Vapaus, July 25, 1927

              Sivu 2 Maanantaina, heinäk. 25 p;nä—Monday, Jiiiy 25 Noi 85 — 1927
VAPAUS Paikallisessa toiminnassa tulevat koramanistit edel-
, . .leen työikenieleraään tarmokkaasti cjärjestvmältömien
Ontadan suom&I&isen trÖTaestöD ainoa äänenkannattaja, i . „ . ^_ , , . < ^ t tt-'
fteSt^ Sudburyssa, Ont. maanantaina, keskiviikkona | jarjestamisekäi*, d)itloutumi£en», ckansallisea autono-
Sii perjantaina. ^ j mian*, toimintavapauden, ja <ammaltiyhdisty£Hifckee.n
S. G. NEIL, A B V O ^ ^ l i r ^ PEHKONEN Nnsainvälisen yhtenäisyyden, puolesta. Yhä rarmok-
" —~~~—; kaammin täytyy kommunistien tyoäkennelia saadakseen
aikaan yhteistoimintaa kansallisten ja kansainvälisten
liittojen välillä ja tässä tarkotuksessa tulisi yhtäläisiä
vaatimuksia tehdä tunnetuksi kumroassakin ryhmässä
samanaikaisesti, ja eritoten samoilla teollisuusaloilla
toimivissa kansallisissa ja kansainvälisissä- liitoissa.
Canadan kommunistipuolueen ohjelmana tulee edel­leen,
kuten menneisyydessäkin, olemaan kannattaa to­dellisia
toimivia joukkojärjestöjä, kohdellen jokaista
tällaista liittoa Canadan työväenliikkeen erottamattp-
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
se^ond claÄJ matter. • •
VAPAUS (Liberty)
The on!y orjcan of Finnish Woricer8 in Canada. Pab-
Uelied in Sudbory, Ont., every Monday, Wednesday
•sd Friday.
ttaitid asiamiesten joMIa on ta^ukset.
ILMOTUSHINXAT VAPAUDESSA:
Naimailmotakset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
Avicliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuunut.
NimenmuutoHilmotakset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymä ilmotukset $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilraotukset 51.00 kerta.
KuolemanUmotukset $2.00 kerta, ^$50c lisämaksu
kfitoslaoscelta tai muistovärsyltä.
Halutaantiedot ja osotcilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa, , ,
Tilapaisilmottajien ja Urtiotusakenttuurien on, vaa­ittaessa,
lähetettävä ilmotushinto etukäteen.
General advertising ratcs 75c per col, inch. Mi-oimum
charge for sing]e insertion 75c. The Vapaus
!• the best advertisfng medium among the Finnish
ppople^ in Canada. • •
ÄtatnantoJn lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon Jiehteeinjtiistaina ja
perjantam lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
SL Puhpljn 1038. Postiosote: Box 09, Sudbury. Ont.
TILAUSHINNAT:
Ca^-adaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
•1.60 ja yksi kk. 75c
yndysv3!toihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
«8.CJ ja kolme-kk. $1-75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, < ^ g ^ ^ ^,^3^,3^ siellä, missä eri liittojen välinen pai­kallinen
taistelu tekee välttämättömäksi yhden tai use­amman
kannattamisen ja toisien Vastustamisen, tulee
Canadan kommunistipuolue kannattamaan sitä tai niitä
liittoja, jotka lähemmin toimivat työväenluokan todel­listen
etujen mukais^ti.
Kehitys Canadan teollisuudessa — varsinkin puuta­vara-
ja paperiteollisuuksissa, metallinkaivannan y.m.
aloilla ja-öuebecin teolHsoituminen - — Ibää järjestä-mistyön
tärkeyttä järjestymättömien työläisten keskuu­dessa,
samalla kun vaatetus- ja puutavaratyöläisten
keskuudessa saavutetut tulokset perin selväsli osottavat,
että tällainen työ voi olla hyvin menestyksellistä, jos
siihen käydään käsilisi päättävätsellä ja toimeliaalla ta­valla.
