Vapaus, August 17, 1929

              i l ;
Us
V A P A U S
17 No. 194 — iftgQ
V A P A U S ( U b c r t y ) _ ,
• f rtsaUb V a r k t o ia C c s a d a . F s U u f c ^ «lifar « t S o d l m t T . O a t o t ^
X i C f M n d at th« P a t O f C o D c p i t a c n i . On«w». « « «tconJ C I M » mMtux.
T O I M I T T A J A T :
VAAK> B . T E X H U X E N . M- P 0 H J A N S . t L O . A . PAmö.
TILAOSHnOUTi ^ ^. .
1 » k , « « ^ 6 k k . S k k . f l . 7 5 J . 1 k k . - Y W y m h « k i « J .
I 1 » k . 96M, 6 k k . » J J O . S k k . $ZM i » 1 k k . « J ö .
S « « « r » M k S K s s i B *
ttMOTUSHIKKAT VAPAUDESSA: Stk
Xi>}e»ikläa»ct«kMt » I J O k « t ^ » 2 J 0 . . k J » i k e r u * . - A r i o U i t t o o.
— « • - > ! n - ^ t ^ KM k « u . SOe l i . Z i » k « a k i i t o d « u e . l u »V B m i * » r » ^ ' ^ - " H a l - u v"
S M t c O a a t a k K t SOeSkcxU. >1JOO k o l nM kcrtma. — T i U » l u i u a o t t a } > e s }•
OBOtsMCCBnsanMi oa. Tsadit-
G k c t c t t i r i H e o t s i k i s t a c t a k i u c s.
a a o t « t « p i t i i c I U k o » i u , r i « . k » U o 4 i p . ito»«tyml»piiTr-. « d e l l i ^ « r k i p i i T J u I.
C « M n ] « d r e r t U i n » « t e » , 75e p e r e o l . i c e k . MiBiraoB e
• l txct adTcrtinsg mcdiBm ^ i n o n g the r i a m * 'eopta l a C a s a l l a .
' I . . « t a n d l l o i » t . l » » . a « a » « U o « a « « i » i i . e « i k . r j e « * « e a a - . kixjotukaa « . < J « t e « i l ä k k e - h a i t t j ui
i^iniaiTIIiini n i m e n i : J . V . K A N S A S T O , l i i k k e e o h a i u j a . . ' • •
T a , « U t a i M i » i t « : H « « « . o S t » . K a c k n r B o n d i n * . 4 D a A a - S., »"»^««r**^- _ „ - ,
T a p a a d e » k o a u o r i » U k e r t y B a i l d l a g . S7 Ln-.aa S f.
T a p a n i l f n paiao U latomo; t i t e t t y B»uldla». S7 L c r n a S t. PobciiB tsxrv.
Miksi hyökkäys kommunistipttolttetta vastaan
Toronton kaupungin poliisiviranomaiset ovat useiden viime kuukau­sien
ajan harjottaneet julmaa ryntäystä kaikkien kommunististen kokouk­sien
tukahuttamiseksi. Taistelussa puhe- ja kokoontumisvapauden säilyt
lämiseksi on kymmepiä työläisiä raakamaisesti piesty, uhattu väkivallalla
ja maastakarkottamisella, heiteUy vankilaan tekastuilla syytöksillä irto
laisuudesta" ja "epäjärjestyksenisestä käyttäytymisestä", viimeisimpänä
ollen rikoslain 87 pykälään nojautuva syytös "lainvastaisesta kokoontu
misesta", ja ratsu- ja moottoripyöräpoliisi-osastot ja virkapukuisten- ja
salapoliisien joukot ovat hyökänneet työläisten rauhallisten kokouksien
kimppuun. - .
Toronton poliisikomissioni kertaa määräystään: Kommunistiset
kokoukset täytyy tukahutlaa!" Toronton imperialistinen sanomalehdistö
jatkuvasti julkasee törkeitä parjauksia ja ärsyttäviä toimituskirjotuksia
kommunistista; liikettä vastaan. Miksi? Miksi työvoimanostaja-luokka
ja sen palvelijat hyökkäävät kommunistipuoluetta vastaan?
Siksi kun kommunistipuolue on työväenluokan puolue, joka väsy-mättömästi
järjestää ja johtaa taistelua kapitalistista sortoa ja riistoa
vastaan, — siksi kun kommunistit edustavat ainoaa voihiaa Canadassa,
joka todella paljastaa imperialistisen sodan vaaran, — siksi kun kom­munistiset
puhujat kehottavat työläisiä taisteluun imperialistbta sotaa
vastaan, — siksi kun kommunistiset sanomalehdet ja lentolehtiset pal­jastavat
kapitalismin koko mädännäisyyden ja siksi kun kommunistipuo­lue
edustaa työläisten kasvavaa vastarintaa kapitalistiselle teollisuuden
"järkiperäistyttämiselle" ja johtaa työläisten taisteluissa työnkiihdyttä-mis-
järjestelmiä, palkanalennuksia ja "järkiperäistyttämisestä" johtuvaa
yleistä työ- ja elinsuhteiden huononemista vastaan.
