1930-04-08-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ -!f=iakin sat-voitaisiin jäirjestää useammin, siSä se antaisi ja kasvattaisi meissä yhteisymmärrystä. Täällä pohjoisessa alkaa jo kesä ' ^ • T ' Tiedä tehdä tuloaan. Lunta lakkasi jo tup. ^ v a p a u d e n ruttamasta. ja on niin lämpöinen, oi) ^ aivankun "vedenpaisumus" tulossa, kun lunta on niin paljo ja se noin yhtäkkiään sulaa. Metsämiehiä on tullut kaupunkiin Tiistaina, huhtik. 8 p:nä — Tues.. April 8 Hdstebi» men-ittisyyi seuraavana \-u- Ont r ^ o n työkoko. päivä buhiikuuta. '.nas naistovent -.m^e koko talven vai tan-it^e sanoa. ^iStoa siellä viroissa ^teltava-.si sima e- • edustajat kansalliseen Valitui-isi tuh Lm-al^ stusko- "^alustuksia kansal-atsionille. :os Huomaa- Soita, sillä sihteeristö neuvott5lukokouks2ssa Lähellä erästä pientä kaupunkia Suomessa oli maantien vieressä pieniin paljo, että eivät meinaa kaikki Punaiseksi maalattu mokkL Mo- SSää asiintoja. Oijpa sellaisia jou- tavallinen ^omies jolla faSsa että tuskin kerkiävät sitä ha-jo" lasta, jolta he parhaansa kea, kxm täytyy lähteä takaisin met siin'. K im katselee työläisen elämää, niin tulee ajatus, että pitäisi jokaisen kysyä itseltään, että kuinka voi. sin tämän elämän parantaa. Sillä niin kauan kun ihminen itse el halua elämäänsä parantaa, niin kauan se on siinä kurjassa asemassa mukaan koettivat huolehtia ja hoi. vata eteenjÄin. Muistan vielä hyvin kuinka siinä oli touhua ja tohinaa kun kaikki yhtäaikaa pyörivät pöydän ympärillä, jokainen kun y-ritti saada oman osansa syötävää Siva.3 Kevät Kirj. Maljastiina Joki on kilometrejä pitkä ja halkeilevan jään peitossa. Alempana on koski, jonne virtaa vangittu vesL — kupi>oseensa. Olimme nimittäin juuri naapureita ja olimme hsrvln pai- iradota aallon syliin. —. Koko pitkän talven ovat vedenneidot olleet tyytyväisiä jäiseen kahleeseensa. Aurinkokin on niin kylmiä silmäyksiä antanut. Mutta nyt — nyt timtuu kolkolta katsella tuon l i kaisen jäälasin alta auringon lämmintä tuiketta. Kutäessä kohti kosken äyrästä voi hiukan päästä vapauden timtuun, mutta se ei ole samaa kuin saada heittää harteiltaan tuo jäinen kehle — hyppiä rantaki-viUe ja kastella ruskean verevä kalastajapoika — kirmata hetken ja Nuorison osasto Punaisen nnorison musta vihollinen gtyteestä.. Tehtiin rttasta, vaan enemmän sai liotus, että lähetetään 'Janen. Oli kolme ehdo- , enemmistö oli Elsi Tyn- ^ B J . Valittiin Tyj-ne Nei! fSi ehdotus nuorisoliiton Soukselle. jossa saavat dipiteensä. Olisi toivotta- ^etkin toverit muilla antaisivat nuorille rrissä se nyt on Ja niin kauan ne io» yhdessä, leikimme ja tappellm- _ Vapautta! — Vedenneidot vaa-naheitten pesät reholttaa kun niillä on lasten tapa. Vaikka «- tivat vapautta. He kerääntyvät yh-on kannattajoita. — E S oUkln puutteinen ja köyhä, teen. heitä on lukematon määrä ja sujui jokseenkin hyvin eteenpäin, heidän voimansa on ääretön, koska kärsimyksen koulu oli kum- Aurinko. — Vain yksi ponnistus ja mallekin vanhemmista opettanut aurinko on meidän. — Dunblane, Sask. Jäältä kuului pitkä ja valittava Haasteen saatua täytyy yrittää kirjoittaa. Onhan sitä täällä ollut tchiima jos minkälaista nykyjään. Kevään merkkejä vissiin. Koko talven on oltukin vähän sellaisessa "Libemateous"-tilassa. Tov. ja toveritar Perälän asim-nolle mentiin yhtenä päivänä oikein joukolla. Pidettiin sellaiset muisto-kekkerit. He muuttavat paikkakun-cnmaialsen e- taa. Menetämme heissä, innokkaat mon. luokkataistelijat, ja näyttämö kärsii myöskin. Toveritar Hyvärinen palasi hospitaalista, jossa on saanut olla jo pitkän aikaa. Toivomme että hän paranee pian. Naisosasto ja F. Org. laittoi kukka-iltamat maallsk. 19 p. tbv. Hyvärisen avustamiseksi. Pitkällinen sah:«.us. leikkaukset, tohtorin ja hospitaalin laskut tulevat hurjasti maksamaan. Kylmän ilman vuok- MpTe^dlmme "kuinka si,iltamia ei voitu pitää, niin se , on nuorien ohjaajista Ja ^opettajista, ja niin ^La nuoriso elvyttäjää B se liikaa tekisi vanjat myöhempään kun ilmat varmistuu. Naistenimivää emme pitäneet 8 p. mutta sen sijaan juhlimme 29 p. Rocien naisosaston sen mistä johtuu, että työläiset, vaikka he tekevät työtä Joka lÄlvä, huuto. Se halkeilee, siitä huolimatta kärsivät nälkää ja j vielä kerran, kaikki vilua, jotavastoin muutamat harvat katsovat itsellään olevan oikeuden ryöstää meidän työläisten työntu-lokset, mässäten ylellisyydessä. Taan nuorissa on tula. Imaalisk. Mac vrreri Tynjälä on reipas ja kanssa, lirffiistytär ja hänellä on Seuraavaksi kirjoittajaksi haastan ^ I ä i s t e n elämästä ja Sofia MUlerin. — Se haastettu. , hyviä toiveita, sillä hän 1 toikissa esityksissään, pitää jäsenryntäysillat-liudessa. Valittiin kol-vappukomitea, avuksi Meillä naisilla oli kokous t.k. lolueen vappiikomite-ip^i^,än utana, jonne olikin karttunen valmistamiseen, ^j^t asioita aikalailla. Tuon tässä Cobalt, Ont kaikkia ottamaan o-en Ja juhliin. f.; ennakkotilauksia otta. muutamia esille. Ensinnä valitsimme laajannettuun sihteeristöön Betty Salmenin. Myps oU meillä keskuste- 'lehdelle Hilja Koskela, alaisena .kysymyf .'työläisnaisten f^;;unohduksiin edellises- 'edustajiston lähettämisestä NeuVos-jossa selostettiin toliittoon. Kaikin bltUn yksimielisiä eri päätöksiä. jsUhen, että sUtä olisi meille paljon kjBJjon asioita, johtokun- oppimista, sUlä kun tulevat takaisin, •jakaikki, vaan en voi- jjj^ käyvät meille siitä selostamas- ; seurata kokousta. 1^^^ Ehdotimme myös puolestamme •jm sUtä neuvottelukoko-; lähetystöön Sanna Kannaston, ja jos f Jjtt oli maaliskuun toi-.j^-^^ ^j- gitä vastaan, nUn tOU oikein mielenkiintOLS-i^pjggjjgj ^ E^jgen Sudburysta. ToU oajml edustajia vieraita olisi, että sinne menisi nyt Tuntui mm Juhfl- g^^jj^j^j^jj^gj^ edustaja, kun meUtäkln fflmnmplselta kun naisto-;gyQ^j^l3j3ilja_ .naisjaostoilta vaadU ^^.^.^^y^^^f^^- jtaan rahallista avustusta siihen tar- - Ä - ^^r" tarkeim- jkoitukseen. Samalla, oli myös keskus- «ytelste. Olisi vain toi- teltavana se., että kun el ole tästä volsinune ne kaytan- annettu meille ennemmin tietoa, vaikka tämä asia on jo ollut pitemmän ajan alulla. Ja on käynyt tääl. lä pohjoisessa puolueen puhujia, jotka olisi voineet antaa jo silloin jonkinmoista tietoa tähän asiaan. Niinpä Cobaltin naisjaoston jäsenet kokouksessaan päättivät lausua pa-heksuinlslauBunnon toveri Nellille siitä, kun hän oli täällä puhumassa, eikä olleenkaan kosketellut tätä a-siaa, vaikka hän oli itse siitä silloin jo tietoinen. Päätimme myös avustaa Vapauden naisten osastoa kirjoituksilla vointimme mukaan. Ja toivomus o-lisi, että me naiset saisimme tänne Canadaan oman äänenkannattajan, jossa saisimme tuoda julki ajatuksiamme ja rientojamme. Tilastoa tilaa-a, ettei ne jälsi pape-päätökslksi. Illalla [kansainvälistä naisten päi. iTOttelukokouksen päättä- . saimme kuulla vierailta sta ohjelmanumeroa, r E Este piti puheen, joka I esimerkki miten työläisäiti [tietoinen ja aikaansa seu- Este oli Sudburyn sedustaja. Olisi tolvotta-tallalsla vlerallumatkoja ITÖN ASIAT Suom. Järj. ioille Ontariossa jlsta naisten omalle lehdelle keräämään tuli Betty Salmen. Toimintamme on ollut tämän talven aikana oikein vilkasta. Olemme pitäneet kokouksia kaksi kertaa kuukaudessa. On myös pidetty ohjelmailtamia useampia. Viimeinen meillä oli naisten toimesta Pariisin kommuunin muistojuhlat, jotka on- John Latva Torontosta ' koteutunut Neuvosto-keS orpk?.n^1i ^- o"^ein kUtettävän hyvin, sil-a S i S T .*"^!.^""^-|lä meidän haalimme oli aivan täysi tekee Sn 1-°'"'"' ^^keä. Myös ohjehna oU hyvää ja rolSn O n ^ " " ^y^^ valikoitua. Juhla oU oikein NokstVnSrksi^; «niä Ohjelmaa suori-altä matkalta. 