Kommunistit tulevat tehostama^ yrit3/ksiään
«järjestymättömien järjestämiseksi», ja tule\'at edelleen
tukemaan kaikkea todellista järjestämistyÖtä. Kom­munistipuolueen
täytyy pyrkiä laajentamaan järjestä­mistyÖtä
puutavaratyöläisten ja metallinkaivajieii kes­kuudessa,
lujittamaan hiilenkaivajien järjestöjä ja alot-tamaan
järjestämistyön kutoma-, lihanpakkaus-, kumi-,
metalli- ja automobiilityöläisten keskuudessa siellä, mis­sä
suinkin mahdollista.
Ammattiliittotyön alalla tulee kommunistipuolueen
päämääränä*olla voimakkaan, keskitetyn kaikkikäsittä-vän
itsenäisen kansallisen ammattiliittokeskuksen pe­rustaminen,
keskuksen, joka 'perustuu teollisuusliitoille,
ylläpitää läheisiä suhteita Amerikan mantereen muit­ten
ammatliliittoliikkeitten kanssa ja kuuluu kansain­välisen
liittymisen kautta työväen 'kansainväliseen kiok-kaliikkecsecrt.
. ^
Kehitettäessä taistelua tällaisesta päämäärästä on
tarpeellis^kjI^^C^tildassa toimivien «kan^llisten» ja
«ikansainvälisten» liittojen vallankumoukselliset yhdis­tetään
yhtenäiseen vasemmistoliikkeeseen. Tällaiseiv
liikkeen perustaminen tulee, olemaan yksi kommunis­tien
päätehtävistä läheisessä 'tuld^raisuud^sa. Tämän
vasemmistöiiikkeen täytyy olla kyllin laajan käsittääk­seen'
jokaisen toiraelTaan vasemmistolaisen työläisen ja
tämän liikkeen kautta täytyy Canadan ammaltiliiltoliik-keessä
olevien vallankumouksellisten johtaa aramatli-liittoliikkcen
laajempaa järjestymätöntä eciistysmlelis-tä
osaa taistelussa «yhtenäisyydestä», «autonomiasta»,
«siirtymisestä teollisuuslinjoille liitjoutunrisen kautta»,
«Canadan työväenpuolue'e'n rakentamiseksi» j.n.e.
Kaivostyöläisten järjestäytyminen
suuriniinan osan ^ ajasta ovat työläi­set
työpaikoissaan kenenkään häi-j
ritsemättä. Jos työtä pyrittäisiin
I hiukan hidastuttamaan ja se keskus-jtelu,
joka käydään työtoverin kans-
I sa, työn mahdolliseksi nopeistutta-
I miseksi, käytetään työ- ja palkka-
1 suhteiden arvosteleraissen, niin sil-sinkin
maaseutujen asukkailla, ~ n
aina ne työpaljoudet edessOän ' J -
kaisina vuodenaikoina ja enicen ke­sällä.
Siitä huolimatta iahot
simme naisia yrittämään ta;-
&:^ö riit­täisi
aikaa ja voimia järj£=rötvöl!^
varsinMn niiilä paikkakunnille," {ölC
la naisliiton osastot eivät vi-^Il t-.'
mi.
Tämä. meidän metallimalmin kai-vajain
järjestäytymishomraa on ol­lut
vähän niinku.in rempallaan. Sa­nokaamme,
että se on ollut rem­pallaan
niin kauan kuin Canadassa I
on metallimalmia kaivettu. Jonkun
verran on sil^i silloin tällöin tehty
järjestä jrtymisyrityksjä, matta ne
on aina pyrkineet kuolemaan al­kuunsa.
Lievemmin sanoen, nämä
yrityksej ovat olleet liian velttoja.
Missä on syy tähän velttouteen?
Syy on siinä, että metallimalmin
kaivajain elämä -ei ole ollut yhtä-tomuutta
satu tapahtumaan. murtamaan työntekijäin, vanöoja
, . . . . , , , i yhteiskunnallisia käsitteitä.
Hiilenkaivajam elämisen mahdol­lisuudet
ovat olleet aivan toisen­laiset.
