Vapaus, January 8, 1929

              I
^5
No. 6-^1929 Tiisfedna, tammik^p:nä ~ Tues., January 8 Siyp3
iiAtmn, fcieUäytTi 'fcääntymispäiv&s-tään
lähtfern ehdottomasti pesemästä
kasvojaan ja jalkojaan. Mikft ei es­tänyt,
että "hänen kasvonsa heijasti­vat
sielun inihtautta", kuten hänestä
mainitaan. Pyhä Eupbraxia • gulkeutui
exääseen luostariin, minkä 130 nun­naa
ei koskaan pessyt jalkojaan, ja
jotka kronikoitsijan: mukaan "kauhis­tuivat
kuullessaan kylpy-sanan".
"Peloittava, likainen, hokilaihtunut,
tietämätön, epäisänmaallinen ja tun­teeton
hullu, joka kulutti aikansa
hyödyttömän ja julman itsekidutuksen
pitkässä harjoituksessa, ja joka kau­histutti
mielikuvituksensa luomia ka­malia
kuvia — oli tullut samojen ih­misten
ihanteeksi, jotka olivat tutus­tuneet
Platonin ja Ciceron kirjotuk-siin,
ja sellaisten miesten kuin Sokra­teen
ja Caton elämään". Näin halvek-suvasti
Mrjottaa hän sen aikaisista
kristitjistä.
"Kultaisessa legendassa" kerrotaan
mjn. pyhästä Benedictistä, joka eli e-rftkkona
eräässä luolassa. Nähdessään
hänet pitivät paimenet häntä villie­läimenä.
Kun perkele kiusasi häntä li­han
viettelyksellä, piti hän tapanaan
vieritellä itseään katajapensaissa ja
nokkosissa, kunnes hän tuli aivan ve­rille.
Hän oli erittäin pyhä mies; hä­nestä-
tiili sittemmin abotti, hän loi
uuden munkkikmman ja perusti 12
luostaria.
Toinen varsin pyhä mies oli Maca-rius,
ent. aleksandrialainen vaatekaup­pias,
joka eli kääntymisensä jälkeen
60 vuotta erämaassa. Eräänä päivänä
tappoi hän onnettomuudekseen häntä
purevan täin. Hän tuli täUöin hoksan­neeksi,
että oli täten menettänyt yh­den
erikosvitsaulisen, minkä jälkeen
hän riensi suohon, joka vilisi suuria,
myrkyllisiä kärpäsiä, jotka • oUvat
suurimpain eläintenkin kiusa. Hän jäi
suolle kuudeksi kuukaudeksi, ja oli
palattuaan niin runneltu, että hänet
tunnettiin vain äänestä.
Ensi arvoaste pyhimysten joukossa
on m.m. Simeon, pylväspyhimys. Hän
oli jo tavattoman pyhä nuoruudessaan
luostarissa. Munkkien syödessä yain
kerran päivässä: söi hän vain kerran
viikossa. Hän kiristi köyden niin tiuk­kaan
vyötärölleen, että se syöpyi vähi­tellen
lihaan. Tämä julma kidutus
keksittiin vasta märän ja haavojen
lemun nojalla. Hänen vaatteidensa
puhdistaminen vaati kolme lÄivää.
Öän vetäytyi sittemmin yksinäisyy­teen,
rakensi iiselleen 60 jalkaa kor­kean
pylvään, mikä oli kolme jalkaa
läpimitaten. Tämän pylvään päässä
eli hän sittemmin 37 vuotta. Hän suo­ritti
tietysti monia ihmeitä, ja kun
hän kuoli, levisi hänen ruumiistaan
ihmeellisen hyvä tuoksu.
Vain yksi ainoa pyhimys näyttää
käyttäneen vettä. Tämä oU englanti­lainen
Ulrik, erakko, ja niin lailia,
että nahkansa takertui luihin. Hän pi­ti
tapanaan keskellä talvea astua jo­kiin
ja lähteisiin, lukea virsiä ja tehdä
ihmeitä. Hänenkään kylpjTisä eivät
siis johtuneet puhtauden tarpeesta.
Ei, pyhimykset feivät olleet mitään
huomattavampia puhtauden ihmisiä.
