Vapaus, October 14, 1929

              Ma^tantaina, lokafc 14 paiä MOIL, Oct; 14 Noi. 2^ ~~ 1^9
l i
01
4m
VAPAUS liaMk*aa«tt>|a.
VAFADS (LU>crt7> ^ • ^ ^
1 W « a i r « « n «f riMMlA V a t a a Ia Uaada. PakUA^ <t Saabty. Ontcio.
«X t k » ram OVOem Deputocat. Ottswa. a* Mcosd e kw atttc/.
8. C. NEIL.
- T O I U I T T A J A T .
B. TEItHUNEN. U. POHJA-NSAtO. A. PAIVIO.
t ^ »150. « kk. $2JS9. S kk. « . T S J» l kk. flM. — T k 4 r « » l t i i a i a * i S a o « a « a » d * Baa«D»
» 1 MJOO. 6 kk. $346. > kk- » 2 » > l kk. U J O . _ _ _ _ __
ILUOTUSBINnAT VAPAUDESSA:
toJSS^^-nS^^m^nmcS^SOe kett, »1X0 S kera.. — Srap^Utootafaet » 1 ^ k « M
!rI^teSSawtak«t » 2 i » karu. SOc l U i a u k » kl5Ma'.a«J««l«» Ui a » J » « « l r » r l t J . - Halat»auei« >
^ i £ S S £ ; ? ^ ^ < ^ « u . »l5oE,toe karua. - TiUpiiaitoatuJUa J. itoott-neattaanaa ea. »aaiv
M H i , libacata*» «a^etaAtatt «takitaea. .
Gmml aa»«TtiBa« « a u . . We per eol, Jaeh. MiaJama ehar»a for riagia laatitioo. TSe. Tkc Tapaa*
• M Ba« ad*CTti(iec aMdiaai aaoac H M Puairf
BiBoia ttk««. m, »artaoÄ. eariailaaoi k . r f * . » a « M . . . kaottakaa e a < W « « i U i k k - O ^ J u j i.
aiawaj: J. V. KANNAbTO. liikkee«holu:a.
aiottaica Ihartottea p i l i l oUa koanaruaa keilo * i » . naMatyalapihrta ejUHUeaa «rMplirlaa
Vapaato totolta.: Haonmul» 307. Hacker Bendteg, 4 OertMa St, Pabella Ss6W.^ ^ ^
Tapaxiea koattori. Ubertr BolMIag. 87 I / t a . St. Pahdla 1038. P « * J o « t . i Bo. 69. Sa<n»an. Oat
palsa Ja U t o a » : Liberty BalMiafc S7 Loraa St. Pakalla aSlTV.
'Työmenhallitus" sortajana Intiassa
Riisto- ja sortotoimenpiteet Intian työläisiä kohtaan ovat kiristyneet
jatkuvasti Englannin "työväenhallituksen" valu-aikana, joten sosdemeil-lä
on syytäkin riemuita MacDonaldin 'Sraltabtuimelle" nousua.
Mutta sosderaien harmiksi ovat lisääntyneet myöskin lakkotaistelut
Intiassa yhtärinnan riisto-otteiden kiristymisen kanssa. Se taas tahtoo
sanoa, että Intian sorrettua väestöä ei voida pettää sosdemien luokka-rauhapolitiikallaa.
MacDonaldin hallituksen koneiston, Intian hallituksen, tilastoi osot-tavat,
että kuluneena kesänä, kolmen kuukauden ajalla, on Intiassa puh­jennut
47 lakkotaistelua, joista 27 kutomateollisuudessa. Sen sijaan, että
Englannin nykyinen hallitus olisi asettunut missään suhteessa työläisten
aseman huojentajaksi, on se kiristänyt edistysmielisten ammattiliittotoi-mitsijain
vainoamista, kuten osottavat jatkuvat vangitsemiset ja tuomiot.
Viedäkseen taantumuksellisen roolinsa täydellisenä, on "työväenhallitus
m.m. lähettänyt joukon salapoliiseja todistamaan edistysmielisiä ammat-tiliittojohtajia
vastaan kuuluisassa Meerutin jutussa.
Nämä "työväenhallituksen" edesottamiset eivät kuitenkaan esiinny
yllätyksenä Intian työläisille, eillä he tunsivat macdonaldilaisen ohjelman
jo ennemmin. .
Gastonian Lenin-koulu
Mielihyviillä panee merkille sen, että Gastonian syytetyt ovat käyt­täneet
vjisikuukaulista vankilassaoloaan hyväkseen, huomauttaa toveri-lehti
Työmies toimituspalstoillaan. z-^-
Russel Knight, eräs vangituista, jonka työväenluokan protestit jo vapa­utti,
selitti puheessaan (hän on nim. puhi/jamatkalla), että hän käytti
koko ajan, kuten toisetkin vangitut, tutkiaksensa Marxia ja Leniniä ja
että tämä on tähän saakka ainoa koulutus, jonka hän on saanut. Mutta
se koulutus oli ,ollut hyvä, sillä hän oppi nyt tuntemaan marxilais-lehi
niläisen taistelulinjan, ja sei on ainoa, joka vie työläiset voittoon. Säh­kötuoli
ei häntä pelottanut. Häntä pelotti enemmän se, jos ei saada etelän
työläisiä herätettyä toimintaan luokkataistelurintamalla. Viisituhatta
kuuntelijaa oli seuraamassa amerikalaisen luokkataistelijan korutonta esi­tystä.
