Vapaus, September 5, 1929

              • • r • . Torstaina, syysk. 5 p;na — Thur^ Sept 5 No, 209 ^ 1929
Columbia Phonograpb Levyia
Vapandella on nykyään myytävänä Colombian levyjä. Hinnat
ovat samat koin kaikkialla muoallakin, nim. 75 s e n t t i ä levy.
Ostamalla levynne Vapauden kirjakanpasta, kannatatte omaa
liikettänne. - - _*
Levyjä voidan tilata kaikkien Vapauden Inknisien asianuesten
välityksellä. Levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa. lähetje^
knlnt maksetaan, olkoonpa tilaus isompi taikka pienempi.
Saadessanne levytilauspakettiitoe joko postissa taikka expres­sissä,
avatkaa paketti heti konttorissa j a katsokaa, e t t ä l a f l t k i l e.
vyt ovat eheitä. Jos ne ovat rikkinäisiä vaatikaa kalettajaybtio
maksamaan korvauksen.
Vapaudella on toistaiseksi varastossa seuraavat levyt:
Hannes Saari
10 taaman — 75e
3086F Punavangin Laulu
Volgan Lotjamiesten
Laoin
3080F Proletaarit Nouskaa'
Korven Baatajille
3078F Vanha Madrid
Lähtö
3076F Viivin Jenkka
Pois Sormet
3072F Sinikellot
Musta Ratsu
3065F Kehtolaulu
Meripojan Tervehdys
3O04F Sonja
Raatajan Serenaadt
3062F Saukkosen Avioero
Oi Mistä Saataisiin
30EOF Valko Tuomet ^
E i Kyytimies Kiirettä
8036F Meripojan Heilat
Chrysantemom
3034F Volgan AaUot
Tämä Maa ^
3013F Ilouten Meripoika
Kulkurin Masurkka
Aino Saaren Laulamia
3075F Soita Mustalainen,
Soita
KuutamoyÖ
3044F Ingapien
Mustalaisruhtinatar
No. 3
3039F 'Sorakumpujen Vaina-
Jflle
Tehtaassa
Hilja VUonen
3087F Vanha Sanna
Kaipaava
Otto Pyykkönen, Tenori
3026F Viaporin Valssi
Vangin Laula
3009F Lemminkäisen Laulo
, Pojat Kun Raitilla
Laulelee
3008F Syystunnislma Kuula
Yks' Lauantai-ilta
3007F Anssin Jukka ja Här­män
Häät
Matalasta Torpasta
8005F Korjat Pojat ja Tytöt
Koskenlaskijan Morsia­met
30Q4F Laivapoikain Laulu
Yks Haamu Seiso
Marjanan Ovella
8008P Älä Itke Tyttöni Pieni
Vapaa Venäjä
3002F Aamulaulu
Lapsuuden Koti
3000F Isontalon Antti ja
Rannanjärvi
Se Öölannin Sota
Martti SinUS. ' Baritooal
3048F Aamutunnelma. Talon
Tyttö j a Torpan
T y t tö
S038F Hallin Janne
Ostron Tyttö
Jean Theslof» Barltoont.' :
8108F Nichavo , / j 4
Mun Tieni KulkeV:./,>
Mandaljaan
3028F Mustalaisen' Suralaula-fr
Vanha Mustalainen
3019F Oulun Suslteetisaäft,
Pohjolan Häät. ^ is}^/
':;''-:^Veino Sola,'Tenori'
3100P SinS Sanoit ^
Hyvästi :
S097F Kaunihin Keijukainen
Sotamiehen Laulu
3022F Heilaliein Minä
Laulelen
Sain Paljon Luojalta
Armahain
Saima Laarila*NeirIand, Sop.
3098F Oi Bajadeeri
Oikeaan j a Vasempaan
3066P " V i l j a " Iloisesta
Leskestä
Tuomien Valkoiset
Tertut
Ida LovartI
8063F Antti Tanssitti Mua
Paimenpoika
; ; S. : BInstoaen, Soprano
3001F Kevätlaulu
Äiti, äiti älä soimaa ;
Adolf Hovi. Tenori
3105P Valtion Varsalla
Suruhan Se Sorti
r". NoQiren Pcdan
d06dP Vappulaulu
- ^ Orjan Kevät,
r Otto. Lavriaen^ Baiitoenl^-
vt^ 3091F Sireenien .Kukkiessa
. Minun Enkelini
Hannea Saari ja. Colambian'
Mieskvartetti'
3109F P r i k i Efrösiina, I osa
^ ' • P r i k i Efrösiina. II osa
3082F Juomarin Laulu
. -Lontoon - Jenny. •
8068F. Laivan Kannella
. Uskoton j a Petollinen
J u l ia
HUMORISTISIA LEVYJÄ
^ Hisld: Salomaa,' Koomikko '
3073F Vanhanpiian Polkka
Latilo Taiteilijoista
V Moboluea'Janne
3024F Juomalaulu
Merimies Rakkautta - ^
Leo Kaappi Koomiki»
10 tnnman — 7Sc
3106F Pikku Liisa
Yhteinen Susannamme
3101F Ma Odotan Sua
Mun Eukkoni On
Maalla
3083F Aika Poika
Laivan Kannella
3079F Talkoo Polkka
Honolulu
3060F Renkjossi Palajaa
Sodasta
Herra Petteri
3052F Salkolan Syntymän
kemut
Kallaves
3049F Laulu On Iloni j a
Työni
Heitä Huolet Pola
3032F Maailman Matti
Rivakka Polkka
Matti Jarva, Bariteoai
8096F Kylpymatka ^
Bta pienessä kaupan*
• .gissa
Akseli Vnoriaota, Bantonl
3085F Katinka
Alaska
Ja&rl, Harmonikka soolo
8102F Vanhat Toverit» Bfarssi
Landby, Valssi
' 8089P Päivänpaiste, Valssi
Syysaamuna, Masurkka
8057F Sorretun Elämä, valssi
Barrikaadeille, manud
3083P Y l i Aaltojen; valssi^ ,
Tonavan Aallot, valssi
E . Jahrl
3011P Vapaa Venäjä
Kulkurin Masurkka,
Willy Larsen, Harmonikka
8110P Muistoja Pohjolasta
. Maistoja Synninlaak- ^
»osta, W i l l y Larsen '
3086F EveUna Polkka
Unennäkijän Valssi,
8031F Helmi, flchottise
Viimeinen Valssi
S030F Syystunnelma, Valssi i
Hämärä. Polkka
3027P Rakkauden Kaiho,
' Valssi
Suomen Polkka
8020F Taikayö
Pohjalaispolkka,
8015P Kaipuu Valssi
Kerenski
Hamonikkn | a Vinln
Viola Tnrpeinett Ja
J . Rosendahl .