0.sastoja .hänelle järjestämään koetilaisuudet kullakin paik-alleraerkittyinä päivi- 6 p. huhtik., Fort M P.; lähiseudun osastoisi Pmikunnan harkinnan mu- - ä j a l O p . ; 11 P.; äyne: 12 p.; t« [forcnpine: 1.5 p • r:21p., «n Mine: 22 u • ^te. Marie: 2.5 p.; [Mnies: 26 p.; lake: 27 p. ^J^oittaicaa h n i n tove- P^Metilaisuuksista. Hä- ^aiaattaa tulla kuule-l^ overiUisesti John Wirta. tettiln neljällä eri kielellä, ja näytti että kaikki otti tositarmoUa suoritukseen osaa. — Betty S. East Port Arthur, Ont Koitan täyttää velvollisuuteni, kirjoittamalla naisliittomme toiminnasta, että touhussa on oltu hiljalleen. Kokoukset on pidetty säännöllisesti joka kahden viikon päästä, joka toinen ollen ohjelmakokous, toinen työkokous. Viime kirjeessäni jäi mainitsematta uusien toimihenkilöiden valinnasta. Valituiksi tuUvat: Tilda Malin pöytäklrjurlksi; Mandi Leino puheenjohtajaksi, Hilma Paavola jä-senkirJuriksi. Hanna Mäki uudeUeen organiseeraajaksi. Allamainittu lehteen kirjoittamaan. Vietimme naistenpäivää 8 päivä maaliskuuta, tarkoituksella saada naiset mukaan näin tärkeänä päivänä. Mutta ollen tämä lauantai, niin ehkäpä kaikilla oli niin kiire, että eivät kerinneet tähän tilaisuuteen. Sitten sunnuntaina 9 päivä o-limme oikein sakilla kaupungin naisliiton juhlatilaisuudessa, joka olikin todella arvokas illanvietto pitiästä aUsaa. — S. K. Vuosia on ajasu* vierinyt eteenpäin. Lapset yksi toisensa Jälkeen o vat lähteneet maailmalle, kuten linnunpoikaset pesästään, ollen kotona vaan kaikkein nuorin poika, joka oy ir vasta siinä viidentoista korvilla. Äidin ja isän ilo, kuten tapasivat häntä kutsua. Kun vainon vuosi alkoi, jolloin Suomen työläiset olivat pakoltetut tarttumaan aseisiin vakavassa toi-vossa joko voittaa tuo ainainen kur- Juus. tai sitten kaatua kunnialla aatteen Ja vapauden puolesta, tietoisina siltä, että työläiset varmaai) kerran voittavat. Mökin Heikki, vaikka olikin ijä-käs. otti myöskin palkkansa yhteisellä taistelurintamalla punaisten puolesta valkoisia vastaan. Tässä taistelussa työläiset hävisivät, koska heiltä puuttui kykenevää johtoa y.m. Valkoiset vallan saatuaan juhliveS voittoaan hukuttamalla tuhansien työläisten hengen ja veren, luullen tappavansa työläisten rinnossa syntyneen vapauden kaipuun, hukuttamalla sen verivirtoihin. Eräänä yönä hyökkästeät nuo verenhimoiset pedot myöskin Helkin mökkiin, vaatien - tietoa missä on Helkki ja vanhemmat pojat. Mutta mahdoton oli. äidin tietää heistä mi. tään, sillä hän oli koko ajan kotona nuorimpansa kanssa, eikä itsekään todenteolla tiennyt. miehestään'eikä pojistaan mitään missä he olivat. Aikansa raivottuaan ja uhkalltuaan poistuivat ja lupasivat tulla aamuli la uudestaan, siUä uhkauksella, että silloin Jo on se tiedettävä taikk^ muuten — — —. ' Alkoi vihdoinkin aamu valkenemaan ja toi myöskin tullessaan mökkiin: neljä viisi humalaista verenhimoista miestä. Alkoivat samat kyselyt ja tutkimiset. Jossa käytetyt sanat eivät kelpaisi painettavaksi minkäänlaisen lehden palstoille. V i h. doin sanoi yksi noista pedoista, että: Mitä tässä yhden ämmän kanssa alkaa hukataan, annetaan nappi otsaan niin päästään pikemmin. Toinen ^uumi, että: Ensin tuo poika ja sitten akka perässä. Jos el sitten, kään vielä ilmoita ihissä ne toiset punikit ovat. — Ottivat poikasta käsipuolesta ja roippasivat rappusille, sitten sHtä alas seinän viereen. Äiti hyökkäsi kauhuissaan perässä, itkien että sydän eli haljeta, pyytäen: Säästäkää lapseni, sillä hän ei tiedä isästään eikä yeljistään enempää kuin minäkään! — Kamala nau. runhohotus oli vastaus hätääntyneen äitiparan rukouksiin Ja pyyntöihin. Poika, vaikka vielä lapsi, sanot" äidilleen: Äiti. katso, nuo ovat ihmisen muodossa kulkevia petoja. Katso heidän verestäviä silmiään Ja inhoittavia kasvojaan,, niin näet, että rukouksesi on turhaa. Siksi pyydänkin sinua, äiti, älä rukoile turhan takia noilta roistoilta minun hen. keäni, sillä se on kuitenkin turhaa: he eivät tule minua säästämään. Ole rohkea äiti rakas Ja kestä tämä kin kärsimys kunnialla. Hyvästi äiti! — Pari laukausta kirousten säestä-voimat — kahleet rikki — vapauteen! Jäällä on Ihanaa musiikkia, hiljaista vienoa laulua joka kasvaa är-jyväksi pauhuksi, voimistuu ja rajuudessaan voittaa tykkien jyskeen. I Soi vapauden laulu. Vedermeitojen voittotanssl on kuin valtavan tehtaan höyrypannujen pihinä. Ne hyppelehtivät jäärSykkiöltä toiselle, murtuvalta lautalta ehjälle pinnalle ja yhteisellä voimallaan sen pirstovat. • Jää menee hitaasti koskea kohti, kohti tuhoansa, vedenneitojen uh-malJälnen lauma kintereillään. Heissä on villiä elämän iloa. Jäitten vU-meisen voiman rikkoontuminen kosken klvUn saa heidän voitonvarmuu-. tensa ääneen. He huutavat niin, ettei yksikään ihmisääni kosken alla kuule toistaan. Joki on vapaa. Myllyratas alkaa pyörimään. — tuhanet tukit laske, vat koskenränniä alas. Vedenneitoset myllynrattaalle, jauhoisen myllärin niskaan, ja ennenkuin tämä on ennättänyt suut- Pohjolan kevät Sykähtää luomakurman suuri sydän. . . . Vavahtaa talvi-yön plmey-tten voimat. Lumilirmat sortuu.. Ja talven tuiskutar tuntee taas voimattomuutensa taistella valon jumalatarta — aurinkoa vastaan Valo ja vapauden kaipuu talvi-yön jäätä, vistä kahleista on maa-emon rinnan- Jokainen uskonto (olkoon se oikea. ^ vallannut, ja siksi se nyt nUn uskoisuutta, katolUaisuutta, Juudea- voimakkaana sykähtelee kevään he-laisuutta tai muhamettilaisuutta) on 'naavalle elämälle kauneudelle Ja va. ennen kaikkea oppi siitä, että ih. ^P^u^elle.... misten tekoja ja yhteiskunnallisia ! Pohjolan kevät valoisana ja vapa- Umlöltä (esim. vallankumouksia so-i"*^^^"* °^ vihdoinkin saapunut tla iJi.e.) johtavat tuntemattomat, fitl^än kylmän ja pimeän talven jäi-yliluonnollLset voimat ja että ihmi-]^^«"- Kirkkaana loistaa kevätaurin. sen el ole ajateltava maallisen elä. 1^° staervän taivaan laella, lähet«L män parantamista, vaan on hänen I Pin"»»^ kirkkaita Uskonto on yksi kaikkein vähin, gollislmmista ennakkoluuloista ja on sitä vastaan käytävä ankaraa taistelua. ajateltava jotakin toista haudantakaista elämää. Uskonto on tietysti aina kelvannut hallitseville luokille sentähden, että sen avulla riistäjät ovat peloitel-leet orjiaan, maaorjiaan ja proletaa. rejaan taivaan rangaistuksilla ja pa-koittaneet Jicidät työskent-elemään ylenpalttisesti ja murisematta luottaen taivaassa saatavaan palkkioon. On selvää, että kirkko oikeauskoisi-ne pappeineen. katolilaisine hengen-palmenlneen. juutalaislne rabbiinel-neen on aina auttanut tsaareja, ku. ninkaita, keisareita ja kaikkia hallitsevia luokkia — tilanherroja ja porvareita. Kouluissa takoivat papit oppilaiden päähän, että on välttämätön, tä olla esivallalle kuuliainen Ja että oleva Järjestys on Jumalan pyhittä, mä ja sitä ei saa muuttaa. Aina kun riiätäjät ovat tahtoneet sekoittaa kansan pään ja vetää sen esim. sotaan, ovat papit tulleet avuksi ja kiitävät tanssien 'siunannet omistavien luokkien rl. pärskyttävät vettä kokset jumalan nimeen. mänä kajahti ja kaikki oU hiljaa.. Te kirotut, tahritte kätenne viat-; tornien lastenkin vereen! huutaa äiti ja kaatuu tledotonna por-talUe. Aamuaurinko kilpee korkeammaL le taivaan laella, heittää säteensä rapulla makaavaan äitUn sekä seinän vierustalle. Jossa ikiuntaan u i nuu pieni vaaletukkainen poika. Eteenpäin rientää yhä aika. päivä jo alkaa olla täydessä terässään, ke. vät teke tuloaan, jonka tuoksu tuntuu ilmassa. Äiti herää horroksesta kylmään todellisuuteen, alkaa kuuntelemaan kuinka kevät kohisee ja voimakas virta särkee tieltään kaikki esteet rientäessään eteenpäin tuulen nopeudella. — — — Kerran, niin, kerran on myöskin työväenluokka murskaava tieltään