Birminghamin piispa on kyllä oikeassa
siinä. .
teessä tehneet paljon. Parhaillaan
on eräs retkikunta tutkimassa jää-vuoria
"Marion"-Iaiyalla. Retki­kunta,
on "Science News Letter"-
julkaisun mukaan kertonut tutki­muksistaan
jotenkin seuraavaa:
Jäävuoret synty\-ät , napapiireis­tä,
kun lunta sataa paljon enemmän
kuin ehtii sul^a. • Kun lunia täten
kasautuu suuret paljoudet, puristuu
se jääksi, joka saattaa muodostaa
aina 1,000—2,000 metriä paksun
vaipan maakuoren päälle kuten
Grönlannissa. Tällaista jäätikköä
on Grönlannissa n. 2 milj. neliöki­lometriä,
mutta eteläisellä napaman­tereella
n. 8 milj. neliökilometriä.
Jää ei kuitenkaan voi kasvaa kor­utta
tai paksuutta rajattomasti,
vaan alkaa vähitellen omasta pai-nostaan
nesteen tavoin valua eri
suuntiin. Ne alkavat liikkua maan
viettämään suuntaan jäävirtoina eli
glasiereina. Tällaisina ne esim.
Grönlannissa kulkeutuvat kohti mer­ta,
jota lähetessään hitaasti sulaes-saan
ohenevat. Tällaisten glasie<-
rien nopeus Grönlannissa on tavalli­sesti
n. 8—20 metriä \Tiorokaudes-sa.
Kun jäätikkö\ärta ehtii mereen
asti ja aallot alkavat kelluttaa si­tä,
murtuu siitä osia. Niistä muo­dostuvat
jäävuoret, jotka sitten me­rivirtojen
kuljettamina kulkeutuvat
eteläisimpiin seutuihin. Suurimmat
jäävuoret ovat aina satakin metriä
merenpinnasta ylöspäin. Kun ote­taan
huomioon jään ominaispaino,
josta johtuu, että jäävuoresta vain
noin 1/9 on vedenpinnan yläpuolella,
käsitämme, miten valtavia massoja
jäävuoret ovat.
"Marion" tutkii nj'kyisin jäävuor-ten
syntyseutuja Jacobshavn Fjordis-sa,
Grönlannissa. Siellä on tuhan­sia
jäävuoria, joiden välitse on mel­kein
mahdoton kulkea. Varsinai­silla
napaseuduilla ei kuitenkaan ole
niin paljon liikennettä, että jäävuo­ret
siellä voisivat vaarantaa kovin­kaan
monia. Mutta kun merivirrat
vievät niitä .etelänimäksi, höyrylaiva-linjoille,
ovat useat valtameren jät­tiläiset
"Titanic'-in" kohtalon uh-kaamia.
Erikoisesti varhaiskevät on
jäävuorten aikaa Pphjois-Atlantilla.
Huhtikuussa tuhoutui "Titanic'kin".
. Jäävuoret lienevät kuitenkin sel­laisia
vieraita, joita ' tietenkin on
vaikea, ellei mahdoton karkoittaa.
Toistaiseksi taipuvat ne vain läm­mön
edessä, sulavat.
N. K—tor.
— PRELAATTI.
Jäävuoret ovat keväisin meren­kulkijain
kauhuna varsinkin pohjoi­sella
Atlannilla. Niiden vaaralli­suudesta
muistuttaa meille kaamea
"Titahic'in" haaksirikko v. 1912.
Tämän silloin maailman suurimman
ja loisteliaimman laivan mukana
hukkui kokonaista 1,649 • ihmistä.
Tapahtuma synnytti kauhua jäävuo­ria
kohtaan. Erikoisesti siitä läh­tien
on jäävuoria ja niiden liikkei­tä
suunnitelmallisesti tutkittu. Var­sinkin
. amerikalaiset ovat tässä suh.
Vaara on vangittu ja on kymme-nenttihannen
dollarin takauksella
vapaalla jalalla. Tämä oli jo e-nämpi
kuin "eni hau", kun pannaan
noin kauheat takausvaätimuksetkin
kuin jollekin suurelle rikoksellisel-le.
Minä kun en pidä sitä rikokse­na,
jos koettaa valistaa sanomaleh­tien
avulla köyhälistöä. Vaan por­varistolle
se tietenkin on rikos.
Tämä tällainen menettely se juu­ri
onkin pannut minun tuumaile­maan,
että jos minä ostankin g^a-mofoonin.
Sillä olisi minun mie­lestäni
kolmekin hyvää tarkoitusta:
ensinnäkin kun saisi oikein hema-vsevia
isänmaallisia kappaleita, niin
kylla se haihduttaisi pois kapina,
hengen; toinen hyvä puoli olisi sii.
nä, että kun nälkä kurnii sisävärk-kiä,
niin pistäisi taas hyrryn pyöri­mään,
niin kyllä nälkä haihtuisi;
kolmas hyvä puoli olisi vielä siinä,
että saisi hyvää kanssakäymistä nii­den
kanssa, jotka ovat vihamielisiä
vallankumoukselliselle toiminnalle.
