1930-06-03-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J O M E E N
siistä yvää. Kyhätä kokoon znete.
Tankin palan. Kiin että. kjroä laiteen,
näytelmäkxrjallijanuse, ja an-
)20
Dollarista
yshidiU:
« « e $20.00, 60
O.OO—$49.99, 80»
50.00—?79-99 je
ä%80.00-*100.00
'Ita seuraavalta «1-
dollarilta.
100.00 i * « M t » y'«*«
a summan »uuruu-jheiykiUti
ovat lä
[) lähetykseltä
, ottetaan. Knisa
mksta.
;kset osotteella:
?AUS,
JDBURY, Onb
t^jä myydään.
a phettiasioUa
ttavat rafiavälityk
skin:
/rģ^/. BRAfiCa
Antoine St.,
•eal, Que.
\PÄVS
HVR BRANCH
lay Street,
iiur, Ontarh.
netaan pila illasta. Kun meitä {tikataan
porvarien kirjoittamissa kap-
TmXENUR^
paleLssa. niin vastakaamme siihen
samalla mitalla.
Kun arvostelee kappaleen esitystä
puhtaasti esitylcselliseltä kannalta,
ottamatta lainkaan huomioon näytelmän
työläisvastaista henkeä, niin
siitä voi lyhyesti sanoa: oli näppärästi
esitetty. Huvinäytelmälle o-minainen
vauhtikin pysyi melkoisen
hyvin yllä koko esityksen ajan. muutamia
pienempiä laskukohtta l u -
KIVINEN
1 Lake. Ont.
/ vmm
ircupine, O B .
HAAPANEN,
Timmins, Ont.
/ WIRTA,
Ave., Toronto, Ont
D HELIN,
[Ha Eeski-Ontarfcisu
ista ilmoista koko
en "tikei tekemään"
i G. Peltola, toverei-nnettu
Turku-nimel-a
puolesta haryinai-
) aivan "kuivin kuraa
tämän maailman
ttoi toisten ronojen
mä noihin "kilju-
1 vieläpä tilata po-sattui,
vaan ei ole
koskaan (ainakaan
väkevämpää muöti-
Oikoon sanottu siksi,
in tapaa kansalaisia
Ikävä kyllä," useim-ain
tuppaa olla sitä.
"sylje ryyppyyn" ja
lilla pienillä paikoil-
! muutakaan menoa'',
iinnostavaa hommaa,
tet kieltä taitaviksi,
komppaniain käsky,
oikein erikoinen kie-läksytetään
kaiken
isia eri aikoina, vaan
lUaisiakin siirtolaisia
ielestään jo niin v i i -
enään mitään lisää
— Iitin likka.
kuunottamatta.
Ullana autotyttöi^, Helien Hjorth
oli mieluinen nähtävyys, reipas ja
herttainen kaikista kujeistaan huolimatta.
Ineksenä Aini Häkkinen
miellyttävä. AUekirjoittaneen mielestä
hänen' parhain esityksensä
Sudburyn näyttämöllä. Ääni toisinaan
tosin hieman kuulumaton,
mutta kyllähän sille lääke löytyy:
sanoo sanottavansa vähän kovon-min.
Neiti Friskinä Martha Koski
liikkui kiiin kaia vedessä, siis kuin
omalla alallaan. Esiintyminen rehevää
ja yleisöön menevää. Kun
ottaa vielä huomioon ne pienen pienet
huomaamatta ^äneet kc^dat,
niin jopa tulee "vetävä". Ida Seppälä
Maijana oli myöskin paikallaan,
vaikka se murteella puhuminen
täisikin joskus kangerrella. Muuten
näytteleminen sensijaan meni
hyvin. Renkinä Sulo Ahlfors oli savolaismurteen
puhumisessa ainakin
moitteeton. Eikä näytteleminenkään
ollut hullumpaa. Heilua se oli, ku.
ten savolaiselta odottaa sopiikin.
Hyvä tuttavuus yleisön kannalta, joten
toivoisi hänet näkevänsä vastakin.
Selmana, leskenä, Linnea
Lind esitti osansa melkoisen tarmokkaasti.
Silottelemisia siellä täältä
tietysti kaipasi, mutta suurin
piirtein kuitenkin samalla tasolla
toisten edellämainittujen kanssa.
Nimismiehenä Mauno Passi vei o-sansa
hyvin. Liikaa jäykkyyttä to^.
sinaan kyllä huomasi, mutta kyllä,
hän sellaiset viat karsiintuvat. Puku
ei ollut sellainen kuin Suomessa
maalaisnimismiehet käyttävät.
HeUlä xavallisesti on vain virka-lakki,
mutta siviilipuku; päinvastoin
el tietääkseni koskaan. Teki hieman
omituisen vaikutuksen virkapuvussa,
johon kuului tavallinen
hattu. Jormana Lennart Hjorth
näytteli hyvällä näs^tämörutiinilla.
Keikarina Ossi Förbom oli kaltaisensa,
niinkuin hänen jo tunnemme.
Hjrvä tyyppi kaikessa tapauksessa.
Janoisena herrana Paavo Ruohonen
oli hieman liian hUjapuheinen. Ei
tahtonut saada selvää mistä oli kysymys.
Muuten ulkonaiselta esitykseltään
hyvin janoisen herran näköinen.
Uljaana, pirtuherrana. Arvo
Blataja oU tyypUtään todellakta
pirtumiehen perikuva. Eikä esityskään
ollut huonoimpia. Hieman
jäykkyyttä hanes^ niinkuin useimmissa
toisissakin. Poliisina oli Isac
Kokemuksen merkitys
paUdntotuo-mareiUe
Työväen urheiluliikkeen vaurastuessa
ja haaraantuessa yhä moninaisemmille
aloille muodostuu toimitsijatehtävien
hoitaminen yhä tärkeämmäksi
pälvänkysymykseksL Jo
mcmen vuoden ajan on meillä vallinnut
ilmeinen toimitsijavcdmien
puute. j(Äa nykyisin esiintyy usealla
paikkakunnalla sangen kipeänä. Tätä
puutetta on koetettu poistaa
kurssitoiminnan avulla, mutta ta.
loudelliset seikat ovat asettaneet
tälle toiminnalle vissit rajansa. Se
ei ole voinut muodostua niin voimaperäiseksi,
että se riittäisi tyydyttämään
yhä kasvavan toimitsijavoi-
Corby.' Jätetään tälle' mainitsemiselle
lyhyen osansa vuoksi.
yleisöä tilaisuudessa oli tuvan
täydeltä ja kerta toisensa perään
kuuluvista naurun hörähdyksistä
päättäen erittäin tyytyväistä iltaan-sa.
Toivottavasti kappale näytetään
vielä toisenkin kerran, ehkäpä u -
seammlnkin. — H. K.
ritt, Ont.
en iltama, onnistui
akin yleisöön nähden:
kkous johtui lilan pielistä.
Tilaisuudessa e-
Ue "Maatiairotu" ja
;anssittiin. Iltama oli
sillä viinamiehetkin
isuudessa kuten aina-
;t toverit,
1 piilans on täydessä
Qareitten kesken ja o-liesten
puutetta. Kum-
Kholta tänne työläisiä
llä pieni kysyntä on
• — Niksnaks.
fÄMOTAIDE
t t ö " Sudburyn
rttämöDä
n niminen näytelmä,
Hilja Valtonen, n i -
;lluksiksi kolmessa näy-ittiin
viiine lauantaina
«rty-haalin näyttämöl-sisällyksestä
el oifceas-ihua
mitään, sillä sitä
lyhyesti vain sisällyk-nutta
kun siiiKi taa-en
porvarikirjailijoiden
'taan työläiset narri-lerraskepulit
mitä jär-iläi
tämän v u ( ^ täy-ainita.
Emme sila kap.
öön kajoa, sillä sehän
sellaisena kuin se on
utta haluaisimme nilDe
ionie. jotka ovat Jo
näytelmiä kyhänneet;
että eikö heidän kynisi
vastaavassa määrin
paleita, joissa työläisiä
»ntään ihmisinä, ettei
nme tarvitdsi tobllaisia
?Pivaloon vetää. K un
ista huvinäytelmistä oh
Qälisjpa toki lolshiokka-
«idesta löytävän ^SläSs-
"Nuöria suruttomia"
Tämän päiväisestä lehtemme numerosta
alkaen julkaistaan jatko-kirjoituksena
yksinäytöksinen huvinäytelmä
"Nuoria suruttomia".
Kappale on aiheeltaan nykypäivien
Suomesta.
Lehtemme julkaisee kappaleen
senvuoksi, koska varsinkin pienemmillä
osastoilla on huutava puule
pienistä näytelmistä. Sitä puutetta
nyt tämä julkaistava ei tosin suuresti
poista, mutta onhan se tyhjää
parempi. Toisekseen saavat osastet,
leikkaamalla näytelmän irti lehdestämme,
sen halvalla ja kunnollisen
asiiisen.
Yksi ehto on kuitenkin näytelmän
esittäjille asetettu. Se On sellainen,
että jokaisen osaston, joka
kappaletta esittää täytyy siitä
maksaa Suom. Järj. näytelmärahas-loon
kaksi dollaria. Siis kaksi dollaria
maksamalla saa siihen ^ itsekukin
osasto vaikka ikuisen esittämis-oikeuden.