_^ Heidän elämänsä on ollut
yhtämittaisesti epävarman tulevai­suuden
varassa. Hiiltä ei voida kos-
Jokainen kaivostyöläinen tuntee
lihaksissaan luihin asti ulottuvan
puserruksen, mutta tarvitaan hiu­kan
näitä puserruksen ^tunteviakin
kaan tuottaa yhtämittaisesti pitem- ^^läi^^^ nyhkäistä^ kylkeen ennen
pää ajanjaksoa, sillä sitä ei voida kun he huomaavat mista puserrus
säilyttää koyiiikaan kauan varas­toissa,
joten se täytyy joksikin ku­luttaa
sitä mukaa kun sitä -tuote-mittaisesti
niin epävarmaa kuin mo- täänkin. Jokainen kerta kun hiili-nilla
muilla aloilla työskentelevien
työläisten elämä on ollut. Tällä
varastoja jbnkun verran kerääntyy
tietää se työtöntä aikaa hiilenkai-alalla
on ollut verrattain vilkkaita vajille, sillä tuotantoa ei voida jär-
• Sotinette milloin tahansa stfa vastausta ensImäJEeen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudclSeen liikkeenhoitajan per*
^^^^r M nmieSiä. ^
J . V. K.\NNASTO, Liikkeenhoitaja.
Ammattiliittotyö
Canadan komniunislipuolneen viidennen edustajakokouk­sen
hyväksymä päätöslauselma
Canadan kommunistipuolufcen neljännen ja viidennen
edustajakokouksen välisellä ajalla on ammaltil^ittoIiik•
: Iccsn tunnusmerkillisenä piirteenä Canadassa ollut pasr
siivlsaus, toimettomuus. Tämä on välitön seuraus luok-
; kayhtcistoimintapolitiikasta, mikä nyt on hyvin yleistä
Amerikan ammaltiliitloliikkeessä ja minkä kautta am-
: m on muutettu kapitalistiluokan tehokkuus-
<^ ohjelmissa etutilalla, tärkeim'
;v pinU le tuotannon lisääminen ja «leollisuus-
: rauhan» säilyttäminen.
Canadan teollisuuden tunnusmerkillisenä piirteenä on
samalla ajalla^.ollut tasainen laajentuminen. Tuotannon
raoarä ja «en palveluksessa ole\'ien työlälsteit, lukumäärä
on lEsääntynyt, ja olevat olosuhteet viittaavat tämän laa
V? jcnlumiscn mahdolliseen jalkumbeen läheisessä tuleyoi-
: suud tämän kanssa on käynnissä tehokas
teollisuuden ; «ratsionalboiitiis»-prosessi, mikä ilmenee
: taotannon keskittymisessä, työnnopeistuttomisessa, työtä»
saostävi laitleitten käytön laajentumisessa ja työläis­ien
riistämisen yleiscsstt tehostumisessa. Tämän proses­sin
seurauksena on jatkuva ja nopea lisääntyminen tuo-n
lännessä' k i l k i n työssäolevaa työläistä kohti ja terävä
: • suhleelljncn alentuminen tuotetun i-ikkauden työväen-
T. luokalle joutuvassa osuudessa.
Ajatteleville työläisille on selviämässä, että luokka-yli.
eistoiminnan koutta saavutetut parannukset edustavat
vain pientä murto-osaa niisiä suunnattomista eluisuuk-
:£ista, mitkä tämä yhteistoiminta luo työnantajalle lisään-
^ lyneen tuotannon, alhaisempien iuotanlokustannuksicn
ja iisäänlyneiltcn voittojen muodossa ja iettä nämäkin
myönnytykset, joita saavutetaan, vain heikentävät ja ma­sentavat
ammattiliittoja sen kautta, eitä syntyy harhaluu­loja
koskien työläisten mahdollisuutta saada taloudeUi-eia
parannuksia j.n.e. ilman taistelevien teollisuusjärjes-t6jen
apua.
;.-AmmattiIiittoliikkeen lähin tehtävä Canadassa on aloi­ttaa
työläisten taholta hyökkäystaisteluita tarkotuksella
saada suurempi osuus lisääntyneestä rikkauksien tuotan­nosta,
mikä puolestaan edellyttää sep luokkayhteistoi-minlapoHtlikan
hylkäämistä, joka on tukehduttanut am-tnatUIiittoIiikettä
viimeisten kolmen vuoden aikana.
Taistelu korkeamman elintason puolesta ja suuremman
osuuden saamiseksi lisääntyneestä rikkauksien tuotan­nosta
ja taistelu -luokkayhteistoimintaa vastaan todelli­suudessa
muodostavat tänään yhden taistelun. Kumpi­akin
näistä ohjelmista ovat toisilleen vastakkaiset joh-iScnmukaiseen
lopputulokseensa vietyinä.