Se olisi niin hauslcaa olla kaikki so­vussa
Itniii sisaret ja veljet ja kuun-hella
kun kone puhkuu: " . . . Se oli
yksi ^lananteki niin eikö
tämä jfo fiinttilsi siitä kuin oltei-siih
luokattomassa yhteiskunnaspa;
ei ole enää. mielipide-eroavaisuuksia
kun Icaikki on sövHtti ja kaikilla sa­mat
ihanteet.
Niin tässä nyt Isko kuolit minun
tuomani jota minä olen päässäni
hautonut. Sano nyt suoraan suosi
puhtaaksi olenko minä oikeassa, täi-laisia
tuumailleissanL — Vaikka ei
minulla ole vielä niin paljoa ra-haakaan,
että saisin sitä äänimasii-naa
irtikään, vaan piruko sen tie­tää
vaikka joku lainaisi, sen verran.
Niin> vastaustasi jään odottamaan
tositovenradella:
Epätoivoinen."
HirttomäeOä
Kirj. Kössi Kaatra
Istim jälleen, taivas tietäköön, kuin­ka
monennen kerran vanhan kaupun­gin
yli-ikäisellä hirttomäellä. Vuori
on yhtä yksinäisyyteen tuomitta kuin
ennenkin, sillä on sama kirottu karuu­tensa
kuin aina, tuskin ruohokorsi-kaan
kasvaa sillä. On kuin hirsipuiden
muiiiaiset" uhrit olisivat mananneet
koko tienoon hedehnättömäksi. ,
Taikka sitten olivat hirttopaikan
valitsijat tuhantisen yoptta sitten vii­sasta
väkeä: hakivat kammottavlm-man
paikan koko tienoplta. Yksin
tellauspaikan näkeminenkin kaiUiiS-tutti'
siinä määrin köyhää vaivaista,
ettei himoinnut vauraan omaisuutta,
ja ellei kauhistuttanut, sai paulan
kaulaansa. Vauraita varten ei se ollut
lainkaan olemassakaan. Heille taka­sivat
lait mhdollisuuden rikkauksien
saalistamiseen melkein millä keinoin
hyvänsä. Jos sattui tulemaan tunnon-kannetta,
sai kirkolta syntinsä anteek­si
tarvitsematta katuakaan, sai an­teeksi
tehdyt ja vasta tehtävät syn­nit,
"kunhan raha klrstuhtta kilahti".
Vsirkaus oli suurin synti. Myös mur­hasta
hirtettiin. Mutta tuomitut olivat
tavallisesti halpahintaista sällejä, jot­ka
olivat ehkä tulleet tehneeksi teko-seosa
viiniSissä taiklca mustasukkai­suuden
raivossa. Hirressä ei sen si­jaan
koskaan killunut varsinaiset tap-l;
potaiturit, sota- Ja ryöstöpukarit; sen/
sijaan, että korpit olisivat nokkineet
heidät hi^sipuusss^ varattiin heidän'
autuaasti sammuneelle ruumiilleen \
lepotila yhdessä taikka toisessa temp- \
pelissä ja heidän "inoteoilleen" kun-'
niapaikka historiassa.
Oikeastaan ei hirttomäki ansaitsisi
lainkaan mitään erityistä mainintaa.
Sehän on ollut kaiken kaikkiaan vain'
rahvasta varten. Vain sen tyj-pillisyys
on niin silmään pistävä: kuten silloic
ja aina, niin nytkin. Vallassaolijain
Ijäsissä on aivan sama seula nyt kuin
eimenmuinoinkia: köyhä saatana so-j
lahtaa läpi. vauras liukuu vaaratto­masti
yli. Ylhäinen tihumies on, jos;
sattumalta saa satimen kinttuunsa,!
ehdottomasti hullu, kun sen sijaan;
halpa "roskaväki" on aina järjilläänj
tuomarikaiteen ääressä, saaden vasta­ta
teoista, joita ei ole edes suoritta-}
nutkaan. Aatelinen rahanväärentäjä;
— kauhfin synti koko maailmassa;
raamattuakin saa väärentää saamatta
rangaistusta, mutta ei rahaa —tuo­mitaan
vain muodon vuoksi, mutta
työväenluokan esitaistelija, joka ei ole
tehnyt muuta kuin osoittanut, että
rahanhimon sokaisemat vauraat ja
arvohenkilöt ovat valmiit mihin ta­hansa,
saa värjyä telkien takana
hiin kauan kuin henkiriepunsa kestää.