Vankila ei ole hauska paikka. Mutta niihin on totuttava. Samoin
kuin Suomen kommunistit saavat tuon tuostakin "opiskeluaikaa!' vanki­loissa,
sama tapahtuu täälläkin^ Ei kannata uhrata aikaa (surraksensa ja
nääntyäksensä^ vaan tudciaksensa taistelun teoriaa. ^
Oikea jii raära
XiOvestone Ja hänen luojäolaumansa
hyökkää kfukkoisesti ^ Kominternifl
kymmenennen'' täysistunnon
vastaan. Kymmenennessä
TPK:n
päätöksiä
täysistuncssa tuotiin esiin sangen te­hokkaasti
Lovestonen epämaxzUainen
käsi^s rationaUsoimlskysymyksessä.
Jo Kominternin kuudennessa miaail-mankongressissa
Sakan sovittelijat Ja
Lovestone esittivät teorian, j(*a aset^
U rationalisoimisen Ja teknillisen ke­hityksen
\samaksi asiaksi Tämä Joh­taa
kapitalistisen tuotannon teknilli­sen
edistyksen yliarviointiin. Ltikles-saan
huolella kapitalistista kirjalli­suutta,
otti Lovestone kaavan vääräl­le
teorialleen London Times-lehdestä
ja mynttäsi siitä fraasin "toinen teol­linen
kumous" amerikalaisen poikke-uksellisuus-
oppinsa niurkkdkiveksL E-delleen
hän laumansa kera nykyääl
käyttää porvarillista termiä "teknolo­ginen
työttömyys," jonka hän on poi­minut
Amerikan siensustiedolsta Ja
Hooverin puheesta. Joka käsitteli v
1929 taloudellisia muutoksia, osottaen
siten taaskin kuinka täydelleen hän
on käsittämättä rationalisoimisproses-sla.
nähdessään vain yhden syyn työt­tömyydelle,
nimittäin tekniUisen edis­tyksen,
eikä työprosessin Jännitystä
jr siitä seuraavaa rlistäntää. Hän e*
näe, että tämä on enemmän kuin
teknologista työttömyyttä.' että se
Johtuu koko järjestelmän perussyistä.
Toveri Kuuisinen otti esille ratlonali
solmiskysymyksen raportissaan Ja OJ
sotti, että Jotkut toverit, painostaes-saan
kapitalistisen tekniikan suurta
edistystä, imohtavat kokonaan, että
tämä edistys on tapahtunut enim­mäkseen
sotateollisuuksien suunnatto­massa
kehityksessä Ja että m9nopoIl-n^
n pääoma sangen usein on suora­nainen
hidastuttaja Ja este teknilli­selle
kehitykselle.
Edelleen, tovereitten, jotka tukevat
tätä väärää rationalisoimisen erviota
tämä käsitys tuli kumotuksi Jo Ko­minternin
TPKrn seitsemännessä täys-istumiassa.
Jolloin Jotkut toveiit» vas­toin
Saksan edustajiston mielipidettä
tekivät sen erehdyksen, että jdtiTOt
teknillisiä pgiyjiTinirida o]£eIlisimi>ina
tekijöinä kapitalistisessa ratsionalisol-misessa
Ja siis esittivät, ettei tulisi
taistella kapitalistista rat-'^OT?M<>^w^^
ta vastaan sellaisenaan, vaan ainoas­taan
sen "vaarallisia seurauksia" vas­taan.
Tämä, väärä arviointi on saanut
vastakaikunsa nykyään Amerikassa
Ja on loyestonelaisten i>ohJana niiden
radikalisoimis-seliiTksissä.^
Ei ole epäilyä, etteikö olisi olemas­sa
teknillistä edtsiystä kapitalistisessa
tuotazmossa nykyään, mutta tämä e-ditys
ei ole suoranaisessa yhteydessä
kapitalistisen ratianaUsoimlsen kans­sa.
Kapitalistinen rationalisoiminen e.'
merkitse teknillistä parannusta, vaan
on se ^öprosessin uudelleenjärjestely
jonka pyrkimysperänä on tehostaa
työtä Ja pusertaa lisää yliarvoja ii-sääntyneen
riistännän kautta.
On olemassa ero kapitalistisen ratio­nalisoimisen
Ja Neuvostoliiton tuotan­non
rationalisoimisen välillä. Jälki­mäisessä
seuraa lyhempi työpäivä
korkeanunat palkat, työläisten suoje­lus
liikarasitusta vastaan (lepokodit
y.m.). kapitalistinen rationalisoiminen
johtaa pitempiin työpäiviin Ja yleiseen
työsuhteitten huonontPumlseen.'
Kymmenes täysistunto painosti sitä
kuinka on välttämätöntä verrata Neu­vostoliiton
ratlon^Isohnlsen menette­lyjä
kapitalistisen ratiohallsoimiser
menettelyihin porvarivaltioissa. Kapi­talistista
rationalisoimista vastaan, te-hostettulne
riistoineen; on kä3^vä
leppymätöntä taistelua. Mutta sitä
taistelua ei voida koskaan käydä sille
teoreettisella pohjalla, jonka Loves­tone
sille asettaa "teknologisella .—
toista, teollista kumousta" esittävällä
käsityksellään, joka ei ole mitään
muna cdl ölUiä» määrä jolttenkfn mies­ten
alkaa siäiä työt. Bäjähdyl^
tapehtum^-aOca sattui ^ka^ncxBjiii)
nähden kuitenkbx iäBä kertaa oiin e-
'tuuston Jäsenen S. Hilliii Mutta fcau-duUiseen
aikaan/ ettei kukaan Joutu­nut
maksamaan sitä hengellään. SUä
se i^eni osa miehiä. Jotka' ovat satun­naisissa
komppanian töissäf yövutmilla
an ei Hill saanut oHa tuossa arvÄ-kaassa
virassa, kun hän firattiin Ja
tilafle pantiin toinen, jolla on puh*
taamifi maine. Hänet edellisten vaa­lien
edellä erotettiin townshi-pin
konservatiivien yhdistyksestä. Ja
ryt iff^iäentin virasta, eikä nimitet-olivat
Jo tulleet kaivos aukon pohjaan ty edss mihinkään komiteaankaan
Ja osa ehkä ylöskin, kun taasen aamu- vaalien ajaksi. Jo on mies pilalla, kim
vuoron miehet eivät olleet vielä ehti­neet
kovinkaan suizrtlukuisesti ales, eL
k^ kauvaskaan haarautimiaan kai­vos
aukon pohjalta, eri pitkäin mat-kain
päässä oleviin työpaikkoihinsa
Isännistön taholta el kuitenkaan sa­nallakaan
ilmoitettu näille kaivostyö^
Iäisille S.O. "herrain ajo juhdille", mitä
on kaivoksessa tapahtimut. Ainoastaan
ales ehtineet miehet nostettiin pikai-on
halua Ja kykyä eikä vaan kelpaa.
