tällä puolen .-Vtlantia. Nyt kua Neuvostoliiton ja ystävyys- ja keskinäisen a^nssg sopimus on päätetty a^ia. -daan todeta yksi tosiseikka K a ^ se kauhunkuvaus NcuvosU)Hiton kauksesta ja Suomen onneU<»n^ asemasta on oUut peDdcaä pötj^ ^ totesi Suomen preslden::: ja se^^^ tesivat kaikki rahellL^t s ' ! » ^ Tästä syystä olisi erif-äin ope^»^^^ täällä olerten ihmisten =^^f^J^ yin varovasti taantumuslehtia pagandaan. Ja historia ViX^ vaisuudessa näj-ttämäan. e«ä sopimus tulee olemaan hyo^^ Suomen kansalle, aivan saaiai» välla kuin ystävälUnen yh:ei£''.'yyoö olkien muidenkin k.in^^jrn kanssi--. m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 13, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-05-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480513 |
Description
Title | 1948-05-13-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, toukok. 13 p. — Thursday, May 13
Otgan of Fbmteh Canadlans. E»- fablUbtd Nov. 6tb 1917. Autborized
«8 secood c l ^ mail by the. Post
Office Department,' Ottawa. Pub-
Uäied ttarlce veekly: T u e a d Ä y « ,
Tbtirtdaysand Satiirdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
£lm 8t. W4 Sudbury, Ont, Canada.
Telephones; Bvadaem Office 4*4284.
Edltoilal Office 4-4265. ICuuger
£. Suksi. Editor W. Skltmd^ MftUisc
addre» Box 69, Sttdbuzy, Ontario.
AdvertUdngrates «poD applicatftam.
Translation free of cfaarge.
TILAUSHIIfNAT: .
Canadassa: 1 vk. $5.50 6 kk. 134»
3kk.«L75
Yhdysvalloissa: 1 vk. $6.50 6 kk. $3.50
Suomessa: I vk. $7.006 kk. $4X0
Ontarion vaalit
:^ Mitä enemmän käynnissä oleva vaalikampanja knhty sitiusel-vemmäksi
tulee, että C C F : n hallituk.sen valitseminen on sekä mahdollinen
että tarpeellinen toimenpide, joka vaatii meiltä yhtenäistä ponnistelua
yhteiseksi hyväksi.
Voidaan sanoa — kuten on esimerkiLsi meillekin sanottu — että
kauniista lupauksista huolimatta ( X F : n p o l i t i i k k a ei vie meitä .so^
l i s m i i n ; j a niinmuodoin on - t u r h a a ostaa ruutia j a ampua' v a r i k s i a " .
Tämä ön kuitenkin epärealincn j a tappiomielialaan johtava katsantokanta;
On luonnollise.sti totta, ettei sosialidemokratia, mitä C C F
tässä tnaassa: edustaa, ole vienyt yhtään maata sosialismiin, ei.kä se
nytkään sitä tee. M u t t a eihän näissä vaalei-ssa ole lainkaan kysymys
'•sosialismista"^ vaan luiki tärkeistä reformeista, jotka .voida.in ja
kuuluukin tehdä nykyisen yhteiskuntajärjestelmän puitteissa vaikka
Drcwn toryhallitus on niistä härkäpäisesti, ja tunnottomasti kieltäytynyt.
Tällaisia kysymyksiä ovat -halpahintaisten kotien rakentaminen,
mikä antaisi a-suntoja asunnottomille ja työtä työttömille, minkä
C C F o n luvannut valituksi tultuaan toteuttaa. Toinen tärkeä reformi
on vanhuudeneläkkeen parantaminen mikä olisi pitänj't vuosia
sitten suorittaa vanhustemme ehtoopäivien turvaksi. Tulisi liian pitkäksi
luetella C C F : n lähiajan ohjelmaa kokonaisuudessaan, mutta
pintapuoli.sinkin tutustuminen siihen osoittaa; että tämä lähiajanoh-jclma
on ajankohtainen ja käyttökelpoinen. eCF:n hallituksen valitr
semisen avulla Ontarion väestöllä, kaupunkilaistyöläisillä, farmareilla
j a pikkuliikemiehillä on tilaisuus saada monta sellaista uudistusta ja
parannusta, joista toryhalliiuk.sen vallan aikana ei ole puheitakaan.