Kunnes lahoaa. Ja sen sijaan, että
"yhä kasvava" kulttuuri ja sivistys
lieventäisi tapoja ja vartuttaisi hu­maanisuutta,
raaistuvat tavat juuri
kaikkein "sivistyneimpäin" keskuu­dessa,
ja "roskaväki" näkee horison­tissaan
entistä järkyttävämmät kau­hut
työvoiman entistä sydämmettö-mämmän
riiston ja luokkakoston muo­dossa:
"hlrsipuumäet" liikkuvat lä­hemmäksi
köyhäinkortteleja ja uiura-utta.
Niin juuri: uurautta. SlUä ennen
vanhaan ei toki pantu sitä killumaan
taivaan ja maan välille. Päinvastoin:
uurautta kunnioitettiin ja se sai myös
palkkansa. Kullanahnauskaan ei mui-nen
ollut niin sokea, että olisi tuo­minnut
työn ja kieltänyt sen arvon.
Keskiaikaiset hautapaadet, jotka sam­maloituvat
amroattlkuntain vanhim-pain
kummuilla, samoin kuin van­han
ajan rilmuklvet todistavat tätä.
Jos vaikka sällit eivät saaneetkaan
monumenttia, olivat monet vanhim­mat
kuitenkin joskus olleet itse säl­lejä
ja joka tapauksessa ainakin jos­kus
tehneet työtä, ja ^llvat siis kiis­tämättä
työn enemmän tai vähemmän
vääfentämättömlä edustajia. Ja työ
osasi myös vaatia oikeutaan ja pakotti
ympäristönsä kunnioittamaan sitä.
Kun sensijaan "kulttuuri" qn tehnsi;
työstä rihkaman, eikä kärsi puhutta­vankaan
sen arvovallasta. Kaikella
varataan kunniapaikkansa tiihomie-hestä,
sotapukarista, nuorallatanssi­jaan
asti. Mutta työn kunniapaikka
on telkien takana taikka "hirttomäel­lä";
Jos vaatii oikeuttaan ja kuulut­taa
hian äänekkäästi sen: itsestään
lankeavia arvovaltaa,,..
Ja kuitenkin, eritoten juuri tältä
hirttomäeltä näkee niin hyvin, kuinka
toivotonta on kalkki työn arvoVallan
liujertamisyritys, kuinka kaikki, joka
el luo eikä synhytä uutta, on tuomit­tu-
tuhoon, kun sen 'sijaan työ elää
luomuksissaan, elää aikakaudesta toi­seen,
niin valkeita ja onnettomia kuin
ne ovatkin olleet sille.
Ylläolevan kirjeen on lähettänyt
eräs vanhoista ja vankkumattomista
puoluejuurikoistamme Manitobasta.
Lukija voisi ensihätään uskoa, et.
tä kirjeen lähettäjä on alkanut pit­kästymään
kun vallankumousta ei
tulekaan, vailika sanoo vuodesta
1905 sen tulon eteen työskennel­leensä.
Asia kuitenkin vain näyt­tää
siltä. Persoonallisesti ei alle-
Kirkland i^aken suomalainen ruo­kala
tarjoo ruokaa aterioittain. Jä­senyyteen
voivat myös järjestynee»
työläiset liittyä.
KIRKLAND LAKE FINNISH
ASSOCIATION,
Box 297, Kirkland Lake. Ont.
kirjottanut kirjeen lähettäjää tun­ne,
mutta henkisesti tunnemme si­tä
paremmin. Olemme päässeet hä­net
tuntemaan kirjotuksistaan ja
sen perusteella uskomme, että "Epä­toivoinen"
tarkottaa tehdä hienoista
ivaa sellaisista ''vallankumoukselli-
8iBta"j jotka ovat tosiaankin yäsäh-täneet
taisteluuii vallankumouksen
puolesta — koska sitä ei muka ole
tullut heidän "ponnisituksistaan"
huolimatta.
Tällaisia "vallankumouksellisia"
on työväen keskuudessa vielä mei­dänkin
päivinämme aika liuta. Nii­tä
sanotaan pessimisteiksi, ja jos
jpi^ol^eemme Jäsenissä sellaista. booK
miataan,' min nix^itetäan heitä trote-kilaisiksL
»• :'.