Vapaudesta olen nähnyt, että kommu­nistipuolue
tulee tässä piirissä aset­tamaan
ehdokkaan. Eiköhän se olisi
meidänkin aika alkaa ripeästi toimi­maan
äänien kalastuksessa. Toisilla
puolueilla on suuret rahapussit. Joten
he voivat laittaa kymmeniä miehiä
kiertämään piiriä Ja kaupunkien päi-välehdet
käyttävät melkein kaikki
sestl takaisin maanpäälle ja koko kai- palstansa vaali jutusteluun ja tae vä-vdksen
työläiset lietettiin kotiin sik. I häväkiset emme ole vielä asettaneet
sI päiväksL Kuitenkin osa kaivoksesst tikkua ristiin aisian hyväksi. Työtäte-kayneistä
työläisistä tietävät Ja voi-jkevällä luokalla on paljon sanomista
vat todeta kaivosräjähdyksen tapah-Tnykylsestä Ontarion poUtiikasta. m.m.
tuneen, päättäen sittä paksusta pöly-1 poliisiterrarista puhe- ja palnova-tos
on. mitätön, mutta ainoa jofla
voimme taulkita-to^ midilvvämme
uhrauksestanne.
Iltamayleisön enemmistö oli Wiliia:.
min tavereita Ja hiokkataisteluUe sym.
paattisia Ihmisiä." 81 vapausrusettia
myytiin Josta cfli tuloja: $2025. Kun
soittaja maksettiin niin Jäi puolustus-liitolle
$14.25, Joka öU suurelta osalta
Port VUllJMnin tovereitten ansio, jos­ta
tunnustukseksi tämä myöhästynyt
kiitos.
Meillä fdi pahnja. Syysk. 24 p. oli
meillä puhumassa A. T. HilL Hän se­losti
syitä. Jotka pakoittaa kahden
yhteiskuntaluokan liikehtitailstä. omis­tavan
luokan riistpetujen suojaamisen
kan.sainväl^.ssä mittakaavassa ja työ-'
muuta kuin verho, jonka takana he
peräytjn/ät saslalifasiJlstien leiriin, ta­kaisin
porvariston ^perheeseen. —• Dai­ly
Work€r.
Sfresemannin kuoleman Johdosta
Kapitalismin vakiintttneisuuien lisääntynyt
mäiäntyneisyys ja horjuvaisaus -
Kommunistisen kasainvälisen toimeenpanevan komitean kymmenes
täyö'islunto aivan oikein osotti, että tapahtumain kehitys oli täydelleen
todennut Kominternin kuudennen kongressin määrittelemän ohjelman ja
meneitelytapain paikkansapitäväisyyden. Vastoin sosiälidemokraUan en-nustuksiar
jöUa oikeistolaiset ja sovittelijat kertasivat, kapitalismin va
kiiniuneisuus ei ole lujittunut ja voiniistunut, vaan käynyt mädäntyneeni-maksi
ja horjuvanunaksi. Uuden imperialistisen sodan ja eritoten
imperialistisen hyökkäyksen vmra Neuvostoliittoa vastaan on käynyt
paljoa lähemmäksi viime kuukausien aikana,, kuten tapahtumat Mand
shuriassa osottavat. Huolimatta katkerista taisteluista imperialistien leiris­sä,
maailmassa voimakkaimpana vallitseva ristiriita, ristiriita Aopito/M/i-
- se» maailman ja iVcuuosioiiiion välillä, kiertämätön vastakohtaisuus kah­den
toisilleen täydelleen vastakkaisen luokkayhteiskunnan välillä, jän­nittyy
yhä enemmän ja enemmän. Porvariston toiveet Neuvostoliiton
kapitalistisesta rappeutumisesta ovat täydellisesti pirstoutuneet. Sosia­listinen
rakentamistyö Nevostoliitossa ja voittoisa hyökkäys, Neuvosto­liiton
kommtmistipuolueen johdolla, kapitalistisia aineksia vastaan kau­pungeissa
ja maaseudulla ovat jo tuottaneet loistavia menestyk­siä.
Sosialististen talousmuotojen ratkaiseva valta kapitalististen aines­ten
vyli on jo taaltu. Sosialistisen teollisuuden suurenmoinen kehitys,
maatalouden nopea joukko-kollektivisoiminen, ensimäiset tulokset sosUdis-min
rakentamisen viisivuotissuunnitelman toteuttamisessa, huomattavasti
lujittavat proletaarisen dikteUuurin pohjaa, lisäävät sen puolustuskykyä
ja, nain ollen, edustavat jättiläismäisiä saavutuksia ei vain raatajajou-koille
Neuvostoliitossa, vaan koko maailmanproletariaatille. — Saksan
kommunistipuolueen kk :n päätöslauselma.