8074P Hollolan Polkka
Hämärä Sotiisi
Hanaoniidka-kvartetti
8023P Kaiho, Valssi
.Vihuri, PoÖtka
Colambian SoittoJnriotetIi
8068P Koster, Valmi
Muistoja Suomen
Maasta, Sotiisi
1V8048P Kevät Suomen Met­sässä,
Valssi
Käki. Valssi
8C|26F Enniin Myrskyssä
^ Joulupukin Polkka
S. Sosialiati Oticesteri
V 3094F Venäläinen Surumarssi
Sonja, Valssi
8084F Kansainvälinen Marssi
Vapapn Venäjän Marssi
Stein Oetniaa OHmterl
8099F Aamuinen Koit
Hawaijan Yö, Valssi
S095F Suru, Valasi
Moskova. Marssi
O R K E S T E R L K A P P A L E I TA
,Colaabia ChHbBsteri
1206ÖP Löytölapsi. Valssi
Metsän Kaikuja, Vabsi
12014F Kultainen Valssi
Venäjän Kaunotar
UosiveaSUunen Orkesteri
X2072P Kevät Valasi
Orvokit, Valssi
12067P Kotimaan Ikävä, .
Marssi
Port Arthurin Marssi
12068F Mustalai8.vals3i ^
Volgan Valasi
12057P Muistoja Rivieralta,
Valasi
Etelän Laineet,
Masnricka
12053F .Tummat Sflmät, Valssi
Volgan Lauttamiehet •
12050F Suutele Minua, Valssi
L i i n a (Kuu)^. Valssi
12049F Kosovo,'Vabsi '
' c Runoilijah Uäky, Vals.
12048F Iloinen Leski, Valssi
Carmen Sylva, Valssi
12033F MyUy Synkässä
• ' I t e t s ä s sä
, , . Naurava- Viheltäjä
Maita SoititMBoaiäki^evyji
Colambian Konserttiorkesteri.
^2 taamaa 41.25
59037F Kotirmuistelmai
Valssi
, 'Sinmen Tonava, Valssi
69016F Tonavan Aallot
. ^^^Unelmia Italiasta
530Q8P Finlandia
* E n Bateau
Tehkää tilauksenne nopeasti niin e t t ä saatte levynne*«joissa.
Pyytäkää luetteloa Jevyistä j a niiden hinnoista.
Tehkää tilauksenne allaolevilläosotteiHa:
VAPAUS, Box 69, Sadbufy» Ont
VAPAUS^ MONTREAL BRANCH^
1196 St. Antoine St.. Montreal, Qae.
BantatieMentee
q»n^i«yyita.' Tnfti«Ka. kuin canadan»-
sa. pitkine matkoineen, koko teoIU-soQS,
ravintoaineet kansane, koko ny­kypäivän
sivis^'selämä riippuu ranca-tefden
sujuvasta toiminnasta. Kuvltel-kaamme
tämän liikenneteolllsuuden
täiiceyttä sota-aikana. Viime sota to­disti
tämän lopulisestL Hallitus sodan
aikana keskitti Uticennetolmlntansa
dominionfn ^ftutat^pltO''"^^'*^o"^ joka
toimi Canadan kansallista puolustusta
varten järjestetyn rautatleyhdistys-sen
yhteydessä, mikä Järjestö niuodos^
tettUn eri rautatieyhtiöiden presiden­teistä.
T&ia& viimeksimainittu muodos­tui
vuonna 1918 canadalalsten ranta­teiden
sotalautakunnalcsl Ja hallitus
avusti sen toimintaa suuresti ostamal­la
allnifstn vuonna 1918 280 veturia,
llfiOO rabtivaunua Ja lOOXXX) tonnia
kiskoja.
Tämä sodanaikainen rautatiekomis-sloni
säännjBsteli koko maan lllkenne-tOiXnlnnan
sodan aikana. Se kuljetti
suuria sotilasjoukkoja pitkiä mattoja
Laivojen kysyntä siirsi rautateille
suuren prosenttimäärän hiilestä, veh­nästä
j a sekalaisista tarvikkeista, jot­ka
aikaisemmin oli kuljetectu Suurten
Järvien j a Sti. Lavrence-joen vesireit­tiä
myöten. Vienti yu Atuamsi saaä
tällä ajalla miljoonasta tonnista vuon­na
1915 y l i vhden miljoonan tonnin
vuonna 1918.. Vienti Yhdjnvaltoihln
paisui suuremman ranadalaistpn raa­ka-
aineiden . kysynnän Johdosta, joka
•Johtui (Yhdjnsv^tain sotatarveteoDI-suuden
kasvusta j a merten takaisten
raaka-aineiden saamiin keskey^miises-tä.
Suuret määrät Canadassa itsessään
valmistettuja sotatarpelta <^ kuljetet­tava
rautateillä. Tämä oli yksi vaihe
'suunnattomasta teollisesta hyvinvoin­nista
Canadassa vuosina 1917 j a 1918".