Mitään kontrollia ei
luonnollisesti vöid^ sen esityksistä
pitää, mutta toivomme hartaasti;
että sen esittäjät tämän pienen
"veron" suorittaisivat. Työväen
näytelmäkirjallisuus on vasta nousevaa,
haparoivaa, j a ilman tukea
sen kehittyminen käy liian hitaasti.
Osaltaan jokainen voi näytelmä-taiteemme
kehityksen kulkua edistää,
maksamalla yllämainitusta
kappaleesta tuon pikkuisen summan.
Enempikin luonnollisesti saa
lähettää, jos haluaa. Nämä oikeudet
koskevat vain Canadaa, muualla
ei kappaletta saa ilman tekijän
lupaa enempää kopioida kuin j u l -
kaistakaan.
Leikatkaa'siis tästä numerosta
alkaen näsrtelmä lehdestämme irti
j a säilyttäkää se.
MOLEMPI PAREMPI
Episkopaalinen j a baptisti pappi
riitelevät keskenään. Molemmat olivat
lopulta niin kiihdyksissä, erttä
haukkoivat toisiaan tylsämielisikä.
Paikalle sattui jumalankieltäjä.
Häntä pyydettiin riidan ratkaisijaksi.
"Tämä sanoo, minua idioot
i k s i ^ selitti toinen. ^Samoin tämä
minna'% jatkoi toinen. "Kumpiko
on oikeassa?" fatrasivat kampikin
yhtäaikaa- "Molemmat", virkkoi
bymjfillen jamalankieUäjä.
mien tarpeen.
Uusien toimitsijavoimlen kasvattaminen
on meillä näinollen edelleenkin
päiväjärjestyksessä ja uusia
kursseja suunnitellaan tämän tar.
koitusperän hyväksi. Kieltämättä
on kurssitoiminnalle aimettava e-dellämainitussa
kysymyksessä mitä
suurin arvo ja kaikintayoin edistettävä
niiden toimeenpanemista.
Mutta tässä yhteydessä on syytä
puuttua asiaan toiseltakin näkökannalta,
eikä tuijottaa yksinomaan
kurssitoimintaan itsensä sokeaksi
toimitsijoiden kasyattamiskysymyk-sessä.
kuten monella taholla tottumuksen
voimalla tehdään.
Uusia toimitsijavoimia voidaan
kasvattaa ja on kasvatettava myös.
kin käytännöllisen kokemuksen a*
vulla. Siinä kohdin on meillä ta-pahtimut
ja tapahtuu edelleen suuria
epäkohtia ja laiminlyöntejä.
Jos katselemme nykyisin vielä
remmissäolevaa vanhempaa tolmit-
^ja-ainesta. niin havaitsemme että
heistä ainoastaan hy\ia harvat ovat
tulleet vähimmästäkään kurssiopis.
kelusta osallisiksi. Yksinomaan käytännöllisen
kokemuksen kautta he
ovat alalla niin kuin toisellakin taitonsa
saavuttaneet. Ja todellisuudessa
onkin kokemusten koulu par-hain
kasvattaja näissäkin asioissa.
Suurimmlllakin kurssitiedoilla varustettu
toimitsija on tols&rvolnen
tekijä tehtävässään, ennenkuin hän
on myöskin ^ytännöUisen kokemuksen
avulla oppinut sovelluttamaan
tietonsa käytäntöön.
Se taasen, että meillä on liian vähän
näitä pelkästään kokemusten
nojalla päteviksi toimitsijoiksi kehittyneitä
yksilöltä, johtuu sUtä, että
tähän puoleen on liian vähän
kiinnitetty huomiota — kuten jo
edellä on mainittu. Katsellaanpa
hieman, miten asiat ovat olleet Ja
ovat edelleen.
Onpa kysymykseen tullut mikä
ala tahansa, niin aina on totuttu
Icäyttämään . samoja . toimitsijoita.
Yksinpä jäsentenvälisissäkin kilpailuissa
on täytynyt olla. toimitsijoina
entuudestaan pätevlmmlksl tunnetut
henkUöt. Sillä tavalla ei tietystikään
ole uusia toimitsijavoimia
päässyt edes kokeilemaan, vielä vä.
hemmän kehittymään. Ja kuitenkin
olisivat juuri jäsentenväliset kilpailut
mitä parhaimpia n.s. praktlsee-raustUaisuuksla
uusille tolmitsljavol-mlUe.
Olipa kysymyksessä sitten voimistelu-,
urheilu-, paini-, nyrkkeily-tahl
mikä muu kilpailulaji tahansa,
nUn ahia pitäisi jäsentenvällsito
kilpailuihin sijoittaa yhden tahi parin
tottuneen toimitsijan ohella
joukko alokkaita. Ennen kilpailun
alkiia voisi joku tottuneempi toimitsija
selostaa aloitteleville tovereilleen
kysymyksessäolevan tehtävän
muodot Ja muut tarpeelliset sei-kat.
Jos tätä menettelyä olisi meillä
noudatettu esimerkiksi viime viiden
vuoden ajan. niin ehdottomasti oUsl
meillä nykyään jo kalkilla aloilla
paljon runsaampi Joukko käyttökelpoisia
toimitsijoita kuin tällä het-bellä
on. Parempi myonään kuin
el milloinkaan. ' Otettakoon tämä
tämänpäivän tunnukseksi ,ja ryhdyttäköön
vastaisuudessa noudattamaan
edelläesltettyä tapaa, niin lär
hitulevaisuudessa myöskin tulee toimitsijavoimlen
puute alati pienene-mään.
Allekirjoittanut sai aiheen puuttua
tähän kysymykseen varsin erikoisella
tavaUa. Eräissä kansallisissa
voimistelukilpailuissa tuli juttu
erään arvostelutuomarina olleen toverin
kanssa asiasta ja siinä muun
keskustelun ohella tuli tiedusteltua
missä hän oli kurssit käynyt.
— En missään -T- kuului koruton
vastaus.
No, tottahan toki jossakin on
täytlyxKyt saada kouluutusta noin
vaikeaan tehtävään — jatkoin keskustelua.
— Kouluutusta, tietysti, Kokemusten
koulua on tullut käytyä. Ensin
järjestimme k^isalalssodan jälkeen
vankilassa ollessamme murjussa Jä-isentenvällslä
kUpaUuja ja Jonkunhan
täytyi olla myöskin palkinto-tuomarina.
Valitsivat minut. KUpaU
luohjehna ei oUut laaja, käsittihän
vain vapaaliikkeen ja liikkeen XLSI
petmantonojapuilla. Mutta niinkin
suppeassa ohjelmassa oppi vähitellen
kiinnittämään huomiotaan tarpeellisiin
seikkoihin. Vankilasta va-paudutttumi
Jouduin voimlsteluseu.
tani jäsentenvälisissä Jatkamaan samaa
iBMnmaa ja niin sitten ovat
senjälfceen aina pyytäneet kun ovat
tarvinneet.
Täytyy myöntää, että voimistelu-kilpailujen
axmostelutuomarlteh^vä
on verrattain vaikea monen muun
tehtävän rinnalla, joihin kehd^rtään
paljon helpommin. Mutta edellä-
MAATALOUS
Faseismi ja talon-poikaisto
Italialainen tohtori MiglioU on e>
sittänyt fasclsmista j a toIoapoikaiD
suhteista fillhen mjn. seuraavaa:
Kapitalistisen pulakauden BjTtcar
tyessä, josta osana on inaatalouspu»
la yrittävät kapitalistit toteuttaa viimeistä
valtakeinoaan, fascismia E u -
ropan eri maissa. Se ei aina kulje
fascismin nimellä. Sitä voidaan toteuttaa
toisellakin nimellä. Kapitalistit
tekevät näin kaikkensa riisto-valtansa
säily ttänaiseksl työväen Ja
talonpoikaiston yhteitoimlntaa vastaan.
NllniMi esim. Italiassa ottivat
fasdsUt kaUcki tySveän Ja talonpoikaisten
Järjestöt haltuunsa Ja
joukkotyösc^imukset fascisUen sanelun
mukaan saatettiin voimaan.
T&tÄ tehden on maatalouspula, s.o.
työtätekevän talonpoikaisten kurjistuminen
viime alkohia kaikissa
maissa Ja eritoten selvissä fasdstl-malssa
suunnattomasti lisääntynyt
Pulaa on edelleen syventänyt se, että
suuria veroja on lyöty talonpoikien
niskoille. Maatalouden luotto on
Italiassa fascismin emämaassa, suuresti
alentunut. Viljaa tuodaan maahan
ulkoa enemmäii kuin ennen.
Suurporvarlsto harjoittaa siellä k u ten
muuallakin maatalouden ratslo-nallsolmlsta
ja tätä tehden on maatalouden
pikkuporvaristo saanut
maksaa kalliit oppirahat fasclsmista
Tuotantoa ei siis ole kaikesta huolimatta
kyetty Jatkamaan eteenpäin.
Köyhempi ja entinen keskivarakaskin
talonpoikaisväestö saa vuodattaa
Itsestään suunnattomasti työtä
suurkapltallsmln riistoon, joka ei
tähän pysty, saa kokea uuden rikoslain
— fascismin kouraa.
Saksassa on sikäläinen naamioon
pukeutunut faseismi vaatinut poikkeuslakeja.
Jotka auttaisivat fascls-teja
toiminnassaan.
Faseismi koetetaan tavallisesti a-luksl
panna käyntiin kansallista tietä.
Tällä asteella yritetään kaikin
keinoin saada talonpoikalsto mukaan.