Työväenpettäjät ja reformistiset ammattiliittopomot työskentelevät
käsi hansikkaassa työvoimanostaja-luokan kanssa, hyökkäyksessä työläis­ten
elintasoa ja kommunistipuoluetta vastaan. Ne koettavat murskata
kommunistipuolueen siksij kun se hellittämättä paljastaa kansainvälisten
imperialistien tekopyhät "rauhan"-manööverit ja kiihkeät sötavalriiiste-lut,
— siksi kun kommunistit kokoovat työläisiä puolustamaan ainoata
maata, jossa työläiset hallitsevat — Neuvostoliittoa — imperialistiselta
hyökkäykseltä, — siksi kun kommunistinen sanomalehdistö paljastaa ka­pitalistisen
lehdistön parjaukset ja ärsyttävät valheet maailman sosialis­tisen
vallankumouksen isänmaasta. ICommunistipuolue johtaa Canadan
työläisiä eteenpäin, kohti uutta yhteiskuntajärjestelmää, jollaista venä­läiset
työläiset ja talonpojat yhtämittaisesti ja, varmasti rakentamassa,
kohti yhteiskuntajärjea;telmää, jossa työläiset hallitsevat, jossa heitä ei
riistetä ja jossa kapitalismin loiseläjät on lakastu syrjään kommunisti­puolueen
johtamain työtätekeväin joukkojen vallankumouksellisen tah­don
ja voiman toimesta. Ne koettavat tuhota kommunistipuolueeii siksi,
kun se johtaa Canadan työläisiä vallanktimoukselliseen taisteluun kapi­talismia
vastaan Ja työläisten ja maanviljelijäin hallituksen pystyttämi­seksi'Canadassa,
-— siksi kun työvoimanostaja-luokka käsittää kommu­nistipuolueen
siksi voimaksi, joka kokoo j a johtaa työläiset taistelujensa
läpi lopulliseen voittoon!
- Työläiset ovat pitkien vuosien katkerain taistelujen kautta vääntä­neet
kapitalismilta "oikeudet" puhe- ja kokoontumisvapauteen. Meidän
täytyy taistella säilyttääksemme nämä "oikeudet" ja laajentaaksemr\^
niitä, viedäksemme työväenluokan vallankumouksellisen taistelun voit­toon!
Neuvostovalta on ollut olemassa Jo
lähes 12 vuotta, l^ssä valtiossa raken­netaan'tarmokkaasti
uutta yhteiskun­taa,
taloudellinen rakennustoiminta
kehittyy päivä päivältä menestykselll-sestL
Neuvostavalta on omiin sisäisiin
mahdollisuuksiinsa nojaten saanut ai­kaan
sellaisen tilanteen, että omia voi­miaan
käyttäen on saattanut maan ta­louden
kehittymään vuosi vuodelta.
kolttasi Neuvostoliiton
polvilleen "^a anomaan armoa. Heille
kangasti jo se päivä, joUoin he iöröläis-ten
ja talonpoikain tasavallalle saavat
sanella omat ehtonsa ja näyttää koko
maailman kapitalistiselle maailmaUs
sen tien, mitä sen on kuljettava suh-tautuessaan
Neuvostoliittoon. Ja Eng­lannin
taantumukselliset pyrldvät
i päättäväsU tähän päämäärään eivätkä
Erikoisesti on mei*ittävä uudelleen- siinä tarkoituksessa halveksineet min-rakennuskauteeh
sUrtyminen. Neuvos- kaänlaisia keinoja. Parlamentin puhu-tovallan
edessä on kysymys 5-vuotis- Jalavalta levittivät hallituksen edusta-tuunnitehnan
laajentamisesta, eikä su-; jat valheellisia tietoja neuvostovallan
pistämisestä, kuten siitä Neuvostoliiton [ taloudesta, jottd siten herättäisivät lii-
' I^eniiespiirelssä epäluottamusta ja sai­sivat
Neuvostoliiton eristettyä muusta
maailmasta. ^TOkomaakaupan johtaja
Heckert viela marraskuussa pitämäs­sään
puheessa lausui: "Minä en tiedä
mitä tulee taahtumaan 12 kk. kuluttua,
joUoln VenäjäUe esitetään vekselit
maksettavaksi."
Mutta Englannin liikemiespiireissä
alettiin yhä epäluulolstimmin suhtau­tua
taantumuksellisten ministerien to-distuksiiu,
sillä, NeuvcstolUton kaupan
kehitys Yhdysvaltojen, Saksan ja mui­den
maiden kanssa kimiosi. Joka päi­vä
valheelliset vakuuttelut. Nyttem­min
on MaODonaldin hallitus tehnyt
päätöksen, että elokuun 1 p:stä läh­tien
sovellutetaan Neuvostoliittoon
nähden asetusta exporttUuotosta. jä
tämä päätäs on tulosta siitä tarkas-vihoUiset
kirjoittavat.
* Vaikka todistukset neuvostovallan
taloudellisesta kasvusta ovat olemassa,
vaikka Neuvostoliitto näyttelee huo­mattavaa
osaa maailman ei vain ta­loudellisessa,
vaan poliittisessakin elä­mässä,
niin Yhdysvaltojen ja Englan­nin
hallitukset koettavat näyttää siltä,
kuin eivät Neuvostoliiton olemassaoloa
huomaisikaan. Näiden maiden valtio-virkailijoista
nähtävästi yhä vieläkin
näyttää siltä, ettei heidän toimita tun­nustaa
Neuvostoliittoa, koska se siinä
tuokiossa saattaa hävitä maailman
kartalta.
Englannin ja Neuvostoliiton välisistä
suhteista ajattelivat taantumukselliset,
että Neuvostoliitto kukistuu siinä tuo­kiossa
heidän epäystävällLsyytensä pa-koituksesta.
He kuvittelivat its^cseen
hyvin valheellisista taloudellisen ja f i - tuksesta. minkä Englannin edustajis-nansslsaarron
kuvista joka saarto pa- to Neuvostoliiton matarallaan suoritti
Taantumuksellisen hallituksen Neuvos­toliitosta
antama kuva ei vastannut
todellisuutta. Taantumuksellisten ra­kentamat
kuvitelmat osottautuiva*
hiekalle rakennetuiksi.