kalkki esteet ja kevätmyrskyn lailla kiitää eteenpäin kohden vapaut. taan. Silloin ei pistimet, vankilat, vainot eikä mitkään voi sen kulkua estää. Uuden kevään kohina jo alkaa kuulua eri suunnilta, eri maista, sillä kärsimysten kalkki on täysL LyylL tua ovat pahantekijät Jo tukkipojan saapasvarsia kastelemassa. — Tyttöparvikin on kiiruhtanut ran-rialle katselemaan tukkien uittoa Ja rehtiä tukkipoikia. Heidänkin korviinsa soi keväinen vapauden laulu. Jokainen iGdne laulaa uutta elämää. Jokainen pisara vettä elää, ja antaa elämää tuhansille muille. — Lääkärissä Pitkä, ystävällisen näköinen mies, valkeassa takissa. Silmälasit. Valoisa huone. Instrumentteja. Pehriius-tettu pöytä. — Pistää? — Jo toista vlkkoa. — Tllapälstyölälnen. Keskikokoinen, huonohkoissa Taat-tlessa, palkkoja alusvaatteissa, jet. ka rlisuutuessaan asettaa tuolille. Lääkäri koputtaa, kuuntelee. Pää. tään rävlstea. Pöydälle vittaa. — Elääkö'Isänne? — Kyllä. —; Äitinne? — Kuoli' keuhkotautiin toissa keväänä. — Paha juttu, paha Juttu.. Pöydällä makaajan tekisi mieli huutaa tuskasta. Hän on aavistanut, pelännyt. Epäillytkin. Olisiko se sittenkin to^;a! Ei. E i suinkaan. Hänhän on vasta kahdeksantoista. Läfi. käri näyttää kuitenkin niin vaka. valta. Ehkä se on totta. Mutta kuol' la, näin nuorena! , — Noo, rauhoittu'kaa, ystävä. Ei vielä suurta vaaraa. Pieni alku vasta. Kääntelee, koputtaa, kuuntelee. Huoneessa hiljaisuus. Paha aavis. tus, synkkä kuva toisensa Jälkeen patoutuu pöydällä makaajan sieluun. — Pukeutukaa. Diagnoosia kirjoitetaan. Keskikokoinen pukeutuu hitaasti. Mieltä jäytää pelko, tu^a. — Katsokaa, tässä, olkaa hyvä. Nauttikaa tätä nyt ruokalusikalli. nen kolmasti päivässä. Syökää vahvasti, olkaa paljon ulkona Ja ennenkaikkea, levätkää perusteellisesti. Toivotan paranemistanne. Viisikymmentä markkaa, olkaa Tay\ä. Valkeisen takin selkä kääntyy näkyviin. Keskikokoinen työntyy ovesta. — Hm! Syödä Vahvasti, levätä! no niin. Hänhän on vain I55kri. eikä tilapäistySläinen, jolla sattumalta on työtä! Kun maailman sota alkoi, vetosivat kaikki keisarit ja kuninkaat Julistuksissaan jumalan nimeen ja kaikkien maiden papit ylistivät maansa hallitusta kaikkein pyhim. mäksl Ja oikeudenmukaisimmaksi, joka käy taisteluun el vieraiden maiden ja tehtaiden anastamiseksi, vaan mäksl Ja oikeudenmukaisimmaksi, jumalan nimeen: Venäjän tsaari kirjoitti julistuksessaan: "Syvässä uskossa asiamme oikeuteen me rukoillen anomme pyhälle Venäjälle Ja uljaalle sotajoukollemme jumalan siunausta^'. Saksan keisari antoi kutsumuksen: ' "Eteenpäin ja jumala on meidän kanssamme niinkuin se on ollut est-isiemmekin kanssa". Itä-valta- Uftkarin monarkki röhäsi: "Minä v.iuotan kaikkivoipaan, joka antaa aseilleni voiton". Englannin kuningas ' lausui sotajoukoille niitä verilelkMa lähettäessään: "Pyydän jumalaa siunaamaan ja varjelemaan teitä". Näin jumalan siunauksella alkoikin maailmansota^ Joka vei ja kuumia valosäteitään, joka saa luomakunnan hereille ylös talvisesta hankiliaudastaan.... Äsken vielä kuolleelta näyttänyt luonto saa uutta iloa ja elämän virkcyttil. Tuntuu siltä, kun ihminenkin heräisi kevään mukana elämään nähdessään ruonnon heräävän voiman. Suuri on keväinen hurma Kaunis on pohjolan kevät ja kesä Mutta kauniimpi sentään on ke. vainen nuoruus Mikä kukkahan puhkec ja elämän aatteille arvoa antaa Ihminen! Herää kevään mukana elämään! Katso! Mikä ilo U rifemu. leikki ja kisailu nuorisoparvessa taasen kohta jo käy, nähdessään kesän ar. maan koittavan— Kevät ja kesä, se ei. tuo nuorisollemme yksinomaan huvia Kisailun ja leikin muodossa, vaan se antaa meille myöskin aatteellista innostusta ja kasvatusta. Kesän aikana järjestetyt nuoriso- ja pionecrikursslt ovat suuresta merkl. tyksestä meille kasvavalle työläisnuo. risoUe. pyrkiessämme luokkatietoi. suuteen. Pyrkiessämme selvittämään itsellemme kommunistisen riuorlso-internationalen asettaman ohjeinpa-periaatteen. Ah, miten paljon pohjolan kevät meille ihmislapsille antimiaan antaa, jos me vaan osaamme sen sulosta nauttia. Jos minne menen tai kunne kuljen tänä suven suurena Juhlana, niin kaikkialla vaan näen miten luonto laulaa keväistä lauluaan... Nyt ryskyen murtuu talven jäinen valta. Ja vapaana virtallee kevät, purot..,, läpi vaarojen Ja vastusten.... yhtyen lopulta valtavan suu-reksi virtaavaksi Joeksi. Ja toisln-palkoirp kohisevaksi koskeksi.,.. Mutta sittenkin, eteenpäin, kohti valtamerta, on juoksevain veslplsa-raln vapauden kaipuu.... Kunpa mekin työn raskaan raatajat yksimielisesti kaikissa kapitä. llsUsissa maissa -tajuaisimme keväisen vallankumouksen vapauslaulun. ja miljoonien vesipisaraln tavoin — yksi kaikkien ja kaikki yhden puo-kuolemaan ja teki, raajarikoiksi lesta" — kobi'#}van kosken tavoin lain ja poliisiputkain katkeraa tie- .ta senkin johdosta, että he ovat -luorten kaikella innolla antautuneet luokkataisteloun asemansa Ja koko työväenluokan olojen pa-i raatamisen puolesta kapitalismia vastaan. Ankarimpana ovat kapitalistit aina kohdistaneet iskunsa työtätekevää nuorisoa vastan. Ja tämä ilmiö on edelleen entistä selvemmin havaittavissa. Mutta työläisnuorten joukot eivät ole näistä iskuista kukistuneet. Nuoret työläiset muodostavat edelleenkin ak-tiivisimman ja uhrautuvaisimman osan työväen vapausliikkeestä. Se on asettanut itselleen päämääräksi työväenluokan aineellisen ja henkisen tason kohottaihisen niin kor-liealle, että «e kerran kykenee astumaan uuteen yhteiskuntaan, jos sa riisto ja sorto loppuvat. Tämän päämäärän puolesta iteh-dään tällä viikolla erikoisesti työtä. Maaseudun raatajanuorille tahdotaan osoittaa, että heidän asemansa on korjattavissa yhteisen taistelun avulla luokkatietoisen työväestön riveissä. Missä ja miten ikinä nuoret työläiset toimivatkin, siellä heidän tulee tehdä parhaansa maaseudun työläisnuorison vetämiseksi järjestöihin, osoittaa heille, että siten voidaan maaseudun ra-jatonta työpäivää käydä rajoittamaan, työehtoja ja muitakin o-losuhteita korjata. Ennenkaikkea on tällä hetkellä kiinnitettävä myöskin suurta huomiota uskontokysymykseen. Porvarillinen maailma käy häikäilemätöntä taistelua uskonnon varjolla Neuvostoliittoa vastaan. Papit ja paavit julistavat "pyhää" sotaa "uskonvainoja" vastaan ensimmäisessä työväen ja italonpoikain vallan maassa. Puhutaan hlrveistä uskovaisten vainoista j.n.c, vaikka Neuvostoliitossa toimivat kirkkojen päämiehet ja muidenkin uskonlahkojen johtajat ovat todistaneet tällaiset jutut perättömiksi. Mutta kapitalismin palvelijat ottavat uskonnon varjolla toimivat törkeät rikollisetkin armolliseen suojelukseensa, ja syyttävät-neuvostovaltaa fiiita, että näitä rangaistaan. Näin valmistellaan "uskonsodan" avulla maaperää Neuvostoliiton tuhoamista . varten. Juuri tällaisena ajankohtana on tärkeätä osoittaa maaseudun raatajanuorisollekin, kuinka hirvittäviä töitä on uskonnon varjolla ennenkin tehty. Paavin kirkon käyttämä inkvlsitifioni piihuu siitä kauhistuttavaa kieltä. Lukemattomat ovat ne ihmis^hrit, ioita uskonnon varjossa on viety.. Paljon ihmistyötä ja elämää oh' uskonnon nimisää tuhottu. Ja ',näiW on tapahtunut tiaein vain sen vuok-vanhemiria merikarimja, kiqite^njp äryocm astL Kaikina (m sama ka, noin 40 dolL Icaakauidessa, iu»l. kä. asunto, jji,e.. ja «sen lisSksi S doll. päivältä laivan satamassa tessa (amerikalaisten Iivojen zbe-rimiesten saadessa 1.90 doIL päivit tä. Ensiksi sijoitettUn venäläiset lai-vavirkailijat liotelllln, mutta seuraavana l e v ä n ä he omasta tajbdos-taan slirtj^vät merimieskotlih tove. reittensa seuraan. Siellä oU merlmie-hilla käytettävänään sotilasvuptel. ta. Ensimaisenä vaatimuksena' dUv että sotilasvuoteet on poistettava Ja vieterlvuoteet tuotava tilalle, liinavaatteet vaihdettava kaksi kertaa viikossa jji.e, Amerikalalsissa elokuvateattereissa vierailtuaan olivat venäläiset sitft mieltä, että melkein kaikkien esiteU tyjen filmien nimeksi sopisi "I Love You" ("Rakastan sinua") Ja Ihmet; teli vät, eikö Amerikassa ole mitään muuta filmiaihetta kuin rakkaussuhteiden kuvaaminen, paljaat kln. tut ja jazzi-musUkki. Kun heUtä l ^ - syttiin, mistä laitoksesta he ovat Bostonissa pitäneet enitien, oli yksi. mielinen vastaus, että Bostonin Tai. demuseosta. : "Ainakin näitä, venäläisiä katsellessa tulin ajatelleek^, että meillä on ollut kokonaan väärä käsl^ bolshevikien käytöksestä Ja uiko. i?