Kun fascismllelkkaus sitten
on saatu menemään läpi. niin suuntaavat
fascistlvallanpltäjät pakkokeinonsa
työväkeä ja talonpoikalstoa
vastaan. Tämä lisää maataouldeh
ahdinkoa ja syventää maatalouspu-laa.
Rauhalliseen työskentelyyn Jää vähemmän
tilaisuutta maataloudessa,
sillä väkivaltaan nojautuvat lait ja
asetukset ovat alituisesti painamassa
työtätekevän talonpoikaiston elämää.
Itävallassa on tätä nykyä 30
—50% korkeampi verotaakka kuin
ennen talonpojille. Siellä eslintyj'
faseismi näennäisesti vielä talonpoikien
puolustajana. Se on ajavinaan
heidänkin asiaa. Italiassa, Joka tässä
suhteessa on asteen edellä, ei
fasdstien xtUatoit on iakmpoikidsto
huomannut huiputukseksi.
Tunnuksena, kaikkien maiden kapitalismin
ikeen alla oleville talonpojille
olkoon että maa talonpojille.
Tj'öläisten ja talonpoikien yhteistoiminnalla
tämä on mahdollista.
Fascismin avoin valtaanpääsy tietää
sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
Imperialistit kärkkyvät tätä IjO maapallon
osaa.
Kapitalistisen maatalouspulan ahdistaman
talonpoikaiston päämää.
ränä tulee olla fascismin maahan
lyöminen työväen avulla.
suojata.
Erityiseksi fascismin aseenkantajaksi
nj5. tasavaltamaissa on asettunut
soslalidemokiatla. Tyypillinen
maa tässä suhteessa on Saksa. Sosialidemokraattien
välltykseUä yritti
fascismikapitallsml kalastella talonpoikia.
Saksassa esiin, vuokralakl-esltykseUä.
Seurauksena Saksan demokraattien
hllltuspldosta on ollut,
että suurin osa velasta on pientalon-poikain
luottoa.
Jos Jonkun maan talouselämä käy
kyseenalaiseksi, niin seurauksena on
silloin faseismi. Siihen ovat tarttuneet
suuragraaritkln. kuten Jugoslaviassa
selvästi nähtiin.
Amerikalalnen pääoma näyttelee
näissä yrityksissä huomattavaa osaa.
Talonpoikien tuotantoväline, maa-'Ja
teolllsuustyöväestön työvoima pannaan
tuon pääoman riistettäväksi.
Jugoslavian talonpoikalsto on nyt
huomannut asemansa ja taistelee
voimakkaasti porvaristoa vastaan.
Samoin Tshekko-Slovaklan Ja Un.
karin talonpojat ovat myöskin luokkataistelun
kannalla.
Belgiassa kulkee maatalous pien-tal(
Hipoikaistilojen knerkeissä. sillä
pääoma on siellä viety teollisuuteen.
Belgian talonpojat eivät ole läheskään
vielä pitkhi lUiJaa selvillä a
semlstaan. Teollisuuden ja maatalouden
väliset "sakset" ovat siellä
kuitenkin jo melko terävät.
Ranskassa yrittävät fascistipilrit
tällä kertaa kaikkensa saadakseen
fascismin leviämään maaseudulle.
Ominainen ilmiö Ranskassa tätä nykyä
on, että maaseudulta siirtyy
runsaasti väkeä kaupunkeihin.
Ranskaan nähden on sanottava, että
fasdsmi siellä nostaa päätään, se
on leviämään p^iL
Espanjan talonpojat elävät vaikeissa
olosuhteissa. Koko maa on
kuohuntatilassa. Talonpoikain keskuudessa
on syntynyt voimakas liike,
joka kulkee hyvissä merkeissä.
Sveitsissä on maatalouspula aikaansaanut
talonpoikien kesken jär^
jestön, joka vaikka onkin pieni, on
luja järjestö ohjeenaan talonpoikien
ja työväen yhteinen luokkatals-telultaja.
Eräänlaisena varmana tietona fascismia
käsiteltäessä kuitenkin on, että
se on hyökkääväin kapitalistien
viimeinen vaihe. Italia on tällä kertaa
taloudellisen x&ppUm partaalla.
Vajaukset valtion ja kuntain kas-kolssa
ovat yleisiä. FascismUla on
koko pelinsä yhden kortin varassa.
Italian talonpojat eivät enää kulje
samaa fascistitletä kuin ennen ja
Lasinvalmishiksen
historiaa
Arvokkaiden kemiallisten ja fysikaalisten
ominaisuuksiensa sekft
verrattain halvan hintansa vuoksi
on lasilla ollut arvaamaton merkitys
inhimillisen sivistyksen kehityksessä.
Nykyään on lasi aivan
välttämätön tarveaine, josta valmistetaan
mitä erilaisempia taloudessa
käytettäviä astioita sekä tieteellisiä
kojeita ja koneosia.
Lasinvalmistustaito on ikivanha.
Tavallisesti otaksutaan Egyptin
olevan lasiteollisuuden kotimaan.
Kaikissa tapauksissa vanhimmat
tunnetut lasiesineet ovat egyptiläistä
kotiperää. Beni-Hassanin ja
Teben hautapatsaissa, jotka niissä
olevien kirjoitusten perusteella
ovat rakennetut noin 2300 e. Kr.,
tavataan jo kuvia lasin puhaltamisesta.
Vanhin tunnettu lasiesine,
joka on vuodelta 2500 e. Kr., säilytetään
British Museumissa Lontoossa.
Egyptissä lasinvalmistustaito levisi
arvatenkin ensin Foinikiaan,
jossa kauppakaupungit Tyros ja
Sidon tulivat lasiteollisuuden pääpaikoiksi.
Egyptiläisiä pidettiin
kuitenkin yhä vieläkin kaikista
taitavimpina lasinvalmistajina, ja
varsinkin ajanlaskumme alku-koina
Aleksandria oli kuuluisa suurenmoisesta
lasiteollisuudestaan.
Sen tuotteita pidettiin niin arvokkaina,
että roomalainen keisari
Aurelianus (270—275 j . Kr.) antoi
egyptiläisten maksaa veron-sakin
lasitavaroissa.
Egyptistä siirtyi lasinpuhaltajia
vähitellen Italiaan, jossa he perustivat
omia tehtaita. Jo v. 210 j .
Kr. oli Roomassa niin monta lasi-työntekijää,
että heille annettiin
erityinen kaupunginosa, samalla
kuin heitä ruvettiin veroittamaan.
Harrastus lasiteollisuuteen oli Rooman
valtakunnassa aluksi varsin
buuri. Useita teknillisiä parannuksia
tehtiin, niin että tämä teollisuus
useissa suhteissa kohosi korkeammalle
kuin koskaan ennen.
Yksinkertainen roomalainen lasi
oli vihreätä tai kellertävää, muistuttaen
nykyajan yksinkertaisem-
{)ia lasituotteita. Siinä on huo-talonpolkla
enää missään muodossft4ii|u»ttavis9a'juovia ja fcaosukaplia,
riippuen teknillisen käsittelyn puutteellisuudesta.
Koriste-esineitä valmistettiin
sentähden melkein yksinomaan
värillisestä lasista. Vanhalla
ajalla valmi.stettiin lasiesineet
yleensä puhaltamalla, mutta
myöskin valamalla ja muotteihin
painamalla.
Roomalaiset lasituotteet levisivät
kaikkiin maihin, myöskin pohjoisiin,
kuten useat hautalöydöt
todistavat. Noin 300 j . K r . alkaa
alennustila roomalaisessa lasiteollisuudessa.
Rooman keisarit ja ylhäiset
eivät enää näyttäneet ^samaa
harrastusta siihen kuin ennen,
vaan rupesivat lasiastioiden asemasta
käyttämään hopeaisia ja kultaisia
juoma-astioita. Ylhäist. antamia
esimerkkejä seurasivat alhaisemmatkin,
ja tällä tavoin varsinkin
taiteellisten lasi-esineitten val-misttistaito
vähitellen unohtui.
Länsi-Rooman valtakunnan hajotessa
Bysantti (Konstantinopoli)
tuli lasiteollisuuden pääpaikaksi.
Bysanttilaisten lasituotteiden taiteellisesta
laadusta ei meillä ole
luutuvaa on, että tiseat viriUiiesk^
lasista vahaistetat v»nh«n«nt«i«et
vaasit j a maljat sekä moot koriste-esineet,
joita nykyään säilytetään
vanhoissa kirkoissa, ovat tiiltä kotoisin.
Varmasti kuitenkin tiedetään,
että Bysantissa valmistettiin
suuret määrät taidokkaita mosaiik-kiteoksia
ja värillistä ikkunlasia.
Varsin ominaista bysanttilaiselle
lasiteollisuudelle ovat pullonmuo-toiset
moskelamput, joita vieläkir
löytyy muun muassa Hassanin
moskeassa Kairossa. Kun Itä-Rooman
valtakunta hajosi, joutui lasiteollisuus
sielläkin rappiolle.
Bysantista lasimestarit siirtyivät
vähitellen Venetsiaan, jossa tämä
teollisuus ajan pitkään savautti
korkeamman kukoistuksen kuin
missään sitä ennen. Lasiteollisuutta
oli Venetsiassa jo aikaisemminkin
menestyksellä harjoitettu j a jo
v. 1921 oli siellä siksi monta lasitehdasta,
että niistä johtuvan tu-lenyaaran
katsottiin olevan niin
suuren, että ne kaikki siirrettiin
lähellä olevalle Muranon saarelle.