Uusi kiristyslaki tekeillä Suomessa
Syysk, 21 p:n Suomen ^Työväenjärjestöjen Tiedonantaja" kertoo
:-seuraavaa:-,'
Tämän päivän porvarilliset lehdet tietävät kertoa, että presidentti
hyväksyi valtioneuvostossa eilen tapahtuneessa esittelyssä "edistysmieli­sen"
hallituksen aloitteesta syntyneen esityksen, jossa painovapauslain
valvonta ehdotetaan siirrettäväksi oikeusministeriöstä oikeuskanslerivi-rastoon,
ja että rikoslain 2 luvun 17 pyk. ehdotetaan muutosta, jonka mu­kaan
tuomioistuimille annettaisiin valta ryhtyä pakkotoimenpiteisiin kir­japainoihin
nähden. Lakiehdotuksen mukaan voitaisiin kirjapaino tuo­mita
sulettavaksi enintään vuodeksi.
jalkaa *edelleen:"l^uten ehdotuksesta peittelemättä käy ilmi,
ovat ne suunnatut työväen kirjapainoja vastaan. On luonnollista, että
mainitut lainpykälät ehdotetaan voimaan saatettaviksi yksinomaan siinä
mielessä^ että työväestön kirjapainotoiminta voitaisiin kokonaan tuke-fauttaa.''
Tällä kertaa on tämä kysymys työväestön kustannustoiminnalle,
mutta ennenkaikkea sen poliittiseen sanomalehdistöön nähden suoras­taan
eliidcysymys.
vaino, jota tässä maassa on' harjoitettu luokkatietoista työvä­estöä
kohtaan, on vertaistaan vailla. Ne toimenpiteet, joiden avulla
valkoinen Suomi on lähten)^! tukehuttamaan tämän maan työväenluokan
taistelua vapautensa puolesta, jättää kokonaan varjoon aikaisenmian tsa­ristisen
järjestelmän. Se isku jota nyt suunnitellaan, on epäilemättä
mustimpia mitä tässä maassa on. Suunniteltu työväenliikettä vastaan;
/On selvää, että jos porvaristo näiden suunnitelmien avulla onnistuisi tu^
Porvarillinen sanomalehdistö pitää
sumrta melua äskettäin tapahtuneen.
Saksan ulkoministerin, tri Gustav
Stresemannln kuoleman Johdosta.
Stresemann, Joka kuollessaan pii 51
vuoden ikäinen, ollut valtlokanslerina
Ja ulkoministerinä 1923 Ja sen Jäl­keen
ulkoministerinä, selitetään sodan
Jälkeisen ajan Eu^pan suurimmak-^
si valtlomieheksL Ja.kleltämättömästi
hän oUkin saiigen tehokas rilstäjäluo-kan
fMlitikoItslJa. Vaikkapa öU pie­nen
kansanpuolueen Johtajana, b&si
esiintyi aina Johtavalla palkalla Saksai^
eolmltessa' kansainvälisiä sopimuksia
Vielä hiljattainkln Haagin 'konfeMns*
sL«3a vei hän eräissä suhteissa Johta­vaa
osaa. '
Stresemannln "etevä lilkopöUtilkka"
el kuitenkaan ole tuottanut mitään
hyötyä Saksan työväenluokalle, —
päinvastoin, voidaan ^ sanoa, 'että sen
avuilla on Saksan työväenluokka kyU
ketty raskalmplln kahleisiin kuin kos­kaan
ennen. Sitä voidaan sanoa niin
Dawes- kuin Youn-suunnitelmastakin.
Raskaana Ikeenä painavat ne Saksan
työväenluokkaa.^JikäM 'Stresemannln' teep.
politiikalla on osuutta Salcsan työväen
painamisessa tuon ikeen
sllEäli porvaristo häntä -kili
Stresemann yhdessä mi
porvarillisten Ja soslalldi
politlkoltsljain kanssa on "If^Iastanut
Saksaii" painamalla sen työväeluo-kan
kaksinkertaiseen orjuuteen. Sitnäi
se ansio, Josta kaiken maaihnan por­varit
Ja hel<^ asiamiehensä njrt
Stresemannla ylistävät. •
Stresemann oli .työväenluokan vi­hollinen.
Hänen politiikkansa soti
sen parhaimpia etuja vastaan. Siksi
eivät työläiset sure^ häcä^; eneoapää
kuin-multakaan iuokka^oUisIaaJi.
Ja on selvä se seikka;^ että Saksan
porvariston enempää ulko^ kuin sisäpo­litiikkakaan
ei' muutu Stresemannln
kuoleman Johdosta. Se Jatkuu yhtä
orjuuttavana Ja työväehliioKkaa kidut­tavana
mikäU työläiset Itsäävät voi.
sitä omalla taistelullaah ;'estää. Mutte
selvä on myöslcin se seikka, että Sak­san
työväeAluokan politiikka kerta tu­hoaa
porvariston ylivallan ja perustaa
köyhälistön diktatuurin. Siilien täh­tää
Saksan Kommtmlstipuolue. E-Port
ATAHHC nodsKi
Snuret myyjäiset Ja tanssit panee
C.T.P. liiton täkäläinen osasto toi­meen
torstahia lokakuun 17 pnä. Bar-
(on & Fisher haalilla Hamiltonin lia-kossa
olevien vaunutyölälsten avusta­miseksi.
Pilettejä tähän tilaisuuteen
saa etukäteen ostaa Vapauden täkä^
Iäisestä khrjakaupasta sekä useammil­ta
timhetuilta tovereilta eri osissa
kaupunkia. Pilettien hinta on ainoas­taan
25 senttiä Ja sisäänpää^ o.
hella se oikeuttaa osallistumaan tllai-
U^uudesa toimitettavaan arvontaan.
j;oka. numerolle oh voitto Ja Joukossa
on arvokkaitakin voittoja Joita eri lU- seUa ohjehhalla. Vapaaehtoinen ko­kona
t.k. 16 p: on ohjelma. Ja tanssi-iltama
^aen klo 8.30. idpat maksa­van
ainoastaan 35 c. Ht^nan tiäoisr
ta lankeaa 70% yleiscänadalaisea
TUL:n Ja. 30% suomalaisen jaoston
hyväksi. Öäapumalla tähän tilaisuu­teen
tuemme Canadan TÖI,-ä,vsen ot­taessa
ensi askelisita Canadan erikie­listen
työlälsurheilijoiden J^jiestämi-seksl
heidän omaan liittbonsa.
