Vapaus, November 27, 1930

              • -Tri,''
>ir<nleied ax tbe Foct 0/fiee Depcttmeot. Otuirc. M «CCOBI] cUa* suttcr.
»j n-f-rf- .1 • — — — , : ,
Torstaina, marrask. 27 p : n ä ~ Thu., Nov. 27
f Ä 17 R ^5Ti««o «i»» i i o ^ k ^ j ^ ^ K J i - n e - n SuM} ^^^^^ työttöDiJilä olisi oma ! m.xn. "uutiseen" lähetetty .arois-
• " • — v < « i i i . i a c . i . d . ; PobUAea d»ar .t sudi-nrr. Ont«io, j irarsina, niinkuin Kalle Tera olet- lus ja. se provokatsionr, jota on
,aa. a^ian vastustanriseksi trfity. Mnt-
^•jCpii^ri' ^a*«ltiaig aten 7Se per inei. Mioimaia ekarte for »incl» iiuertion. 75c. Tb. Torönton suomalaiset työttömät i kuten sanottu kansallisseara saa
^^lm'4^Ae~l>c*€'«ärtäti^xe «sumc die Tinmih people m O n t d ».
^-J^BitiM. kanttori, kirjaJcaapps ja paino omaaia u l o » » Elm ScreetiUi.
"^^^MttMOte: Va>aos, Box 69, Sadharr, Oat.
' Jh&dEncn Kosttort 1038. — Toi
rlMae: Cflice Qob «cork, «<J»«ti»<n»«iu, ete.> 1033 — Editor 536W. — Bockatora 2327U
j ' pfiiee, Boolutore aad Prictahop: Vapasi Buildioz, Elm Street.
/M <B«n (o Le addretaed: Vapaa», P.O. Box C9. Sadbary, Out.
' . " ' ' ToT'«tie. mtrrim u h a s u »aa tattauit* enitiaäiseen kirjeeaeeone, kirjottakzs codeUer* Uikkeea.
t . ^ j a » ' |>rr»o»ii.tl'!«e!la ninigllä. f. Vi Ablqviat. liikkccnhoiuja.
r—— • : ——, . . •••——
Imperialistien aseistariisumisesta
1 Lukemattomat ovat olleet ne pal-
^yelukset mitä MacDonaldin sosiali-fascistinen
hallitus on olemassa-oloaj^
Iäan ehtinyt tehdä Elnglan-
^ita fföryaristolle ja irnperialismil-i?
s;^r|ttaa oman maansa työväftn-luokan
ja siirlomaakansojen sorta-jaha^
Tuskinpa mikään täysiveri-
:nen porvarifiallilas olisi kyennyt
;niin hyvästi palvelemaan kapita-
Ii^iltiokan etuja, kuin jiruri sos:
* rfenrilainen MacDonald henderso-jiielneen
ja muine noskelaisine apu­reineen.
J^mraayana näistä Englannin im-peti^
listnine tekemistä palveluk-
. si*ta' |nainitaan Lontoosta tulevis­ta
että "työväenhallitus'*'
ic>i< jUUeen oikein roimalla kädeilij
tnfciniit tilauksia sotatarveiehlaifi-jf>
ij[le. Eräälle tunnetulle ilmailu-
Hii^eellie se jätti suuret tilaukset
Englannin sotailmdlaivaston täyt-
, tiimiseksr. Tilaltujeit koneiden len­tonopeus
on 18—220 mailia tun­nissa,
täydellä räjähdysamekuormi-tii^
ella. Nykyiset tilaul&et oval
sUHrinipia mitä' maailmansodan j ä i '
keenr o » allut, ilmoitetaan uuli-fpssa.
"Moming. Post", konservatiivi­nen
lehti, ilakoiden selittää, elti
nämä tilaukset antavat mahdolli
suudcn aseistaa uädelleen mel­kein
kokonaan Britannian sotailirja
laiväsion ja turvata sille eleväm
myyden kaikkien maiden ilmailu
voimien yli. Taantumuslehtikii
siis- merkkaa tyvtyväisyytensä "työ­väenhallituksen"
solavaruslelupoli
liikkaan nähden.
Samalla aikaa tämä sama "t\ö
väenhallitus" supistaa työttömyys
vakuutuksen maksamista työttörail
le ja propageeraa teollisuusrauhaa
kun työläisten palkkoja poljetaan
sekä ojentaa auttavan kätensä teol
lisuusporhoille lakkotaistcluidei
tukahduttamiseksi. Aivan samall.'
tavalla kuin kaikissa muissakin ka-pilalistiöi^
sä maissa, pyritään la
louskriisin taakka Englannissakir
kuormittamaan työväen harteille
se tapahtuen MacDonaldin sosiali
fascistisen hallituksen myötävaiku
tuksftlJa ja avustamana. Samalla
se kuitenkin poistaa työväcstösti'
niitä harhoja» että työväenpuolu(
ajaisi työväenluokan etuja.
:yGläiset fcäsictä%'ät, että oikeus elä-
/liseen saadaan vain taistelun kaut-
-a, eikä armopalat luie himmentä-nään
taistelutarmoa.
Toronton työttömät myöskin
jetävät sen sei'ian, että työläisten
>n taisteltava ja kuljettava taiste-un
kautta voittoon.
Toronton työttömäin järjestön
juomalai.son.jaoston puolesta:
O. Jokinen, J. Kahila,
E. Hämäläinen,
HJEMAN SELVITYSTÄ
^OIKAISUA
JA
.<ulkea omaa tietään ja työläis-järjestömme
kulkee omaansa; työ-läi.?
et kyllä tulevat näyttämään mi­hin
leiriin he kuuluvat.