Venetsialaiset lasituotteet olivat
1400-luvulIa muodoltaan jäykkiä
ja tukevia. Niiden tyyliin oli vaikuttanut
epäilemättä samanaikaiset
kultaseppien teokset. Korkeimman
kukoistuksen saavutti venetsialainen
lasiteollisuus 1500- ja 1600-
luvulla. Renesanssiaika vaikutti
edullisesti myöskin lasiteollisuuteen
ja useita teknillisiä parannuksia
tehtiin. Tältä aikakaudelta ovat
kotoisin ne taidokkaisiin muotoihin
puhalletut, loistavan värikkäät venetsialaiset
tuotteet, joita jälkimaailma
syystä vielä nykyäänkin ihailee.
Sen ajan taiteilijat ja taidetta
harrastavat henkilöt pitivät Muranon
tuotteita mitu arvokkaimpina
koristeina kodeissaan ja museoissaan.
Kerrotaan, että Ranskan
Kuningas Henrik III niin ihastui
Muranon tehtaiden taiteellisiin tuotteisiin,
että antoi aatelisarvon kaikille
mestareille. Venetsian lasiteollisuuden
loistoaikana oli Muranon
saarella 40 suurta lasitehdasta
ja noin 30,000 asukasta. Mutta aivan
samoin kuin aikaisemmin Roomassa
ja Bysantissa lasiteollisuus
joutui täälläkin rappiolle samassa
määrin- kuin tasavallan loisto laski.
Jo 1600-luvulla Venetsian lasiteollisuus
oli hyvää kyytiä menossa
alaspäin. Tuhun vaikutti epäilemättä
suuressa määrin myöskin
se, että yleensä ruvettiin harrastamaan
aivan värittömiä, läpinäkyviä,
hiottuja lasituotteita, joita
Venetsiassa ei odattu valmistaa.
Myöskin saksalainen lasiteollisuus
johtaa juurensa keskiajalta
saakka. Sen synnystä ei tiedetä
mitään varmuudella, mutta jo san
gen aikaisella ajalla tunnetaan
varsinkin etelä-Saksassa useita pieniä
lasitehtaita. Vanhimmat meidän
aikoihimme säilyneet saksalaiset
lasituotteet ovat 1500-luvulta.
Ne ovat yleensä raskaita ja kömpelöitä.
Lasi niissä on epäpuhdasta,
ja ne ovat koristellut joko maalaamalla
tai emaljivärelUä. Korkeimman
kukoistuksen saksalainen
lasiteollisuus saavutti Böömissä
1600-luvulla. Kun venetsialaiset
lasit olivat tulleet kuuluisiksi taidokkaasti
puhalletuista muodoistaan
ja loistavista väreistään, oli
böömiläisille tuotteille ominaista
kirkas, väritön lasi ja kaunis h i onta.
Huomattava taantumus böö-miläisessä
lasiteollisuudessa huomataan,
varsinkin mitä aen taiteelliseen
laatuun tulee, 1700-luvun l o pulla.
J a v:8ta 1810 alkaen, jolloin
Englannissa ja myöhemmin myöskin
hanskassa aljettiin valmistaa
valettua ja painettua '^cristallilasia,
väheni böömiläisen te^n menekki
hyvin tuntuvassa määrässä.
Muista Europan maista ovat Espanja,
Ranska, Alankomaat ja
Englanti ne maat, joiden lasiteollisuus
alkaa jo keskiajan lopulla.
Ranskaan tuli 1600-IuvulIa useita
venetsialaisia lasinpuhaltajia, 1600-
luvun alussa on siellä lasitehtaita
jo useammassa paikassa. Ranskassa
valmistetut peilit rupesivat 1600-
liivulla kilpailemaan venetsialaisten
peilituotteiden kanssa. Myöhemmin
llhailiDan Urj
hkainen bja''
Yllämainitunlainen suurteos on alkanut ilmestymään Sa<H^
messa Söderströmin kustannuksella; Ensimmäinen' osa; -jolor'^
ilmestyi jo viime kuussa, käsitti Saksan kirjalUsnadenkuItaisea^.
kirjan, sisältäen 825 suurikokoista sivua. Kaikkiaan tulee teos- '
ta ilmestymään 9 osaa. Jokainen osa käsittäen noin 800—-1000
sivuun. Teos tulee sisäJtämään kaikkien aikojen ja sivistyskansojen
kirjallisuudesta kauneimmat sivut. _Kus(iuitaja mtd*
nitsee, että toimittajiksi tähän suurteokseen on >iinnitetty"Sno->^ '
men nykyisin pätevimmät kirjallisuuden tuntijat j a etevimmät'
kirjailijat suomentajiksi.
Teosta ei meillä ole. heti ainakaan, suorastaan saatavana,
mutta voitte lähettää tilauksenne meille, jotka tulemme välit- .
tämään Suomeen. Kunkin osan hinta lulec olemaan noin 94.0p.v
Pyytäkää esittelylehtisiä meiltä, niin lähetämme mielihyvällä,
niitä on täällä muutamia saatavana.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
P, O. BOX 69 SUOBURY, ONT.
kuosiset lasituotteet tulivat käytäntöön
Ranskassa, kuten muissakin
Euroopan maissa, ja 1800-lu-vulla
ranskalaiset tehtaat rupesivat
valmistamaan Englannissa keksittyä
hiottua kristallilasia. Englannissa,
Espanjassa ja Alankomaissa
lasiteollisuus on kehittynyt
aivan samansuuntaisesti kuin
Ranskassakin. ISOO-luvulIa Englanti
kulki tienraivaajana lasiteollisuuden
alalla, sillä kuten jo aikaisemmin
mainittiin, on Englantia
pidettävä nykylaen krlstallile-ollisuuden
kotimaana.
Ruotsin lasiteollisuuden varsinaisena
perustajana pidetään tukholmalaista
Melchior Jung'la. Suurella
vaivalla ja melkoisilla kustannuksilla
hän oli ulkomailta t i lannut
lasinpuhaltajia ja perustanut
lasitehtaan Tukholman läheisyyteen.
V. I G i l hän sai oikeuden
harjoittaa tätä teollisuutta ja
V. 1643 annettiin hänelle monopoli,
jonka mukaan ulkomaalaisen lasin
tuonti koko Ruotsin valtakuntaan,
alls myöskin Suomeen, takavarik-koonoton
ja sakon uhalla kiellettiin.
Jungin tehdas valmisti pulloja
sekä karkeampaa ja hienompaa ta-louslasla
siksi paljon, että sitä
riitti viedä ulkomaillekin. Vieraat
varsinkin italialaiset työmiehet eivät
kuitenkaan näyttäneet viihtyvän
oudoissa oloissa, vaan pakenivat
maasta, ja v. 1646 tehdas jäi
ilman työmiehiä. Hallituksen täytyi
silloin julistaa lasintuonti vapaaksi
kunnes saataisiin uusia työmiehiä.
Tämä tapahtuikin jo v. 1648,
jolloin 1643 vuoden asetus uudistettiin,
kuitenkin ainoastaan jiio-malaselhin
nähden, koska apteekkarit
valittavat, ettU Jung kiskoi
pulloista niin korkeita hintoja, ettei
rahvas enää kyennyt rohtoja
Qstamaan. Jungin tehdas kehittyi
kehittymistään j a oli toim^sa tielä
töihin nähden ovat hyvin saman-aikuisten
venetsialaisten tuotteiden
tapaisia. 2700-tuvulIa on böömiläi^
sellu lasiteollisuudella määrSäVl^i'
vaikutus lasiteollisuuteen Ruot8ii*||s
sa, kuten muuallakin £uroopassap||:
Tuotteet valmistetaan psiksumma/s^if
ta lasista jo ne ' jalostetun bi^j??
maila ja syövyttämällä. Ylebiä-Jkoi;
ristcaiheita tällä alalla ovat ko» - i
ninkaalliset nimikilvet ja vaakur.
nat, palmun ja laakerin lehdet. Va^'-^
pausajan pyrkimys saada aikaa» •
vilkas teollinen toihilnta kaikilla v,'
aloilla synnytti useita uusia lasitel^'^^
taita, joissa otettiin käytätitööl
monia parannettuja teknillisiä;)
nettely tapoja. 1700-luvun
tuotiin Ruotsin valtakuntaan eni^^y^^^^^;
lantilaista kristallilasia, jota 'MUteäp^-''
1800-luvuIla pidettiin lasituottcBideipil
esikuvana.
Edelli3es.su on puhuttu vain n . :4
tnlouslasln valmistuksen kehitykr v^:
Bcstä. Vaikka jo muinaisajan kfinfe;^^^^
sat olivat varsin taitavia lasinpa'^'-;
haltajia, eivät he siitä osanneet "
valmistaa ikkunalasia, jota nykj^.