Nämä~ porvarillisissa maissa ole­vat
trotskilaLiset eivät nim. jaksa kä­sittää,
että vallankumous ei sentään
ole ihan samaa koin savukkeen kier­täminen
ja sen ssrtyttäminen. Se
riippuu moni^ yhteiskunnallisista
ja kajosalnvälisistä tilanteista, koten
esim. Venäjän vallankumous osot-taa-.,,.;
Sitäpaitsi, ei vallankumoukselliset,:
kommunistit, sentään ole aivan joo. j tarpeelliseksi aisiasta sanoa. Emme
tilaana olleet siihenkään vaHanku-j lankea ollenkaan epätoivoon, emme-m90fc5ien*
ftekoon" nähden- Täy-j hän "Epätoivoinen"? V
^ joka aika koettaa muistaa, ettäj
kokonainen kuudes osa maapallon
pinta-alasta ja lähes kymmenesosa
maailman väkiluvusta on työväen
itsensä hallitsemaa. Hallitsevat it­se
itseään, 'ja hyvin kuuluvat pär­jäävänkin.
Ei siis ole aivan linnun pesän
koetteluksi mennyt vallankumouksel­linen
liike parin- kolmenkymmenen,
kään vuosikymmenen aikana, jolla
ajalla: vaita selvät polseviikit ovat
olleet touhussa suurempana jouk­kona.
Muuten, jos tällaisia toverin kir­jeessä
julkilausuttuja pessimistejä,
joksi hän nimittää m.m. itseäänkin
(suotta toivottavasti) missä ilmenee,
niin heille ehdotamme sangen te­hokasta
lääkettä, jonka avulla voi­vat
olla mukana "työväenliikkees­sä"
edelleen, samalla kuin myöskin
yhteiskunta alkaa tuntua luokatto­malta.
Luetuttavat gramofooniin
LW.W.'n esipuheen ja toiselle puo­lelle
jonkun Raivaajan "järkiartik-keleita"
tai virren pätkän, ja niitä
knn^dtten jauhattelee kaUdssa tu
lanteiE^ niin jo on ihme ellei val-lankomeos
tule pikemmin koin kom-muhistieii
kanssa yhdessä .'toimien-
Ja ellei muöta vallanknmoosta
ensihätään satu tulemaan koin että
aiyokopan sisällys tulee entistä peh-moisemmaksi,.
niin mitäpäs siitä.
"Vallankunjous" se on tavallaan se­kin,,
jos täysi järjettömyys ottaa oh­jatakseen
jo ennestään pooHttaiin
hatun alla myhnähtäneen' politiikon
Imllojenhooneeseen.
Monta emme tälläkertaa katso
Lnpporaaran ISIEO.
CANADAN LIIKENNE
SUOMEEN ja SUOMESTA CANADAAN
(P»loB tai Kööpenhaminan kautta vailitoehtoisetti)
ai
Halifaxista tammik. 28 p:nä keUo 10 ap.
$108.S0
183.00
ON NYT SEURAAVA SUORAAN CANADASTA EUROPAAN
LÄHTEVÄ LINJALAIVAMME
III luokan piletti Suomeen maksaa vain
Edestakainen piletti Suomeen maksaa vain ....
(Vero $5.00 lisäksi)
Halifaxiin halpa rautatiepiletti laivapiletin yhteydess'ä.
Tämän laivan matkustajat lähtevät Montrealista lauantaina, tam-mik.
26 p. kello 7 illalla Can. Nat. tietä Halifaxiin. Mr. A. Vuori-nen.
Linjan Montrealin konttorista seuraa matkustajien mukana lai-valle
saakka, avustaen kaikella tavalla matkatavaroiden käsittelys­sä
y.m. asioissa. •
Suomalaiset matkustaessaan tanskalaista Skandinavian-Amerikan
linjaa ovat aina tyytyväisiä, sillä se tarjoaa heille puolueettoman,
ystävällisen ja kaikissa suhteissa erinomaisen palveluksen. No­peat,
ajanmukaiset laivat, yhtäjaksoinen matka, siisteys, avarat
liilckumatilat, suuri vapaus ja maailmankuulu ruoka, ovat seikkoja,
joille matkustaja antaa arvon.
MUITA ITÄÄNPÄIN LÄHTEVIÄ LAIVOJAMME:
Halifaxista New Yorkista
SS "Oscar II" Tammik. 5 p.
SS "Hellig Olav" _ Helmik. 2 p.