Canadaif kommunistipuolue tulee pyrkimään palkka
ja yleisten taloudellisten vaatimusten tekemiseen ja ke­hittämiseen
ja työläisjoukkojen vetämiseen yhä laajen­tuviin
taisteluihin, p>Tkien saamaan näissä taisteluissa
aikaan yhteistoiminnan eri ammattien työläbten ja
«kansainvalbten» ammattiliittojen jäsenten kesken.
Tässä mielessä velvottaa puolueen viides edustajako­kous
toimeenpanevan keskuskomitean laatimaan täy­dellisen
toimintaohjelman jokaista tärkeämpää teolli-
V.suutta varten ja kehottaa jäsenistöä alkamaan pajaleh-
;tia jokaisessa laitoksessa, missä se vain on mahdollista,
rvhlenä keinona lyöläisten herättämiseksi käsittämään
:^oväenluoldcatoiminnan tarpeellisuuden.
«Yleiscanadalaisen tvoväenliiton» («The All-Cana-dian
Congress of Labor») perustaminen merkitsee as*
'>-lceUa eteenpäin taistelussa kaikki ammatillisesti jd teol-vlisesti
järjestyneet työläiset' käsittävän anunattiliitto-
:^ keskuksen puolesta. Canadan kommunistipuolue tulee
w jatkamaan ja tulostamaan taistelua Canadan kaikkien
'annnatillisten järjestöjen saamiseksi yhteen amihatti-
"liittokeskttkseeDf mutta sen asemesta, että vaatisimme
Canadan ammattijäijestoi avaamaan ovensa kaikille l i i -
itöUie^ l^jTtyy nieidätt tunnuslauseennne ny^ olla: «Kan-fEsallinen
-^htenäisyp :liyk]^ten ammattijärjestöjen vh-
«ligtaihisfen 'kantta.» -
työkausia, jos on ollut huonompia­kin
aikoja. Pääasiallisesti on kui­tenkin
tällä alalla työskennellyt osa
työläisiä yhtämittaisesti, ikäänkuin
sellaisena kantajoukkona, joka ei
ole koskaan paikasta toiseen siir­tynyt.
Tähän kantajoukkoon on vä­hitellen
pesiintynyt käsitys, että
kyllä sitä silti mennä rcsuäa maa­ilman
läpi näinkin, ilman mitään
järjestäytymistä. Onpa osaan työ-
Iäisiä kasvanut sellainenkin käsitys,
että järjestäytymisestä ei olisi mi­tään
hyötyä, sillä on olemassa ihmi-i
siä, jotka ottaisivat hyödyn ennen j
kuin ovat mitään sen saavuttami-. ammattiunionjstinen johto'' toiminut
jestää aivan päivittäistä kulutusta
varten. Tuo alituinen epävarmuus
huomisen päivän leivästä on kas­vattanut
hiilenkaivajista, elinehto­jensa
puolesta taistelevan joukon.
Me tiedämme Canadan hiilenkaiva-jain
Historiassa jälkeen 1906 olleen
monta sitkeää ja merkityksellistä
työtaistelua. Heistä on tällä ajalla
huomattava osa kehittynjrt luontai­siksi
taistelijoiksi, jotka ovat val­miit
antaäntumaan taisteluun mil­loin
hyvänsä komppaniat ovat pyr­kineet
. rikkomaan työsopimuksia.
Tässä kuitenkin on vajphoillinen
seksi uhranneet. Asian todellinen
puoli on kuitenkin se, että metallin
kaivajain järjestäytyminen alkaa
olla päivän polttavin kysymys.
Työtaso on kaivoksissa kehitetty
äärimmilleen. Nykyään ei kannata»
jonkunlaisena jarralaitteena. Nyt
kuitenkin on hiilenkaivajain järjes­töt^
hyljänneet vanhat ammattiunio-nistiset
johtajansa ja alkaneet nyr-kimään
terveelle taistelupohjalle
teollisen järjestäytymisen , kautta.
Tässä tehtävässä olisi metallinkai-johtuu.
En nyt tahdo kieltää sitä
seikkaa, etteikö- luokka-asemastaan
tietoinen ain€s olisi koskaan noita
tietoisesti heikompia työläisiä kyl­keen
nyhkinyt, mutta tuo nyhki-minen
ei ole tähän asti ollut kyl­lin
kovakouraista herättääkseen hei­tä.