Sitten parjantalna, 18 p.-klo 7.30 U-lalla
on haalin ravintolaHiioneessä va­listus-
ja uusien jäsenten vaistaanotto-tilaisuus,
johonka kaikki OTOt vapaas­ti
tervetulleita Ja Jossa. muun ohjel­man
lisäksi tarjotean kahvit seuran
puolesta. -
Sunnuntaina 20 p. klo:750 on haa­lilla
ohjelmallinen illätsu monlpuoll-pilvestä,
mikä heidän aikoessaan men-^
nä kaivoksen siihen osaan käsin työ­paikoilleen.
Josta Joutuivat kiireimml-teh
palaamaan. kaivos aukolle käsin
kontaten, pölyisinä, suut ja silmäl^
täynnä htilipölyä, henkensä Sallyttä-misen
pelossa. Jonkun saadessa aino­astaan
pienempiä ruhjevammoja.
Mikä ihmeellisintä^Ja. silmiin pis-tävlntä
tässä jutussa joii se: että isän­nistön
Ja komppanian'^, taholta on tä­mä
tapahtuina. kuteii tavallista tah­dottu
pitää salaperäisyyden verhon
peittämänä. NitaiÄ ei paikalliset "por-varilehdetkään.
Jolta ihhestyy täällä
Nanaimossa kaksikin, lainanneet ko­vinkaan
sumeta huomiota .uutis- e.
nempää kuin mulssakaah artikkeleis­saan
tämän, tapahtiunan Johdosta. Ai­noastaan
hyvin pienellä huomaamat­tomalla
uutispätkällä Ilmoitettiin sa­notussa
kaivoksessa edellä. mainittuna
aikana tapahtuneen "cave"n .(viere­män),
jonka takia sen päivän molem­mat
työvuorot täyäs^tiin lähettää ko­tiin.
Tämä todistaa vain sitä, mln"iä-lalsta
'päjuköj^tä meille - tahdotaa:)
syöttää herrain taholta tällaisten kaa-meain
ja hirvittäväin vaarainkin mei­tä
uhatessa. Tiedämme sen jo kyliä
entisestäänkin etteivät sellaiset tapa­ukset
kuten satojen työläisten hengen
uhraaminen omistavan luokian. riis­ton
Ja voitonhimon uhri alttarilla ole
sikäläisisssä piireissä kovinkaan suuri
arvoisia asioita- Korkeintaan vedetään
silmäin lummeeksi isänmaallinen
"Union Jack" lippu hetkiseksi liehu­maan
puoli tankoon.
Ja siltikin-me kaivosorjat, jotka o-lemme
.vain alempana aasin arvoa
työvolmäncstajäluokan kirjoissa. Ja e-ritoten
me suomalaisetkin kaiivosorjat
jotka IridäIame^.itseämme. vielä luok-katietoisinakib
työläisinä, me tuimem-me
ne omistavan luokan kiristystoi-menpiteet
jotka ineita ahdistavat kaikr
kidi samftUa-. tavalla.. .Timnemme ne
työn moninaiset vaaraa Jotka meidän
henkeämme;ovat.; vaanimassa - noissa
surihan,.louiuissa joka-,minuutti- Kuhi
myöskin tungemme, lisääntyvän - lyön
nopeuden kllhdynnän, räikeän työn
riistännän rinnalla, sekä alati: kasva­van,
työttömyyden palkkojen -alas pol­kemisen
mukana, EUnkustapnustemme
kuitenkin yhä kohotessa korkeammal­le
p^lvä päivältä. SjUnä.sarja'ttmnuk»
sia Jotka iskevät meitä työväen luokan
^eniä Jokaista samalla tavalla, sa­malla
kertaa'sekä pakoittaisivat niin
paudesta. Pois velttous ja jokainen
työväenluokan nainen ja mies poliitti­selle
taistelulinjalle. — Raportterl
North Branch, Ont.
Myöhäsrtynyt kiitos. Syysk. 1 p. ilte-na-
oli North Branchin osaston toi­mesta
illanvietto työväen puolustuslii­ton
hyväksi. Fort Wllliamin toverit
suorittivat ohjelman tuossa iltamassa
ja saimme kuula ansiokasta laulua
Impi Maineelta Hannes Wuorelta se­kä
Arthurih toverilta Edi-Järveltä.
Kaksinäytöksinen kappale "Kilpakosi­jat"
esitettiin hyvin. Kiitämme tove-i-
eita sUtä vaivasta Ei ollut teflle mi-»
tään nautintoa siinä matkassa jonka
teitte, ainoa ilonne siinä uhrauksessa
että autoitte hyvää asiaa. Erikoiser?
kiitolrsen laus^umme vielä Vick Tuo­melle
ja sille osuusliaupan työläiselle
jotka „ilman mitään maksua kuljetitte min näyttämön vieraakseen. Heillä on
ohjelmansuorittajia tänne. Sana- kli- hvvät .voimat käytettävänä. S. K—to.
väenluokan elinehtojensa suojaamisen,
josta on tulos luokkataistelu, josta
yk^ muoto on poliistterrori, johon on
turvautunut Ontarion maakunnan
liistäjäluokka etupäässä tähäna^ To*
rontossa Ja Sudbiuyssa, mutta sani«
on tulos joka paikassa, kim vaan työ­läiset
kykenee llikrmnallaan ajamaan
riistäjäluokan demokraattisista nah­koistaan
ulos sekä esiintymään siinä
karvassa jota he todellisuudessa ovat.