/Jstä", päättää mahiittu pMvarl-lehden kirjeenvaihtaja selostuksensa. A SLAVE'S PLIGHT "Why don't you llght the fire, mother?" "Because we've no coal." "Why aln't we got coal?" "Because father's out of wotk." "Why Is he out of work?'' Because there is too much coaL" Pienviljelijä Sakarias TöUikkä oli aikoinaan tullut narratuksi suojeluskuntaan, kuten useat .<tbi> setkin samassa asemassa olevat pikkuviljelijät. Ei hän tosin ollut rintamalla kiväärimiehcnä, väiE^o hänellä oli hevoskaakki, jolla häh paraansa mukaan koetti kuljetella "leipäkorttcja" ynnä muuta to-peskaa itaistclcville lahtareiUc; Oseln hän joutui olemaan aivan tu. Hlinjallo. Eräällä "lelpäkortinV vientirelssulla hänen kaakkinsä sa^tr tui läaamaan punikin lähett&oi&i) ."Jeipäkortin". Tästä, pahastuneena ae laiskasti ojennu koipiaan, tfält^ tä:^tyen velttona kyljelleen 'ai^»" Jbn pältlle. Jonkiih korräK sitiriftt Ihmiskunnan henkisen. kehityksen historia on kertomus vapaa-ajattelijoiden elämäntyöstä. Valtiollisen vapauden lippua ovat pitäneet koholla kapinoitsijat, vaU tionkavaltajat Omantunnon vapauden puolesta ovat taistelleet uskot-toipat. A Pioneer's Views on Unemployment Today in alf parts of Canada are over five hundred thousand un-employed. The bosses of the Prood Mhie are at present firing men each day, Over four himdred men have lost their jobs. Many years ago thousands of fa-mlUes of handlcraftsmen eamed their Uving by the capability of their hands. James "VVatfs inventlon, the steam engine, was consldered a very great advancc in civllizafion, But perhaps he did not have time to see that it caused unemployment under capitalism. Handlcraftsmen lost their Jobs at home, doing the work that took the place of machi-nery. AU machines, such as harvest-ing implements, etc.. are made so that less men need be employed. So-metimes a lactory needed a hundred men to work in It. Inventions were made and only fifty were.pro. bably needed. Capitalism causes unemployment. The Y.C.L. and Pioneers need members. Join in to rally forth and m^e a great strike i n schools and jobG on May Day. — A Comrade, kymmeniä miljoonia ihmisiä. Kukistettuaan riistäjien vallan, otti neuvostohallitus uskonnolta pois kaiken vallan valtiossa. Siltä ptettiin pois valtion kannatus, joka tsaarin aikana oli vähintäin 50 milj. ruplaa vuodessa. Hengellisiltä laitoksilta o. tettiin pois maata, — kirkoilla. ja luostareilla oli 2¥j. milj. desjatlinaa hedelmällisintä maata. Niiltä otettiin tiin poLs koulut ja papeilta kiellettiin oikeus opettaa lapsia. Suuri osa luostareista suljettiin, joita oli lähes tuhannen, asujamlnaan 80 tuhatta molempiin sukupuoliin kuuluvaa lols-eläjää. Näiden valtiollisten toimenpiteiden lisäksi ryhdyttiin laajaan uskonnonvastaiseen propagandaan väestön vapauttamiseksi vuoslsatai. sista harhsduuloista. Niinkauan kuin on olemassa kapl-alismi, jonka vallitessa työtätekevät ovat ali.stetussa asemassa ja ikäänkuin avuttomat kapitalismin voimiin nähden, siihen saakka voi uskonto säilyttää juurensa. Kapitalismin kukistaminen puhdistaa maaperän uskonnon täydellistä häviämistä varten. Jumarusko häviää Jäljettömiir sosialismin aikana, aivan samalla ta valla kun kapitallstise«s?. -htelskun nassa hävisi alkuperäinen usko nol tiin, paholaisiin, tonttuihin, manauk siin j.n.e. Sosialismi lujittaa ihmisen voUna* ja luomisen mahdin. Yhdlstymlse ja yhtcL^en taistelun avulla ihmhie hankkii ihmis'kunnalle yhä paren mat elämisen mahdollisuudet maa päällä ja johtaa tieteen uusiin voit toisin luonnonvoimiin nähden. Kommunisti el voi uskoa juma laan .sentähden, että hän tietää, ef tä usko yliluonnollisiin voimiin ke hittyi ihmisellä elämänsä alkuaikoi na ja että tiede ja kokemus eivä' totea näiden voimien olemassaoloa Hän ymmärtää, että yhteiskunnal listen ilmiöiden perustana ovat eri koLset lait, jotka Marxin, Engelsin Leninin tieteelliset tutkimuksee pai jastivat, eikä suinkaan sallimuksen tahto. Hän ori selvillä siltä, että uskonto OU vain kansojen sokalsemis-keino. Mutia, kommunistin on taisteltava myöskin toisten työtätekevien en, nakkoluuloja vastaan. Tähän asiaan on käytävä käsiksi hyvin varovaises-ti. jo.s ollaan tekemisissä maaseudulta tulleen työläisen kanssa, mutta jyr!-:emmln ja päättäväisemmin, Jas ollaan keskustelussa perinnöllisen proletaarin kanssa. On muistettava, että Jokainen uskovaisten tunteiden syvä loukkaaminen vain voimistuttaa uskonndlllsta fanatismia. Laajan tieteellls-valistuksellisen ja uskonnonvastaisen työn avulla voidaan työtätekevät vapauttaa uskon-nollisesta p!mityl;e?£tä. taistelisimme itsellemme vapaudei kapitalismin orjuudesta. Niin silloin — runoilijan tavoin: Takana taistelun, vainon ja työn kesä kauniimpi kukklvi meillenkin kerta " E. M—lä. Suomen nuoriso etulinjoilla Jo pitkän aikaa ovat Suomen ja Europan luokkatietoiset työ läisnuoret viettäneet Mariahpai vän lähei.stä viikkoa erikoisena va-listusviikkona, jolloin on tehtj työtä maaseudun raatajanuorter mukaan vetämiseksi nuorten työläisten ja koko työväen yhteiseer luokkatai-steluliikkceseen. Viikolla on samalla tehty työtä uskonnol isten harhojen selvittämiseksi nuo rison keskuudes.sa, Valistusviikkoaan viettävät nuo ret työläiset monista eri .syistä en tlstä xxjikkeukselllsimmLssä olo suhteissa. Kapitalismin pula, jokt kaikkialla kiristää koko työväen luokkaa, on i.skenyt erikoisen ras kaasti työtätekevää nuori.soa. En immäiscnä .se on heittänyt heiti' mnen tuntemattoman laajan työt ömyyskirouksen kouriin, ja ensi iäisenä se on heitä myöskin ah istanut kapitalistisen riiston rat onalisoimisclla, järkipcräistyttä.ni 2)lä, Maaseudun työtätekevän uorison a.sema on vieläkin kur- >mpi. Maatalouden palvcluk.sessf aatavicn nuorten ityöläisten riis »11a ei ole koskaan ollut juuri min äänlaisia rajoja. Samallaisessa a-emassa ovat pientilallisten pojat a tyttäret. Työtätekevän italonpo-an viljelykset eivät elätä edes hän-ä itseään, .saatikka sitten häner apsiaan. He saavat lähteä ansio yöhön, jos sellaista missä löytyy •a väliajoilla raataa vielä talon lyväksi, jo.sta koituvat tulot kapi tali.smi osaa kyllä imeä veroina /elkojen korkoina ja muina rasituksina pbis työntekijäin käytettävistä. Kasvava pulakausi supiatae edelleen ansiomahdollisuuk.sia ja lisää rasituksia. Nuoriso, jonka kasvatukseen ja .sivistysrientoihin pitäisi varata mahdollisuuksia j a tilaisuutta, joutuu näinollen kamppailemaan entistä ankarammin elämästään tavattoman turmiollisissa olosuhteissa, saaden uhrata paljon parhaim-mistaan kasvavan kurjuuden kourissa ennenaikaiseen tuhoon. Mutta ei tässä vielä kyllin. Heidän opiskelu- ja valifitusjärjestöjäänkin lyödään hajalle. Työläisluokan nuorisoa joutuu kulkemaan vankina. Työtätekevä nuoriso pyrkii va^ -lauteen jo nuoruuden vaistoisclla innollaankin* Tietoiseksi tultuaan ?e kehittyy työtätekevän luokan -ulevaisuuden rakentajaksi, ' joka taistelujen koulussa kasvaen muo lostuu valtatekijäksi työväehluo- 'can nostamisessa