Keinoja tuohon kylkeen nyhki-miseen
on monenlaisia, ja suurintq.
osaa työläisistä täytyy aina silloin
tällöiin hoksauttaa kaikista asioista,
ennen kuin he voivat kiinnittää nii­hin
huomiotaan. Tällä kertaa täy­tyy
kuitenkin se puoli sivuuttaa,
sillä haluan vielä lopuksi kiinnit­tää
huomiota hiilenkaivajain taiste­luihin.
Hiilenkaivajat ovat yleensä tais­telleet
kaikesta. He ovat taistel­leet
pesu- ja kuivaushuoneiden knn-nollistuttamisesta,
palkan maksun
säännöllistyttämisestä, ilman puh­distamisesta
ja rapputeitten kor-jauttamiserba.
Mitä hyvänsä kor-tavaa
se, että jokainen paikkakun­ta
ei oIe_i]mottaiiut jäsentensä lu­kumäärää,
joten on mahdotor.ta teh­dä
laskelmaa koko piirin jäsecinää.
rän suuruudesta. Olisi hj-i-ä TOS jo­kainen
naisliiton osasto pitiliii osc-te-
j a kokousilmotuksensa Toverit­taressa
ainakin jonkun aikaa.
1 Naisten . neuvottelukokoukseisa
päätettiin a^"jstaa kp. piirlvirastoa
järjestäjän p:dos.<va 50:llä dollarilla.
Tähän mennessä ei tuota summaa
ole kuitenkaan vielä saatu kokoon
ja olisi toivottavaa että ainakin voi-makkaimmat
osastot pitäisivät Iita-mat
asian hyväksi että mainittu
summa saataisiin hankituksi.
Myöskin neuvottelukokouksessa
päätetyn osuustoimintaviikon pitä­minen
jäi laimealle kannalla. Vain
parissa paikassa pidettiin iixamat
tai muita agitatsionitilajsuuksia
asian hyväksi.
Mitä nuorison ja naisten opetus-kursseihin
tulee, olisi hyvä että tä­mä
asia otettaisi esille kokouksissa
ja ehdotukset sekä päätökset asian
suhteen tiedotettaisiin sihteerille.
Järjestäjätoimikunta, johkix pitäi­si
valvoa yleistä naist-en keskuudes­sa
tehtävää Egitatsionityötä ei ole
saanut mitään erikoisempaa aikaan
jausta työläisten oloihin on maini- ja tämän vuoksi pyydetään komi-enaa
mennä kaivoksien paalle tyo- . . , , , , «.
4.- 1 , , vajam ehdoton velvollisuus \ alkaa
ta kyselemään, muiden kun par-; ^ ."^ , . vi
haassa miehuuden iässä ja ruumiil-i kaivostyöläisten yhtenais-lisesti
täysin voimakkaan näköisten teollisuusjarjestoa.
miesten. Vaikka työvoima on noin Sillä aikaa kun hiilenkaivajat
perinpohjin valittua, joutuu heistä- "^»^ taistelleet melkein jokaisesta
kin monet jättämään t_yöpaikan ver-j leipäpalastaan, eivät metallinkaiva-rattain
lyhyessä >ajassa siksi, että o!e saaneet mitään aikaan ja
Kommunistipuolueen sisällä on/meidän lähin tehtä­vämme
ammattiliittoryhmiemme' psrustamineri ja jär­jestäminen
kunnollisesti. Traaä on välttämätön edel­lytys,
kommunistiselle työlle ammattiliitoissa. Jokai­sen
kaupunkikomitean ja jokaisen teollisen järjestäjän
veIvolIisuus^oi);^ydä Heti käsiksi tähän työhön, jotta
puolueen jokainen ammattiliitossa oleva jäsen tulee
välittömään yhteyteen puolueen jokaisen toisen samassa
teollisuudessa olevan jäsenen kanssa paikallisesti ja
jolta puolueen kaikki ^ammattiliitoissa olevat jäsenet
voivat työskennellä kuin yksi.