Jota hyvinvointia merkitsi canadalals­ten
työläisten fahvlttävämieshukka,
sotatila Jatlcuvien poikkeussäädösten
kautta, lakkojen tukahduttaminen
Jatkuvien vainojen Ja uhkailujen kant­ta
(kuten esimerkiksi vuonna 1910
lännellä tapalitunnt 8,000 CP.Bna ]n-ziallljan.
konduktöörin Ja valtidemie-ben
lakko. Jrfloin iialUtus Ja työväen
johtajat asettuivat väliin ja ehkäisi­vät
^öläiset Jatkamasta lakkoaan).
Tämä suunnaton kuljetusteolisutis. jo­ka
rikastutti rautatieyhtiöitä ja teki
Canadan osan sodassa teholsaksi. el
eUsi onut mahdollista Oman tuhansia
rautatieläisiä. Jos rautatietyölälset a i ­noastaan
käyttäisivät mikä suunnaton
voima he ovat kapitalistisen teollisuu­den
palveluksessa, he voivat Joko teh­dä
tai tuhota teollisimden. Jos he to-deB^
dn sen käsittäisivät he eivät
käyttäisi yofanaansa CJJJR:n Ja
CJ>Jt:n Ja Tnft^nmMi sodanvalmistell-jolden
eduksi, vaan oman luokkansa
hyväksL Rautatieyhtiöt puhuivat pal-
Jim korlceista palkoista sodan aikana,
mutta korlceat elinkustannukset teki­vät
nämä korkeat palkat tuloksetto-mlksL
Työläiset Joutuivat kurjlmmal-haH^
takaa sea, että tulevien kxnno-vVcpTUgtiin
nousujea aSkaJOSk Siiönei:
työväöilaokka ei niille tule antamaan
liiuikäänlalsta uutta työväenluokan a-dan
pettämlstUalsuutta.
Kuvaavaa sosialidemokraattien pet­turuudelle
on se. että samalla k uE
ne tekevät kaiy^pnsa mustatessaan
Suomen työväenlut<aa j a sen talste-luitten
Johtajaa, Suomen Kommunisti­puoluetta
siksi, että kumpikaan ei
Helsingissä sallinut lahtariston pro­vosoida
Itseään enneiudkaiseen taiste­luun,
niin ne tiukasti vaikenevat. sU-tä
toslasiastaL, että Pohjois-Suomen
työläiset tuona päivänä laskivat työ-aaeoisa
seisauttivat kafldd työt ja
marssivat lippuja Imntaen täysilukui­sina
icaupankeihin mieUiddettään Ja
taistduvalmiuttaaii oqpttaen. Mutta
tietenkään :ei ole lahtaxeiden, enanpää
kuin . hRidän > «rorfalldem
rehkiensäld^än.^ etujen mukaista täl­laisesta:
'^dldbi'' seikasta mainita. Ja
juuri tämä vailMOeznirm se erehty­mättömällä-
tavalla alleviivaa sen tosi-asian,
että sosialldemokrata Suomes­sa,
samaten laiiiL,sen,veriheimolainen.
Raivaaja. Amerikassa, ovat lopullisesti
j a i^ättävälsiesti siirtyneet l^öväen-
Inokan vihollisten puolelle Ja esittävät
nyt sdslallf asdstien iroolla. — SKT.
Ie osalle Joka suhteessa fodan aikana
EIiÄ ottanut kauan ennenkuin nämä
patrioottiset rahamlehet vaativat pal­kanalennuksia.
Ja sen rautatietyöläl­set
tietävät perin hyvin.
Naisten osuus tefiisnotea t o lm sodassa
Kun sota syttyy miehet tullaan p a -
koittamaan armeijaan Ja laivastoon Ja
naiset tehtaisiin tuottamaan sotatar­pelta
j a pitämään käynnissä Icallcen-kaltalfila
sotateollisuuksia. Tehtaat tul­laan
muuttamaan kädenkäänteessä so-tatarvetehtalksl.
Viime sodan etikana
oli yksistään ampumatarvetehtalssa
OJK^ naista työssä, saaden useimmissa
tapauksissa korkeintaan 25 senttiä
palkkaa tonnilta. >rähän ei sisälly
Icemikaalitehtalssa Ja muilla sotateol-lisuusaloilla
työskennelleiden naisten
lulcumäärä. Tulevassa sodassa teolli­suuden
palvelukseen asetettavien nais­ten
jffosenttlmäärä tulee olemaan pal­jon
suurempi. Aivan sodan alusta t u ­levat
hallitukset epällemättäkln vär-väfimään
armeijaan kalkki mahdolll-set
mlestyöiaiset. Tämä el ole ^kalkki.
vaan ei «le ei^ystäkääia etteikö yn^
tykslä tehtiäiä naisten milltariscdml-seksL
Ranskassa tällainen lakiehdotus
on Jo esitetty parlamentissa. Väme
sodan aikana Montrealissa Ja Toron­tossa
tehtiin yrityksiä liarjoittaa nai­sia
'^t(dsta puohistusta" varten. Nais­ten
IsänmaaUiset järjestöt työskenteli­vät
naisten' kieddnidessa saadakseen
nämä pakofttamaan miehet l U t ^ n d än
armeljolliin. Kallcki nämä sellcat tul­laan
toistamaan tuhatkertalsesti seu­raavassa
sodassa. Mädän pn myös 1 ^
sitettävä. että tuleva sota tullaan etu­päässä
taistelemaan Ilmassa, eikä niin­ollen
tule olemaan suurtakaan eroitos-ta
rintamalla olevien sotilaiden j a ko­tona
olevan siviiliväestön välillä, sil­lä
kaupujdden' scmunlttamlnen tulee
olemaan i&iväjärjestyksessä. Naiset tu-
SOSIALISMIN RAKENNUKSELTA
Mitä osotti johtavien toverien tarkastus
Neuvostoliitossa • • ^
levat täten vedettyä taistelujen tuleen.