Sitten täytyy vielä koskettaa
LUKON TAKANA
(Jatkoa numeroon 27?.) • 1
2. Kiinteässä yhteydessä näideji ta-
•loudellistsn syitten kanssa, jotjm o-vat
sysänneet Suomen pOTva^iatoix
Ka* tämän taöa päätti fascis:j-j
e n porvaristo ensto hävittää am-
-mattiyhdistysliikkeen- ja sen jälkeen
,. _ . , . . fascistisen mullistuksen tielle, ovat laillistuttaa imdet ammattiliitot, joi-erasta
asiaa^ johon aloite ^^^^^y ^^^oMU&s^ lä^tnz. olevat s^t. Sxx<y^ jg, sosia«dei»otaaaät johtavat. Jo |
va on tarttunut. Jseiostaa, ett^ men porvaristo siirtyi lascistisen dik- heinäkuussa fculuvanan vuonna se T^^^^S^^Sk - " " ^ ma.«U.=iin pyrMan tor,u- s^^i^ Suoman so^lalMe-i
Työväen puolustus
Körnslytk mitttdfmffula ¥häy$valloissa
^Kun kapitalistisen talouskriisin
seurauksena vuosi sitten pu!tösii poh-
|«r inaa^ioys^uotteiden < 'hinnoilta«
yafsmldn n^ikäli viljaftwrkiki»at oU-vaf
kysymyksessä, ilmotd Hoove-jrjrt
ftffrtila^^^ puheenjohtä-jfli,.
efta^se otji korjättävissä siten^
koi, ei Neuvostoliitto myynyt vii
jaa juuri nimeksikään. He tiesi
vät myöskin sangen hyvin sen
että Netivostoliiton katippa käsit­tää
ainoastaan 2 pros. koko maa­ilman
kaupasta, eikä niinollen voi
ollar minkäänlaisena mullistuksen
osletata* joka .määrä viljaa'-teMjä<rä hint^ nähden. Mutta
vdvastoihiff hallituksen myönlämil- ipeittääfcseeri'kapitalistisen jarjestel-
: 1^ tniljconerlla'. Siten Biuka sivutt- man kykenemättömyyttä r ratkaise-ttefaan
kriisi ja vakaannutetaan .ti-^:iu^ omia ristiriitaisuuksiaan.
iafttoe, Vucxjen' 192^ sadosta virai-jL^ggen virasto asetettiin imperia-
^iteten tilojen mukaai» ostettiiirjn pTopagandalaitokseksi pai
!Ätjin 60»000,Ö6Ö busheliä vehnää, velemaan kansainvälisen imperia
farndtautakuönan {>eruslaman "Va-1 Hsmin sotahankkeita Neuvostoliit-
^aättnuttamis-Korporataio^^^
mtöorti joissa ostetiista viljasta Nyt on farmilautakunta taasen
duurin osa makasi myypiättä, kun ^ peruuttanut päätöksensä ja lupae
tämän' vuocten. sato alk<ji virrata ryhtyä ostamaan vehnää, uudelleen
inärkkinoille. Laskelmat- täydelU-s*
sli pitivät, kuten kaikki toisfet-.
I^n pforyariHisteir taloustuntijai^
jacilbeidläfi vanavedessään kulkevien
^(?o?«iaUfascislien laskelmat kapita-
Ii4unn. palautumisesta' "nocmaliiu'".
Viljan hinta, samoin kuin kaikkien
luvaten "vakaannuttaa" vehnän
hintaa, eli kuten Legge sanoo *'lo
pettää paniikkimainen vehnän
myynti" ja "estää epäoikeutelti
hintojpn edelleen laskeminen koti­maisilla
markkinoilla."
Nyt kun Legge on antanut taa
?>liiidenkin maatalouslOotteiden hin.'j gen uuden julistuksen, rientävät
^a- i^se|4nlaisesti laski kaikista Hoo-1 kapitalistiset lehdet uskottamaan
.TCrin farmilautakunnan toimBnpi-j=artierikalaisille maanviljelijöille,
.•«{iaa-huolimatfa, kufttie^^^ kylla tästä vielä ajat parane-aljd^
emmaUa tasolla mitä se on)yat, kun vain rauhassa jaksetaa^v
odottaa.
Komniunistipnolue osotti far­mareille
Hooverin farniilaulakun-nan
touhujen teholtomlmden ja
kutsui työläisiä seuraamaan taiste-
.Imt olijelmaa. Tosiasiat vahvista­vat*
että puolue oli oikeassa. Ne
• ^0V$ |^oln)eerik!)(inj[neheen vuoteen
' f a r -
«iUaniö^fcunta julisti kevätpuoleen
yiime talvena, ettei se enää osta
viljaa hallituksen varoilla ja että
se on kokonaan liioptmut tästä
politiikasta. Kun tilanne kehittyi
entisfä l^riitilliscmmäksi uuden sa­don;
tullessa markkinoille ryhdyt­tiin
kuorossa kirkumaaa neuvosto-d^
inp^rigista,. joka muk» aiheutti
•;VjlXat»'; hintojen laskun^. Tässä- tie-t
y s ^ n Hooverin hallilusvirkail^
-fät unohtivat sen. tosiasian» että
ihaanviljejystuottcisii»: nähden. hin>
t o ^ ^ älcnemisprosessi ori ollut
Ij^jD^i^ä viimeiset kyinroenen
vuotta ja että viime syksynä, jol-
'Koäkaion alkanut kuulua monen
iiisia-ääniä S. J . Montrealin osas-
;on työttömien avustuskeittiön suh
:een, niin on allekirjoittaneen ve
/ollisuus antaa mahdollisimman
carkka selostus a.?ian suhteen. Kat­on
tämän velvollisuudekseni siksi
:ttä olen o.saston johtokunnan
.läUräämänä hualehtimassa main
•un keittiön asioista ja näin o
en osittain henkilökohtaisestikin
;a.stuussa eräi.ssil kysymyksissä.
Ensiksikin on annettava vasti
lotta syytöksiin, joita esittää
'New Yorkin Uutisten" paikalli
nen kirjeenvaihtaja. Hänen esit
cämiään syytöksiä ei oikeastan yo
)ttaa täydeltä, sillä hän ei esitj
asiaa edes siinä valossa minkä hän
tietää, vaan vääristelee hän sitä
tahallan. Se, joka tuntee Mont­realin
"lapuälaisuutta" ja heidän
.-'IcKottamisiaan ja tietäen "asioita
euraavan" kuuluvan fciihen joxik
koon, ci voi ottaa sitä täydestä
• aan -on monia, jotka eivät tiedä
.-nainitun joukon vehkeilyistä pi
hään ja mahdollisesti he erehtyyä
•jitämään totuutena sitä mitä esi
tetään "New Yorkin Uutisissa".