ään voitaneen pitliä yhtenä lasltel' '
ollisuuden tärkcimp>ha tuotteeio^^^ ,^
Ikkuna-aukot peitettiin yhä edet- J
Icen eläinten rakoilta^ ohuilla,, sia^r-'-
yllevyillu tai läpinäkyvälläMtan*':'
kaalia. Mutta näiltii aineilta puuj^r
tui ne kaksi pääominaisuutta, jotk^
tekevät lasin rilin soveliaaksi i k k a r -|
noihin, nimittäin läpinäkyväisyfeo^
ja lämmönpitävyys. Millointui lti9l|;
ruvettiin köyttämään ,ikkuhidiiWr|i
el varmuudella tiedetä.^^ Ajän^
kumme alku-aikoina bli" rboiB^iaf^vvf^
silla jo kyllä lasi-ikkunoita,: raui
ne olivat perin pieniä ja v a i i i pi
han puolella rakennusta. Vähitel
Ien lasi-ikkunat tulivat suuremm
ei, ja kahdeksannella vuosisadall
näyttävät useimmat litalian kirk*
olleen varustetut lasi-ikkunöill
Yk$ityi9a3unnoissa; la^-ikkttQat
Jivat yleisempään käy^^iöSii
noin 30 vuotta timänmeen.y^,^^^^^^J^^.^^^^g^^^^
mitään varmoja tietoja, mutta' cli 1700-luvulla böömiläisen lasin
1675 italialainen seikkailija Ber
nardlno Schapitta saapui Tukholmaan
esiintyen nimellä "mar^
kiisi Giacomo Guagini". Kehuen
olevansa lasiteollisuuteen erittäin
perehtynyt hän kääntyi Ruotsin
etevimpien teollisuusmiesten puo*
leen j a kehoitti näitä perustamaan
oikein suuremman lasitehtaan.
Vrityksissään markiisi onnieftuikin.
UUB! "laslkomppania", jolle Kaarle
X i v. 1676 myönsi suuria etuuksia,
rakennutti tehtaan Tukholman nykyisen
Klaran kirkon läheisyyteen.
Mutta kun lasia piti ruvettavan
tehtaassa valmistamaan katsoi mar-kiisi,
jonka piti tulla tehtaan johtajaksi,
parhaaksi paeta maasta.
Tehtaan johtoon rupesi nyt kuuluisa
teollisuuden harrastaja Batha-sar
Grill, joka muutti tehdasra
kennukset Kungsholmlin, ml.<5aä
ttehdas oli toiminnassa 1800-luvun
alulle.
Työmehina ruotsalaisissa tehtaissa
1600-IuvuIla oli paljon italialaisia,
josta kai johtuukin se, että ta-män
aikakauden lasituotteet muo-keen.
V. 1428 näyttää Wiehi|
kaupungissa useimmissa, takenriuji<
sissa olleen lasi-ikkunat. Pohjouj^ V
maissa ruvettiin läsi-ikkuiioitii; J§
käyttämään muutamissa kirkoissili' 4
nähtävästi keskiajan alkupuolella
mutta yksityisasunnoissa ne t u l l v 4 V
käytäntöön vösta paljoa myöheni 'f-min.
— 3. K. r
SAMALLA MITALLA
Pappi tuli karhiiatiiaah m\iicSxi
ta kirkolllsmaksuja. " E n minä c l ^ l l i'
käynyt kirkossa, enkä papin ' k a i
lia.ssä, ei minulla ole mitään yellf
kummallekaan." "Ovet on ollut au- v
ki sin uUckin, mikais' et ole käy- •)'>:.
nyt. Maksa pois vaan". Ja niin /
pappi mak.';atti. köyhällä suutarilla. ,
laskun. Jonkun ajan perästä lähetti
suutari papille laskun kenkien kor-, .;
jäämisestä. *'En minä ole korjuuta "
tanut sinulla kenkiäni, enkä ole J^,
Velkaa sinulle." sanoi pappi. "01i~
«it tuonut, ovet on ollut auki; si^vf^'
nullekin, mak.sa pois vaan*', vastasi .
suutari.
mainitun toverin kertomus osoittaa,
etteivät määräävinä ole mltkä^
vaikeusrajat, vaan ainoastaan hyvä
tahto. T.U.-lehti.
EMÄNTÄ
Herra jumala, kuinka paatunut sinusta on tullut! Raamatussa
sanotaan: näin sanoo Herra» Herra, Jerusalemin asuvaisista
Israelin maalla: heidän pitää syömän leipänsä murheessa
ja juoman vetensä vaivaisuudessa; sillä maa pitää hävitetyksi
tuleman kaikista, kuin siinä on, kaikkein asuvaisten pahuuden
tähden.
OTTO
Vaivaisuudessa ja murheessa kai tässä seurojen jälkeen
saa leipäänsä syödä, sillä muruset ne jää jälelle, kunhan uskovaisten
lauma käy ensin itseään ravitsemassa.
EMÄNTÄ
(vihaisena). Otto! Minä käsken sinun olemaan hiljaa! Omista
lapsistaan saa tuollaisen murheen maailmaan. Siellä 6otaväes.sä
kai sinä lienet noin syntiseksi oppinut, me olemme ainakin kasvattaneet
sinut kristillisyydessä.
OTTO
Sotaväessäkö? Siellä minut vasta olisi oikein "uskovaiseksi"'
kasvatettu, mutta en ottanut vastaan kaikkea mitä tarjottiin.
Siellä kun ihminen oppii murhaamaan, juopottelemaan,
elämään rivoa ja siivotonta elämää, Eiräiti, en ole ottanut vastaan
enempää armeijan kuin teidänkään "tosikristilllsyyttänne",
olen vain koettanut pysyä ihmisenä.
NOORIA mm
1-osainen huvinäytelmä.
Totena kerrotun jutun mukaan sommitellut
LUPPOVAARAN ISKO
(Jälkipainos kielletään.)
(Otolle),
kahvit.
MATTI
Noista puheistasi minä ostan sinulle joskus pulla-
EMÄNTÄ
(käskevästi). Minä käsken olemaan hiljaa! Taikka muuten
ajatan sinut isälläsi malkaasi, sillä hän ei kärsi laskettavan
leikkiä sielun asioissa. Ja heretkää siinä jo märehtimistä, että
saa puhdistaa pöydän.
Sudbury, Ont., Vapauden kirjapaino
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 3, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-06-03 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300603 |
Description
| Title | 1930-06-03-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
J O M E E N
siistä yvää. Kyhätä kokoon znete.
Tankin palan. Kiin että. kjroä laiteen,
näytelmäkxrjallijanuse, ja an-
)20
Dollarista
yshidiU:
« « e $20.00, 60
O.OO—$49.99, 80»
50.00—?79-99 je
ä%80.00-*100.00
'Ita seuraavalta «1-
dollarilta.
100.00 i * « M t » y'«*«
a summan »uuruu-jheiykiUti
ovat lä
[) lähetykseltä
, ottetaan. Knisa
mksta.
;kset osotteella:
?AUS,
JDBURY, Onb
t^jä myydään.
a phettiasioUa
ttavat rafiavälityk
skin:
/rģ^/. BRAfiCa
Antoine St.,
•eal, Que.
\PÄVS
HVR BRANCH
lay Street,
iiur, Ontarh.
netaan pila illasta. Kun meitä {tikataan
porvarien kirjoittamissa kap-
TmXENUR^
paleLssa. niin vastakaamme siihen
samalla mitalla.
Kun arvostelee kappaleen esitystä
puhtaasti esitylcselliseltä kannalta,
ottamatta lainkaan huomioon näytelmän
työläisvastaista henkeä, niin
siitä voi lyhyesti sanoa: oli näppärästi
esitetty. Huvinäytelmälle o-minainen
vauhtikin pysyi melkoisen
hyvin yllä koko esityksen ajan. muutamia
pienempiä laskukohtta l u -
KIVINEN
1 Lake. Ont.
/ vmm
ircupine, O B .
HAAPANEN,
Timmins, Ont.
/ WIRTA,
Ave., Toronto, Ont
D HELIN,
[Ha Eeski-Ontarfcisu
ista ilmoista koko
en "tikei tekemään"
i G. Peltola, toverei-nnettu
Turku-nimel-a
puolesta haryinai-
) aivan "kuivin kuraa
tämän maailman
ttoi toisten ronojen
mä noihin "kilju-
1 vieläpä tilata po-sattui,
vaan ei ole
koskaan (ainakaan
väkevämpää muöti-
Oikoon sanottu siksi,
in tapaa kansalaisia
Ikävä kyllä," useim-ain
tuppaa olla sitä.
"sylje ryyppyyn" ja
lilla pienillä paikoil-
! muutakaan menoa'',
iinnostavaa hommaa,
tet kieltä taitaviksi,
komppaniain käsky,
oikein erikoinen kie-läksytetään
kaiken
isia eri aikoina, vaan
lUaisiakin siirtolaisia
ielestään jo niin v i i -
enään mitään lisää
— Iitin likka.
kuunottamatta.
Ullana autotyttöi^, Helien Hjorth
oli mieluinen nähtävyys, reipas ja
herttainen kaikista kujeistaan huolimatta.
Ineksenä Aini Häkkinen
miellyttävä. AUekirjoittaneen mielestä
hänen' parhain esityksensä
Sudburyn näyttämöllä. Ääni toisinaan
tosin hieman kuulumaton,
mutta kyllähän sille lääke löytyy:
sanoo sanottavansa vähän kovon-min.
Neiti Friskinä Martha Koski
liikkui kiiin kaia vedessä, siis kuin
omalla alallaan. Esiintyminen rehevää
ja yleisöön menevää. Kun
ottaa vielä huomioon ne pienen pienet
huomaamatta ^äneet kc^dat,
niin jopa tulee "vetävä". Ida Seppälä
Maijana oli myöskin paikallaan,
vaikka se murteella puhuminen
täisikin joskus kangerrella. Muuten
näytteleminen sensijaan meni
hyvin. Renkinä Sulo Ahlfors oli savolaismurteen
puhumisessa ainakin
moitteeton. Eikä näytteleminenkään
ollut hullumpaa. Heilua se oli, ku.
ten savolaiselta odottaa sopiikin.