* Puolueen ammattiliittoryhmien tulee taas t^hdä aiot
teitä paikallisten ja teollisten kansallisia ja kansainvä­lisiä
liittoja edustavien jäsenjoukkojen neuvotteluko­kouksien
pitämiseksi,, tarkotuksella laatia niissä palk­ka-
ja yleisiä taloudellbia vaatimuksia. iTaistelun pa­remmista
paIko"t'Q| lyhemmislä, työpäivistä ja viisi­päiväisestä
työviikosta, luokkayhteistoimintaa vastaan,
teollisuuksien kansallistuttamisesta ilman korvauksia ja
työläbten kontrollin alaisiksi, canadalaisten anunalti-järjestöjen
yhdistämisestä ja kaikkikäsiltävän ammalH-liiUokeskuksen
perustamisesta täytyy muodostaa pal­kallisen
ja lähimmän' ohjelman laajalle, koko maata
käsittävälle vasemmistolirldceelle, jonka täytyy seisoa
täysin selvästi itsenäisen canadalaisen ammatliliitloliik-keeri
ja sen kansainvälisen liittymisen kautta työväen-luokanjcansainväliseen
taisteluun yhdbtämisen, ammat­tiyhdistysliikkeen
kansainvälisen yhtenäisyyden, kapita­lismia
vastaan käytävän säälimättömän labtelun ja työ­läisten
tasavallan perustamisen puolesla.
Huomioita ja huomautuksia
Sofian poliisiviranomaiset ilm<Htavat, kertoo eräs
toverilehti, että jälleen on tehty —järjestyksessään jo
kolnias — onnbtumaton murhayrity^ Bulgarian kpr-keita
hallinnollisia viranomaisia vastaan. Ulkomaiden
työväen ja vapaamielisen porvarbtonjkin lehdet, jatkaa
lehti, huomauttavat noitten onnistumattomien murhayri­tysten
toistumisen johdosta, että ne ovat ilmebesti hal­lituksen
kyttien järjestämiä samoin kuin kuuluisa So­fian
tuomiokirkon räjäyttäminenkin, tarkotuksella saa­da
valmbtetuksi mielipide niilten vainojen varalta, joi­ta
hallitus suunnittelee työväenpuoluetta vastaan, voi­dakseen
lakkauttaa j a painaa'"^n Jälleen toimimaan
maanalaisena.
* • • * .
Saksassa on äskettäin järjestelty erikoinen Neuvos­toliiton
tieteen v i i ^ o . Lukiiisbsa tieteellisissä ja yhteb-kunnallbisa
pahoissa t e ^ i n selkoa neuvostovallan työstä
tieteen lukemiseksi sekä neuvpslovallan tieteen saavu-tuksbta.
Kaikkialla oli neuvoslovaltalaislen tiedemies­ten
esitykset oteUu vastaan suurella mielenkiinnolla ja
tunnusteltu neuvostovallan tiede-elämän vaikeista ^ o -
sbla huolimalta saavuttaneen rildcaita tuloksia.
eivät kestä kilpailussa toisten rin­nalla.
Järjestymättömissä työmais­sa
ei luonnollisestikaan ole mitään
rajotusta, miten työnjohtajat mie­hiä
ajaa, joten heikom.mat aina
joutuu taipaleelle ja heitä harvoin
tarvitaankin ^paitsi ^aivan vilkkaim-pana
tuotantokautena.
Jolla vähänkään on kokemusta
järjestyneillä ja järjestymättömillä
työmailla, huomaa helposti niiden
eron, vaikkapa vaan otettaisiin huo­mioon'
järjestyneen työmaan pie­nimmät
etuisuudet.
Haluaisin tässä hiukan vertailla
tilannetta hiili- ja metallialueilla
toisiinsa.
Canadalaiset hiilenkaivajat ovat
olleet järjestyneitä vähän yli kak­sikymmentä
vuotta, jotavastoin ca-nadalaisilla
metallinkaivajilla tämän
kEhdenkymmenen vuoden aikana on
ollut ainoastaan pieniä järjesfeäyty-misyrityksiä.
Tämä tilanteen ero
el johdu siitä, että ihmiset näillä
eri alueilla olisivat erilaisia, inutta
niiden elämisen mahdollisuus on ol­lut
aivan erilainen.
Niinkuin "alussa mainitsin, on me-näyttääpä
siltä, että taistelijaksi
kehitytään. ainoastaan taistelussa.
Hiilenkaivajat eivät ole haikailleet
taistella, sillä heillä ei ole mitään
menetettävää, mutta^ metallinkaiva-jille
näyttää joillekin kerääntyneen
pikkusäästöjä, joiden mahdollinen
menettilminen on nähtäväs;ti paljon
suuremmasta merkityksestä kuin
suurten työläisjoukkojen tulevai­suus.