Sallimmeko me sanottavan työläis-saldsta
tulevassa sodassa siten kuin
englantjlalnen pastori M^nn lausui v l i -
tnc sodan aikana: 'rTuhannet nuoret
naiset työskentelevät alkuisesta, an-musta
myöhäiseen lltaaji halUtuksen
tehtaissa eikä kukaan ole kuullut työ-retta^
stä tai'lakoista häiden rasi­tettujen
ihmisten keskuudessa." Huo­mispäivän
paisten el tule olla eilisen
orjia, valmiina ja auliina antamaan
kaikkensa valtialuokalle ja heidän so-
SS^ia'io.*^'^^'^i^^.'«^^ e n s l k ^ tutustuivat van-toj^
n puolueenjäsenten elämäkertoihin
Ja '-m tärkeh^tä. puolueen työhön j a
Moskovan Pravda-lehtl kirjoittaa:
Nyt Jo voidaan katsoa lÄäiriirteis-sään
pöättyneeksi puoluejärjestöjen
johtavan osan tarkastus. Tosin el ole
\'lelä tarkkoja tietoja, jotsa antaisi­vat
täydellisen kuvan johtavan osan
sosialistisesta kokoonpanosta, puolue-staashists
j jaie. Mutta nekin tiedot.
Joita Jo on olemassa, sallivat tehdä
muutamia erikoisen tärkeitä Johtopää­töksiä.
Ennenkaikkea tämä K K : n ja K K
K : n Jäsenten toimittama tarkastus
suuresti kohotti puöue-» sekä puolu­eettomien
Joukkojen " aktiivisuutta.
Puolue teki aivan oikein käyttäessään
Johtavien tovereiden tarkastuksessa sa­maa
metoodia kuin rivijäsentenkin
tarkastuksessa, nlmlttäht avonaisissa
kokouksissa, työtätekevien joukkojen
uäsnäOllessa suoritettua tarkastusta Ja
arvostelua. Tämmöinen taricastus vielä
ensmmäu lujitti luottamusta Johtavia
tovereita kohtaan. Monet nuoret tove-luista
huolimatta, naisten on kuljetet­tava
vallankumousaate tehtaisiin Ja
kaduille, mlestyöläisten ja itsensä ar­meijan
keskuuteen.
Toinen Internationale hy^ Nenrostolntloa
Toinen Internationale on lausunut
sanansa Imperialistlvaltain hyökkäyk­sestä
Neuvostoliiton kimppuun, joka
hyökkäyssuunnitelma sisältyy Kiinan
kenraalien vehkeilyyn Itä-Kllnan rau­tatien
jutussa. Se uudelleen alleviivaa
lakeijarooUnsa imperialistien hyväkd^
Sc vaatu asian jättämistä "sovlttell-jain.
käsiin." s.o. imperialistien huos­taan.
Se edelleen haluaa sitoa Neu­vostoliiton
I^et. jotta valkoemlgran<
tit voisivat vapaasti kulkea imperia­listien
;hyökkäysarmGl|]an käikenä
Neuvostoliittoon tuhoja tekemään Ja
muuttamaan työväenmaan taantumus-raivon
vapaaksi tetirastuskentäksL Tä­t
ä tarkoittaa Toisen Intemationalen
julkaisema julistus, Jonka inhottavuut­t
a lisää Juuri se, että se on puettu
paslflstlsita verholhta. *
Tuo isavala lausunto sisältää seuraa­vaa:
•• .-./. .,,
On tuskallista aJateUa, että 15
vuotta maailmansodan pulikeaml-
.sesta. kun miljoonat lesket ja or­vot
vaikeroivat sodan uhreina, kun
miljoonat raajarikot vielä ,; elävät
kärsimysten ja puutteiden - alaista
f^RIT^^i^T^Ra, kun sodan, taloudelliset
seuraukset yhä raskaina painavat
työläisiä laajalle levinneen työttö­myyden
kautta, etiA Mandshurlassa
molemmin puolin kootaan sotajouk­koja
rajoille. Joiden yhteenotot voi­sivat
taaskin sytytte sodan liekit
maailmassa. .
On tuskallista iuai7lla. että' yh­teenotto
Venäjän ja Kihlan väUllä
vcäsi Johtaa taloudelliseen kaaostu-maan
Ja sen kautta vastavallanlEU-mouksen
voittooni
Näiden vaarojen edessä Intema-tlonelen
Toimeenpaneva komitea
katsoo kalkkien maiden scsialisU-puoluelden-
velvollisuudeksi käyttää
vsOkutusvaltaansa Jiallltuksiin Ja y-leiseen
mielipiteeseen, tehdäkseen
sodan syttymisen mahdottomaksi,
j a sodan tosivaaran tullessa estääk­seen
asianomaisissa maissa sota-muonan
tuottamisen Ja kuljettami-
• sen. • •
Kiinan vallankumouksen alkami-sesta
asti Internationale on tun­nustanut
Kiinan kansan oikeudeksi
kanssdllsen itsenäisyyden ja ulko^
maalaisten etuoikeuksien lakkaut-tamisen^^
llnan maaperällä; se-tun-nustaa
Kiinan oiteudeksl vaatia
venäläisen vallan poistamista sillä
osalla Itäisen sainan rautatietä,
mi^'sijaitsee kiinalaisella maape­rällä,
-kuten kaikkien- muldenUn
ulkomaalaisten- rautatiekontrolllen.
SovietUhallitus, -Joka niinimonäsll
on vaatinut ulkomaal^stenrvaltojen
etuoikeuksien hävittämisti^ Kiinaä-
^ el ole. oikeutettu lottkkaamaan
t ä t ä periaatetta silloin kun sen o-mat
etuoikeudet ovat kysymyksessä.