orjuUsasemastaan ;ille kuuluvalle paikalle sosialisti- '>essa työn tasavallassa. Siinä mielessä vietetään joka vuosi nuori-on kansainvälistä valistusviikkoa. Neuvostoliiton meri* miehet porvarin silmissä "Hcnkllä, joka uskoo, että venä-älsct kommunistit ovat pitkäpartal- ;ia, likaLsia olentoja, pettyy suures- X vieraillessaan East Bostonissa, Marglnal-kadun merimieskodissa, ossa asuu 60 venäläistä merimiestä, lotka ovat saapuneet tänne Leningradista, viedäkseen yli meren Yh-dysvaltaln hallitukselta ostettuja aivoja", kirjoittaa new yorkilaisen xjrvarilehden kh-jeenvaihtajä. Pit-ässä selostuksessaan hän m.m. mal-litsee: Venäläiset ovat puhtaita intelli. »enttlsiä nouriamichiä, joiden ikä vaihtelee enUnmäkseen 20—27 vuolen välillä. Heidän käyttäytymlseij- -,ä on kohteliasta; harvat heistä pu. huvat cnglannhikleltä ja kieltä opettelevien cnslmälset sanat ovat, thank you", "ycs. sir", j.n.e. Meri- •nieskodin hoitajat ihmettelevät venäläisten siivoa käytöstä. Kun merimiehet esim. pelaavat biljardia, a-lettavat he pelin jälkeen kaikki pallot hyllylle hyvään järjestykseen, peittävät pöydät vaatteella j.n.e., jo. a tavallisesti muut merimiehet ei- •/ät tee. Ehdottomasti raittiita Venäläiset merimiehet eivät nauti väkjuomla, jokainen on selittänyt olevansa ehdottomasti raitis. Muka. naan he ovat tuoneet useanlaisia lautapelejä", mutta kukaan cl pelaa korttia, selittäen, että korttipeli on henkistä Ja fyysUJistä laiskottelua. Rahaa vastaan pelaaminen on kehiottelua. Josta venäläiset Jyrkästi kieltäytyivät. Melkein kaikki osaavat soittaa Jotain instrumenttia, heidän eukossaan esim. on 18 verrattain hyvää pianistia. Pallopelissä he eL vät halua tietää mitään amerikalai-sista säännöistä, vaan lyövät Järjes-tyksessä "pallot pussiin", mitaten vain silmän Ja käden tarkkuutta. Sama pafltliz, Merimiesten joukossa on Ebtivesisil. lä laivoilla työskennelleitä poikia ja oi henkensä. Kapinan päätyttyä ostettiin hä' ncllc toinen kaakki kaataneen ?'iäänkarin*' tilalle. Vaikka : «Ihäh sillä paljon kerinnyt peltotilkkua muokkaamaan. Elettiinhän nyt voiton Jtiurmeessa. Paljon, oH hommaa muutakin. Kiirettä piti' että kerkesi jolloinkin talHntaakse nUrkani». kuisia kohentelemaan. Eihän sekään olisi ollut niin tärkeää, mutta ankara tupakan nälkä laittoi huolehtimaan maanviljelyksestä,; Hänelle oli myös uskottu äivar omaksi kaksi "köyhälistönpeljätin-tä". Töinen oli vanha vcnäläine jossa oli "kolme linjaa", kuten häii cchaisi. Toinen oH aivan uu?! Saksalainen, josta hän erikoisesti piti. Niiden kanssa kului aika hti. paisesti, niitä oli hauska kiilloitella päiväkaudet. Iltaisin oli aina mentävä kylälle harjoituksiin» joissa tuli ampua räiskytellä niin palon että puhdistusta riitti seuraavaksi päiväksi. Akka siitä tahtoi iloisinaan huomauttaa, että ei taida olla talveksi leipää, itselle eikä lapsille, jos ei peltotilkusta kukaan huolta pidä. Vaan Sakarias vastasi itsetie-toisesti: — Luuletko minun turhanpäin kantavan suojeluskuntapukua ja ottaneen osaa "vapaustaisteluun". Jos olisit jonkun punikin muija, niin silloin olisi sinulla syytä peljätä nälkäkuolemaa. Akan puheesta suuttuneena hän ottaa seinältä Saksalaisen ja lähtee koettelemaan sen tarkkuutta. Riihen Heinässä on hänellä niäali, johon hän nytkin alkaa ampua räiskytellä. Ruuna purra rouskutte- Ice rauhassa ruohikkoa lantapatte-fin takana, aavistamatta alkavaa paukkinaa. Hetken se höristelee korviaan alkaen nelistää kankeilla jaloillaan että tanlma tömisee. Sakarias keskeyttää pika-ammun-nan, hänen hyvätuulisuutensa öh palanut jälleen, nauraa röhöttäen hän sanoo: — So, so, ruuna! Enhän mina sinua ammu, turhaa pelkäät, Punikki sinuakin ampuisi säälimättä niinkuin sen toisenkin. fiuuna alkaa jälleen pureskele-maan ruohoa, Sakarias kävelee sisälle, jossa alkaa puhdistamaan likaantunutta Saksalaista. Toista vuotta on kulunut. Ankarasti on Sakariaan kotona kamppailtu nälän kanssa. Verokarhut kulkevat yhtämittaa ahdistelemassa rästiinjääneitä veroja. Ensin ne eivät olleet röyhkeitä, vaatt lupasivat odottaa tuonnemmaksi, sillä kuulaihan Sakariask&i yfatete-kuntaa säilyttäviin aineksin, jölt^ "vapau8"-sota oli vaatniut yHden uhrin. Vaaii kun rahaa ei oUiit määrättynä aikana, «iun.^iIlom; tulivat Ifarhiit rohkearnjinftgsi, atkä^R ; >!ii
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 8, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-04-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300408 |
Description
Title | 1930-04-08-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^ -!f=iakin sat-voitaisiin
jäirjestää useammin, siSä
se antaisi ja kasvattaisi meissä yhteisymmärrystä.
Täällä pohjoisessa alkaa jo kesä
' ^ • T ' Tiedä tehdä tuloaan. Lunta lakkasi jo tup.
^ v a p a u d e n ruttamasta. ja on niin lämpöinen, oi)
^ aivankun "vedenpaisumus" tulossa,
kun lunta on niin paljo ja se noin
yhtäkkiään sulaa.
Metsämiehiä on tullut kaupunkiin
Tiistaina, huhtik. 8 p:nä — Tues.. April 8
Hdstebi» men-ittisyyi
seuraavana \-u-
Ont
r ^ o n työkoko.
päivä buhiikuuta.
'.nas naistovent
-.m^e koko talven vai
tan-it^e sanoa.
^iStoa siellä viroissa
^teltava-.si sima e-
• edustajat kansalliseen
Valitui-isi tuh Lm-al^
stusko-
"^alustuksia kansal-atsionille.
:os Huomaa-
Soita, sillä sihteeristö
neuvott5lukokouks2ssa
Lähellä erästä pientä kaupunkia
Suomessa oli maantien vieressä pieniin
paljo, että eivät meinaa kaikki Punaiseksi maalattu mokkL Mo-
SSää asiintoja. Oijpa sellaisia jou- tavallinen ^omies jolla
faSsa että tuskin kerkiävät sitä ha-jo" lasta, jolta he parhaansa
kea, kxm täytyy lähteä takaisin met
siin'. K im katselee työläisen elämää,
niin tulee ajatus, että pitäisi jokaisen
kysyä itseltään, että kuinka voi.
sin tämän elämän parantaa. Sillä
niin kauan kun ihminen itse el halua
elämäänsä parantaa, niin kauan
se on siinä kurjassa asemassa
mukaan koettivat huolehtia ja hoi.
vata eteenjÄin. Muistan vielä hyvin
kuinka siinä oli touhua ja tohinaa
kun kaikki yhtäaikaa pyörivät
pöydän ympärillä, jokainen kun y-ritti
saada oman osansa syötävää
Siva.3
Kevät
Kirj. Maljastiina
Joki on kilometrejä pitkä ja halkeilevan
jään peitossa. Alempana on
koski, jonne virtaa vangittu vesL —
kupi>oseensa. Olimme nimittäin juuri
naapureita ja olimme hsrvln pai- iradota aallon syliin. —.
Koko pitkän talven ovat vedenneidot
olleet tyytyväisiä jäiseen kahleeseensa.
Aurinkokin on niin kylmiä
silmäyksiä antanut. Mutta nyt —
nyt timtuu kolkolta katsella tuon l i kaisen
jäälasin alta auringon lämmintä
tuiketta. Kutäessä kohti kosken
äyrästä voi hiukan päästä vapauden
timtuun, mutta se ei ole samaa
kuin saada heittää harteiltaan
tuo jäinen kehle — hyppiä rantaki-viUe
ja kastella ruskean verevä kalastajapoika
— kirmata hetken ja
Nuorison osasto
Punaisen nnorison
musta vihollinen
gtyteestä.. Tehtiin
rttasta, vaan enemmän sai
liotus, että lähetetään
'Janen. Oli kolme ehdo-
, enemmistö oli Elsi Tyn-
^ B J . Valittiin Tyj-ne Nei!
fSi ehdotus nuorisoliiton
Soukselle. jossa saavat
dipiteensä. Olisi toivotta-
^etkin toverit muilla
antaisivat nuorille
rrissä se nyt on Ja niin kauan ne io» yhdessä, leikimme ja tappellm- _ Vapautta! — Vedenneidot vaa-naheitten
pesät reholttaa kun niillä on lasten tapa. Vaikka «- tivat vapautta. He kerääntyvät yh-on
kannattajoita. — E S oUkln puutteinen ja köyhä, teen. heitä on lukematon määrä ja
sujui jokseenkin hyvin eteenpäin, heidän voimansa on ääretön,
koska kärsimyksen koulu oli kum- Aurinko. — Vain yksi ponnistus ja
mallekin vanhemmista opettanut aurinko on meidän. —
Dunblane, Sask. Jäältä kuului pitkä ja valittava
Haasteen saatua täytyy yrittää
kirjoittaa. Onhan sitä täällä ollut
tchiima jos minkälaista nykyjään.