Goolidge ja Kellogg, samoin kuin
heidän englantilaiset icumppaninsakin.
ajatteUvat samoin Neuvostoliittoon
suhtautumisesta. Heidän seuraajansa
Hoover Ja Stimson eivät nähtävästi
vielä ole huomanneet, että heidän e-deltäjänsä
olivat lyhytnäköisiä, mutta
sen elämä tu^ee heille vielä osoitta­maan.
Neuvostölliittoa tutkiva ameri-kalainen
lähetystö tulee siinä olemaan
heille apuna. Yhdysvaltojen ja Neu­vostoliiton
välistä kauppaa, teknillistä
avustusta kuvaavat numerot ovat seik­koja,
joita ei voida olla huomioonot-ta-matta.
Ja nämä numerot olisivat vielä
kuvaavampia, jos "Valkoinen Talo" c*
ssettaisi poliittisia esteitä. Nämä es­teet
ehkäisevät Amerikan ja Neuvos­toliiton
asiallisten väUen kehitystä, sil­tä
niiltä puuttuu diplomaattis-poliit-tista
perustaa. -
Viime aikoina on kauppasopimusten
lukumäärä amerikalaisten liikkeiden
kanssa lisääntyneet. Se todistaa sitä
että amerikalalsissa liikemiespiireissä
aletaan oikein käsittää neuvostoliiton
taloudellista tulevaisuutta, oikein ar­vostella
sen kasvua, aletaan ymmärtää
kuinka tuloksettomia ovat laskelmat
siitä, että Neuvostoliitto ei omin voi­min
kykene toteuttamaan asettamiaan
tehtäviä.
Punainen BZarjala.
konrikkuripuolue, ei saa tulla laula­maan
kavalia sun baltuus — ylistys-hymnejänsä
tälle työväenpucJueen
syntymlsmuistolle, eikä sen puolueen
luokkataistelutoiminnalle. Noskeilla on
oikeus ja aihetta ihailla niitä " ^ ö -
väenmiehiä", jotia silloin tekivät
kaikkensa vastustaakseen työväen o-
TPflTi puolueen perustamista. Nuden
Saomen eDsimäisen työYäenpuoIaeen
Kiinan vallankumous
, Kommunistisen kansainvälisen kuudennen kongressin päätöslausel­ma
toimeenpanevan komitean toimihtaselostuksen johdosta lausuu, että
Kiinan vallankumouksen uusi nousu, ja vallankumouksellisen liikkeen
kehittyminen Intiassa voivat tehdä lopun kapitalismin vakiintumisesta.
Tämä onkin ymmärrettävää. Kiinassa on 450 miljoonaa asukasta ja In­tiassa
320 miljoonaa, s. o. vain näissä kahdessa maassa - asuu 770 m i^
Joonaa ihmistä eli puolet koko maapallon väestöstä. On ilmeistä, että
jos nämä 770 miljoonaa muodostavat yhteisen vallankumouksellisen rin­taman
Neuvostoliiton 150-miljoonaisen väestön kanssa ja Europan ja
Amerikan proletariaatin vallankumouksellisten järjestöjen kanssa, niin
tällaisille voimille ei imperialismi kykene pitkää aikaa osottamaan vas­tarintaa.
Sen vuoksi kansainvälisen työväestön on mitä tärkkaavaisem-ntin
seurattava tapahtumain kulkua näissä maissa ja annettava tehok­kainta
apuaan niissä kehittyville vallankumouksellisille liikkeille.
Kommunistisen kansainvälisen vuosi sitten pidettyyn kuudenteen
kongressiin mennessä oli asema Kiinassa seuraavanlainen: Kiinan val­lankumous
oli kärsinyt useita raskaita tappioita. Erittäin rjg^kaita tap­pioita
kärsi Kiinan-kommunistinen puolue, jonka jäseniä militaristit ja
imperialistit kymirienintuhansin raa'asti murhasivat. Mutta tällä ei
taantumus voinut poistaa niitä taloudellisia ja poliittisia syitä, jotka
o\st. synnyttäneet vallankumouksellisen liikkeen. Kasvaa työläis- ja
talonpoikaisjoukkojen kurjuus ja oikeudettomuus, kasvaa sotilasmielival-ta.
Talonpojilla ei ole muuta ulospääsyä kuin talonpoikaisvallanku-tnous.
Työläisillä ei ole muuta ulospääsyä kuin vallitsevan taloudellisen
ja poliittisen järjestelmän kukistaminen, kuin taistelu työläisten ja talon­poikain
diktatuurin puolesta. Vaikka pikkuporvaristo on jo toistamiseen
pettänyt työväestön, niin on sekin t)7tyinätön nykyiseen asiaintilaan ja
jos Kiinan kommunistisen puolueen onnbtuu noudattaa oikeata politiik­kaa,
niin tulee pikkupor\-äristokin vallankumouksellisen taistelun uudel­leen
noustessa olemaan jälleen imperialismivastaislen voimien^ riveissä.