Mutta toiselta puolelta Intmia-
Uonale on sitä mieltä, ettei Venä­jän
kontrollin poistaminen Kiinan
Näitten periaaliteltten pohjalla
Intemationalen -Toimeenpaheva
komlte^ kehottaa sotilaallisten toi­menpiteitten
lakkauttamiseen K i i ­nan
ja Neuvostoliiton välillä j a I -
täisen rautatien hallintoa koskevan
riidan Järjestämiseen sopimuksella
Toimeenpaneva komitea kehottaa
kumpaakin va^ Jos ne eivät voi
semmoista 'sopimusta aikaansaada
jättämään asian ratkaisemisen so­vittelijoiden
käsito,
Toimeenpaheva komitea, edelleen
huomaa, e t ^ Mnadshurian hallitsi­jat
ovat tässä riidassa Neuvosto­liiton
kanssa, käyttäneet hyväkseen
ammatUunoitten lakkauttamista ja
työläisten - lakkoutuml^ikeuden
kieltämistä. Vaikha Toimeenpaneva
komitea ei ole näkesiättä sitä seik­kaa,
että NettVSstollltto on antanut
aihetta tähän työväenluokan ah­distamiseen.,
käyttämällä Eliinas-sa
toimivia työväenjärjestöjä venä-
Mandshurian työväenjärjestöjen
ahdistamista vastaan Ja muistuttaa
Kiinan hallitukselle siltä vaarasta,
mikä sille voi koitua maaliman
työläisten myötätunnon menettä­misestä
taistellessaan Elinan itse-
-halUhnon puolesta, jos.- se tässä
taistelussaan vainoaa ^öväenjärjes-töjä
Ja tuhoaa työväenluokan oi­keudet.^
Sillä tavalla laulaa kansainvälisen
imperialismin lakeija.
Tämän lausunnon takana on järjes­tö.
Jonka Johtoherroja ovat Berliinin
poliisipäällikkö. Englannin päämlnes-teri
MacDonäld yjn. Toinen Interna­tionale
ei ole antanut mitään lausun­toa
eikä; neuvoa esim. MacDonaldille.
Jonka johtaman "työväenhallituksen"
aikana Intian työläisiä ja talonpoQtia
vainotaan, että herra i^ämlnisteri ju-listalä
Kiinassa olevat brittiläisten
hallussa olevat alueet luovutetuiksi
Kiinan kansalle. Sen sijaan näkee Toi­nen
» mtematlonale paremmin kutsu­muksensa
znukaiseksi auttaa imperia­listeja
Neuvostoliiton kimppmm! hyö­kätessä.
'
Työläiset ovat tämän kutsumukse»
Toisen Intemationalen omaksumaksi
lälsen poUtUkim vällkapitalelna jb havainneet kauan sltte.. Se oh Im-
Internationale lausuu protestinsa periaUsmin: koneiston elimellinen osa.
lyoiiji^ fl väliliä
Jtskelnen Punaisen Päivän mieleno­soitus
ja sankkojen, työläisjoukkojen
siihen Suomessa osallistuminen, t ä y t ­tää
perin pohjih piniuttavan ei a^o-
Bstaan Suomen, rlatitariporvarlstoa,
mutta myöskin,sen uskollisia hantian-kareita,
sosialidemokraatteja, s ^
Suomessa että liUlä mantereella.
Suomen f^^OväenluOkka lähti poikke­uksellisen
suurilukuisena liikkeelle tuo­na
päivänä mieltään osottamaan val-lanjdtäjien
liyJtekäyspuuhia vastaan.
Jotka hyökkäyspuuhat ovat isuurvaltain
imperialistisen ' p o l i t i i k an mukaisesi
tähdätyt maailman ensimäistä työläis­ten
Ja talonpoikain valtaa. Neuvosto­liittoa
vastafazL;^!i^a^^
massa olevaa Id^joltetiruä laMa^-kiel­lettiin
mlelenpäoltusten pito jo ehna-koltai
vanhbisäi-vtsaarinaikuislsta kät­köistä
kali^ttiin esille 'BobrikOffln
poikkeussäädökset j a käytiin niitä to­teuttamaan
^^vjJkoisen.; Suomto "va­paassa"
tas&vatteussa^ ' t^
vastaan: poliislarmeljaijä s u o j e l u a^
natmoällisbltiin'liikkeelle koko- vdl-'
mallaan;, ' ^ y S v ä e h t a l o t . kutens'eäm.
Helsingissä' piiritettiin niin tyyst:.
ettei ketään: ladcettu. sIsäHe'enempäs
kuin .niistä .Uloskaan&r^AseelUsla hurttia
Rtchburgissa, Mass.. ilmestyvään Rai­vaajaan
tulee, min — heidän ja lahta-reitten
välillä syrtynden tyOnjaon mu­kaisesti
— ne nyt Jäljestä lÄln pur­kavat
pahaa sisuaan oikein olan. ta­kaa
j parjaamalla; räksrttamällä ja
liaukkumalla Suomen kommunisteja!
Miksi?. Siksi, että ne eivät minkään
taisteluihin menneinä vuosina. Vanhat
toverit muistivat ne menneet ajat. Jol­loin
kuumien vallankumouksellisten
taisteluiden Johdossa oli bolshevistinen
vanha kaartL He näkivät ajatuksissaan
vielä kerran oman menneen toimlntan-
Eia rinnan tarkastettavien Johtavien
tovereiden Icanissa Ja olivat nyt tilai­suudessa
• avoimesti, bolshevistisella
suoraudella huomauttamaan johtaville
tovereille heidän' erehdyksistlfän Ja
virheistään. Nuoriso. näki edessään
kommunistisen puolueen taistelutien
sen kaikessa vaikeudessa Ja monlpuo-
Lfsuudessa^ -'
ineensä harvoja oU tapaukset. Jol­loin
tarkastus Joutui yksityiselämän
pilckuaslolhin. I^invastoii} on tapa­uksia,
kun työtätekevät itse torjuivat
tämänsuuntaiset yritykset eri henki­löiden,
taholta. Työläisiä Ja talonpoi­kia
enimmäkseen kiinnosti yhteiskun­tapoliittisen
j ä taloudellisen työn ky­symykset.