SS "Frederik VIII" Helmik. 18 p. . Helmik. 16 p.
Lähempiä tietoja allekirjoittaneilta jokoj
suullisesti tai kirjeellisesti:
SCAND
1410 Stanley Str.
AN LINE
Montreal, Que.
Seandinavian-American Line, 461 Main St. Winnipeg, Man.
Scandinavian-American Line, 1321 Fourth Avc., Seattle, Wash.
J. V. Kannasto, Box 69, Sudbury, Ont.
Matkustaessanne
SUOMEEN
Tai Ostaessanne Pilettejä Omaisillenne
SUOMESTA
Kiiyttiikää Hyväksenne -
lan
Tarjoamaa Erinomaista Palvelusi?» ja Nopeata Kuljetusta
T A L V I P U R J E H D U K S E T
NEW YORKISTA L A I V A HALIFAXISTA
Tammik. 12 p.
Tammik. 26 p.
Helmik. 9 p.
Helmik. 23 p.
"GRIPSHOLM"
"DROTTNINGHOLM"
^'GRIPSHOLM"
"DROTTNINGHOLM"
Helmik. 11 p.
Helmik. 25 p.
New Yorkin kautta matkustaessa ei ole minkäänlaisia vaikeuksia.
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN konttori Montrealissa hankku läpi-kulkuviseerauksen
maksutta ja vaikeuksitta. Matkustajilla on oi­keus
olla New Yorkissa 3 päivää ennen laivan lähtoa.
JOUTUKAA MUKAANI
CANADAN SUOMALAISTEN
TALVI-HUVIMATKA SUOMEEN
Toimeenpannaan
RUOTSIN AMERIKAN UNJAN
Maailman Kuuluisalla Moottorilaivalla
«/ininniiAlM»
joka Khtee
HaKfaxista — Helmikuun 11 p:nä
(Göteborgiin)
JOUTUKAA MUKAAN!
Suomen Varakonsuli A. Hermanson joka on myös Ruotsin Ameri­kan
Linjan Winnipegin konttorin johtaja, tulee henkilokohtalBCSti
johtamaan tätä huvimatkaa.
MOOTTOEILAIVA "GRIPSHOLM'IN" saavuttama suosio on niin
vakiintunut, että tuskin mitään voidaan enää sanoa.
"GRIPSHOLMIN" kolmas luokka on hienoin nykyisin kulussa
olevista laivoista.
TEHKÄÄ PÄÄTÖKSENNE NYT JA HANKKIKAA PILETTI TÄ­HÄN
HUVIMATKOIN JA TE TULETTE VARMASTI NAUTTI-M
S N ^ ^ I T Ä I H ^ JA POHJAN-MEREN-
MATKASTA. ^
l-Halutessanne lähempiä tietoja kääntykää hyväntahtoisesti meidän
' paikallisasiamiehemme puoleen tahi ku-joittakaa suoraan seuraa­villa
osoitteilla:
Swedish Americao Une, J. V. Kannasto,
1410 Stanley Street,
MONTREAL, QUEBEC
Box 69,
SUDBURY, ONTARIO
Oletko oot
f=n^r=if=if=if=ii=in=if=ii=ri=
Port Arthurissa ja Fort Williamissa sijaitsevat INTERNATIO­NAL
CO.OPERATIVE TRADING CO. LIMITED liikkeen sääntö­määräinen
vuosikokous pidetään Port Williamissa S.-J. haalilla
211 Robertson St, perjantaina tammikuun 25 p. klo 8 ip.
Port Arthurissa S. J.,-Haalilla 316 Bay St., maanantaina, tam­mikuun
28 ip. klo 8 ip.
Kokouksissa luetaan liikkeen toiminta- ja tilikertomus. Vali­taan
liikkeen hallinto ja tilintarkastajat. Keskustellaan ja pääte­tään
liikevoiton jaosto, y.m. liikettä koskevista asioista.
Toivomme runsasta osanottoa, myös kaikkien kuluttajien ta­holta,
siten perehdytte omaan liikkeeseenne.
Osuustoimintatervehdyksin johtokunnan puolesta
4-8-11)
L. H. Puittinen,
kirjuri.
3004
3005
3006
3007
3008
3009
3011
3012
3014
Tilatkaa Columbia Gramofoonilevyt ja koneet
oman liikkeen välityksellä Vapauden
Montrealin konttorin kautta
Leikatkaa irti allaoleva luettelo ja tilatkaa tiimiin luettelon jiilkeen,
myöskin suosittelemme $22^50 ja $35.00 Portable mallisia
koneita — Pyytiikiiii luetteloamme.