Yksistään tämän .seikan vuoksi on valittava mahdollisimman monta
työväenedustajaa ja C C F : n hallitus Ontarioon ke.säkuun 7 päivänä
pidettävissä vaaleissa.
*'' poliittises.sa mielessä Ontarion viiestöllä on näissä vaaleissa vain
Itaksi vaihtoehtoa — joko valita uudelleen Drewn töryt tai C C F : n
hallitus. Tämä ratkaisu on kaiken lisäksi tehtävä aikana jolloin on
varmaa, että uudelleen valituksi tultuaan Drewn hallitus kiihdyttäisi
entisestään työväenvaslaista ohjelmaansa. ; Jos Drewn toryhallitus
Uilee uudelleen valituksi, niin unionisteilla on entistä suurempia v a i -
Jj^euksia kollektiivisten tyiiehtosopimusten laalimises.sa ja farmarit
'niyös joutuvat entisiä enemmän monopolipääoman armoille. On ilr
meistä, että töryt käyttäisivät Ontarion vaalivoittoa keinona kansalli-
, sessa hyökkäyksessä työtätekevien taloudellisia j a {>oliittisia oikeuk- .
sia vastaan: Poliitti.sesti Ontarion tilanne on seisomapisteessä; — on
J^Bteh kuten pysytelty siinä ta.so.ssa mihin kovien ponnistelujen avulla
^^ästiin sodan aikana. .Mutta paikallaan ei voida pysyä. On mentävä
eteenpäin^ tai muuten taannutaan hetkellisesti. Niinpä nyt on
fatkaistava taantumuk.scn ja edistyksen, torypuolueen ja C C F :n
hallituksen valinnan väliltä. Täten myös C C F : I l e tulee laajojen
Joukkojen edessä tilaisuus käytännössä näyttää niihin se kykenee;
't' Canadan suomalaisten keskuudessa muodostuu näiden vaalien
yhteydessä laajin poliittinen yhtenäisyys historiassamme. Työläisinä,
iarmareina ja yleensä pikkucläjinä, joiden sydämenasiana jo omien
yksilöetujensakin vuoksi on äänestää edistyksen puolesta, valtavan
,^iiur.i enemmistö maanmiehislämmc asennoituu vaaleissa työväen ehdokkaitten
ja C C F : n hallituk.sen valinnan kannalle. Tämä on ter-yehdittävä
ilmiö. Mutta kannanotto; yksinään ei riitä. On myös
toimittava ~ ja mahdollisiniman voimaperäisesti onkin toi
: n hallituksen valitsemisen hyväksi.V J a k u n kerran äänestetään"
samoja ehdokkaita ja puhutaan samojen ehdokkaiden puolesta, niin
l i i u l i s i olevan mahdollista .sekin, että toimitaan yhtenäisesti. " R i l d a n -
liiaLsia" ehdokkaita on - vain vähän, kuten e.simerkiksi täällä Sud-.
jJuryssav mi.s.sä on kaksi C G F : n ehdokasta ja pari vaalipiiriä Toron-
^össa; niissä myös on kaksi työväen ehdokasta, -mutta ratkaisu, näis- ;.
Jääkin piireissä on helppo jos.otetaan huomioon ehdokkaiden käytän-jlöllinen
toiminta ja erikoisesti se. niillä ehdokkaalla on todelliset.voiton
mahdollisuudet. Jokatapauksessa voidaan todeta, että näissä
vaaleissa : maanmiehemme yhdistävät vaaliuurnan kautta rivinsä
, ebeimniiksi kuin milloinkaan ennen, sillä työläisinä,: farmareina ja
^ u i n a pikkueläjinä mc käsitämme, että C C F : n hallituksen valinta
ön askel eteenpäin j a i s k u tämän maan niustinta taantumusta vastaan;
Yhdysvaltain "vaalit" Koreassa
^ • V j i m e maanantaina suoritettiin • yhdysvaltalaiset vaäU
Koreassa. .Nämä koko ;dcnH)kraaitisenniaailman ja ennenkaikkea
korealaisten vastu.stamat '•vaalitJ' Yhdysvaltain michitysalueclla antoivat
torylchdille-tilaisuuden julkaista sensationiaisia otsikkoja muka
ivorean "komnuniistien" suorittamista konnuuksista, m u l t a tämäkään
ei voinut poistaa kansan keskuudessa vallinnutta vastenmielisyyden
tunnetta näitä ;vhaulikkovaaleja:" kohtaan: Kukaan ei ollut k i i n t y - '
nyt " v a a l i e n " tuloksiin, sillä ne olivat etukäteen selvät, vaan usein
fcUultiin lausuttavan, että kunhan nyt niistäkin päiistäisiin.