Nykyistä asemaa hyvin kuvaa Kiinan kommunistisen puolueen kasvu:
V. 1921 siinä oli 51 jäsentä, v. 1922—123, v. 1 9 2 3 - ^ 2 , v. 1925—980,
V . 1927^—64,00 ja Kominternin kuudenteen kongressiin meimessä 1928,
julmasta vainosta huolimatta 130,000 jäsentä. Kuvaavaa on myös kes­keytymätön
aseellinen taistelu maalla. Useilla Kiinan maaseutualueilla
on olemassa neuvostovalta ja nämä alueet kasvavat, joskin hitaastk Kii­nan
työväestö ja Kiinan kommunistinen puolue kOkoovat voimiaan. Kii­nan
kommunistinen puolue on tehnyt paljo virheitä vallankumouksen
edellisessä vaiheessa. Nämä ovat olleet pääasiassa opportunistisia, oi­keistolaisia
virheitä, jotka johtuivat maan taloudellisesta ja valtiollisesta
takapajuisuudesta, proletariaatin ja sen kommunistisen puolueen nuoruu­desta,
sen kantajoukkojen heikkoudesta ja epätyydyttävästä yhteiskun­nallisesta
kokoonpanosta. Mutta Kiinan kommunistinen puolue on nä-
Suomen ensimäisen työväenpuolu­een
perustamisesta on kuluunt 30
vuotta. Heinäkuim loppupuolellar v.
1899 oli Turussa koolla 3:s työväen­yhdistysten
edustajakokous. Se päätti
bb äänellä 3 vastaan perustaa itse­näisen
puolueen. Puolueen perustami­nen
kulki luokkataistelun merkeissä.
Työväenliikettä oli Suomessa jo en­nen
edellämainittua Turun perusta-^
vaa kokoustakin, mutta se oli porva­rillista
työväenliikettä. Aikaisempi
työväenliike" oli silloisissa oloissa
työväen kesyttämistä ja nukuttamista
porvariston tarkoituksia varten, aivan
samoin kuin nykyinen noskelainen
"työväenliike" Suomessakin on täniän
kauden työväen luokkavoiman hajoit­tamista
toteuttavaa liikettä — porva-xillista
työväenliikettä, porvariston a-sianajamlsta
työväen keskuudessa.
Taistelu työväen oman puolueen pe­rustamisen
puolesta 1890-luvulIa oli
samalla sitkeää taistelua porvaristoa
vastaan ja* työväenliikkeen vapautta­miseksi
porvariston holhouksesta.
Jo V. 1896 Tampereella pidetyssä
työväenyhdistysten edustajakokoukses­sa
useat työväenyhdistykset esittivät
cman puolueen perustamista, mutta
herrat apureineen onnistuivat sen sil­loin
es^mään. Turun kokouksen e-dellä
oli jo tapahtunut eri puolilla
maata paljon sÄlaista mikä oli o-mansa
edistämään puolueen perusta­mista:
työväen joukot olivat alkaneet
toimia. Työväenliikkeen herrasjohta-jat
olivat joutuneet voimattomiksi he­räävän
ja heräimeen liikehtivän jä
taisteiuhalulsen työväestön edessä. Lo­kakuussa
y. 1898 oli m.m. Helsingin
työväestö yleisessä kokouksessaan ju­listautunut
paikalliseksi työväenpuolu­eeksi
ja kuukautta myöhemmin suos­tui
Helsingin työväenyhdistys "työ­väenpuolueen
keskukseksi".
Siihen asti sen "työväenliikkeen-johtaja
tehtailija Wright vastusti tä­tä
askelta viimeiseen asti. Samoin
myös muutkin herrat, mutta turhaan.
Työläisiet olivat jo alkaneet itse toi­mia.
Helsingin työväenyhdistyksestä
herrat siUoin lähUvät. "MeUlä on täy­si
syy olla tyytyväisiet tuloksiin" ju­listivat
työläiset ja Helsingin työväen­yhdistyksen
toimintakertomuksessa v.
1899 sanotaan: "Innostava nuoruuden
tuulahdus on kulkenut läpi rivlemmc
ja ihmeteltävällä rohkeudella on suiir.
enemmistö yhdistyksen jäsenistä aset­tunut
aina mitä tinkimättömämmälle
kannalle, kiin on kys3miyksessä koko
työväestön edut ja tarkoitusperät."
Tämä oli luokkataistelun ääntä. Her­rain
kaulaketjusta oli jo irtauduttu.
Vallitsevasta valtiollisesta sortokau­desta
huolimatta tai ehkä sen vuoksi
oli V. 1899 Ja edellisinä vuosina u-seita
kapitalisteja vastaan kohdistet­tuja
llikehtimisilmiöitä työväestön kes­kuudessa.
Työväenpuolueen perusta­minen
y. 1899 ei siis ollut mikään ir­rallinen
tai sat-unnainen ilmiö. Näistä
silloisista työväenjoukkojen liikehtimi­sistä
mainittakoon useat lakkoliikkeet.
Keskeisimpänä vaatimuksena niissä oli
työpäivän lyhentäminen. Lakkotaiste-luja
seurasi ammatillinen järestäyty-minen.
Ammattiosastoja perustettiin.
Mainittuna vuonna 1899 käytiin m.
m. yksinomaan naisten voimillakin
voittoisa lakkotalstelu Juseliuksen pai­tatehtaalla
Turussa. Myös poliittinen
luokkatäistelutoiminta sai työläisnais­ten
keskuudessa huomattavasti jalan­sijaa.
Että lakkoliikkeet oUvat saaneet
huomattavan laajuuden, sitä todistaa
mjn. silloisen hallituksen elinkeino^,
lakiesityksin. Sen 70:een pykälään
näet tahdottiin väen väkisin sovellut­taa
vuoden vankeusrangaistus lakko-tapauksien
alkuunpanijoiden varalle.
Tämä esitys oU tapetilla jo v. 1890.