3000F Isontalon Antti ja Rannanjiirvi. Se Öölannin Sota. O. Pyykkönen.
3001F Äiti Äiti Älä Soimaa Mua. KevUt Laulu. Saimi Mustonen.
3002P Aamu Laulu. Lapsuuden Koli. O. Pyykkönen.
3003 Älä Itke Tyttöni Pieni. Anssin Jukka ju Härmän Häät. PyykkSnc-^.
Laivapoikain Laulu. Yksi Haamu Seisoi Marianan Ovella. O.
Pyykkönen.
Korjat Pojat ja Tytöt. Kosken Laskijan Morsiamet. O. Pyykkönen.
Kesäillalla. Tuomet Ne Valkeina Kukkii. ' Otto Pyykkönen.
Matalasta torpasta. Anssin Jukka ja Härmän Häät. O. Pyykkönen.
Syystunnelma Kuula. Yks Lauantai-ilta. O. Pyykkönen.
Lemminkäisen Laulu. Pojat Kun Raitilla Laulelee. O. Pyykkönen.
Kulkurin Masurkka. Vapaa Venäjä. Hanurisoolo.
Näytelmä Pohjolaisista. Tuuli Se Taivutti Koivun Larvan. O.
Pyykkönen.
Keinulaulu. Laula Tyttö. Jennie Anderson, soprano.
3015F Kerenski. Kaipuu Valssi. Harmonikka ja viulu.
3022 Sain Paljon Luojalta Armahain. Hellallei Minä laulelen. V. Sola.
3024P Juomalaulu. Merimies Rakkautta. Janne Muhonen.
3025 Joulupukin Polkka. Rauha Myrskyssä. Orkesteri.
3026P Viaporin Valssi. Vangin Laulu. O. Pyykkönen.
3027F Rakkauden Kaiho Valssi. Suomen Polkka. Harmonikka Ja viulu,
Larsen ja Tolonen.
3028 Mustalaisen Surulaulu. Vanha Mustalainen. Jean Thcslöff.
3030 Syystunnelma Valssi. Hämärä Polkka. Harmonikka ja viulu. )
3031F Helmi Schotises. Viimeinen Valssi. Harmonikka ja viulu.
3032F Rivakka Polkka. Maailman Matti. Leo Kauppi.
3033 Yli Aaltojen. Tonavan Aallot. E. Jahrl, harmonikka soolo.
3034F'Voljran Aallot. TämU Man. Hannes Saari.
3035 Eveliinan Polkka. Unennäkijä Valssi Wily Larsen harmonikka.
3036 Meripojan Heilat. Chrysänthemum. Hannes Saari. •
3037F Mustalainen. Kehtolaulu. Col. soittokvintetti.
3038 rikllin Janne. Ostron Tyttö. Martti Similä.
3039F Sorakumpujen Vainajille. Tehtaassa. Aino Saari.- '
3040F Kuuliaiset Kottilassa. Helmi ja Kalle. Leo Kauppi
3041 Härmän Pojat. Marjalunnen'Jussi. Martti-Similä. '
3042 Aikoja Enti?iä. Heilini Soitteli. V. Lehto. . ^
3043 Kevät Suomen Metsässä. Käki Valssi. Orkesteri.
3044F Mustalais Ruhtinatar No. 3 Injfn Pieni. Aino Saari.
3045F Tiskarin Polkka. Askon Kolmirivinen. .Hiski Salomaa.
3046 Mä Oksalla Ylimmällä. Saksan Polkka. Orkesteri.
3047 Aallotar Valssi Skairardin Tyttö Sotiisi.
3048 Meripojan Hyvästijättö. Aamutunnelma.
3049F Laulu On Iloni ja Työni. Heitä Huolet Pois. Leo Kauppi,
3050 Sikermä Suomal. Lauluja I. Sikermä Suom. Lauluja IL Orkesteri.
3051 Katkenneet Kielet Valssi. Laurin Sotiisi Harmonikka soolo.
3052F Salkblaii Syntymäkemut. Kallaves. Leo Kauppi.
3053P Salon Ruusu. Masurkka. Keski Yö Valssi. Harmonikka soolo.