Puhetilaisuuden jälkeen perustettiiil
puolustusliiton paikallinen osasto 14
jäsenellä.
Fort Williamln näyttämön henkilö­kunta
on päätttoyt tehdä vierailumat-kojamaakyliin.
Tuon päätöksen tulok­sena
olivat he North Branchin haalil­la
lokakuun 5 p. Ohjelma, jonka he
suorittivat, oU arvokas Ja' osalta ylit.
ti kaiken mitä olemme saaneet kuulla.
Aino'Turusen Ja K. Kaunaisen duet-.
tolaultit Ja Impi Maineen soolot R.
Hulkon ansiokkaan säestyksen kanssa
olivat todella, arvokkaat Kappale
"Äiti" esitettiin hyvin, pääosilla oUeh
tunnetut näyttämöveteraani^ Lyydia
ja Vick Tuomi sekä uusi johtaja K.
Kääriäinen. Jokahien maakylä saa ar­vokkaan
illanvieton, jos saavat Willia-
Lenin paljastaa Martoyin ja Trotskin
pyrkimykset
öllefi Äeidän toimlntammekin kaikin
yhdessä ulottamaan hiukan pitemmäL
lekin kuin oman kodin . kynnykselle
Ja ylistysvhsien" virittämiselle kaiken­laisille
valkoisten; veljien toiminnan
tehokkuudelle, sillä se ei ole edes so­pusoinnussa
meidän luokkatle.toisuu-temme
kanssa. Jos me haluamme olla
luokkätletdsia työläisiä, niin meidiän
tulee samalla :ollamyöskhi lubkkatais-telijoita
— P. Kivelä.
V. 1911 Venäjän sosialidemokraatti­nen
työväenpuolue eli sangen va&eis-sa
oloissa Sillä oli Keskuskomitea
(KK), joka oli kokoonpantu eri ryh­mistä
(bolshevikit, llkvidaattorit. go-losilaiset,
vperpeläiset), bölsheviikkier
ollessa johdossa Mutta tsaarivallah
luomien summattomien vainojen ja
Vaikeuksien tähden oli tämän Keskus­komitean
valkea kokoontua Martov
ja Trotski käyttivät sitä hyväkseen
Martov ilkkui puolueen valkeudelle jr
Trotskl puuhasi yleistä puoluekonfe­renssia
K K : n pään ylitse. Silloin kir­jolta
Lenin ; artikkelin "Asiaintilasta
puolueessa" josta esitetään seuraavas­sa
joitakin otteita, joista on paljon
oppimista: ^ - '-'x../
"Martovih arUSkelin (jiilkalstu men-shevikifin
lehdessä Golosih) Ja Trots^
kin päätöslauselman .'taakse verhou­tuu
joukko määrättyjä käytännölliäa
tobnintoja — ' Ja lisäksi :toiii)intoJa
jotka ovat snonnatnt pnolnetta vas­taan.
Martovin artikkeli on ainoastaan
kirjallineh muoto, johon on .puettu
goIosiIa£sten alkama kamppailu. Jon­ka
tatfcoiinksena on . pnolneeznme
KK:n hajoittamineii. Trotddii pää­töslauselma.
Joka kehottaa paikallisia
järjestöjä vahnistautumaan 'puolueen
yleiseen konferenssiin' sivuuttamalla
KK ja sitä vastaan tuo ilmi saman
kemlehet j a yksityiset henkilöt ovat
lahjoittaneet. Näiden pilettien ostami­nen
lei siis ole mikään "uhraus", pi-kemiprnkih
se muodostuu ostajalle o-man:
täloudelliseh etunsa valvomisek­si.
Jo yksistään tämän seikan pitäisi
kiibolttaa Jokaista ostamaan näitä lip­puja
mahdollisimman paljoni
Ja kun otamme huomioon tarkoi­tuksen.
Johon myyjäisistä kertyvät va­rat
käytetään, hiin muuttuu kanna-tulEsen
anto niille suörastaair velvol­lisuudeksi
Jokaiselle ajattelevalle työ­läiselle.
SiUä eihän voi olla sen yle-väinpää
velvollisuutta kuin avustaa .o-man
lupkkansaoikeuksien ja olemassa­olon
puolesta kamppailevia luokkansa
lehti ovella
Jokainen tietenkin riennämme i ^ -
Jäseniä, heidän taist^ussaan ahneu­den
sokaisemaa porvaristoa vas­taan.
— S.
TimnuiismiiBl^
UrbeifaiUiton val&tosviikim ajaksi on
täkäläinen v.- ja u.-seura Ho Järjestä,
nyt seixraavat tilaisuudet, jotka Joikai^
sen sietää yltää mieltesään. ^Keskivitt:-
hin tilaisuuksiin enemmittä kehbitukf
sitta tutustumaan seuran toimintaan
ja työväen urheiliUiikkeönpe^^
siin, jota tullaah yllätaainittulcia il­toina
selvitteleinään. Ja '—• mikäpä Sl-^
tä estäisi — i yhdymirie vaikka seiiraxr
Jäsenyyteen ja alamme käyidäi«n'har-
Jotuksissa Ja kokouksissa ~ Kirjeen­vaihtaja.
. - \ ^
Eri p a i U a A^
GhaseEjh^^
Kaivosräjähdys tapahtui tä^lä Na­naimossa
Canadian Colhqles C6. o^
mistamassa (entinmOR^estern PiielK
no. l:sen "rfiaftlssa* syyk. 27 i»:nä
aamulla klo 7.20. Räjähdys tapah­tui
ainoastaan yhdellä kaukaisella
kaivososalla (sectton). Joka kaivososr
topattiin työskentelyttä Jotain e—7
viikkoa ätten kaivospalon sjrttym^
takia, joka osa nyt uudfötaan au­kaistu
työskentelylle, sillä samana aa-
Ihtdla/ Ont.