Silloin olivat harvat "työväenyhdistyk­set"
kokonaan herrain käsissä. Henki
niissä oli sen miukainen. Niinpä "työ­väenyhdistykset"
tervehtivät ilolla
tuota elintarvelaklesltyksen kurlstuspy
kalaakin. Heisinglssäkhi marssi työ-väenyhdistysläisiä
sen silloisen ' ruot-sikkosenaattorin
liio. joka oli tuon lak­kojen
alkuunpanijoille vankeutta lu­paavan
kuristuspykälän Isä. Herra se­naattori
julisti kumamisrotkeläisllle:
"Lainkuuliaisina |a vaatimattomina
tulee maamme työväenyhdistystenkin
pyrkiä ja toimia." Työväenyhdistysläi-set
huusivat "eläköön" täUe vaatimat-toniuusopllle.
Tämä tapahtui v. 1890. Mutta kun
sama kuristyspykälä v. 1899 tuli uu­delleen
tapetille, nito herrain kumar-rusopit
eivät enään vedelleet. Helsin­gin
työväenyhdistys päätti yksimieli­senä
panna mitä Jyrkimmän ja vaka­vamman
vastalauseen tuota, "yli ra­jojen"
menevää kiurlstuspykälää vas­taan.
Sen esittäminen sjmnyttl kautta
maan ulottuneen vastalauseiden myrs-kyn.
Tämä vastalauseliike oli taistelua
bobrikofilais-suomettareilaisen synkän
sortokauden olosuhteissa työväen luok-katalsteluvapauden.
lakko-' yjn. oike­uksien
puolesta. Elettiin suurta jouk-
Koheräämisen aikaa.
Taistelu työväensanomalehtien ja
ennenkaikkea "Työmiehen" puolesta
sai samanaikaisesti valtavan joukko-luonteen.
V. 1899 alussa alottivat ko­timaiset
valtaherrat. "Työmiestä" vas­taan
suuret vainotoimet. Lehden tap­paminen
oli herrain timnuksena. Leh­den
toimisto häädettiin • kadulle väki­valloin.
Itse Helsingin kaupungin vou­ti
raastoi tolmituspöydän pihalle. Pai­nopaperi
saatiin lehdelle kiertoteitä
käsissään. Nyt sillä ne ovat ja seu­raukset
ovat nähtävissämme."
^Mujutkln .työläisyalnot kuuluivat päi­väjärjestykseen.
Ruotslkkoporvarit ja
vapaamieliset esiintyivät kilvan suo-mettarelaisten
kanssa työväensyöjlnä.
Luokkataistelu riehui raivoisana. Työ­väen
luokkataistelutoiminnan puolus­tajat
Ja työväen parhaimmisto leimat­tiin
"isänmaan kavaltajiksi". Alvan
kuten kommunistit nykyään. Kotimai­sen
yläluokan "lehdissä annettiin vih­jauksia.
Joita jossain (bobrikoffilais-piirelssä)
käsitettiin osoitukseksi, että
joitain työväenmiehiä tulee nitistää
pois päiviltä". Samaa saavat nyt ko­kea
kommunistit. Kaduilla sylekslttUn
työväemnlesten silmille ja väkivaltaa­kin
tehtUn.
Työväki vastasi tähän sortohulinaan
kohottamalla "Työinies"-lehden tilaa-
Jamäärää 2 kuukaudessa 1.200 kpl. Ia
asetti lehdelle sellaisen taloudellisen
tuen. että. lehden toimittaja toveri A.
B. Mäkelä (Kaapro Jääskeläinen), jo­ka
tänäkin päivänä on kommunistien
riveissä Canadassa. ylpeästi kehäsi
miten "Työmies" on saatu "riippumat­tomaksi
kaikesta muusta paitsi itse­näisen
työväenluokan kannatuksesta.
Suomen työväki vastasi herraln'vai-nopuuhlln
tuntuvamminkin. Se pe­rusti
oman luokkatalstelupuolueen. Sii­tä
puolueesta ei tosin tullut sellaista
vallankumouksellista puoluetta, joka
Venäjän bolsheviikkipuolueen tavoin
olisi määrätietoisesti asettanut pyrki­myksekseen
kapitalismin kukistamisen
ja proletariaatin diktatuurin toteutta­misen.
Ikävä kyllä, se el tarttunut teh­täviinsä
tällä pohjalla, mutta oU se
toki luokkataistelupuolue siinä määrin
että sen parhaimpaan luokkataistelu-perintöön
nähden el Suomen nykyi­sellä
sosdempuolueella ole mitään osaa
eikä arpaa. Muistettakoon vain v. 1905.
Viaporin päivät Ja v. 1917—19. Ja jc
puolueen syntymisprosessi oli sellainen
luokkataisteluvalhe, että Suomen ny­kyisen
porvariston asiaa ajava nos>
kepuolue. tuo kurja ohranapuolue, la-hengenheimolaisia
he ovat. Puolueen
perustamista juhUvat ja saavat Juhlia
vain ne, jotka tänäkin päivänä^ "luok^
ka luokkaa vastaan" — tunnusta seu­raten
kantavat korkealla vallankumo-ukselUsen
luokkataistelun punaista lip­pua
ja jotka pelottomina taistellen
valmistavat Suamen proletariaatin va­pautumisen,
voiton ja vallanoton päi­vää.
Juhlimaan oikeutettuja ovat ne,
jotka tekevät työtä neuvosto-Suomen
luomiseksi tai tukevat ."^itä taistelua.
Ja parasta tämän muiston juhlimista
on proletaarisen vallankumoustaiste­lun
tehostaminen.