Hyvä tuttavuus yleisön kannalta, joten
toivoisi hänet näkevänsä vastakin.
Selmana, leskenä, Linnea
Lind esitti osansa melkoisen tarmokkaasti.
Silottelemisia siellä täältä
tietysti kaipasi, mutta suurin
piirtein kuitenkin samalla tasolla
toisten edellämainittujen kanssa.
Nimismiehenä Mauno Passi vei o-sansa
hyvin. Liikaa jäykkyyttä to^.
sinaan kyllä huomasi, mutta kyllä,
hän sellaiset viat karsiintuvat. Puku
ei ollut sellainen kuin Suomessa
maalaisnimismiehet käyttävät.
HeUlä xavallisesti on vain virka-lakki,
mutta siviilipuku; päinvastoin
el tietääkseni koskaan. Teki hieman
omituisen vaikutuksen virkapuvussa,
johon kuului tavallinen
hattu. Jormana Lennart Hjorth
näytteli hyvällä näs^tämörutiinilla.
Keikarina Ossi Förbom oli kaltaisensa,
niinkuin hänen jo tunnemme.
Hjrvä tyyppi kaikessa tapauksessa.
Janoisena herrana Paavo Ruohonen
oli hieman liian hUjapuheinen. Ei
tahtonut saada selvää mistä oli kysymys.
Muuten ulkonaiselta esitykseltään
hyvin janoisen herran näköinen.
Uljaana, pirtuherrana. Arvo
Blataja oU tyypUtään todellakta
pirtumiehen perikuva. Eikä esityskään
ollut huonoimpia. Hieman
jäykkyyttä hanes^ niinkuin useimmissa
toisissakin. Poliisina oli Isac
Kokemuksen merkitys
paUdntotuo-mareiUe
Työväen urheiluliikkeen vaurastuessa
ja haaraantuessa yhä moninaisemmille
aloille muodostuu toimitsijatehtävien
hoitaminen yhä tärkeämmäksi
pälvänkysymykseksL Jo
mcmen vuoden ajan on meillä vallinnut
ilmeinen toimitsijavcdmien
puute. j(Äa nykyisin esiintyy usealla
paikkakunnalla sangen kipeänä. Tätä
puutetta on koetettu poistaa
kurssitoiminnan avulla, mutta ta.
loudelliset seikat ovat asettaneet
tälle toiminnalle vissit rajansa. Se
ei ole voinut muodostua niin voimaperäiseksi,
että se riittäisi tyydyttämään
yhä kasvavan toimitsijavoi-
Corby.' Jätetään tälle' mainitsemiselle
lyhyen osansa vuoksi.
yleisöä tilaisuudessa oli tuvan
täydeltä ja kerta toisensa perään
kuuluvista naurun hörähdyksistä
päättäen erittäin tyytyväistä iltaan-sa.
Toivottavasti kappale näytetään
vielä toisenkin kerran, ehkäpä u -
seammlnkin. — H. K.
ritt, Ont.
en iltama, onnistui
akin yleisöön nähden:
kkous johtui lilan pielistä.
Tilaisuudessa e-
Ue "Maatiairotu" ja
;anssittiin. Iltama oli
sillä viinamiehetkin
isuudessa kuten aina-
;t toverit,
1 piilans on täydessä
Qareitten kesken ja o-liesten
puutetta. Kum-
Kholta tänne työläisiä
llä pieni kysyntä on
• — Niksnaks.
fÄMOTAIDE
t t ö " Sudburyn
rttämöDä
n niminen näytelmä,
Hilja Valtonen, n i -
;lluksiksi kolmessa näy-ittiin
viiine lauantaina
«rty-haalin näyttämöl-sisällyksestä
el oifceas-ihua
mitään, sillä sitä
lyhyesti vain sisällyk-nutta
kun siiiKi taa-en
porvarikirjailijoiden
'taan työläiset narri-lerraskepulit
mitä jär-iläi
tämän v u ( ^ täy-ainita.
Emme sila kap.
öön kajoa, sillä sehän
sellaisena kuin se on
utta haluaisimme nilDe
ionie. jotka ovat Jo
näytelmiä kyhänneet;
että eikö heidän kynisi
vastaavassa määrin
paleita, joissa työläisiä
»ntään ihmisinä, ettei
nme tarvitdsi tobllaisia
?Pivaloon vetää. K un
ista huvinäytelmistä oh
Qälisjpa toki lolshiokka-
«idesta löytävän ^SläSs-
"Nuöria suruttomia"
Tämän päiväisestä lehtemme numerosta
alkaen julkaistaan jatko-kirjoituksena
yksinäytöksinen huvinäytelmä
"Nuoria suruttomia".
Kappale on aiheeltaan nykypäivien
Suomesta.
Lehtemme julkaisee kappaleen
senvuoksi, koska varsinkin pienemmillä
osastoilla on huutava puule
pienistä näytelmistä. Sitä puutetta
nyt tämä julkaistava ei tosin suuresti
poista, mutta onhan se tyhjää
parempi. Toisekseen saavat osastet,
leikkaamalla näytelmän irti lehdestämme,
sen halvalla ja kunnollisen
asiiisen.
Yksi ehto on kuitenkin näytelmän
esittäjille asetettu. Se On sellainen,
että jokaisen osaston, joka
kappaletta esittää täytyy siitä
maksaa Suom. Järj. näytelmärahas-loon
kaksi dollaria. Siis kaksi dollaria
maksamalla saa siihen ^ itsekukin
osasto vaikka ikuisen esittämis-oikeuden.
Mitään kontrollia ei
luonnollisesti vöid^ sen esityksistä
pitää, mutta toivomme hartaasti;
että sen esittäjät tämän pienen
"veron" suorittaisivat. Työväen
näytelmäkirjallisuus on vasta nousevaa,
haparoivaa, j a ilman tukea
sen kehittyminen käy liian hitaasti.
Osaltaan jokainen voi näytelmä-taiteemme
kehityksen kulkua edistää,
maksamalla yllämainitusta
kappaleesta tuon pikkuisen summan.
Enempikin luonnollisesti saa
lähettää, jos haluaa. Nämä oikeudet
koskevat vain Canadaa, muualla
ei kappaletta saa ilman tekijän
lupaa enempää kopioida kuin j u l -
kaistakaan.
Leikatkaa'siis tästä numerosta
alkaen näsrtelmä lehdestämme irti
j a säilyttäkää se.
MOLEMPI PAREMPI
Episkopaalinen j a baptisti pappi
riitelevät keskenään. Molemmat olivat
lopulta niin kiihdyksissä, erttä
haukkoivat toisiaan tylsämielisikä.
Paikalle sattui jumalankieltäjä.
Häntä pyydettiin riidan ratkaisijaksi.
"Tämä sanoo, minua idioot
i k s i ^ selitti toinen. ^Samoin tämä
minna'% jatkoi toinen. "Kumpiko
on oikeassa?" fatrasivat kampikin
yhtäaikaa- "Molemmat", virkkoi
bymjfillen jamalankieUäjä.
mien tarpeen.
Uusien toimitsijavoimlen kasvattaminen
on meillä näinollen edelleenkin
päiväjärjestyksessä ja uusia
kursseja suunnitellaan tämän tar.
koitusperän hyväksi. Kieltämättä
on kurssitoiminnalle aimettava e-dellämainitussa
kysymyksessä mitä
suurin arvo ja kaikintayoin edistettävä
niiden toimeenpanemista.
Mutta tässä yhteydessä on syytä
puuttua asiaan toiseltakin näkökannalta,
eikä tuijottaa yksinomaan
kurssitoimintaan itsensä sokeaksi
toimitsijoiden kasyattamiskysymyk-sessä.
kuten monella taholla tottumuksen
voimalla tehdään.
Uusia toimitsijavoimia voidaan
kasvattaa ja on kasvatettava myös.
kin käytännöllisen kokemuksen a*
vulla. Siinä kohdin on meillä ta-pahtimut
ja tapahtuu edelleen suuria
epäkohtia ja laiminlyöntejä.
Jos katselemme nykyisin vielä
remmissäolevaa vanhempaa tolmit-
^ja-ainesta. niin havaitsemme että
heistä ainoastaan hy\ia harvat ovat
tulleet vähimmästäkään kurssiopis.
kelusta osallisiksi. Yksinomaan käytännöllisen
kokemuksen kautta he
ovat alalla niin kuin toisellakin taitonsa
saavuttaneet. Ja todellisuudessa
onkin kokemusten koulu par-hain
kasvattaja näissäkin asioissa.
Suurimmlllakin kurssitiedoilla varustettu
toimitsija on tols&rvolnen
tekijä tehtävässään, ennenkuin hän
on myöskin ^ytännöUisen kokemuksen
avulla oppinut sovelluttamaan
tietonsa käytäntöön.
Se taasen, että meillä on liian vähän
näitä pelkästään kokemusten
nojalla päteviksi toimitsijoiksi kehittyneitä
yksilöltä, johtuu sUtä, että
tähän puoleen on liian vähän
kiinnitetty huomiota — kuten jo
edellä on mainittu. Katsellaanpa
hieman, miten asiat ovat olleet Ja
ovat edelleen.
Onpa kysymykseen tullut mikä
ala tahansa, niin aina on totuttu
Icäyttämään . samoja . toimitsijoita.