3054 Jos Kaikki Suomen Järvet. Sepän Sälli. Martti Similä, barltoonL
3055 Pekkalan Veljet ja Kovapää. Maitojuna ja Romaani. Kirsti Suonio.
3056F Vappu Laulu. Orjan Kevät. Adolf Hovi
3057 Barrikaadeille. Sorretun Elämä. Harmonikka soolo. ,
3058 Juhannus Tanssit Paksulassa. Kulkijaksi Luotu. Leo Kauppi.
3059 Ei Kyytimies Kiirettä Oo. Valkotuomet. Hannes Saari.
3060F Herra Petteri. Renkjussi Palajaa Sodasta. Leo Kauppi.
3061F Viimeinen Toivo. Syksyn Lehdet. Columbia kolmikko.
3062F Saukkosen Avioero. Oi Mistä Saataisiin. Hannes Saari. '
3063F Pairnen Poika. Antti Tanssitti Mua. Iida Lovart.
3064 Sonja Valssi. Raatajan Serenaadi. Hannes Saari.
3065F Kehtolaulu. Meripojan tervehdys. Hannes Saari.
3066 Tuomet Valkoiset. Vilja. Saima Laurila.
3067 Meren Aallot. Oi Tyttö Tule. Leo Kauppi.
3068F Koster Valssi. Muistoja Suomenmaasta. Columbian orkesteri.
3069F Sjöman Anderson Imen ja 2:hen osa. Leo Kauppi.
3070F Muistojen Valssi. Klarinetti Polkka. Harmonikka soolo.
3071 Venäläinen Kehtolaulu (Russian LuUaby). Babette. Aino
Saaren laulama.
Musta Ratsu. Sinikellot. Hannes Saaren laulama.
Vanhan Piian Polkka. Laulu Taiteilijoista. Hiski Salomaan lau-
Hollolan Polkka, Hämärä Sottiisi. V. Turpeinen ja J . Ro^ndahL
Soita Mustalainen, Soita I Kuutamöyö. Aino Saari, soprano.
Pois Sormet! Viivin Jenkka. Hannes Saari, tenori.
Kulkurin Serenadi. Vanhanmaan Sotiisi. Viola Turpeisen ja T.
Rosendahlin soittama.
Lähtö. Vanha Madrid. Hannes Saaren laulama.
3ÖiS0F Proletaarit Nouskaa. Korven Raatajille. Hannes Saari.
3081 Emännät Piknekissä. Savon Piian Amerikkaan tulo. Hiski Salo­maan
laulama.
Juomarin Laulu. Lontoon Jenny, Mieskuoron avustamana H. Saan.
Aika Poika. Laivan Kannella. Leo Kauppi.
Kansainvälinen, Vapaa Venäjä. Brooklynin S. S. Clubin soittama.
Alaska Foxtrot. Katinka Foxtrot. Akseli Vuorisalon laulama,
Volgan Lotjamiesten Laulu, Punavangin Laulu, Hannes Saari.
Kaipaava. Vanha Sanna, Hilja Viloneri/soprano.
Uskoton ja Petollinen Julia. Laivan Kannella. Hannes Saari. ^
Päivänpaiste Valssi. Syysaamuna Masurkka. Jahrlin uusi kvintetti.
Minun Engelini. Sireenien Kukkiessa. Otto Laurinen, baritooni.
Elokuun Kuutamo. Säkkijärven Polkka. Wily Larsen harmonikka.
Taikayö Valssi. Mustalaisen Kaipaus. Stein-Ostman orkesterL ,
Venäläinen Surumarssi. Sonja Valssi. B. S. S. Clubin orkesteri
Moskovan Marssi. Suru Valssi. Stein-Ostman orkesteri.
Kylpymatka. Ilta Pienessä Kaupungissa. Matti Jurva, bantopni.
Sotamiehen Laulu. Kaunihin Keijukainen.—Väinö Sola.
Oi Bajadeeri (operetista Bajadeeri). Oikeaan 3a Vasempaan. Sai­ma
Laurila-Newland.
3072
3073
3074
3075
3076
3077
3078
3082
3083
3084
3085
3086
3087
3088
3089
3091
3092
3093
3094
3095
3096
3097
8098
Jos tilaamianne levyjä ei ole varastossamme, nim muutaman paivan
sisällä hankimme niitä sisälle ja täytämme tilauksenne. Tilaukset nelj»
dollaria ja yli lähetetään postivapaasti. Pienempiin tilauksiin P i t ^ o j *»
26 senttiä postirahaa mukana. Vapauden asiaimesten huomioon otettoTO^
Voitte myös ottaa tilauksia gramofoonin levyille, mistä lankeaa tavallinen
asiamiesten hyvitys.
1387 St Aivtoine St Montreal, Que»
•mm
r' 'ti
Mr