Suomen nykyinen sosdempuolue yrit­tää
kuitenkin rosvota haltuunsa tätä
luokkataisteluperlntöä. aivan kuten se
rofcvosi sen puolueen omaisuuttakin.
Ykslnpä •"Työmles"-lehden omaisuu­denkin
se rosvosi. Nyt se julistautuu
mahtipontisesti 30 vuotta sitten pe­rustetun
Suomen ensimäisen työväen­puolueen
kaiken luokkataisteluperln-nön
ainoaksi vaalijaksi. Tämän kuun
alkupäivinä antamassaan julistuksessa
vakuuttavat Suomen noskejohtajat pi­tävänsä
"palavana sitä taisteluilonlles-klä,
jonka leimahtaessa 3Ö vuotta sit­ten
Suomen työväen luokkataistelu-puolue
syntyi". Noskeln puoluejohto
nimittää puoluettaan silloin peruste­tuksi
luokkataistelupuolueeksl ja kutsui
työläisiä "viettämään heinäkuun 21
prnä oman puolueemme 30-vuotlsmuls-
, toa". Lieneekö tuo nmollinen sanon-
' ta "palavasta liekistä ohrana-Puron
runoilemaa. Katalaa kettuUua se jo­katapauksessa
on.
Se vähä, mitä edellä olemme esit­täneet,
osoittaa selvästi, että nykyi­set
porvariston asialla liikkuvat nos-ket
eivät ole oikeutettuja Suomen työ­väenpuolueen
luokkataisteluperintöön.
Koko Suomen työväenliikkeen historia
osoittaa samaa. Noskeherrat ottakoon
Eri pdUiakiDimita
Quibell,_0nt.
Kun tuli käsky niin Jopa alkoi Lyy-tl
kirjoittamaan. — Täällä QuibelUssä
kuten muuallakin tapahtuu yhtä ja
toista. Äsken paloi koulurakennus, jo­ka
tuotti koulupulan Ja tietysti pien-tä
vahinkoa farmareille veroissa. Tu­len
irtipääsy on tietämätön.
S. J. osasto täällä toimiL .Jäseniä oli
12, vaan elok. 4' päivän kokouksessa
yhtyi 6 uutta jäsentä. Joille toivotet­tiin
tervetuloa.
Heinänteko on i»rhaassa käynnissä
ja on harvinaisen katmlit Ilmat, eten­kin
näin'mätäkuussa.
Mustikkaharvesti on täydessä käyn­nissä,
vaan en tiedä milloin "trj-skä-tään".
Töistä tahtoo olla puute. Työmiehiä
olisi, vaan töitä on vähän.
Joku joukQsta.
Mitäkö kirjoittaa ja
mitä ei?
puolueineen, minkä he 10 vuotta sit­ten
perustivat, yhä edelleenkin vas­taan
suojeluskuntaparaateja, ne, jär­jestäköön
lippujuhlia ja muita rleku-jalsla
yhdessä lahtariporvarlston kans­sa,
ne antakoot yhä edelleen klltos-pälväkäskyjä
lahtarlsuojeluskunnille ja
tehkööt ilmiantoja ohranalle, sillä lah-tarien
asiallahan ne kaikessa ovat.
Mutta siellä ja silloin, missä ja mil­loin
juhlitaan proletaariselle luokka­taistelulle,
ei ole noskepomoilla asiaa.
He ovat proletariaatin luokkataistelxm
vihollisia.
Suomen ensimäisen työväenpuoljieen
luokkatalsteluperinnön vaalijana, kir­kastajana
ja toteuttajana oh Suomen
kommunistinen puolue. iSe ei hoida
sitä perintöä ruukkukasvina eikä an­sarissa,
vaan bolsheylstisestl analysoi­den
sitä käyttää kaiken kelpaavan
siitä hyväksi taistelussaan Suomen
proletariaatin asian voittoon viemisek­si.
Ja vain täten se perlntöi tuleekin
kohotetuksi arvoopsa. Tämän todeten
me kommunistit pyrimme teoin ja toi­min.
ennenkaikkea nyt luokkataistelun
ratkaisevien talsteluvalheiden lähestyes
sä kunnioittamaan työväen ensimäisen
luokkataistelupuolueen muistoa. Se
työväenpuolue teki aikoinaan monis­ta
erehdyksistään ja virheistään se­kä
suurista puutteistaan huolimatta
vissiä tänäänkin, timtuvaa raivaustyö­tä,
jotta se vallankumoustaistelu, jota
SKP on 11 vuotta johtanut, kantaisi
täydellisen proletariaatin, voiton he­delmän.
Ja se kantaa sen. Tässä mie­lessä
teemme kunniaa kunnon esi­taistelijoille.
Työmme jatkuu. EI sa­manlaisena,
mutta Kominternin joh­don
alaisena bolshevistisena kumous­taisteluna,
jonka lähimpänä päämää­ränä
Suomessakin on kapitalismin val­lankumouksellinen
kukistaminen ja
proletariaatin diktatuurin luominen.
' • •. K. Lepola.
TILATKAA VAPAUS!
uusien vallankumoustaistelujen
kynnyksellä
myyjiä pettämällä. Sähköä ei annettu
koneitten pyörittämiseen, joten työ­miehet
pyörittivät omin voimin paino­konetta.
Sosialidemokraatti Valpas, to­dettuaan,
että tässä vainopuuhassa:
oU ensimäisenä "sivistjmeen nimeä
kantava suomalainen yläluokka" ja
niiden apurina opportunistiset sovitte­li
jasosiälistit, lisää "Monet kiittävät
silloin jumalaansa, että sillä luo­kalla
(Suomen kotimaisella porvaris­tolla)
ei silloin ollut sensuinia — po-liisi^--^
eikä sotilasvalta täydellisesti
mä virheensä tarkistanut. Puolueen johto on uudistettu uusilla prole­taarisilla
voimilla.