Ensiksikin on selostettava .se
'{ahdenlainen. hintakysymys. Qr
aivan oikein sanottu sc, että jär
iestynaet työläiset saavat syöd?
10 sentillä ja järjestymättömät-15
-entillä. Tällä hintaeroituksella e
ole tarkoitus pa^^oittaa ketään ^it-tymään
mukaan, sen osoittaa jo
seuraava määrjtelipä säännössä
•'.saadakseen ruoka-annoksen IC
sentillä tulee jäsenkoi-tin olla päl
vätty ennen lokakuun 15 päivät'
1930. — Niiden, joilla on myö
'lemmin päivätty jäsenkortti on oi­keus
saada alennus vasta kun hei­dän
korbtin.sa päiväyksestä on liu
lunut kaksi kuukautta." Tämi;
p.lennus johtuu vain siitä, että juu­ri
järjestyneet työläiset ovat ne
jotka toimivat ja työskentelevät
yhteisen asian eteen ja- ovat he
juuri niitä, jotka ovat tehn,eet
mahdolliseksi sen, että esini. tätä
avustustoimintaa voidaan pitää yi
lä..; Xisiil48|,;;pidetM järjestynyt
työläinen oikeutettuna tiihän alen­nukseen
senkin tähden, että ht
tekevät kaiken keittiötyön ilnfiai
ieksi, saamatta muuta kuin ruyiaxi
niloin, kun he ovat työvuorolla
tästä kai jo käy ilmi, että mitään
jftsenten kalastelua tämä ei ole.
Sitten voidaan hieman tarl^s-kastella
sitä varojen tulopaikljaa.
•'Asioita seuraava" väittää, että
/arat on suurimmaksi osaksi y^ei
iöltä kerättyjä. Asia on kyllä si
en, että vähäsen toimitettiin ke­räystäkin.
Tähän päivään mennes
ä on saatu lahjoituksina $34.00.
josta summasta on puolet osasjtor
amien jäsenien lahjoitusta. Lisäk­si
ei ole laskettava pieneksi se
mitä osasto joutuu uhraamaan asi
an hyväksi. Ensiksi luovutti tar
koitukseen ?30.00. Sitten makpar
osasto kaasun, ja .';ähkön lisäkulu
tuksen, joka on noin $40—50 kuu
kaudessa. Lisäksi saa keittiö toi­mia
ilman vuokraa osaston h;uo-neustossa
ja käyttää osaston ka
lustoa tarkoitukseen niinikään il­man
mitään korvaUvSta, joka kaikki
rahaksi laskettuna fekee noin —
40 dollaria kk. Siis on osastor
lofn nopeampi hintaromahdUs ai- seksi.
_ (Alempana julkaisemme kaksi ^ Terän kirjoitus
ty9$^$niäin järjestämistä koskevaa 1 losiysta . vääeinvmmärry
.-•^jokusta. . . E l i ^ ^ j l ^ e s ^ XäHJÄIS&toksI, s i k ^ j^uin on kTsymyk-vai-
Toronton työttömäin järjes- sessä Toronton työttömien järjes­tön
fe«omaIafeen jaoston valitse-1 täminen. Torontossa ruvettiin suo-
»nat toverit erääseen aikaisemmin, malaisia työttömiä järjestämiiäh
tässä lehdessä julkaistuun Kalte kansallisen työttömäin järjestön
^erlfn kirjoitukseen; toisessa kasit- ' - - -
telee' N. Aaltonen Montrealin Ia
^^miotcn vääristel:^tä sikäläisten
jaiyi^ts^nei^en; suomalaisten työt-fomähf''
aiVuituskeittion. johtooa
o,suus rahaksi laskettuna yhdeps?
ainoaesa kuukaxidossa noin :^2&
dollaria. Sen kaiken lisäksi vel­voittaa
• o(?asto jäsenensä tekemään
työn ilmaiseksi, joka ofi lasketjta-va
vähintäin sadan dollarin arvoi
>eksi kuukaudessa. Kuten tästä oi-olivat
oikeita siitä svvstä-, että lu: ^eudenmukaisesta laskelmasta pä
perustuivat vhteiskuntä-asioiden jr on "yleisölUi kerätyt varat"
_ - • . ' varem pienet osaston uhrauksien
-innalla, joten täytyy sanoa, eittä
kerrassaan nautamaista on mennä
puhumaan, että varat ovat suu­rimmaksi
o.saksi yleisön lahjoitta­mia.
Mahdollisesti voi "asioitf.
seuraava" erehtyä väittämään,-että
iillä "bisneksellä" ansaitaan, toi-
5in i^^anoen kassan käyttövarat kas­vavat.
Kuitenkin on asia nume­roiden
perusteella siten, että kas-
5a tänJi päivänä on suunnilleen
sama kuia silloin, kun homma pan­tiin
alkuun. Tämä johtuu siitä
-^ttäruuap laadun on jossakin suh-
;t6es?^^,.,3aanu,t n)äärätä tulojen suu-
-;jl'f^V,SH Jos.;;{^§^kin asiassa annet-
^ais,ljj^;9|{seuj(^ei^., ja kohtuuden olla
;B^ää^*ääv^H?ä, ,ijijp.olisi oikein^ että
jjcass{^;'j{^svaisi ja S. J . ; osasto «aisi
;my<>skin jptaSin korvausta. AIutt^
niin ei ole ollut^-tarlcoitus, sillä
sen avustusluonteenj toteaa jokai-,
nen pöytäkirja initä . asiasta. ,:on
tehty. Kuitenkin on toimittu siinä
mielessä, että se on oleva apu työ­läisiltä
— taistelevilta työläisiltä
Hooverin hallitusherirain touhujen
tuntemukselle. Uudelleen kommu­nistipuolue
vetoaa työläisiin ja työ­tätekeviin
farmareihin, että heillä
ei ole muuta ulospääsytietä riisto-järjestelmän
pmrisluksesia kuin ra­kentamalla
luökkatabtclujärjeslöjä
ja suuntaamalla laisteUi koko ka­pitalistisen
järjestelmän kukistami-ottona
kaan haluamme s^noa, .eti^ §e :
3uurin yale
kylnnyt ^^S^nr^Ken^enkää^ p . » ^ tFÖtä^fefvipn jouk- | ä o m m ^ ^ ä V S i i ^ n ^
^ ^ psanvaatoin kraattien avoto'^ yfitelstyo Svinhufr
O; Canadan Työväen PuölustusUiton kansallinen toimeenpanev i,
" . on päättänyt lähettää Liiton pääsihteerin, toveri A, E Smith*
ja rahankeräysmatkalle Canr.dan tärkeimpiin keskuksifa, T
rahallista avustusta käsillä olevia juttuja varten sekä '
rahallista j a ' organisatorista tilannetta. ^'^
" " ^ t ^ ^ - S o j f ^ s S r ^ ^ ^ ^ t ^ - ^ ^ ^ ''aen-' s o s i ^ I i ^ - j Ä ^ jos j Tover^tten kaikkialla ^faotetaan^avnst^
v ^ . n ? ^ l i v 3 ? ä ^ a ^ ^ eivä* ole i samaan hanep kiertomatkansa mahdollismiman onnistuneeksi
• ^ ^ ^ ^ om • • • . •
. . . n r u n u n a a n . . ^ . ,. _
osaston naremmin kuin m u u n k a a n ^ ^ ^ 5 ^ ^ ^ ' » ^ ^ ' ^ ^^
J ä r i Ä n toSSevSn jäSmeh eT^^o*^»^*»»» PUolue saavuttaa yhä ; •^^4*1» • • itaÄlSstf^ mmmieti:: «ansr.. Joulukuun . l p . Kipling. Sask.