Niinpä, tehtaan tirehtöörille
annettiin kysymylqs^ tuotannon 15
prosenttisesta halveaitamlsssta ja ky­lässä
oUvat esillä köyblOlstöky^yk-set,
koUektivlsolmlhen.. osuuskuntien
kautt% y J n . r tärkeät maaseutupolitit-kan
kysymykset Yleensä kylän köyhä
j a keskivarakas osa ei osoita puolue-puhdistukselle
miviään n^ärin pie-n
e m i ^ huomiota kuin kaupungeissa
osoitetaan. Erikoisen suurta mielen­kiintoa
osoittivat köyliät, etenkin enti­set
punaiset sissit. Monia tovereita
taloniiojat arvostdivat esimerkillisiksi
puolueenjäsenlksl, rinnastivat heidän
^ h ö n s ä toisten virheitä ja kehoitti-vat
ottamaan esimerkkiä lujista puo­luetovereista.
Jos työtätekevien JOUR-kojeh
silmien editse kulM joukko kel­vottomia,
puolueenjäseniä. Jotka tuli­vat
erbltetuksi' ( K K olevien tietojen
mukaan hiukan yli yhden prosentin)
niin valtava johtavan osan enemmistö
(yli 90 prosenttia) lujasti ja hyvin kes­ti
tämän tarkastuksen.
Mutta^ tietysti kaikkialla tarkastus
ei mennyt yhtä hyvin. Noin seitsemän
prosenttia kaikista 'tarkastetuista sai
erilaisia puoluerai)|^tuksla, muistu­tuksia,
ankaria mu&tuttä^ia ym. Hei­kommiksi
tässä suhteessa osoittautui­vat
rajaseutujärjestöt. Niin esim. A S -
habadissa 170 tarkastetuista 87':Iie on
tehty huomautus poliittisen tietolsuus-tasbh
kohottamisesta. 4:lle ehdotettiin
parantaa toverlsuhtautumlsta toisiin
kommunisteihin, kaksi on erotettu
puolueesta. Kaikkein terveemmäksi Ja
lujemmaksi kaikkialla osoittautui puo-luekonUteoiden
byrolden. puhemiehis­töjen
Jä kontrolllkomlteolden byroi-den,
puhemiehistöjen Ja kontrolliko-mlteoiden
puoluekolleglolden kokoon­pano.
Mutta stunanalkatsesti suhteel­lisesti
heikoksi osoittautuivat näiden
puolue-elinten t&ylstuntojen kokoonpa­not.
Tarkastus osoitti nostokastolmln-r.
an ja puolue-elinten muodostainis-työn
heikkoudet: joskus satunnainen
valinta, ei "paras parhaista" vaan va-litsiemtnen
paikkakunnittain Ja "edus­tajina"
valUngoittaa valinnan laatua.
On aikaista vielä tehdä lopullista
työväenjärjestöjen osotteita
provokatslöonlyrityksen ''sallineet .Itse­ään
provosoida ennenaikaiseen taiste­luun,
siksi että ne valinlstivat Suomen
lahtaiiporvarlstolle täyden _ mahdplU-sunden
renlä ' työväenluokan silmistä
poL<c kaikki -harhakäsitykset niin kut­sutusta
"kansanvallasta" tasclsUporva-nston
diktatuurin vallitessa. J a sik­si
Ja sen vuoksi Suomen^ sosialidemo­kraattinen
lehdistö Si sen veriveliia-merikalaihen
Baivaala. tekee nyt kaik­kensa
yrityksissä leimata Sdomen kom-munlstit
:"pelkurelk^". "kansan oman
onnensa • nojaan, ilman Johtajia", jät-täjltei,-
jäte., j Ä e .
Oliko • no^sa mldehosoitu^ssa^ j ^ ^
t a i • vaiko ei. siihen . vastaa parhSdtep
se tosiseikka;'.et^. Icarkielmnilstakaan
iiibtarfelbn provrfcatslonisTltykslgtä
huo^sdiia .Suomen-.mleltään ilmaiseva
työväenluokka p y i ^ tyynenä, el öuta-
I iiut itsd|än inoyosoida ennenaikaiseen
riehui revolvgrejaan JäpllskoJaan he:- [taisteluun, mutta näytti kalkesta^ hun-luttaen
kftlkklnJlft ilnielsestl päämäärä- i limatta; Isuummttqaaan . mlesvoimsn^a
nään provö^^c^ aikaan>yhteentöm)ä- j j a relästeröi mie&äteensä Suomen lah-ys
j a «en p e n i s t e n tarfeltb^» j a niitten renkien, sosiali-
Itäiseen rautatiehen saa tapahtua
väkivallalla, rauhan vaaraan saat­tamisella,
mutta ainoastaan rauhal­lisen
soi^uksen keinoin. Joka va­kuuttaa
liikenneyhteyden Sovietti-hamtukselle
Siperian Ja Vladivosto­kin
Teillä, eikä salli tämän rauta­tien
käyttämistä venäläisten valko­kaartilaisten
pesäkkeenä tuottaak­seen
-vastuksia Neuvostoliitolle.