Vuoden sato on korjattni.. Eihän sltS
suuria tullut, mutta lisänä se on vä­häkin!
Peruna satokin'; kuivi puoleen
tavallisesta - .
S. J . osaston tohninta. on ollut meil­lä
hyvin . iiiljalsta koko kesän. Min­käänlaista
hu^rtpuolta ei osasto ole
järjestänyt koko kesänä. Meitä ei eri­koisesti
näytä halut^van toimia osas­ton,
hyväksi, Toiset ryhöJät aina i sH-loih
tällöin hommaavat huvit pystyyn.
Naisjaosto Ja nuorlspliitto ne ähia kui-t
e n ^ joslnis laittavat remuta Näls^
toisoissapä .se taitaa Jo vä^nnys saa-vuttaakln,
ettei osastolle Jakseta min­käänlaista
tolopuolta j^jestää.
Vapaat QCainat. — N3rt kuitenkin au­kesi'
kisisanpojalle silmät, sillä suoma­laisen
järjestön Jäsenryntäys pukka­si
meidätkin hereille. NIMpä kokous
valitsi sitte ryntäyskomitean, ei kun
tuota komitean järjestämään : iltamia
Jäsenhftnklntatarkotuksessa Koska
nälkä ori gblosilaisten taxjioitus:, liärfi-i
tää liEytdaattorlen vihaamat, be^knslal-
Udtset ja samalla myöhin pnolne jär­jestönä.
Ei riitä, että nämä golosilais-ten
ja Trotskin toimenpiteet saate­taan
julkisuuteen, mutta niitä vas­taan
on taisteltava Toverit, joille puo­lue
ja sen uudistuminen ovat kalliita
ovat velvolliset mitä päättävimniällä
tavalla esiintymään kaikkia niitä vas­taan.
Jotka puhtaasti ryhmäpyytelden
ja etujen, kaimalta pyrkivät hävittä­mään
puolueen." (Alleviivaukset lai­nauksessa
Leninin.).
; Vähän edempänä samassa artikke­lissa
lausuu Lenin:
tettu, ei Trotskin sanomalehti ole
mitään muuta kuin 'yl£Sityinen liike,'
joka sitäpaitsi ei ole kyennyt täyttä­mään
sitoumuksiaan. Kunnes KK U T ; -
delleen kokoontuu, ei Pravdan suhtees­ta
K K ; :n ole muuta tuomaria kuin
KK:n edustaja jonka ,täys'istunto ni­mitti
ja: joka on Trotskin menettdyn
julistanut pnoloeviästaisdksi". (Alle­viivaukset
lainauksissa Leninin.
Nämä lainaukset osattavat 1) miten
säälimätöntä sotaa Lenin kävi puolu-esen
vastustajia kohtaan; 2) mitenkä
hän arvosti puolueen K K : n valtaa ja
asemaa; 3) mitenkä hän paljasti
Marto ivailim puolueen vaikeuksista;
4) mitenkä hän: ruoski Trotskia, jo­ka;
slllolrikin pytrki purjehtimaan o-malla
lipullaan. '
Keskimääräinen palkka
$12.91 viikolta ete-
Iän tekstiiliteolli­suudessa
Yhdysvaltain hallitiikpen v.i 1929
tehdasteollisuus-setisukseii ; mukaan
keskimääräinen vlikköpalkka eteläval­tioiden
tekstiiliteollisuudessa ön $12.91
viikolta Joka on noin $7 alempi kuin
keskimääräinen palkka Uuden Eng-lannhi
tekstiiliteollisuudessa.
' Kaikissa' teolllsuuksilssä;; sekatyöläis­ten
keskimääräinen tuntipalkka oU v.
1928 Yhdysvaltain Työdepartementin
naukaan 44 senttiä tunti,~ paitsi etelä­valtioissa,
missä se oli 29 senttiä. Am-mattitaidöttoinieri
työläisten keski­määräisen
tuntipalkan ero oli siis 15
senttiä etelä- ja pohjbisroltioissa.
tämä komitea ei ole nukkunut, vaan
toiminut hiljalleen mutta vanx^asU
pidetään nämä Iltamat 19 p. tk. omaL
Ia haalilla; bhjelmaakiri on ^jjprattu ai*^
na kappateesta alkaen. Ihmisten nyt
van pitäisi karistaa unen tahrat pois
silmistään Ja, rientää silloin haalille.
Ovimaksua ei ole ollenkaan, että ne-^
kin nikkeUt voi käyttää muihin tar­peisiin.
Varatkaa i^tä rahaa mu-kaaime.
Jos sattuisitte virkistymään
niin paljon, että yh^pt^te ^tseneksl
suomalaisen Järjestön osastoon. Ter­vetuloa
kaikU.
VaaUt ovat taas lälidlä. Nykyinen
Ontoribn halUtxK haluaa äänestyksen
kautta saada i^än. sili^srstä, siitä mi^
^ he ovsit. tehneet haUito^autenaan
Imnsaii IrpuSkst- PorvaripinTiiPPf. n^nt
Jc parin viikon ajan rasvanneet vaa-likoneistoaan.
/rassä meidänldri tonn-shipissä
nälqry tasen; herätetyn kon­servatiivia
yhdistys. Joka on elo^
kehuttaa luokkataistelukannalla olevan sanomalehdistön, olisi se koko
luokkataistelutoiminnallemme arvaatloman suuri isku.
"Tilanteen ollessa tällaisen, on meidän työläisten noustava voimak-,
kaaseen puolustustaisteluun oikeuksiemme puolesta Kaikissa työväen- . „
JärjeslSissä „„^,i„,ä kysy^y. o,a.ava fcäsittelyr. alaisist Ja »^«UvalX^S^Ä^^^Sl^oÄ
voumakas vastalausemyrsky,tekeillä olevia kuristustoimenpiteitä vastaan." Jsi presidentikseen meidäi kurinanval-ainoastaan
vaalien aJaiL Enslmäinen
"Trotskto esiintymlrien. Joka ei ul­konaisesti-
ollut mlisään yhteydessä
pilkanteon kanssa puolueen vaikeuk­sien
johdosta, eikä golcsilalsten Jär­jestämän
EK :n hävittämisen kanssa,
on kuitenkin katkeamattomassa yh­teydessä
niiden kanssa "etu"-yhtey-dess..