Kevään merkkejä vissiin. Koko talven
on oltukin vähän sellaisessa
"Libemateous"-tilassa.
Tov. ja toveritar Perälän asim-nolle
mentiin yhtenä päivänä oikein
joukolla. Pidettiin sellaiset muisto-kekkerit.
He muuttavat paikkakun-cnmaialsen
e- taa. Menetämme heissä, innokkaat
mon. luokkataistelijat, ja näyttämö kärsii
myöskin.
Toveritar Hyvärinen palasi hospitaalista,
jossa on saanut olla jo pitkän
aikaa. Toivomme että hän paranee
pian. Naisosasto ja F. Org.
laittoi kukka-iltamat maallsk. 19 p.
tbv. Hyvärisen avustamiseksi. Pitkällinen
sah:«.us. leikkaukset, tohtorin
ja hospitaalin laskut tulevat hurjasti
maksamaan. Kylmän ilman vuok-
MpTe^dlmme "kuinka si,iltamia ei voitu pitää, niin se
, on nuorien ohjaajista Ja
^opettajista, ja niin
^La nuoriso elvyttäjää
B se liikaa tekisi vanjat
myöhempään kun ilmat varmistuu.
Naistenimivää emme pitäneet 8 p.
mutta sen sijaan juhlimme 29 p.
Rocien naisosaston
sen mistä johtuu, että työläiset,
vaikka he tekevät työtä Joka lÄlvä, huuto. Se halkeilee,
siitä huolimatta kärsivät nälkää ja j vielä kerran, kaikki
vilua, jotavastoin muutamat harvat
katsovat itsellään olevan oikeuden
ryöstää meidän työläisten työntu-lokset,
mässäten ylellisyydessä.
Taan nuorissa on tula. Imaalisk. Mac
vrreri Tynjälä on reipas ja kanssa,
lirffiistytär ja hänellä on Seuraavaksi kirjoittajaksi haastan
^ I ä i s t e n elämästä ja Sofia MUlerin. — Se haastettu.
, hyviä toiveita, sillä hän
1 toikissa esityksissään,
pitää jäsenryntäysillat-liudessa.
Valittiin kol-vappukomitea,
avuksi Meillä naisilla oli kokous t.k.
lolueen vappiikomite-ip^i^,än utana, jonne olikin karttunen
valmistamiseen, ^j^t asioita aikalailla. Tuon tässä
Cobalt, Ont
kaikkia ottamaan o-en
Ja juhliin.
f.; ennakkotilauksia otta.
muutamia esille. Ensinnä valitsimme
laajannettuun sihteeristöön Betty
Salmenin. Myps oU meillä keskuste-
'lehdelle Hilja Koskela, alaisena .kysymyf .'työläisnaisten
f^;;unohduksiin edellises- 'edustajiston lähettämisestä NeuVos-jossa
selostettiin toliittoon. Kaikin bltUn yksimielisiä
eri päätöksiä. jsUhen, että sUtä olisi meille paljon
kjBJjon asioita, johtokun- oppimista, sUlä kun tulevat takaisin,
•jakaikki, vaan en voi- jjj^ käyvät meille siitä selostamas-
; seurata kokousta. 1^^^ Ehdotimme myös puolestamme
•jm sUtä neuvottelukoko-; lähetystöön Sanna Kannaston, ja jos
f Jjtt oli maaliskuun toi-.j^-^^ ^j- gitä vastaan, nUn
tOU oikein mielenkiintOLS-i^pjggjjgj ^ E^jgen Sudburysta. ToU
oajml edustajia vieraita olisi, että sinne menisi nyt
Tuntui mm Juhfl- g^^jj^j^j^jj^gj^ edustaja, kun meUtäkln
fflmnmplselta kun naisto-;gyQ^j^l3j3ilja_ .naisjaostoilta vaadU
^^.^.^^y^^^f^^- jtaan rahallista avustusta siihen tar-
- Ä - ^^r" tarkeim- jkoitukseen. Samalla, oli myös keskus-
«ytelste. Olisi vain toi- teltavana se., että kun el ole tästä
volsinune ne kaytan- annettu meille ennemmin tietoa,
vaikka tämä asia on jo ollut pitemmän
ajan alulla. Ja on käynyt tääl.
lä pohjoisessa puolueen puhujia,
jotka olisi voineet antaa jo silloin
jonkinmoista tietoa tähän asiaan.
Niinpä Cobaltin naisjaoston jäsenet
kokouksessaan päättivät lausua pa-heksuinlslauBunnon
toveri Nellille
siitä, kun hän oli täällä puhumassa,
eikä olleenkaan kosketellut tätä a-siaa,
vaikka hän oli itse siitä silloin
jo tietoinen.
Päätimme myös avustaa Vapauden
naisten osastoa kirjoituksilla
vointimme mukaan. Ja toivomus o-lisi,
että me naiset saisimme tänne
Canadaan oman äänenkannattajan,
jossa saisimme tuoda julki ajatuksiamme
ja rientojamme. Tilastoa tilaa-a,
ettei ne jälsi pape-päätökslksi.
Illalla
[kansainvälistä naisten päi.
iTOttelukokouksen päättä-
. saimme kuulla vierailta
sta ohjelmanumeroa,
r E Este piti puheen, joka
I esimerkki miten työläisäiti
[tietoinen ja aikaansa seu-
Este oli Sudburyn
sedustaja. Olisi tolvotta-tallalsla
vlerallumatkoja
ITÖN ASIAT
Suom. Järj.
ioille Ontariossa
jlsta naisten omalle lehdelle keräämään
tuli Betty Salmen.
Toimintamme on ollut tämän talven
aikana oikein vilkasta. Olemme
pitäneet kokouksia kaksi kertaa
kuukaudessa. On myös pidetty
ohjelmailtamia useampia. Viimeinen
meillä oli naisten toimesta Pariisin
kommuunin muistojuhlat, jotka on-
John Latva Torontosta
' koteutunut Neuvosto-keS
orpk?.n^1i ^- o"^ein kUtettävän hyvin, sil-a
S i S T .*"^!.^""^-|lä meidän haalimme oli aivan täysi
tekee Sn 1-°'"'"' ^^keä. Myös ohjehna oU hyvää ja
rolSn O n ^ " " ^y^^ valikoitua. Juhla oU oikein
NokstVnSrksi^; «niä Ohjelmaa suori-altä
matkalta. 0.sastoja
.hänelle järjestämään koetilaisuudet
kullakin paik-alleraerkittyinä
päivi-
6 p. huhtik., Fort
M P.; lähiseudun osastoisi
Pmikunnan harkinnan mu-
- ä j a l O p . ;
11 P.;
äyne: 12 p.;
t«
[forcnpine: 1.5 p •
r:21p.,
«n Mine: 22 u •
^te. Marie: 2.5 p.;
[Mnies: 26 p.;
lake: 27 p.
^J^oittaicaa h n i n tove-
P^Metilaisuuksista. Hä-
^aiaattaa tulla kuule-l^
overiUisesti
John Wirta.
tettiln neljällä eri kielellä, ja näytti
että kaikki otti tositarmoUa suoritukseen
osaa. — Betty S.
East Port Arthur,
Ont
Koitan täyttää velvollisuuteni, kirjoittamalla
naisliittomme toiminnasta,
että touhussa on oltu hiljalleen.
Kokoukset on pidetty säännöllisesti
joka kahden viikon päästä, joka
toinen ollen ohjelmakokous, toinen
työkokous.
Viime kirjeessäni jäi mainitsematta
uusien toimihenkilöiden valinnasta.
Valituiksi tuUvat: Tilda Malin
pöytäklrjurlksi; Mandi Leino puheenjohtajaksi,
Hilma Paavola jä-senkirJuriksi.
Hanna Mäki uudeUeen
organiseeraajaksi. Allamainittu lehteen
kirjoittamaan.
Vietimme naistenpäivää 8 päivä
maaliskuuta, tarkoituksella saada
naiset mukaan näin tärkeänä päivänä.
Mutta ollen tämä lauantai,
niin ehkäpä kaikilla oli niin kiire,
että eivät kerinneet tähän tilaisuuteen.
Sitten sunnuntaina 9 päivä o-limme
oikein sakilla kaupungin naisliiton
juhlatilaisuudessa, joka olikin
todella arvokas illanvietto pitiästä
aUsaa. — S. K.
Vuosia on ajasu* vierinyt eteenpäin.
Lapset yksi toisensa Jälkeen o
vat lähteneet maailmalle, kuten linnunpoikaset
pesästään, ollen kotona
vaan kaikkein nuorin poika, joka oy
ir vasta siinä viidentoista korvilla.
Äidin ja isän ilo, kuten tapasivat
häntä kutsua.
Kun vainon vuosi alkoi, jolloin
Suomen työläiset olivat pakoltetut
tarttumaan aseisiin vakavassa toi-vossa
joko voittaa tuo ainainen kur-
Juus. tai sitten kaatua kunnialla
aatteen Ja vapauden puolesta, tietoisina
siltä, että työläiset varmaai)
kerran voittavat.
Mökin Heikki, vaikka olikin ijä-käs.
otti myöskin palkkansa yhteisellä
taistelurintamalla punaisten
puolesta valkoisia vastaan. Tässä
taistelussa työläiset hävisivät, koska
heiltä puuttui kykenevää johtoa y.m.