ole nähtv maksavan kvrnmentäi '-nemmän ja enemmän Suomen pro- Isa ammattimttokysj^yksessä- fot-Ur •
-ertttiä ateriasta Tvöttömät ovat i . ^ ^ ^ * ^ kannatuksen. Eduskunta^ ' tui selvästi siinä, että kuluräö VuoV ,
kyllä tehneet, 'mutta s i i h e n ! t o u k o k u u s s a 1929, joitten . den lokak. 1 p:nä hallitus lakkaut-'
ipillä r.ikfiu.ti vlemoänä esite-1 """^"S^^ ^"'^^"'^st ensi sysäyksen "la-! ti kaikki vasemmistolaiset ammatti^ j
pi^an.. liilikeen syntymiseen.", koko-i ijitot lukumäärältään 1,100 osastoa) j
sivat vasemmistolaisen työväen vaa-j ja samaan aikaan ilmoitti^ että laki
iilistat 125 tuhatta. ääntä (13,8'-?> i ammattiyhdistysten lakkauUamlsss-sen
on heillä oikeus ylempänä esite
.tyn perusteella. Osaston johtokun­nan
pöytäkirjassa on, tehdystä
päätöksestä johtuen, pykälä, jossa
sanoLtäah, että osaston työssä ole-
/a jäsen saa syödä maksamalla sa­man
kuin ei-järjestynyt työläi­nen,
mutta olisi suotavaa, että
maksaiBivat sen määrän jonka sa­manlaatuinen
ateria edeHyttää
•nuaalta ostettuna. Tämä onkin
pitänyt paikkansa jokaisena kerta­na
milloin on joku työssäkäypä
henkilö ollut syömässä, ei ainakaan
allekirjoittanut tiedä, että siitä oli­si
tähän mennessä poikettu. Myös­kään
mistään "johtajien erimieli­syydestä"
ei ainakaan allekirjoitta­nut
ole kuullut, joten pidän luul­tavana,
että sitä ei ole koskaan
ollutkaan. Myöskään mistään^ avus
:uksen lopettamisesta en tiedä, jo
ca olisi luultavaa jos asiat olisi-
/at niinpäin kehittjmeet.
Toivottavasti ylempänä oleva je
ionkunverran valaisee asiaa, mikäl;
ic näyttää epäselvältä ja väärältä
Myöskään kukaa noikeudetttiJntol
nen työläinen ei tule uskomaan
ttä avustusta käytetään- millään
tavalla väärin. , Väärin menettelee
30 lapualaislurkki, joka suvaitset
saapua nauttimaan sitä avuötusts
ioka on tarkoitettu rebelligelie työ
Iäiselle, mutta ehkä niitäkin on
ollut koska vasta-agitatsionia, vaa
ratohta kylläkin, on tehty. K ^ i
tenkin kuten ön' jo sanottu an
namme. (työläisille vapaat "kädet, jo
ko ho tahtovat ottaa tai ei sen
avustuksen joka tarjotaan heille
rehellisessä mielessä taisteleviltf
työläisiltä. Joukot ikyllä käsitiä
vät kuka se on kun ajaa- työläis­ten
asiaa.
Työttömyysavustuksemme on saa
nut myöskin muualta yastalauseita.
Yksi sellainen oli julkaistuna " Va
pauden" n:sBa 276. "Kalle Terän'
läkökohdat ovat aivan oikeita j?
jti meilläkin olemassa vaara,, ett^'
ollaan fkulkcutumasga -kohti; .."^«ri^
3inoi£umista", inutta on- ae- sopf-villa
menettelytavoilla estettävissä.
Epäilemättä on vsftsan kautta-agi-atsionityön
t^ko meillä nyt käyn
nissä olevan systeemin mukaan
epäkäytännöllistä, mutta on sekin
.imalla taivallaan hyvä ja toisilta'
näkökohdilta paljon parempi- kuir
31 mitään. Koska "Vapauden" töi
nitus on selventänyt ajatusta, jö-"
ka on asiassa allekirjoittaneella
niin jätämme asian. "
N. Aaltonen. ^
ta ei ulotu niihin ammattiliittoiliin, |
jotka ovat sosialidemokraattien joh- '
.dossa.
3. Suomen- fascistisoimissu edcllj-tyksenä
ovat olleet myös ulkopoIiitUs
ta-laatua olevat tekijät. Suomessa o-vat
jälleen nostaneet päätään aktii-vistiset
seikkailija-ainekset, jotlia
liaaveileyat .neuvostovastaisesta* in-
2,ja 3 p. Brandon, Manitoba.
4 ja 5 p. Winnipeg, Manitoba.
6 ja 7 p. Fort Frances, Ont.
8 p . l l p:ään, Fort William ja Port Ahhur Onf
3 2 p. North Ba^, Qnt, '
14 p. Sudbury, Ont. . •
„ 15 p. Toronto, Ont..