Maailman iEtiperialistivaltain ja häiden palvelijain nankinkilaisen
pyövelihalliluksen nykyinen sotaprovokatsioni Mantshuriassa tähtää Neu­vostoliiton
tuhoamiseen ja sen kautta Kiinan ja koko maailman vallan­kumouksellisen
liikkeen tukahuttamiseen. Mutta tämän johdosta tapah­tuneet
lakot ja työläisten ja talonpoikain vastalausemielenosotukset ja
-liikehtimiset Kiinassa osottavat, että Kiinan työläiset ja talonpojat, jot­ka
saavat osakseen yhä uusia ja uusia iskuja vastavallankumoukselta,
nousevat jälleen taisteluun. Imperialistien kiinalaisten palkkakenraalien
seikkailuun vastaavat he lujittamalla veljesliittoaan Sosialististen neu­vostotasavaltojen
liiton proletariaatin kanssa'ja vallankumouksellisella
taistelulla kiinalaisten ja venäläisten valkokaartilaisten selkäpuolella;
Tässä tilanteessa on kansainvälisen proletariaatin valmistauduttava
puolustamaan Neuvostoliittoa ja antamaan tehokkainta apuaan Kiinan
vallankumoukselliselle liikkeelle. Kiinan vallankumouksen voitolle.
Kiinalainen diplomaatti Yohg selit­tää
Itä-KUnän rautatien valtauksen
syitä seuraavasti:
"Kansallinen hallitus antoi yleisen
määräyksen kommunismin perinpoh­jaisesta
hävittämisestä, ja paikalliset
hallitusviranomaiset ovat ryhtyneet
sellaisiin" toimenpiteisiin, minkälaiset
heistä näyttävät tarkoituksenmukaisil­ta
tämän päämäärän saavuttamiseksi.''
Nälällä Ja väkivallantoimenplteillä
kidutettu Kiinan kansa liittää Neu­vostoliittoon
toiveensa paremmasta tu­levaisuudesta,
ulkomaisten ja koti­maisten
orjuuttajien alaisuudesta va­pautumisestaan.
Ja Jokainen uusi
luokkataisteluisku, jokainen uusi val­lankumouksellinen
esiintyminen kas­vattaa
vihaa Kiinan työtätekevän kan­san
sortajissa.
Kiinan ialonpoikain vallahkiunouk-sellisella
liikkeellä 6n laaja historian­sa.
Valtavimpana talonpoikaiskapina­na
Kiinas.sä oli "taiplngien" vallan­kumous.
V. 1850 esiintyivät sadattu-:
hannet K : n talonpojat, maiden käytön
tasaamistunnuslauseen alla. Taipingit
lauloivat kulkiessaan: "Taivaat an­toivat
meille määräyksen esiintyä
kaikkivoivana drushiinana vapautta­maan
Ja pelastamaan maatamme."
Kaupunki toisensa Jälkeen antautui
vaUankumouksblliselle armeijalle. Mut­ta
sitten asettui kaikkien voimien
johtajaksi kansainvälisestä mustasot-nialaisesta
roskaväestä muodostettu
osasto, jonka päänä oli englantilainen
upseeri Gordon.' Europalaisillä aseilla
varustetut vastavallankumoukselliset
tukahuttivat tämän vallankumousliik­keen
veriin. Tapfettiin, Hdutettlin ja
tuhottiin 3 miljoonaa henkeä.
Vuosisadan vaihteessa' syttyi sitten
"boksari"-kapina. Tämä nostatti silloin
sotajalalle tuhansia Kiinan sorrettuja
talonpoikia. Tämän palon kajastuk­sella
valaistuna alkoi Kiina 20:nnen
vuosisadan. Vallankumousta vastaan
yhtyivät imperiaiististeh valtojen ar­meijat.
Niiden mukana oli tsaarin
Venäjäkin. Kukistettuaan boksari-avl-lankumouksen
asettivat vaUoittajat
KiinaUe erikoisen boksaripakkoveron
Kun Lokakuun vallankumous hävitti
vanhan-Venäjän, luopui neuvostohal­litus
pakkoverosta ahtaen sen Kiinan
kansan valistustarkoituksiin.
y. 1911 kukistettiin/Kiinan kel-ssn.
Itsevaltius kukistut Mutta sen
ölaUe tiUivat kenraaht. jotka taistel­len
Kiinan valtiudesta jatkoivat työ-tatekevien
sortoa ja riistoa. Heitä
vastaan esiintyi vanha vallankumous-m
i ^ Sunjatsen, joka on kansallisval-lankumouksellisen
Gomindan puolu­een
järjestäjä. Tämä oU pulue. joka
yhdisti ulkolaiseen painostukseen tyv-
Tässä näyttää olevan pulmallinen
kysymys ratkaistavana monilla tove-i
leilla ja eipä siihen kysymyksen rat­kaisuun
näjrtä kaikki kirjeenvaihtajat­kaan
pääsevän. Kuulee usein keskuste­lua
ja väitteitä, että siitä ja sutä el
olisi saanut kirjoittaa. Sanotaan että
tämä tai tuo henkilö ei tykännyt sen­laatuisesta
kirjoituksesta. Mutta kun
rupeaa niitä väittäjiä paremmin tar­kastamaan,
niin melkein poikkeuksetta
ne ovat ulkopuolella meidän järjes­tömme,
eivätkä myöskään ole mitään
lehtemme lukijoita, znutta kuitenkin,
riällläkln ulkopuolisilla on omat vai-kiittlmensa,
jotka saavat siinä mää­rin
häiriöitä, että vähemmän tie­toiset
kirjeenvaihtajat ovat ottaneet
itselleen oman kantansa että kirjoit­tavat
omaan sanomalehteensä vata
yhdistyksen huvitilaisuuksista Ja hake­vat
Itselleen puolustuksen siltä, että
kukaan ei loukkaannu, kun kirjoittaa
osaston kokousasiat Ja lltamapuhvit
Tämän laatuisia keskusteluja olen sat­tunut
kuulemaan useamman kuin yh­den
kerran, joka, sinänsä vaatii pa­rempaa
selvitystä.