Yksinpä jäsentenvälisissäkin kilpailuissa
on täytynyt olla. toimitsijoina
entuudestaan pätevlmmlksl tunnetut
henkUöt. Sillä tavalla ei tietystikään
ole uusia toimitsijavoimia
päässyt edes kokeilemaan, vielä vä.
hemmän kehittymään. Ja kuitenkin
olisivat juuri jäsentenväliset kilpailut
mitä parhaimpia n.s. praktlsee-raustUaisuuksla
uusille tolmitsljavol-mlUe.
Olipa kysymyksessä sitten voimistelu-,
urheilu-, paini-, nyrkkeily-tahl
mikä muu kilpailulaji tahansa,
nUn ahia pitäisi jäsentenvällsito
kilpailuihin sijoittaa yhden tahi parin
tottuneen toimitsijan ohella
joukko alokkaita. Ennen kilpailun
alkiia voisi joku tottuneempi toimitsija
selostaa aloitteleville tovereilleen
kysymyksessäolevan tehtävän
muodot Ja muut tarpeelliset sei-kat.
Jos tätä menettelyä olisi meillä
noudatettu esimerkiksi viime viiden
vuoden ajan. niin ehdottomasti oUsl
meillä nykyään jo kalkilla aloilla
paljon runsaampi Joukko käyttökelpoisia
toimitsijoita kuin tällä het-bellä
on. Parempi myonään kuin
el milloinkaan. ' Otettakoon tämä
tämänpäivän tunnukseksi ,ja ryhdyttäköön
vastaisuudessa noudattamaan
edelläesltettyä tapaa, niin lär
hitulevaisuudessa myöskin tulee toimitsijavoimlen
puute alati pienene-mään.
Allekirjoittanut sai aiheen puuttua
tähän kysymykseen varsin erikoisella
tavaUa. Eräissä kansallisissa
voimistelukilpailuissa tuli juttu
erään arvostelutuomarina olleen toverin
kanssa asiasta ja siinä muun
keskustelun ohella tuli tiedusteltua
missä hän oli kurssit käynyt.
— En missään -T- kuului koruton
vastaus.
No, tottahan toki jossakin on
täytlyxKyt saada kouluutusta noin
vaikeaan tehtävään — jatkoin keskustelua.
— Kouluutusta, tietysti, Kokemusten
koulua on tullut käytyä. Ensin
järjestimme k^isalalssodan jälkeen
vankilassa ollessamme murjussa Jä-isentenvällslä
kUpaUuja ja Jonkunhan
täytyi olla myöskin palkinto-tuomarina.
Valitsivat minut. KUpaU
luohjehna ei oUut laaja, käsittihän
vain vapaaliikkeen ja liikkeen XLSI
petmantonojapuilla. Mutta niinkin
suppeassa ohjelmassa oppi vähitellen
kiinnittämään huomiotaan tarpeellisiin
seikkoihin. Vankilasta va-paudutttumi
Jouduin voimlsteluseu.
tani jäsentenvälisissä Jatkamaan samaa
iBMnmaa ja niin sitten ovat
senjälfceen aina pyytäneet kun ovat
tarvinneet.
Täytyy myöntää, että voimistelu-kilpailujen
axmostelutuomarlteh^vä
on verrattain vaikea monen muun
tehtävän rinnalla, joihin kehd^rtään
paljon helpommin. Mutta edellä-
MAATALOUS
Faseismi ja talon-poikaisto
Italialainen tohtori MiglioU on e>
sittänyt fasclsmista j a toIoapoikaiD
suhteista fillhen mjn. seuraavaa:
Kapitalistisen pulakauden BjTtcar
tyessä, josta osana on inaatalouspu»
la yrittävät kapitalistit toteuttaa viimeistä
valtakeinoaan, fascismia E u -
ropan eri maissa. Se ei aina kulje
fascismin nimellä. Sitä voidaan toteuttaa
toisellakin nimellä. Kapitalistit
tekevät näin kaikkensa riisto-valtansa
säily ttänaiseksl työväen Ja
talonpoikaiston yhteitoimlntaa vastaan.
NllniMi esim. Italiassa ottivat
fasdsUt kaUcki tySveän Ja talonpoikaisten
Järjestöt haltuunsa Ja
joukkotyösc^imukset fascisUen sanelun
mukaan saatettiin voimaan.
T&tÄ tehden on maatalouspula, s.o.
työtätekevän talonpoikaisten kurjistuminen
viime alkohia kaikissa
maissa Ja eritoten selvissä fasdstl-malssa
suunnattomasti lisääntynyt
Pulaa on edelleen syventänyt se, että
suuria veroja on lyöty talonpoikien
niskoille. Maatalouden luotto on
Italiassa fascismin emämaassa, suuresti
alentunut. Viljaa tuodaan maahan
ulkoa enemmäii kuin ennen.
Suurporvarlsto harjoittaa siellä k u ten
muuallakin maatalouden ratslo-nallsolmlsta
ja tätä tehden on maatalouden
pikkuporvaristo saanut
maksaa kalliit oppirahat fasclsmista
Tuotantoa ei siis ole kaikesta huolimatta
kyetty Jatkamaan eteenpäin.
Köyhempi ja entinen keskivarakaskin
talonpoikaisväestö saa vuodattaa
Itsestään suunnattomasti työtä
suurkapltallsmln riistoon, joka ei
tähän pysty, saa kokea uuden rikoslain
— fascismin kouraa.
Saksassa on sikäläinen naamioon
pukeutunut faseismi vaatinut poikkeuslakeja.
Jotka auttaisivat fascls-teja
toiminnassaan.
Faseismi koetetaan tavallisesti a-luksl
panna käyntiin kansallista tietä.
Tällä asteella yritetään kaikin
keinoin saada talonpoikalsto mukaan.
Kun fascismllelkkaus sitten
on saatu menemään läpi. niin suuntaavat
fascistlvallanpltäjät pakkokeinonsa
työväkeä ja talonpoikalstoa
vastaan. Tämä lisää maataouldeh
ahdinkoa ja syventää maatalouspu-laa.
Rauhalliseen työskentelyyn Jää vähemmän
tilaisuutta maataloudessa,
sillä väkivaltaan nojautuvat lait ja
asetukset ovat alituisesti painamassa
työtätekevän talonpoikaiston elämää.
Itävallassa on tätä nykyä 30
—50% korkeampi verotaakka kuin
ennen talonpojille. Siellä eslintyj'
faseismi näennäisesti vielä talonpoikien
puolustajana. Se on ajavinaan
heidänkin asiaa. Italiassa, Joka tässä
suhteessa on asteen edellä, ei
fasdstien xtUatoit on iakmpoikidsto
huomannut huiputukseksi.
Tunnuksena, kaikkien maiden kapitalismin
ikeen alla oleville talonpojille
olkoon että maa talonpojille.
Tj'öläisten ja talonpoikien yhteistoiminnalla
tämä on mahdollista.
Fascismin avoin valtaanpääsy tietää
sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
Imperialistit kärkkyvät tätä IjO maapallon
osaa.
Kapitalistisen maatalouspulan ahdistaman
talonpoikaiston päämää.
ränä tulee olla fascismin maahan
lyöminen työväen avulla.
suojata.
Erityiseksi fascismin aseenkantajaksi
nj5. tasavaltamaissa on asettunut
soslalidemokiatla. Tyypillinen
maa tässä suhteessa on Saksa. Sosialidemokraattien
välltykseUä yritti
fascismikapitallsml kalastella talonpoikia.
Saksassa esiin, vuokralakl-esltykseUä.
Seurauksena Saksan demokraattien
hllltuspldosta on ollut,
että suurin osa velasta on pientalon-poikain
luottoa.
Jos Jonkun maan talouselämä käy
kyseenalaiseksi, niin seurauksena on
silloin faseismi. Siihen ovat tarttuneet
suuragraaritkln. kuten Jugoslaviassa
selvästi nähtiin.
Amerikalalnen pääoma näyttelee
näissä yrityksissä huomattavaa osaa.
Talonpoikien tuotantoväline, maa-'Ja
teolllsuustyöväestön työvoima pannaan
tuon pääoman riistettäväksi.
Jugoslavian talonpoikalsto on nyt
huomannut asemansa ja taistelee
voimakkaasti porvaristoa vastaan.
Samoin Tshekko-Slovaklan Ja Un.
karin talonpojat ovat myöskin luokkataistelun
kannalla.
Belgiassa kulkee maatalous pien-tal(
Hipoikaistilojen knerkeissä. sillä
pääoma on siellä viety teollisuuteen.
Belgian talonpojat eivät ole läheskään
vielä pitkhi lUiJaa selvillä a
semlstaan. Teollisuuden ja maatalouden
väliset "sakset" ovat siellä
kuitenkin jo melko terävät.
Ranskassa yrittävät fascistipilrit
tällä kertaa kaikkensa saadakseen
fascismin leviämään maaseudulle.
Ominainen ilmiö Ranskassa tätä nykyä
on, että maaseudulta siirtyy
runsaasti väkeä kaupunkeihin.
Ranskaan nähden on sanottava, että
fasdsmi siellä nostaa päätään, se
on leviämään p^iL
Espanjan talonpojat elävät vaikeissa
olosuhteissa. Koko maa on
kuohuntatilassa. Talonpoikain keskuudessa
on syntynyt voimakas liike,
joka kulkee hyvissä merkeissä.
Sveitsissä on maatalouspula aikaansaanut
talonpoikien kesken jär^
jestön, joka vaikka onkin pieni, on
luja järjestö ohjeenaan talonpoikien
ja työväen yhteinen luokkatals-telultaja.