Toverillisesti
CANADAN TYÖVÄEN PUOLUSTUSLIITON TOIMEENPANE
KOMITEA,
A. E. SMITH,
pääsihteeri.
Port ArdtHiin uBtisi»
N-liYTTÄMÖN KOKOUKSESSA
.k. 23: p: hyväksyttiih 2 uutta
jiisentä. Keskusteltiin toimintaam;
me edistävistä asioista ja siitä, vas
tuunalaisundesta mitä näyttämöl--
ära"m«: on työläisiin välittöraäst'
vaikuttavana joukkovoimana —
esityksiensä kautta — ja voida*"
semme tarjota yleisöllemme mah^
dollisimman hyvää mahdollisimmar
aiteellisesti tulkittuna. Siksi pää-imm(^
ottaa varsinaiset lausunnon
hjauskurssit käytäntöön.
Näitä, kursseja tullaan pitämäär
atkuvasti joka maanantai-iltana
alkaen kello 6 illalla. Opettajani?
oimii Edv. Lapinsalo.
Lähiseutujen osastojen sopisi at;-
taa nämä kurssit huomioon ja lä'
lottää oppilaita. Kaikessa järjes-olypuoltä
koskevissa asioissa or
)arasta kääntyä näyttämömme joh-ajan
puoleen.
S. J . Port Arthurin näyttämö.
TYYTYVijilSilÄ KASVOJA j
erloi täkäläinen- porvarillinen
'Chi^oniclc" kirjeenvaihtajansa näh'-
aeen — vai lienee ollut koko toi-"
.nitus katsomassa — miten runsa.s-kätisesti
ja leveästi työttömät nyt
rupeaa v^pimaan, kun kaupunki
rupeaa niitä "hoivaamaan"; Kyllä
36 vetää työttömän naaman tyyty­väiseksi
kun saa turnipsia ja kelta-juuria
sotkettuna" sekaisin lampi-'
liaikista äänistä) ja sai 23 edustajaa
(vuoden. 1927 vaaleissa saivat va­semmistolaiset
20 edustarjapaikkaa)
jonka ohella vallankumoukselliset
yaalillstat yoittiyat sosialidemokraat­tien
listat sarjassa teollisuuspiirejä!
Suomen proletariaatin joukkomjer
lenosoitxikset elok. 1 pnä 1929. LO"
kakuun vaUankuhiouksen XlirVuoti$-
:>äiväna, samoin yksipäiväinen po-lUttinen
laJtko maxrask. 17 pnär 1929- "eryentsionista. Kansainvälisen im.
Tammisaaren' poliittisten vankien perlalismin painostus, joka työntäu: Jopa tuota olisi taas kirjoitta-nälkälakon
johdosta, oUvat edelleen ^^^tian valtoja • sotilas5eikkailuun nisen aihetta tältäkin perukalta,
merkkejä Suomen' kommunlstisstt ei ole voinut olla ilmenemättä Suo- ra lisäksi ihan työmaauutisia.
jHJolueen'kasvavasta kansanomaista- messakin, jonka sekä fmänssi- että; Tuntunee ehkä kumntialliselta, että
piisestä. Porvarillisten lehtien täytyi PPUittinen ja sotilaallinen ruppuval- , vielä puhutaan ollenkaan työasiois-iodeta,
että työväenvallankumouk- suus kansainvälisestä fmanssipääo-. ra, siiUi useimmalle työläiselle on
•eh kukistumisen jälkeen Suomessa' ^»sta lisääntyy yhä enemmän. i •..aan hämärä muisto siitä että on
H. GURALNICK,
organisatiosihteerl
Conmeey Ont.
1Ö18 el Suomen kommunistisen, puo­lueen
oje vielä koskaan onnfstimut Nämä Suomen yleiset
ritä Joskus oltu töissäkin. Vaan
t2htävät meillä Conmeen änkyröillä ei tämä
aattaa liikkeeseen hiin ^juomatta- ^^"^ostovastalsen intervehtsioonin ;n«isto ole ollenkaan hämärä, sillä
.'ia kaupungin ja maaseudun prole-' valmistelassa Ihnaisi hyvin kansain- :n2 muistamme varsin selvästi, että
tariaatm joukkoja» „/ * välisen imperialismin kannalta li- ,:uuri hiljan olimme työssä. Tuo-
* beraalisen englantilaisen kuukausi-, reessä muistissa on myös fe, että
Tähän on lisättävä vielä erää san- meidät
SifiSoSÄTOra^Sl^^ "Suomen polittinen merki- ..n tehdä rytyytetty maantietä.
i<^%l» pyst^mv^^ tys". Kosketellen ainoastaan ohimen-, tierakenteita ja korjauksia on va­leen
sonhävvitvk^niälke^n kasvoi Suomen vumeiaifcaisia tapauk- hän ollut käynnissä useammaesa
neh sitkeys. löittää mainita, 6-kuu-
'•^:autirien' lakko, jötioir 10,000 Suomen'
metallityöläistä otti osaa 1927, ja
jcka päättyi työläisten täyteen volt-r
roon, kuipiteoUisuustyöiäisteri 11-
' työajasta, tehosta y.ms. Otan
Sodanjälkeisiä .Tauhansopimuksia ,'alusta j a alari siitä kangista, jossa
SjrD.1lrmy>iiynie/»iitfttje>ini hVieonnkVinlfötiittttPerni vviilicsnanut.thtra. •• allekiii-rijnoiittttaannpeeelllRl a ooHl ik kuuunnniiaa ""ttVyÖönn-vuon,
Runnieoiusuus.yQia48.en xi~ vdstaisi aitauksen järjestäminen vai-: tää". Ensiksi, näitä tien töitä ra,
^niikautinen ^ k k o loka kesS k^sä- tieliiton muodossa, mikä . ulottuisi | hastetaan hallituksen kassasta. N m
^ u h c t e l S s Ä ^ Mustaan-; ollen työläinen saattaa- joltisella- SääSIS^r^h^li^ mer^n ja rajoittuu NeuvostoUittoon. :cin varmuudella uskoa saavar^a
'2^00 työÄtä^-e. sitä varten, ettei päästettäisi bolshe-; työstään sen pienen^palfcan joka
Suomen porvaristo toiyot pitkät
i^tfet, ,että sosialidemokratian onnis­tuu,
ellei j Juuri karkottaa yas^nunis-,
fo|3telÄ ananattiUi^kpen Johdosta,
-.liiii ainakin sisästäpäin särkeä ja
iaajoittaa yhtenäinen ammattiyhdis-
-jonkorjaus, jo^•i^•a myös tani:,
•'piänysmies'\ Sen sakin piick.