Suomen kagyatvassa m.äärässä.lnimouk-splliseksi
k ä ^ m työväenjoukkoa vas-taan.
x^Kaikestä tästä huolims!.^^^
sim H e l s i n g i t .Julkiset. palMtt sakea­na
^lälsjouk]tcoja --r Ja kaikesta lah-tariprovokatsimiista;
huolimatta ne ei­vät
antaneet' provosoida itseään en­nenaikaiseen
taisteluun. E i edes sit­tenkään,
vaikka ranhal1i.spsti kadujTla
liikkuvia ihmisiä^ lahtarit Ja lieidän
hurttansa pahoinj^telivät ja -vangltsi-vat.
E:aikki t ^ ä kmilid lahtsurien ja
heidän obranoittensa osaan tassi
työväenluokkaa vastaan tähdätyssä
hyökkäyksessä-
Mitä niitten renketihin - — Suomen
sosiaMemcdcraatteiiiln: j a initten AXDB-rikan
manterella bleiraan verivdjeen.
demokraattien.,Neuvostoliittoa vastaan
.tähdättyjä sotapuuhia vastaar. Jcumi.-
t ä Suomen työväenlbbkan iraditsionel-hin
tulee, niin-se tietää l a osaa tät»-
tella^^ sfiloin- kun siihen on aika. 1918
traditslot eivät Suomen työväenlubkal-ole
unhottureet. M'utt> myöskään
ei Suomen; työväienluokalta ole nhohtii-nut
tuolloin, sekä monasti sen jälkeet^
sosialid^okraattien. työväenluokka«n
nähden' harjoittama netos. Ja mitä
tervetuneinta on .<Ä että luuri nyt ioi-
Idn luokkataistäut kärjistyvät koh-den
vnUankumoukselUsla joukkonou-suja,
sosialidemokraatit itse yhä
uudelleett Ja uudelleen työväen­luokalle
paljastavat itsensä fasdsUpor-
-vaielttäi pihakoirina. Se kaikkein par-
CANADAN KOMMVNISTIPUOLUEEN SIHTEERU^
, - • • • 050TE •
KommnnlitipaoIaMUe SbetataTl kbjtratbtp
Motetuv* allaolATtlla oMtteelU: .Hr. J . HeDoiuId.
Yoom 15. 163% ChnTCh St;. Toronto 9, Out.
l.Tir. 1. tJ. bf CANAOAN, PohJoti-OiiUriaB ilae.-
. komitea. Poreopine. Ont.
B E Ä ^ ^ R LAKEtir: h e ^ m i koIcoalcMl jobi kana
end • «unnaBtal. )(eIIoJ-I plivSlli otutos läloDa.
Omton oiota: 87, VorthioftoB^ Oat.—
Vöimiiteliimttra Jeh.Bo. Mote oa nma.
".*NADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN. UilUtt»
tnn. tibteerio oaoU on: A . T.. B i l l , 957 Brosd.
riaif Are., Toronto, Ont."
CANADAN ' SUOMALAISTEN TTOLUSTEN DS-HEILULnrrO.
Uittotolmilcannu kotipiJUtn «a
^adborr.' Out. - lliltoo' alhtecri on ' P. BnobmMa.
' ot.. Box/J69. Sadbarr.' Ont.
COBAL-TIN •. 'ottrtdn o»ol« ont Boi 810 C c
. ball. Ont.
S. J. CREICHTON MINEN OSASTON kokonkut
ovat Joka knokanden- toinen (nnnuntai. klo 2 ip.
KirJeTaOito-otote oni. S. S. Osasto, BoS' 92.
. Creightoo. Mine, Ont;
< I. COLEMANIN a« t o o a kokooksat pidaOIa
Joka toinen ia *Iinieiti«a rannantal " klo I t^.
- Kir]e«nTaihtiMa»te: S. J. oiast«.. P«z AI, Co*
leaun. Alla.
S. ]. V FINLANDIN etaston kokonksot pideaia
{oka enslmilinen 'rannnaui kansaa, k«Uo U p l |.
T i i l i . 0«>to:- Fialnid. «la Barwiek. Oat. -
<«. ,J. ; i o R T XnaiAMN Martoa 'tT5kokoiik».t
' orai JokUsen knnn enaimäinea Ja k9lv-*«',aaa.
i i B n i a i kallo 8 illalla. Jöbtokttnnaa kokoakaet
edelliseni'' tiistaina. ' emalU v htaonautoUii'. S l l So.
,«1>c^a St.,- f^tt
CANADAN kouinnhsTiPuoLOEEN ' N U M M O L A N'
.oamion trökokonkset" pldeänia kerraa ka-nasa.
«ineinen sni^nnnui., ken«'~ I |.p.p; . .Oaoit^t
-Boa 3^. ShaoiiaTda, SaalL. .,Caa«da^ .
^yl.^WlGOS afunvi^ttSk^^ pUatUa .Ja
ta kRaa 2ai Ja .4s-saanantaL CldasmiktB »aett
" n o : 's. J. O t u i o . ; j . ^ a r a l ^ BoK^SI. Nipltoa.
Oni. '• • •• . , '
. / - V
s. I. LAKE COTEAO oaastoa No. i l k a f c o B kM
pidetäia -enstoä. 'kaluina'- foki ksaa >efa«a. ane-
-nnintai kello I ' p i i T i l t i . PoMioMMa: B M 87.
0^1aoj,:Saak.'-
>. J y ^ O Y S V r n i l N ^ M a o a - kokoakaet^ pldstna^
.Jnkit kasa aeliis aaaanatd.' «Ikaaa klo 7 iUaUa,
KJHeennibto.aaote« .Bax^ Ladrsaatb. B- C.
S. 1. LONG.-LAKEN ' ^ ^ e o Uriaoa*aihta.aa<>«at
Victor Hi^idaca. ' Rbsaalu »to Sadbur; Oat.
Rolnnikaet «a Jokaiäen laea aaeaaatai kaaMa
keno l ip.
•.OHBEII WORKERS INDtlSTBIAI. iOmON O»
CANADAN itiitoea piiri. KirJevaibto.«aa(*~ «a
Alf. RaatanÄU. 223 Seeotd Sl.. Port Axthat.