•—•
"Päätöslauselmassa (nimittäin TVot-skln)
on kolme osaa: 1) sodan Ji|llsta-minen
Rahotsnaja Gazetalle (vaati­mus
«ryhtyä päättävästi vastustamaan
ätä' koska 'se i on uusi fraktda. ryhi
mäyritys* kuten Trotski sanoo): 2)
väittely bolshevisite-plehanovilaiseta
'blockin* linjaa vastaan: 3) Jitllstaa
että 'WIento klubi (so. Trotski Ja hä­nen
ryhmänsä) i^^*ää muodostaa
puolueen yleisen rahaston VS-DTP:n
konferenssin valniistelua ja kokocm-tumlsta
varten'.) '
••EnslmäisiBn osan emme^o"^uaks|
pysähtyä. Trotski^iont aivan oikeassa
sanoessaan, että •Rabotshaja Gazetta'
•on yksi^Hnai lifkQnritys,' Ja että slll^
ei cäe^altonksla pohna^ poolneen
"Trotski unohtaa kuitenkin suotta
sen, että hänen: ei myös­kään
ole saanut valtsiuksla tähän.,Pu­huessaan,
että täysistunto tunnusti
Pravdan työn liyödylil£ieksli.vaikenee
hän säitä, että KK asetti omaa e-dnstajansa
Pravdaan. SeOainen ei ole
mitään muuta kiiln fyöläisten pettä­mistä.
Ja tämä Trotskin harjoittama
petos on sitäMn pahempi, kun Ttots-ki
elokuussa 1910 polstt Pravdan toi­mituksesta
KK :n edustajan. •Kmän
tapauksen Jälkeen, *un Pravdan
yhteys KK:n kanssa oli lakkau-
Seuraava palkkataulukko on Yhdys­valtain
.halUtuksenv- 1929 tehdasteol­lisuus-
sensuksen miikaan:
Valtio
Alabama
CJeorgiat
Missisippi
N. Carolina'
S. Carolina
Tennessee
Keskimäärä
Keskimääräinen iyötuntien luku­määrä
viikossa on 55:stä60:een. Nai-
Vubsiipalkr Viikkopalfc.
$815.00 $15.67
652.00 12.53
552.00 10.61
esim 13.28
658j)0 12.65
, 663.00 12.75
$67183 $12.91
set työskentelevät öisin kaikissa etelä­valtioissa.
Noin .^0 pros. Inalsista työs­kentelee-
öisin. North Carolinassa
työskenetdvät lapset 14—16 vuoden
välillä laaBsesa tehtaissa 60 täntia
viikossa sucdtettiiaah 4 luoKkaa kou­lua.
L^t toisissa - etelävjaltkdssa ovat
ybm huonot. Tutkfm&bet. osoittavat,
että lähes -10 pros. työläisistä kuto­moissa
alkavat ^ n s ä : pnp<'"<"'<» ovat
täyttäneet 12 ikävuotta
J . L O U L B ?TCnHftt'V • T n t e ^ ^ ^ La-bor
DefensenkänsaUissIhteeri. lausuu
etdän työläisten palköls^i: ja työtun­neista
puhuessaan: • ^«Myllyparoonit
koettavat rikoksilla Ja murhtUa sär­keä
National Textile Workers Union
sentähden, kim se moblllscd kutomo-työläisiä
taisteUran nälkäpalkkoja,
tyokllhkoa, lapsityötä Ja pitkiä työ^-
päiviä Tastaan. Ei huudot n e ^£
rakkaudesta, vapaarakkaudesta'-*""^
HLÄTKAÄ VAPAUS!
242 -
l40c
I G OC
199
ir
LÄHI
lähety
lähetyl
80c läl
[$79.99 ja
i$80.00—$1
[kaiselta se
jadalta dol
ISähkösanon
ovat lähi
hetykselti
ISuomen ral
Kurssi $
nien mai
Laivapi
[myydäs
Tiedusta
Y l i kyr
[Suomen ma
[tämän vuod
jnen lähetys
[ti perille.
Joulula
[•honographe;
Lähettäli
Jsotteella:
YAP
buiniuiianmiimnniii
Vapauden 1
o n e n n e mt
B t e l l e e t , mut
Te
Sosde
[isialidemokras
melua siii
(ueet eri nmb
epäkonununi
sokaa mitenli
eroitellaan j
stä lopi
[kaikki vastaa
yhtyvät heihii
tutta he iätii
lättä. mitenkä
"puhdistanee
Ikin perinpohji
Ikuin tjmkä jä
puolueelle k
Siitä eroit
aouksellinec
taikka <
iTämä "puhdii
Baiien, etlÄ e
tien puoluees
[itama tuhat Ji
puolueeseen ^
! eksymään Joh
ien työläinen
pian
jrarilUsia Ja vi
aineksia ei
eta koska
(Am. SOS.'
(on nykyään
Hiflquit.)
kuitenkin
koettaneet
sosdem. mfol
elols: 2(
ettito ;i;iatti
— — - Idea
oli''mennjrt'
senaattiini
vielä esim.
ensa Olla
sentähden Aräa
(Kuten tuno
ehti Tain
vieläpä suojeli
-),:_-. ••-yr­itti
T C n r i l t t t n Q
^sanotussa irai
nun-Si
ölemhu
kooii.^t. Me
ukkoja koko
aa^nnta
lipeämme sitä
amme jfuol
rupeamme