Jossa työskentelin, mumtoi <
aan kängiin ja meille tiili i
'.uliterä hännäntuppi, Joka
vallan saatuaan aikoi öiottao
että_ hän sitä on se joka raäär j
Heti ensipäivänä ryhtji Hii
miesten kanssa ja uhkaili, että ];
T-äkkää sinut ja sinut. Oiisj k
.liin tehnytkin ensiraäisen" JST
jjäivällistunnilla, mutta om'
::attui olemaan niin ti-perE, g i
<:i osannut omin apuinsa aikaiqpj-
-virjoittaa. Hän nimittäin vaiihs I
iiietsärunnarina joutui ymnvi
ittä kuinkas se koliminen eli r
•/arastaminen tässä tajiaakse
toimitetaan. Kun h ä n oli atk-'-
harkinnut tätä perin pulma'"'
;:ys'ymystä, niin alkoi hän kir'
aa tuhertaa aikalappuja iillä r
iillä" että jätti lyhyeJie ajat
untia ja siitä ylöspäin. Ensin'!
nen miesten säkkäys meni V j
miin", kun h ä n unehtui mielrt
hönsä, aikalappujen kirjoituJö<']
— vai eikö tuo heppu tuntene l
loakaan. Olipa kumpi oletts'
tahansa tosi, niin 'miehet Iäb.t'
yalliseen aikaan tallustelemaar.
tiaan ja hännäntuppi jäi maant'
varsitorppaan lappujaan sii
maan. Seuraavana aamuna oii ^ I
näntuppi hiukan hauskan näkqTi J
Iltaan mennessä muutti suunn'|
maansa ja määi-äsi osan miah')
yistisen halllntojärjesbehiiän vaiku-| hänelle on luvattu. TyÖFäivänpi- jäämään "luusiin", nähtävästi?
tusta . tunkeutumaan Länsi-Euro-j luus oli 10 tuntia, jota "^X^^ 1 si aikaa kun oppii ne aikalapot j
paarf. VOidäaii- olla-vakuutetut että »mantunnon tarkasti noudatettiin.
Suomi ei tule olemaan heikko* ren- . K u n kuitenkin työmaalle oli 5 - -7
gas tässä puolustuslinjassa". • i :nuiliin matkaa ja: useimmalla vie-j
i i i fr-en. lisäksi yli kahden maiUn
, . Mutta Suomen osuus tulevassa' i^ävely siitä mihin illalla troki-i-
yshik? Syksyll^^l929 tu^^^ ei rajoitu kyyti loppui eli- aamulla, alkoi,
to lopuUisesti^vakuutetuks^^ Interveatsionistien kannat-l.min muodostui työpäivälle pituut-pupmen
sosialidemokraatit e i v ä t , p y s - j ^ g g g ^ S ^ ^ ^ ^ ^ monopolistisella ' ta siinä 14—15 tuntiin päivässä.
^ enemmän; tai- .vähen^nto ^ tyydyt-Ipgäerna^ '«dä--«dinat" hsäe-' Niin että aikaan nähden lienee
tunsa, jotka sysäävät sitä neuvos-.'$3.25 päiväpalkka tullut hyvin an-tovastsls
§n' interventislonin kannal- .-^aituksi.
le. Suomen porvariston vissit piirit Työkiihko ei noussut tässä sa-pitävät
• NeuvostoUittoa mahtavana kissa erittäin suureksi ^huolimatta
ja yhä kasvavana kilpailljansy maail- niiskurien usutuksista ja viisais-manrnarMdnoUla.
Suomen metsämo- ta" huomautuksista. Kuitenkin pi-nopolistlt,
jotka ovat sangen lähei-, dettiin 's—nan rumana . tapana
sesfci punoutuHeet yht>sen ruotsalai-.j ^itä, jos esim. kahden tunnm yhta-sen
monopolistisen pääoman kanssa: mittaisen hosumisen jälkeen sat-ja
varsinkin Kreugerm tulitikkufcrus- ' tui pariksi minuutiksi istahtamaan,
tia kanssa, joka kontrolleeraa liuo- Tämä työläisjoukko muodostm hy-mätlavaa
osaa ei amoa^taan ruotsa- ''in kirjavista ameksis.ta,_ suurm
'ävästl suorittamaan tätä - "tilausta",
aosialideinokraattien mpniyuotisten
oonnlstusten. jälkeen, onnistui heillft
•jniaiv ammattiliiton peroistamista
acten. pidetyssä. hajoittaJain konfe-
^ens!sis5% 1?29 lohkaista vasemmisto­laisista-
ammi^tlliitoista ainoitaan
hyvhn pienen osan^öläisiä.
laista; mutta myös suomalaista met-
O. & JABJESI^A»^ TOICQNTON O-
3 ' W O N YUlttiMBÄINEN KQKO-XJSr
i d d e t ^ tämäv k^ian SrOr pätyä
^c$(ci 2 iltapäiy^lä Labor |iycemn
haaä»s% ^padina ave.
« e s k n M ^ I n l ^ ^ Tab- ! ..uömälaisten' p l i ^ ' * 5 ^ k l m ^ " l f t :
^ ' ^ ^ tää suomeen Neuvosto-Karjalan • " i ^ ! ^ saapua nain ,^^5^^^^ metsäalueet.
tai|«» fce^ 2.,Vali^taslcoi^ (Jatket.y
osa . kokonaan luokkatiedottoraia.
sä-selluloosateollisuutta. on epäile- O^ipa niinkin takapajuisia iikkoja,
mättä. halukas mihm neuvostovas- '9*^» katsoivat velvohisuudekseen
täiseen seikkailuun tahansa. Tähän' levittää solvaavia valheita järjesty­en
vielä Hsättävä vissien (jälleen j neistä työläisistä ja erHoten .jar-läheisesti
metsäteollisuden monopo-1 Jestöjen luottohenkiloista, kehuen
iististen yhtymäin ' kanssa sidotut^ samalla jappanen järjestöä omak-i
järjestökseen, joka muka ajaa
heidän asiaa. Kyllä on sedät saa­neet
hyvän asianajajan.