Oat. RabaBbatVIcMt «a tabtZvS fHiaiavalls
oaottMlIa.
V
s. XmKLAND LAKEN
Box 240. KirUaad Uke. Oat.
». 7. LEVAOON aai«toa Ha. SS
' tiä« |obi kaakiBdea taiaea -«-»—»if
tia Moia: Boa O . Inaak. OM.
S. J . NOLALUN osastoa kokonkaet oa (okalsa
knnkäQdea.2a«a aonaaatai keUa 2 Lp. Kbia.
Taihto-oaotai. Frank Nnnnl, Nolala. PJiJ).. Ost.
S. J. MONTREALIN,OSASTON trSkokoukset pi­detään
osaston huonenstolta 1445 Notre Dsms
St. West, Jokaisen konn ensimainen sanniutsi
. keUo 3 lltapiiräUi. : Jobtoknnnan ~ kokoukset sa­mana
päivSni. kello 2 IhapSiTällä. Kirje-nrslhto-osote:
s. J. MontreaUn Osasto. lUi Notre
Dame St; ^est. Montreal, Qoebee.
3. J . PORT ARTHURtN^ÖSASTON kokonk<et Joka.
knnkanden . easimiinea annaoniai, johtnknnnaa
kokonkset Joka känkanden toinen- Ja »limelnea
juananl^. nirtelmSsenran kokonkMt Joka lolaea
keskirlikko. naisjaosto kokoontan Joka ansimii*
Bta ^A kolmas tiistai knnkandessa. Kaikkien ko-konsten
iika on kello 8 .HlaUa, KlrJeenTsiht*
osoite 316 Bay S u Port Artbur. Ont.
S. J. POTTSVILLEN; oiasto No. 14. Poreapinä.
Ontario.; ''. '-'^
TYÖLÄISNAISTEN LIITON >ÖtTSVILLEN OSAS­TON
kokoukset- pidetäia kaksf kertaa koossa,
ensiiaiinaa Ja fcolasaa keskiviikko. Tfökokonk-set
ollen ensimainen keskiviikko kello 1 psiTiUI
fa obJeloiskdkrtiXset Joka kolmas ki>«kl*iikka klo
ma illalla. Osoite 'C. Tn.- Liiton Sunrnslsioea
Osasto, Poreopine. Ont„ Can. •
S. J. ROJE CROVEN «nastoa kokooVsei piiietU»
Joka. fcninkaBden toineäannnnatal klo 2 J.pp.—
KlrjeenTaibto-osotei T. Kokkonea. Rose Crors.
P.0.;O«rtario.-,
S . ^ ^ S A U L T S T E . MARIEN OSASTO NO. S IT«-
kokoukset pideUin Joka toiaerr maananUi. alksea
-kello 8 J.p.p. ainalto bsblllla. 0«>;te: 12«
Tbompson St., Sanlt Sle. Marie. Ont.
S i . SOUTH PORCUPINEN osaston trBkokeakMl
pidetSIn* Joka knukaaden kolmanteaa susnoa-uina.
ketto 3 Lp. Oiotai Boa 528.
SOINTULAN OSASTO (Canadan Sanmalai»«B llr-
JeafSn Ousto 56) kokoontan omalla RasilUs»
.Joka knnkandea' easlailiaeal 'ananuntaina ksD*
I p!i*illä. ' bs6t«i Sela^tttla. B. C.
SUDBURTfN OSASTON NO. lis kirJeenTsihto-osots
ön: S. Onsto; Box 36. Sndbarr. Oat.
S; i.TuintTNSIN öaastoa'kokoakaät pideaia tetis
'toiaan annnaatäL ' Osaato» kir)e*a{btA.<»^M> ^
\ Osastd. Bda 109d.> Tiatnlai^ - Oni; ' Paikksknoaal-la
on. adiaoraiäsaS- järJeMärtraiiB«a kai*sata- 1*
oietsitröliiatea JäriestöSä. •"
S. J . TORONTON «saslM' trSkokoukaei pidstOa
Torontoa SaotaalaisBa :"3«ar«B:. lioooaBstolb. W
nrnidnnr Ave..' fokaisaa kankandea «osimiln*
. la kolmaa •ai^nUr.iliaX-.alkaas kelle 8Ä
' Obieima- ]» kräki^falBkeiiUikaet pid-ato l<>ksl-
* M K .ko'akaBd»a'3.toin«a fa- aaljis •naennui-dts.
alkaen, kello SJM. Oaotat IC S. O-^o. ^
... Rmadn^ . Avat.
. 1 . ' yKBSTEB'S' CORNERIN «aasina fcokoaki*
'pi>f,.tiiB «osimiinea ' sannaatat knu.ssa^ Kiri*»»-
-n>hiownaut: O. Salmia VdMter'* Cont, C-S...
I. VAKIiPIN oaastoa UndkmamiaiSäk-a
iSin inka kaokaedee 3 » «aaaoatai kir 1 i
PnniMniat Oaärta. .Oat.
S. J. VANCOUVERIN OSASTON No. 53 kokoas
OB Jokaisen knnkanden. toisena " k*-Vti"'"«|*
keno 7.S0 ffiatU Clinton Haalilla.. 260S P"**
Street East. •.•-*.•.•"'••,-•:
V-. |a U.^SEUBA "JYMYN" o*rte: Box
Kirktäad Lake. OnC.
AMEBnCAlf W0BKCBSPU0LUEE1V Soooalsis*
Talirihtaa. Säotnalalstaa T 7 f t a a a j k d J a t i « . ^^
FedetatidB. 35 E u t 1 3 ^ S t , Hnr Yerk. N ^
KaikU Utjaaat^ihta M nkalätM^^ —
t W yng^aialrBlli aaattaalh,