V. ^lerkillcpanlavaa niuiiten.on; eltä-miltei kaikki poliittisesti v
veutuneel piirit Etelä-Koreassa vastustivat näitä "vaaleja^^ aina kom-.
/iiunisteista konservatiiveihin asti. Esimerkiksi mainittakoon niaalis-.
J t l i u n 26 pn A P : n uutistietomissäkcrFoltiin nimeltä mainiten, huo-ij)
attujen korealaisten konservatiivien lausunnot ( K im Koo. K i m m .
^>'u Sik jne) j o t k a ilmaisivat vastustavan kantansa näitä yhdysval-;
salaisia vaaleja kohtaan sillä nimenomaisella perusteella, että siten
k o r e a jaetaan vakituisesti. .Mainita sopii, Gttii; tämän Johdosta Kimm
^ ^ y u Sik ero-si Vh(lysvaltain Järjestäinän Klelil-Korean la
Mmnan puheenjohtajan toimesta.
. . / I : V ' a i k k a Korean vaaliskandaaliinonkin^y VK:n
"brvovaltaa. tosiasia kuitenkin on. että tämä vaalipäätös jyrättiin hy-,
vVin yksipuolisesti läpi.Neuvostoliiton ja Euroopan uusien deinokra-i
tiamaiden hallitukset vastustivat jyrkiisti näiden vaalien järjestä--
inistä. Canadan j a Ausiraalian edustajat puhuivat j a äänestivät k o -
.fealaiaislen puolesta näitä vaaleja: vastaan Y K : n komissionissa sillä
rfjerusteella. että vaalit jakavat Korean kahteen osaan: Gtinadan ja
Ausiraalian edustajat olivat niyös.sitä inieltä.etläYK: n koniisslonillai
A^jollujL valtuuksiakaan lähettää vaalitarkkailukomileaa Etelä-Koreaan.
Tiistä demokraattisen maailman ja Korean kansan viislarinnas-
,iä huolimalla, yhdv-svalialaisel miehitysjoukot Järjestivät Etelä-Ko-
•rean vaalit, joista ci voi tulla muuta kuin mieliharmia rauhan ja dem
o k r a t i a n ystäville.
•Neuvostoliittoa on viinieaikoina7sy\'tettylukeniattoniisla .mahdollisista
J a mahdottomista: virheistä, mutta ainakin Korean tapauksessa
sen ohjelma keittää hyvin arvostelun^^Y
i i ^ ^ esitti:;virallisesti Yhdysvalloille, että .
^opetetaan kinastelu Korean suhteen siten, että lähdetään ilman
:*fiiuuta pois Koreasta ja annetaan korealaisten ratkaista omat sisäiset
^'siansa. 'Nlidvsvallat h\-lkäsi tariouksen. Sen sijaan, että koreakiiset
Kf»yni7»: Onko Ontarion Osuustol-m
i i i U l a i n multaan maksettava osakkeilta
korkoa vuceittain osakJceen
omästajiile? — Osaklceenomistaja,
p;nland, O n l .
Vastaus: OiUUsllUckeen Jäsenistö
voi itse päättää maksetaanko tällaista
korkoa, mutta sitä saa korkeintaan
ma-.ii>aa va:n fi' prosenttia.
Käännekohta Kiinan vallankumouksessa
Kirj. Mao Tse^tuiig
Puutavaratyöiäiset
vaativat 35 sentin
korotusta BCrssä
Albert Mikkola kuollut
Ladysmithissä
: Ladrsmith. B. C, — Kesa saapuu
tänne rannikolle kovin hitaasti. Vaikka
talvi olikin leuto täällä alhaalla,
ovat vuort |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-05-13-02