Piiskurin vaihdos tapahtui kun
'fittui. että alkoi toisessa paikassa
kein- kirjoittamaan. Sea roliulTi
vän' jälkeen niitä sitten" rupesi*'j
lemaan aikoja. Että näyttäisi v|
hän leukavammalla päätti piieH
vJihän rähjätä miehelle ennen s?]
•käystä. Allekirjoittaneellekin tl
näyttämään mallia eräissä pei
mutkallisessa työn lajissa ja Ij
se ei ottanut käydäkseen jtt'-
leen, njin piiskuri p8ni_ jon'
tuntemattoman Iivarin siäm
piin ja rupesi mulle aikaa
tamaan. Kirjoitti heti sen H t
tia lyhyen, ajatellen kait, «1
työläisetkin mahdollisesti pnit.yj
läskutaidottpmia kuin 'hän i l
Sanotin tulkin välityksellä, etöj
tämä sovi, että hallituksen. ^'
.aikoja lyhennellään ja varsste^' i
yanha aikojen tasaaja ei otttfl
ymmärtääkseen asiaa, vaanJ"!
doin pitkien puheiden peräag!
pesi uutta lappua kirjoiiitäpu-j
jättäen sen 1 tunnin lyh.yeK-.j
moitin tyytymättömyyttä, siä^j
lappuun. Hän sanoi, että hä^rj
vielä puoli tuntia. Kehoitiati*i
maan varmuudeksi kelloa, eity
yhteen hengenvetoon litwl^-^.j
loittaa neljää aikalapp.aa.. j rl
ollen suostui hän i».
kirjoittamaan oikean ajan.
Tämä kvlläkin oli jo 4:s aijfc^j
H»' *1- 1 * f 1 li? l- 1 • 11 > lakkotaistelun avulla menestykäelliT laaiitnaii Bwa, tahAKielfe^^^ taistenit la vallan- - t i toteutetuksi työläisten vämtö
••^^^''•^••••-••-^••••^Tr » • ^ I mät vaatimiifcset, olkootpa ne kum-lniiiiQiAs#
s«D a m d i a t f c liildieeB tehtävät ^^rf^rä^^^^
(I^i^fii^^ Vinneri kongressin hyväksymä
yleinen päätöslauselma)
(Jatkoa edelliseen numeroon) V *
UIfil. TlantfO^uUjlapeIJlJM\sfie!TnL ttaniJSUCeeliuunn J^yis_en^ ^k„a^u den veädlielllläis eelläi skuainukdeaallna
'KM^SI JI^MtOFÄ VÄXRIUiN
{Hljra»3?Ai€lf^ BIBljfÖSZA: t V f i t .
;Tllaolevalla <4tei^ÄB^^^^
JS^le TePft VÄjpiöuden ri-ssa 276.
keskuskomitean ohj*auksella sillä
ynimärryksellä. että ^suomalaiset niille rehellisille työläisille, joita
työttö- .on kohdannut yksi r kapitalismin
mai njarjeston jasenia ja maim-j _ tvöttömvvs. Mis-mam
järjestön jäseniä ja maini- nimessä emme tunne olevam­me
missään avustusvelvoUisuudes-sa
kaikenlaisille herras- ja lapila-,
naisluikeille. Kuitenkaan ei ole oi- honkin työväen järjestöön ja jär-iut
mitään eroitusta henkilöllisyy-
:nään veteen ja leip^. Vaikea he
taitavat sen käsittiiä, että täytyy;
opettaa niiitä syömään ,varpt^llen-ettei
terveys ; n i t i s i jyuitä^ ravin»
nosta. Ja famaila. .vqidaan maa­ilmalle
tiedottaa, että niin ja niin
täällä on työläiset tyytyväisiä ja
hyriiyilevät, kun saavat — aamulla
kupillisen mustaa kahvia ja leipää,
.päivällä lämpöisessä vedessä liotet­tuja
turnipsia ja keltajuuria.
Tässä näemme armehabuuden
mitä se on, Ainoa keino pelas­tukseen
on työläisten joukkotoi-minta
ja järjestynyt joukko toimin­ta..
Sentähden liity,. jäseneksi jo-jestö
kuuluu Työläisten Yhteys-liittoon.
Toronton suomalaisilla työttömil­lä
ei ole mitään omaa karsinaa- ole­massa,
vaikka on saatu oikeus pi-*teen nähden, niiden suhteen, iotka oloihimme parannuksia, ja jos jär-itekemistä voiiptaperffisemmäkä vaan
'vällänkuniouksellistut-
• tautinen
:JSeuraavat seikat on erikoisesti
otettava huomioon {u-oletariaatin
.lykyistä taloudi^Qista taistelua val-
•:^kuntioutedii^
a) .ProfintOTijn kanna-ttajien päät-
Jä*fe(.taig*ela työläiatea - taloudeliis-
-ieiji i ja;. ;.teskeisimpien; vaatimusjen
:.(työp^|fcai?tiLi:tJ5öa ,, lyhentärnisen
;nB;);i,(i>uolg§t%,;44 suinkaan ole, ris-tiriiiija
§sa -^^Ipudelli^, taistelun, valr
ianktunoa^Uxstut^ . kanssa,,
vaaa. <m; .päinvastoin yksi yalläiV-'
cmiMHikselllstiittamiäprosessin tär-
•leunpiä edellytyksiä. Ylimielinen
suhtautuminen taisteluun välittömi-
'eöf taloudellisten Vaatimusten puo­lesta,
Jölaunen, yritys panna muita
tmmu&sia taloudellisten vaatimusten
sijöll*^ taloudelHSessa taisteluliik-keössä."