Valkoiset vallan saatuaan juhliveS
voittoaan hukuttamalla tuhansien
työläisten hengen ja veren, luullen
tappavansa työläisten rinnossa
syntyneen vapauden kaipuun, hukuttamalla
sen verivirtoihin.
Eräänä yönä hyökkästeät nuo verenhimoiset
pedot myöskin Helkin
mökkiin, vaatien - tietoa missä on
Helkki ja vanhemmat pojat. Mutta
mahdoton oli. äidin tietää heistä mi.
tään, sillä hän oli koko ajan kotona
nuorimpansa kanssa, eikä itsekään
todenteolla tiennyt. miehestään'eikä
pojistaan mitään missä he olivat.
Aikansa raivottuaan ja uhkalltuaan
poistuivat ja lupasivat tulla aamuli
la uudestaan, siUä uhkauksella, että
silloin Jo on se tiedettävä taikk^
muuten — — —. '
Alkoi vihdoinkin aamu valkenemaan
ja toi myöskin tullessaan
mökkiin: neljä viisi humalaista verenhimoista
miestä. Alkoivat samat
kyselyt ja tutkimiset. Jossa käytetyt
sanat eivät kelpaisi painettavaksi
minkäänlaisen lehden palstoille. V i h.
doin sanoi yksi noista pedoista, että:
Mitä tässä yhden ämmän kanssa alkaa
hukataan, annetaan nappi otsaan
niin päästään pikemmin. Toinen
^uumi, että: Ensin tuo poika ja
sitten akka perässä. Jos el sitten,
kään vielä ilmoita ihissä ne toiset
punikit ovat. — Ottivat poikasta käsipuolesta
ja roippasivat rappusille,
sitten sHtä alas seinän viereen. Äiti
hyökkäsi kauhuissaan perässä, itkien
että sydän eli haljeta, pyytäen:
Säästäkää lapseni, sillä hän ei tiedä
isästään eikä yeljistään enempää
kuin minäkään! — Kamala nau.
runhohotus oli vastaus hätääntyneen
äitiparan rukouksiin Ja pyyntöihin.
Poika, vaikka vielä lapsi, sanot" äidilleen:
Äiti. katso, nuo ovat ihmisen
muodossa kulkevia petoja. Katso
heidän verestäviä silmiään Ja inhoittavia
kasvojaan,, niin näet, että
rukouksesi on turhaa. Siksi pyydänkin
sinua, äiti, älä rukoile turhan
takia noilta roistoilta minun hen.
keäni, sillä se on kuitenkin turhaa:
he eivät tule minua säästämään.
Ole rohkea äiti rakas Ja kestä tämä
kin kärsimys kunnialla. Hyvästi äiti!
— Pari laukausta kirousten säestä-voimat
—
kahleet rikki — vapauteen!
Jäällä on Ihanaa musiikkia, hiljaista
vienoa laulua joka kasvaa är-jyväksi
pauhuksi, voimistuu ja rajuudessaan
voittaa tykkien jyskeen.
I Soi vapauden laulu. Vedermeitojen
voittotanssl on kuin valtavan tehtaan
höyrypannujen pihinä. Ne hyppelehtivät
jäärSykkiöltä toiselle,
murtuvalta lautalta ehjälle pinnalle
ja yhteisellä voimallaan sen pirstovat.
•
Jää menee hitaasti koskea kohti,
kohti tuhoansa, vedenneitojen uh-malJälnen
lauma kintereillään. Heissä
on villiä elämän iloa. Jäitten vU-meisen
voiman rikkoontuminen kosken
klvUn saa heidän voitonvarmuu-.
tensa ääneen. He huutavat niin, ettei
yksikään ihmisääni kosken alla
kuule toistaan.
Joki on vapaa. Myllyratas alkaa
pyörimään. — tuhanet tukit laske,
vat koskenränniä alas.
Vedenneitoset
myllynrattaalle,
jauhoisen myllärin niskaan, ja ennenkuin
tämä on ennättänyt suut-
Pohjolan kevät
Sykähtää luomakurman suuri sydän.
. . . Vavahtaa talvi-yön plmey-tten
voimat. Lumilirmat sortuu.. Ja
talven tuiskutar tuntee taas voimattomuutensa
taistella valon jumalatarta
— aurinkoa vastaan Valo
ja vapauden kaipuu talvi-yön jäätä,
vistä kahleista on maa-emon rinnan-
Jokainen uskonto (olkoon se oikea. ^ vallannut, ja siksi se nyt nUn
uskoisuutta, katolUaisuutta, Juudea- voimakkaana sykähtelee kevään he-laisuutta
tai muhamettilaisuutta) on 'naavalle elämälle kauneudelle Ja va.
ennen kaikkea oppi siitä, että ih. ^P^u^elle....
misten tekoja ja yhteiskunnallisia ! Pohjolan kevät valoisana ja vapa-
Umlöltä (esim. vallankumouksia so-i"*^^^"* °^ vihdoinkin saapunut
tla iJi.e.) johtavat tuntemattomat, fitl^än kylmän ja pimeän talven jäi-yliluonnollLset
voimat ja että ihmi-]^^«"- Kirkkaana loistaa kevätaurin.
sen el ole ajateltava maallisen elä. 1^° staervän taivaan laella, lähet«L
män parantamista, vaan on hänen I Pin"»»^ kirkkaita
Uskonto on yksi kaikkein vähin,
gollislmmista ennakkoluuloista ja
on sitä vastaan käytävä ankaraa
taistelua.
ajateltava jotakin toista haudantakaista
elämää.
Uskonto on tietysti aina kelvannut
hallitseville luokille sentähden, että
sen avulla riistäjät ovat peloitel-leet
orjiaan, maaorjiaan ja proletaa.
rejaan taivaan rangaistuksilla ja pa-koittaneet
Jicidät työskent-elemään
ylenpalttisesti ja murisematta luottaen
taivaassa saatavaan palkkioon.
On selvää, että kirkko oikeauskoisi-ne
pappeineen. katolilaisine hengen-palmenlneen.
juutalaislne rabbiinel-neen
on aina auttanut tsaareja, ku.
ninkaita, keisareita ja kaikkia hallitsevia
luokkia — tilanherroja ja
porvareita.
Kouluissa takoivat papit oppilaiden
päähän, että on välttämätön,
tä olla esivallalle kuuliainen Ja että
oleva Järjestys on Jumalan pyhittä,
mä ja sitä ei saa muuttaa. Aina kun
riiätäjät ovat tahtoneet sekoittaa
kansan pään ja vetää sen esim. sotaan,
ovat papit tulleet avuksi ja
kiitävät tanssien 'siunannet omistavien luokkien rl.
pärskyttävät vettä kokset jumalan nimeen.
mänä kajahti ja kaikki oU hiljaa..
Te kirotut, tahritte kätenne viat-;
tornien lastenkin vereen! huutaa
äiti ja kaatuu tledotonna por-talUe.
Aamuaurinko kilpee korkeammaL
le taivaan laella, heittää säteensä
rapulla makaavaan äitUn sekä seinän
vierustalle. Jossa ikiuntaan u i nuu
pieni vaaletukkainen poika.
Eteenpäin rientää yhä aika. päivä
jo alkaa olla täydessä terässään, ke.
vät teke tuloaan, jonka tuoksu tuntuu
ilmassa. Äiti herää horroksesta
kylmään todellisuuteen, alkaa kuuntelemaan
kuinka kevät kohisee ja
voimakas virta särkee tieltään
kaikki esteet rientäessään eteenpäin
tuulen nopeudella. — — —
Kerran, niin, kerran on myöskin
työväenluokka murskaava tieltään
kalkki esteet ja kevätmyrskyn lailla
kiitää eteenpäin kohden vapaut.
taan. Silloin ei pistimet, vankilat,
vainot eikä mitkään voi sen kulkua
estää. Uuden kevään kohina jo alkaa
kuulua eri suunnilta, eri maista,
sillä kärsimysten kalkki on täysL
LyylL
tua ovat pahantekijät Jo tukkipojan
saapasvarsia kastelemassa. —
Tyttöparvikin on kiiruhtanut ran-rialle
katselemaan tukkien uittoa Ja
rehtiä tukkipoikia. Heidänkin korviinsa
soi keväinen vapauden laulu.
Jokainen iGdne laulaa uutta elämää.
Jokainen pisara vettä elää, ja antaa
elämää tuhansille muille. —
Lääkärissä
Pitkä, ystävällisen näköinen mies,
valkeassa takissa. Silmälasit. Valoisa
huone. Instrumentteja. Pehriius-tettu
pöytä.
— Pistää?
— Jo toista vlkkoa.
— Tllapälstyölälnen.
Keskikokoinen, huonohkoissa Taat-tlessa,
palkkoja alusvaatteissa, jet.
ka rlisuutuessaan asettaa tuolille.
Lääkäri koputtaa, kuuntelee. Pää.
tään rävlstea. Pöydälle vittaa.
— Elääkö'Isänne?
— Kyllä.
—; Äitinne?
— Kuoli' keuhkotautiin toissa keväänä.
— Paha juttu, paha Juttu..
Pöydällä makaajan tekisi mieli
huutaa tuskasta. Hän on aavistanut,
pelännyt. Epäillytkin. Olisiko se sittenkin
to^;a! Ei. E i suinkaan. Hänhän
on vasta kahdeksantoista. Läfi.
käri näyttää kuitenkin niin vaka.
valta. Ehkä se on totta. Mutta kuol'
la, näin nuorena! ,
— Noo, rauhoittu'kaa, ystävä. Ei
vielä suurta vaaraa. Pieni alku vasta.
Kääntelee, koputtaa, kuuntelee.
Huoneessa hiljaisuus. Paha aavis.
tus, synkkä kuva toisensa Jälkeen
patoutuu pöydällä makaajan sieluun.
— Pukeutukaa.