Eräänlaisena varmana tietona fascismia
käsiteltäessä kuitenkin on, että
se on hyökkääväin kapitalistien
viimeinen vaihe. Italia on tällä kertaa
taloudellisen x&ppUm partaalla.
Vajaukset valtion ja kuntain kas-kolssa
ovat yleisiä. FascismUla on
koko pelinsä yhden kortin varassa.
Italian talonpojat eivät enää kulje
samaa fascistitletä kuin ennen ja
Lasinvalmishiksen
historiaa
Arvokkaiden kemiallisten ja fysikaalisten
ominaisuuksiensa sekft
verrattain halvan hintansa vuoksi
on lasilla ollut arvaamaton merkitys
inhimillisen sivistyksen kehityksessä.
Nykyään on lasi aivan
välttämätön tarveaine, josta valmistetaan
mitä erilaisempia taloudessa
käytettäviä astioita sekä tieteellisiä
kojeita ja koneosia.
Lasinvalmistustaito on ikivanha.
Tavallisesti otaksutaan Egyptin
olevan lasiteollisuuden kotimaan.
Kaikissa tapauksissa vanhimmat
tunnetut lasiesineet ovat egyptiläistä
kotiperää. Beni-Hassanin ja
Teben hautapatsaissa, jotka niissä
olevien kirjoitusten perusteella
ovat rakennetut noin 2300 e. Kr.,
tavataan jo kuvia lasin puhaltamisesta.
Vanhin tunnettu lasiesine,
joka on vuodelta 2500 e. Kr., säilytetään
British Museumissa Lontoossa.
Egyptissä lasinvalmistustaito levisi
arvatenkin ensin Foinikiaan,
jossa kauppakaupungit Tyros ja
Sidon tulivat lasiteollisuuden pääpaikoiksi.
Egyptiläisiä pidettiin
kuitenkin yhä vieläkin kaikista
taitavimpina lasinvalmistajina, ja
varsinkin ajanlaskumme alku-koina
Aleksandria oli kuuluisa suurenmoisesta
lasiteollisuudestaan.
Sen tuotteita pidettiin niin arvokkaina,
että roomalainen keisari
Aurelianus (270—275 j . Kr.) antoi
egyptiläisten maksaa veron-sakin
lasitavaroissa.
Egyptistä siirtyi lasinpuhaltajia
vähitellen Italiaan, jossa he perustivat
omia tehtaita. Jo v. 210 j .
Kr. oli Roomassa niin monta lasi-työntekijää,
että heille annettiin
erityinen kaupunginosa, samalla
kuin heitä ruvettiin veroittamaan.
Harrastus lasiteollisuuteen oli Rooman
valtakunnassa aluksi varsin
buuri. Useita teknillisiä parannuksia
tehtiin, niin että tämä teollisuus
useissa suhteissa kohosi korkeammalle
kuin koskaan ennen.
Yksinkertainen roomalainen lasi
oli vihreätä tai kellertävää, muistuttaen
nykyajan yksinkertaisem-
{)ia lasituotteita. Siinä on huo-talonpolkla
enää missään muodossft4ii|u»ttavis9a'juovia ja fcaosukaplia,
riippuen teknillisen käsittelyn puutteellisuudesta.
Koriste-esineitä valmistettiin
sentähden melkein yksinomaan
värillisestä lasista. Vanhalla
ajalla valmi.stettiin lasiesineet
yleensä puhaltamalla, mutta
myöskin valamalla ja muotteihin
painamalla.
Roomalaiset lasituotteet levisivät
kaikkiin maihin, myöskin pohjoisiin,
kuten useat hautalöydöt
todistavat. Noin 300 j . K r . alkaa
alennustila roomalaisessa lasiteollisuudessa.
Rooman keisarit ja ylhäiset
eivät enää näyttäneet ^samaa
harrastusta siihen kuin ennen,
vaan rupesivat lasiastioiden asemasta
käyttämään hopeaisia ja kultaisia
juoma-astioita. Ylhäist. antamia
esimerkkejä seurasivat alhaisemmatkin,
ja tällä tavoin varsinkin
taiteellisten lasi-esineitten val-misttistaito
vähitellen unohtui.
Länsi-Rooman valtakunnan hajotessa
Bysantti (Konstantinopoli)
tuli lasiteollisuuden pääpaikaksi.
Bysanttilaisten lasituotteiden taiteellisesta
laadusta ei meillä ole
luutuvaa on, että tiseat viriUiiesk^
lasista vahaistetat v»nh«n«nt«i«et
vaasit j a maljat sekä moot koriste-esineet,
joita nykyään säilytetään
vanhoissa kirkoissa, ovat tiiltä kotoisin.
Varmasti kuitenkin tiedetään,
että Bysantissa valmistettiin
suuret määrät taidokkaita mosaiik-kiteoksia
ja värillistä ikkunlasia.
Varsin ominaista bysanttilaiselle
lasiteollisuudelle ovat pullonmuo-toiset
moskelamput, joita vieläkir
löytyy muun muassa Hassanin
moskeassa Kairossa. Kun Itä-Rooman
valtakunta hajosi, joutui lasiteollisuus
sielläkin rappiolle.
Bysantista lasimestarit siirtyivät
vähitellen Venetsiaan, jossa tämä
teollisuus ajan pitkään savautti
korkeamman kukoistuksen kuin
missään sitä ennen. Lasiteollisuutta
oli Venetsiassa jo aikaisemminkin
menestyksellä harjoitettu j a jo
v. 1921 oli siellä siksi monta lasitehdasta,
että niistä johtuvan tu-lenyaaran
katsottiin olevan niin
suuren, että ne kaikki siirrettiin
lähellä olevalle Muranon saarelle.
Venetsialaiset lasituotteet olivat
1400-luvulIa muodoltaan jäykkiä
ja tukevia. Niiden tyyliin oli vaikuttanut
epäilemättä samanaikaiset
kultaseppien teokset. Korkeimman
kukoistuksen saavutti venetsialainen
lasiteollisuus 1500- ja 1600-
luvulla. Renesanssiaika vaikutti
edullisesti myöskin lasiteollisuuteen
ja useita teknillisiä parannuksia
tehtiin. Tältä aikakaudelta ovat
kotoisin ne taidokkaisiin muotoihin
puhalletut, loistavan värikkäät venetsialaiset
tuotteet, joita jälkimaailma
syystä vielä nykyäänkin ihailee.
Sen ajan taiteilijat ja taidetta
harrastavat henkilöt pitivät Muranon
tuotteita mitu arvokkaimpina
koristeina kodeissaan ja museoissaan.
Kerrotaan, että Ranskan
Kuningas Henrik III niin ihastui
Muranon tehtaiden taiteellisiin tuotteisiin,
että antoi aatelisarvon kaikille
mestareille. Venetsian lasiteollisuuden
loistoaikana oli Muranon
saarella 40 suurta lasitehdasta
ja noin 30,000 asukasta. Mutta aivan
samoin kuin aikaisemmin Roomassa
ja Bysantissa lasiteollisuus
joutui täälläkin rappiolle samassa
määrin- kuin tasavallan loisto laski.
Jo 1600-luvulla Venetsian lasiteollisuus
oli hyvää kyytiä menossa
alaspäin. Tuhun vaikutti epäilemättä
suuressa määrin myöskin
se, että yleensä ruvettiin harrastamaan
aivan värittömiä, läpinäkyviä,
hiottuja lasituotteita, joita
Venetsiassa ei odattu valmistaa.
Myöskin saksalainen lasiteollisuus
johtaa juurensa keskiajalta
saakka. Sen synnystä ei tiedetä
mitään varmuudella, mutta jo san
gen aikaisella ajalla tunnetaan
varsinkin etelä-Saksassa useita pieniä
lasitehtaita. Vanhimmat meidän
aikoihimme säilyneet saksalaiset
lasituotteet ovat 1500-luvulta.
Ne ovat yleensä raskaita ja kömpelöitä.
Lasi niissä on epäpuhdasta,
ja ne ovat koristellut joko maalaamalla
tai emaljivärelUä. Korkeimman
kukoistuksen saksalainen
lasiteollisuus saavutti Böömissä
1600-luvulla. Kun venetsialaiset
lasit olivat tulleet kuuluisiksi taidokkaasti
puhalletuista muodoistaan
ja loistavista väreistään, oli
böömiläisille tuotteille ominaista
kirkas, väritön lasi ja kaunis h i onta.
Huomattava taantumus böö-miläisessä
lasiteollisuudessa huomataan,
varsinkin mitä aen taiteelliseen
laatuun tulee, 1700-luvun l o pulla.
J a v:8ta 1810 alkaen, jolloin
Englannissa ja myöhemmin myöskin
hanskassa aljettiin valmistaa
valettua ja painettua '^cristallilasia,
väheni böömiläisen te^n menekki
hyvin tuntuvassa määrässä.
Muista Europan maista ovat Espanja,
Ranska, Alankomaat ja
Englanti ne maat, joiden lasiteollisuus
alkaa jo keskiajan lopulla.
Ranskaan tuli 1600-IuvulIa useita
venetsialaisia lasinpuhaltajia, 1600-
luvun alussa on siellä lasitehtaita
jo useammassa paikassa. Ranskassa
valmistetut peilit rupesivat 1600-
liivulla kilpailemaan venetsialaisten
peilituotteiden kanssa. Myöhemmin
llhailiDan Urj
hkainen bja''
Yllämainitunlainen suurteos on alkanut ilmestymään Sa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-03-03