oRobtiia nuo muut tun-j
„ rtukset kuinka sanaradikaalteia" ta-^
jestyneenä joukkona \'aatikaammc|haiisa. .ei sihatoian e^stä taistelun
taa kokouksm suoman kielellä j a r -^ ovat ruokalaa > äyttäneet. Toisin f jestömme ovat kyllin voimakkaat vain hajoittaa taistelijain rivejä ja
jestamistyon helpoittamiseksi. Mut-j on kuitenkin moaeteltv "kansallis- niin niiden avuUa m© mvös seni voi viedä karille koko tiis-ta
se ei edellytä, että Torontossa^seurojon" taholta. Sen osoittaa'saavutamme. ' - ^
työriitoihin ja kaikkia
£ortctoimenpiteitä, joihin ss Ul­lakkoja
'ja vallankOjno,'*ö^l
propagandaa vaataan tsopi^i
^ . ^ ^ ^ ..... On taisteltava sen puolesta «^.r
^ämi&3stä kieltäytymiseen voi tämä naisella työläisellä ^ ^ ^ ^ v -
kuitenkin'olla vam opportuniäteUre.r - — - tvolaiaia »rJ
taistelu osittaisten vaatimusten puo­lesta
oli oikein, mutta nyt on oi­kein
vain taistelu poliittisten vaati­musten
puolesta. E!O on sunä, että PPrtanistit, jotka s^boteeraavat lafe-niutta
ei suinkaan työläisjoukoille
•tielleen. Laajat työläisjoukot alka­vat
tajuta yhä selvemmin ja selvem­min,
että he ilman taistelua jou­tuvat
tuhon ja orjuuden omiksi, ja
h-3 käyvät varsin usein käsiksi san-
•jcariliiseen taisteluun, huoUmatta
vaikeista olosuhteista ja tavattoman
vähistä voiton mahdollisuuksista,
etteivät joutuisi luopumaan luok­ka-
asemista ilman taistelua. Op-nykyään,
jolloin poryaristo käy koliikettä. riisuvat työväenluokkaa
yleistä •liyökIö^tS-:^.tydv»&lU«rol5aa-j^^.iSte:..4»' työntävät. sitä ant%utu-elintasoa
vastaan; viyöyäeft"^kkp«
jen taloudelUnej* täfetelu^-^ei^^Vai-y.
llsesfei* T&jcötu' vgÖttöiÄiSt^\p»lttayiin
IfalotafdllMih': vaäliiiiUkärf^^^ vaan: bn
siöä kaiäiialJa'selvä tendenssi' pai­sua-'
ähataiifert ammattiyhdistyspnit-telden
ta*'^Ikkieh palkkataisteluj;en
ulkepuolelle; • Profintemin kannat­tajien'
tehl»yäflaä- on t^ttaa jou-
•misen,.,.tielle. Tämän vuoksi Pro-
-^inteniin l^aumattaj^eiL tulee tais-
;-telia-^i;|nenimgiäkin. . opportunismin
;ilm^öitä.i.vyastaan. s i ^ ei ole
.;kerrassaän .mitääm x^jrhteista/,yal^
kumouksellisen, annnatillisen liikr
keen johtamisen kanssa. On tark­kaan
punnittava voiton, ja tappion
raahdoUisuudet • enneri •taisteluun
oikeus järjestyä ja työläisilii 0^
vahta heidän vaUanlcufflO'-?^^
edustajansa. On ^ ^ ' ^
kaikkia joukkoerotlanusia.
ja oikeuden puolesta käycö- ^
lakonrikkujiutta vastaan M
ka nykyisen kapitalissa ^ f j ;
i en tarkoituksena on 5iäTi^ - .j
liaikki alkeelliset luokiso-^.--; j
jotka työväki aikaisomffi^ -f i
iDlttanut. on v a l l a n k u o o '^
lehtävänä tehdä työläiset^ Jo*J.
työpaikalla tietoisiksi ^ - ^ ^ g
tavattoman tärkeätä on Ko^^
enhiokan asialle tämän
tien hyökkäyksen sitkeä ja
ton vastustaminen.
d) - Lakkotaisteluidsn aja_ .
nettaessa vallankumoutoeäffi^^
!ee käydä etunenässä.
kaikkiaUa mkkeen osuassa.^^
Heidän tulee päättävästi
vaähoja ammattiyhdistys^
vastaan, joiden tarfe
kot taloudellisten taisteluiden ku- ryhtymistä konkreettisten vaatfanus- taistelua visseibin
Nlu..e-s„sa- r y—mmärtäntoään, eettä. on nta r­pohjalla.
aui-«>i«»<. „,,toia
peellista, yhä - suuremmassa ja suu- <
remmassac .määrässä yhdistää välit- i C> Lai£ko\'aatimuksia laajennekta-tömät
taloudelliset vaatmmkset lUo- j - ^ ^ o » pidettävä sihnäHä sitä, että
kan yleisiin proletaarisiin vaatimuk- ] kaikki ne vaatimukset, jotka koski­siin,
siten kuitenkaan vähääkään \ "^^^ rajatonta oikeutta, luokkatais-häirifcsemättä
taistelua niiden pie- 1 "e^uun työpaikoilla., nouseyat _ suo-nempien
vaafeunusten puoleista, jotr 1 ^"^^ - välittömän taistelujälaiite-er.
ka on pantu, taistelun alaisiksi. I pohjalta. Erikoisen- tärkeää on
I taistelu lakko-oikeudaa paoIfista.On
b) Nykyisellä .kapdena^ varsinkha j vastutettava paköliista soviatotuo-
Yksi. jtelim. Ero edellisen kauden ja ay-tEiloudeUisen
• kriisin ' vallitessa, on
useimmissa tapauksia paljon vai­keampaa
kuin aikaisemmin saada
micta, riitojen ratkaisemista sovin-
"to-KJikeuden .kautta ja yleensä i»or-varJllisen
hallituksen sekaantumista
teihin tai visseille ahte^
le (esim. kutomaxy
TsheIIko-Slovakia5sa^
kt^a on pidettävä y h t ^
tarkeimmisfö
avnlla yksityiset lakkoijl^
tetään tietoiseksi luo»
e) Oikeat poliitcisei
loudeUisten taisteluiden^
ovat omiaan selvästi"
että nämä taistelut
toisia luokan taisteloila
häSti ;
I Olevan
«teflist?
jfiisjou
hanitu
hitoihi
pascist
l ^ t t ö
1^ n
[oiBeUi
[Saktiiii
jiaaTia
N t im
Syste
kaa vastaan. Tämaa,