Tämänlaatuiset suunnitelmat ovat
kokonaan virheelliset Ja vailla elävää
toimintaa. Barjeenvaihtajan täytyy
kyetä harkitsemaan kirjoittaessaan
työväen sanomalehteen Ja vallankaan
kommunistipuolueen sanomalehti ei
saa muodostua yksinomaan yhdistys­ten
puhvilehdeksi, vaan on aina pidet­tävä
etutUaUa kirjoittamista työläis­ten
toimlimoista, työpaikoilta, teh­taista
ja kaikkialta, missä työläisiä
riistetään ja ennenkai^ea on kirjoi­tettava
luokkahengessä" Ja kaikilta a-lollta.
Mutta pidettävä tiukasti kiinni
siitä kysymyksestä, että asia on totta,
Valheitten kirjoittaminen .ei saa tulla
kysymykseenkään. Työväen sanoma­lehti
el ole valheitten Julkaisija. Val-^
heellisilla kirjoituksilla alennetaan
lehden arvoa ja kirjeenvaihtaja myös­kin
menettää luottamuksensa tsröläis-ten
keskuudessa,
Työläiskirjeenvaihtajat kun oppivat
kirjoittamaan työläisomaisella tavalla -
omasta elämästään ja siitä, kuinka
työläisten työvoimaa riistetään työ-malla.
niin silloin sanomalehti
tulee työläisten sanonialehdeksi Ja ne
omistavat sen omaksi lehdekseen ja
alkavat sitä suurissa Jouköisa tilaa­maan
ja silloin lehti muuttuu Joukko­jen
lehdeksi, eikä miksikään pienten
ryhmäkuntain lehdeksi Tällä tavalla
opetti Lenin aikoinaan omaan sanoma
lehteensä. kirjoittamaan Ja tämä tie
on ehdottomasti oikea, sitä kun me a-lamme
käsrtännössä toteuttamaan, niin
silloin ei meidän asiamiehillä eikä
naisilla ole suuria vaikeuksia saada
lehteämme levitettyä laaJoiUe aloille
työläisten keskuuteen.
Työläisten sanomalehtien kirjeen-vaihtajaln
on luovuttava siltä virheel­lisestä
ajattelutavasta, että rajoittaa
kirjoituksensa jonkin ulkopuolisen
sä etelä-Kiinan, jonka keskus on Kan­tonissa.
Sen Jälkeen alkoi gomindahi-lalnen
armeija hyökkäyksen pohjoi­seen,
vapauttaakseen koko Kiinan.
Vallankumous oli täydessä käynnissä.
Gomindanin kansalllsvallankumouksel-'
linen armeija valtasi käsiinsä kaikki
Kiinan huomattavimmat teollisuuskes­kukset
ja työläiset alkoiv^ liikkeessä
näjrtellä yhä suurempaa osuutta. Jä
se seikka ratkaisi Gomindanin kohta­lon.
-
Kiinan talonpoikain jokainen yritys
nousta ImperiaJisteJa Ja tilanherroja
vastaan on päättsmsrt tappiooiL Ta­lonpoikaiselta
vaistovaraisuudelta on
puuttunut rautaista luustoa, jona luus­tona
on myöhemimiii esUntynsrt Kii­nan
proletariaatti, "^^mä nuori luok­ka
on Kiinan vallankumousliikkeen
historiaan kirjoittaniit sankarillisim-mat
sivut. Työväenliikkeen" synty Kii­nassa
voidaan laskea tapahtuneen tä­män
vuosisadan alussa. Raskaat työ-
-olot ja epäinhimillinen riisto saivat
aikaan alussa taloudellisia ja sittem­min
polUttisia lakkoja Shanghaissa,
Klantonissa. Hankoussa Ja inuissa K i i ­nan
teollisuuskeskuksissa. Venäjän val-tymattomän
kiinalaisen porvariston ja
pikkuporvarilliset joukot, jotka haM-vat
pelastusta puutteesta ja kansallis-sorrosta.
Gomindan onnistui saamaan käsiin-lankumous
antoi tälle työväen vallan­kumoukselliselle
lilkkeeHe valtavan sy­säyksen.
V. 1921 yhtyy koko Kiinan
ammatillinen liike yhtenäise&si. muo­dostetaan
yleiskiinaiainen ammattiliit­tojen
sihteeristö. Lakkoliike saa Jär-jestyneemmän
muodon Ja siihen ot­tavat
osaa ksnnmenettuhannet tyäläi-set.
, . •
Kiinalainen taantumus on itse opet­tanut
työläiset siirtymään lakfcotals-telusta
aseeHiseen t^stelunn. Kun v.
1923 alkoivat rautatieläiset lakon Ps-king—
Hankoun rautatielinjalla, nito
ulkolaiset työnantajat kutsuivat ken-jraaa
Upeifun, joka Johtaen r a n k ^ -