Diagnoosia kirjoitetaan. Keskikokoinen
pukeutuu hitaasti. Mieltä
jäytää pelko, tu^a.
— Katsokaa, tässä, olkaa hyvä.
Nauttikaa tätä nyt ruokalusikalli.
nen kolmasti päivässä. Syökää vahvasti,
olkaa paljon ulkona Ja ennenkaikkea,
levätkää perusteellisesti.
Toivotan paranemistanne. Viisikymmentä
markkaa, olkaa Tay\ä.
Valkeisen takin selkä kääntyy näkyviin.
Keskikokoinen työntyy ovesta.
— Hm! Syödä Vahvasti, levätä!
no niin. Hänhän on vain I55kri. eikä
tilapäistySläinen, jolla sattumalta
on työtä!
Kun maailman sota alkoi, vetosivat
kaikki keisarit ja kuninkaat Julistuksissaan
jumalan nimeen ja
kaikkien maiden papit ylistivät
maansa hallitusta kaikkein pyhim.
mäksl Ja oikeudenmukaisimmaksi,
joka käy taisteluun el vieraiden maiden
ja tehtaiden anastamiseksi, vaan
mäksl Ja oikeudenmukaisimmaksi,
jumalan nimeen: Venäjän tsaari kirjoitti
julistuksessaan: "Syvässä uskossa
asiamme oikeuteen me rukoillen
anomme pyhälle Venäjälle Ja uljaalle
sotajoukollemme jumalan siunausta^'.
Saksan keisari antoi kutsumuksen:
' "Eteenpäin ja jumala on
meidän kanssamme niinkuin se on
ollut est-isiemmekin kanssa". Itä-valta-
Uftkarin monarkki röhäsi:
"Minä v.iuotan kaikkivoipaan, joka
antaa aseilleni voiton". Englannin
kuningas ' lausui sotajoukoille niitä
verilelkMa lähettäessään: "Pyydän
jumalaa siunaamaan ja varjelemaan
teitä". Näin jumalan siunauksella
alkoikin maailmansota^ Joka vei
ja kuumia valosäteitään, joka saa
luomakunnan hereille ylös talvisesta
hankiliaudastaan.... Äsken vielä
kuolleelta näyttänyt luonto saa uutta
iloa ja elämän virkcyttil. Tuntuu
siltä, kun ihminenkin heräisi kevään
mukana elämään nähdessään
ruonnon heräävän voiman.
Suuri on keväinen hurma
Kaunis on pohjolan kevät ja kesä
Mutta kauniimpi sentään on ke.
vainen nuoruus Mikä kukkahan
puhkec ja elämän aatteille arvoa
antaa
Ihminen! Herää kevään mukana
elämään!
Katso! Mikä ilo U rifemu. leikki
ja kisailu nuorisoparvessa taasen
kohta jo käy, nähdessään kesän ar.
maan koittavan— Kevät ja kesä,
se ei. tuo nuorisollemme yksinomaan
huvia Kisailun ja leikin muodossa,
vaan se antaa meille myöskin aatteellista
innostusta ja kasvatusta.
Kesän aikana järjestetyt nuoriso- ja
pionecrikursslt ovat suuresta merkl.
tyksestä meille kasvavalle työläisnuo.
risoUe. pyrkiessämme luokkatietoi.
suuteen. Pyrkiessämme selvittämään
itsellemme kommunistisen riuorlso-internationalen
asettaman ohjeinpa-periaatteen.
Ah, miten paljon pohjolan kevät
meille ihmislapsille antimiaan antaa,
jos me vaan osaamme sen sulosta
nauttia. Jos minne menen tai kunne
kuljen tänä suven suurena Juhlana,
niin kaikkialla vaan näen miten
luonto laulaa keväistä lauluaan...
Nyt ryskyen murtuu talven jäinen
valta. Ja vapaana virtallee kevät,
purot..,, läpi vaarojen Ja vastusten....
yhtyen lopulta valtavan suu-reksi
virtaavaksi Joeksi. Ja toisln-palkoirp
kohisevaksi koskeksi.,..
Mutta sittenkin, eteenpäin, kohti
valtamerta, on juoksevain veslplsa-raln
vapauden kaipuu....
Kunpa mekin työn raskaan raatajat
yksimielisesti kaikissa kapitä.
llsUsissa maissa -tajuaisimme keväisen
vallankumouksen vapauslaulun.
ja miljoonien vesipisaraln tavoin —
yksi kaikkien ja kaikki yhden puo-kuolemaan
ja teki, raajarikoiksi lesta" — kobi'#}van kosken tavoin
lain ja poliisiputkain katkeraa tie-
.ta senkin johdosta, että he ovat
-luorten kaikella innolla antautuneet
luokkataisteloun asemansa
Ja koko työväenluokan olojen pa-i
raatamisen puolesta kapitalismia
vastaan.
Ankarimpana ovat kapitalistit
aina kohdistaneet iskunsa työtätekevää
nuorisoa vastan. Ja tämä
ilmiö on edelleen entistä selvemmin
havaittavissa. Mutta työläisnuorten
joukot eivät ole näistä iskuista
kukistuneet. Nuoret työläiset
muodostavat edelleenkin ak-tiivisimman
ja uhrautuvaisimman
osan työväen vapausliikkeestä. Se
on asettanut itselleen päämääräksi
työväenluokan aineellisen ja henkisen
tason kohottaihisen niin kor-liealle,
että «e kerran kykenee astumaan
uuteen yhteiskuntaan, jos
sa riisto ja sorto loppuvat.
Tämän päämäärän puolesta iteh-dään
tällä viikolla erikoisesti työtä.
Maaseudun raatajanuorille tahdotaan
osoittaa, että heidän asemansa
on korjattavissa yhteisen taistelun
avulla luokkatietoisen työväestön
riveissä. Missä ja miten ikinä
nuoret työläiset toimivatkin, siellä
heidän tulee tehdä parhaansa
maaseudun työläisnuorison vetämiseksi
järjestöihin, osoittaa heille,
että siten voidaan maaseudun ra-jatonta
työpäivää käydä rajoittamaan,
työehtoja ja muitakin o-losuhteita
korjata.
Ennenkaikkea on tällä hetkellä
kiinnitettävä myöskin suurta huomiota
uskontokysymykseen. Porvarillinen
maailma käy häikäilemätöntä
taistelua uskonnon varjolla
Neuvostoliittoa vastaan. Papit ja
paavit julistavat "pyhää" sotaa
"uskonvainoja" vastaan ensimmäisessä
työväen ja italonpoikain vallan
maassa. Puhutaan hlrveistä
uskovaisten vainoista j.n.c, vaikka
Neuvostoliitossa toimivat kirkkojen
päämiehet ja muidenkin uskonlahkojen
johtajat ovat todistaneet
tällaiset jutut perättömiksi.
Mutta kapitalismin palvelijat ottavat
uskonnon varjolla toimivat törkeät
rikollisetkin armolliseen suojelukseensa,
ja syyttävät-neuvostovaltaa
fiiita, että näitä rangaistaan.
Näin valmistellaan "uskonsodan"
avulla maaperää Neuvostoliiton tuhoamista
. varten. Juuri tällaisena
ajankohtana on tärkeätä osoittaa
maaseudun raatajanuorisollekin,
kuinka hirvittäviä töitä on uskonnon
varjolla ennenkin tehty. Paavin
kirkon käyttämä inkvlsitifioni
piihuu siitä kauhistuttavaa kieltä.
Lukemattomat ovat ne ihmis^hrit,
ioita uskonnon varjossa on viety..
Paljon ihmistyötä ja elämää oh'
uskonnon nimisää tuhottu. Ja ',näiW
on tapahtunut tiaein vain sen vuok-vanhemiria
merikarimja, kiqite^njp
äryocm astL Kaikina (m sama
ka, noin 40 dolL Icaakauidessa, iu»l.
kä. asunto, jji,e.. ja «sen lisSksi S
doll. päivältä laivan satamassa
tessa (amerikalaisten Iivojen zbe-rimiesten
saadessa 1.90 doIL päivit
tä.
Ensiksi sijoitettUn venäläiset lai-vavirkailijat
liotelllln, mutta seuraavana
l e v ä n ä he omasta tajbdos-taan
slirtj^vät merimieskotlih tove.
reittensa seuraan. Siellä oU merlmie-hilla
käytettävänään sotilasvuptel.
ta. Ensimaisenä vaatimuksena' dUv
että sotilasvuoteet on poistettava Ja
vieterlvuoteet tuotava tilalle, liinavaatteet
vaihdettava kaksi kertaa
viikossa jji.e,
Amerikalalsissa elokuvateattereissa
vierailtuaan olivat venäläiset sitft
mieltä, että melkein kaikkien esiteU
tyjen filmien nimeksi sopisi "I Love
You" ("Rakastan sinua") Ja Ihmet;
teli vät, eikö Amerikassa ole mitään
muuta filmiaihetta kuin rakkaussuhteiden
kuvaaminen, paljaat kln.
tut ja jazzi-musUkki. Kun heUtä l ^ -
syttiin, mistä laitoksesta he ovat
Bostonissa pitäneet enitien, oli yksi.
mielinen vastaus, että Bostonin Tai.
demuseosta. :
"Ainakin näitä, venäläisiä katsellessa
tulin ajatelleek^, että meillä
on ollut kokonaan väärä käsl^
bolshevikien käytöksestä Ja uiko.
i?/Jstä", päättää mahiittu pMvarl-lehden
kirjeenvaihtaja selostuksensa.
A SLAVE'S PLIGHT
"Why don't you llght the fire,
mother?"
"Because we've no coal."
"Why aln't we got coal?"
"Because father's out of wotk."
"Why Is he out of work?''
Because there is too much coaL"
Pienviljelijä Sakarias TöUikkä
oli aikoinaan tullut narratuksi
suojeluskuntaan, kuten useat . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-04-08-03