Metallinkaivajairi olosuhteet silti
kiristyvät päivä päivältä, jonka tie­tysti
asianomaiset työläiset itse sel­västi
huomaavat, matta onko työ­läiset
kuinka paljon harkinneet sitä
puolta, mitä voitaisiin tehdä vasta­painoksi
komppaniain kiristykselle,
pn hyvin kyseenalaista. Tuntuupa
-hiukan kun olisi tarpeellista alkaa
jo vähän kutittelemaan metallinkai-vajiakin,
jos. hekin sattuisivat he­räämään.
Ja jos ei kutittelu auta,
niin tuupata vähän lujempaan, eh­kä
myöhemmällä tarvitaan antaa
pieni potkukin, mutta kaikesta huo­limatta
on aika panna toimeksi.
Meillä ön kaikkialla luokkatietoi-sia
työläisiä ja heidän tehtäväkseen
tallinkaivajilla suurella osalla ollut iää_ tuo heratj-styön tekeminen, site^^
työtä yhtämittaisesti. Tästä osasta että he juuri kykenevät tämän teh-työläbiä
on kehittynyt, s^rtoisim-l^''^?.^^'^'^^^^^
meko, joten kuten toimeentuleva ill}^^^^,^^'!^ äl'?^?"!!''^^
joukko, joka ei näe järjestäytymi­sen
välttämättömyyttä niinkään sel­keästi
kuin ne joitten työssäolo-mahdollisuudet
ovat olleet tilapäistä
laatua. Tämä vakiintunut joukko­kin
tuntee ne katkerat työsuhteet,
jotka nykyään kaivoksissa vallitsee,
taan sovelluttaa käytäntöön.
Herätystyön tekemiseen nähden
on kaivoksissa aivan toinen tilanne
kuin tehtaissa. Tehtaassa on työn­johtaja
melkein aina ulottuvilla nä­kemään
jokaisen työntekijän toi­minnan.
Kaivoksessa kiertää työn-mutta
se ei ole suuremmassa: mit- johtaja sika-ajottain työpaikat ja
tulla teollisuusalalla saavutettu, ei
sitä ole saavutettu ilman taistelua.
Vaikka kahdeksan tunnin työpäivä
lainsäädännöllistä tietä saatiinkin
aikaan, täytyi siitäkin hiilenkaiva­jain
käydä, sitkeä taistelu, cnnp.n-kuin
kaivosyhtiöt suostuivat sitä
käytännössä noudattamaan. Nyt
voimme kokolailla varmuudella sa­noa,
että hiilenkaivajat tulevat tais­telemaan
itselleen 7 ttinnin työ­päivän
ja \aiden päivän työviikon
ennenkuin muilla aloilla on päästy
edes 10-tuntiseen työpäivään.
,' Hiilenkaivajat ovat , taistelijoita.
He ovat käyneet läpi katkerien ko­kemuksien
koulun ja oppineet tais­telemaan.
Meidän täytyy myöntää,
että heidän joukossa on heikom­paakin
ainesta, niutta se on aina
joutunut pj'symään mukana taiste­luissa
siksi, että ei ole kyennyt ui­maan
vastavirtaan.' Tässä kuiten­kaan
ei ole mitään erikoista, sillä
tämä ilmiö on huomattavissa työ-taisteluiden
yhteydessä muillakin
aloilla. Tabtelurintama voi olla
Rankempi tai heikompi, mutta aina
on olemassa mukana vastahakoinen
joukko, joka kuitenkin ön voima­ton-
pujahtamaan pois yleisen pai­non
alta. '
Raportti työläisnaisten
liiton toiminnasta
Port Arthurin
alueella
Keväällä pidetty tämän alueen
naisten neuvottelukokous oli hyvin
onnistunut, mutta sitä seuranneet
kolme kuukautta eivät ole olleet
niin uutteran toiminnan aikaa nais­liikkeessä
kuin olisi voinut toivoa.
On luonnollista että asia on täten
kesän kiireiden ollessa ylimmillään,
sillä jokaisella työläisnaisella, var-
Wienissäkin ontaäs "rauha". Siel­lä
kun nähkääs tapella jytistettiin
viime viikolla ihan ^ verissä päin.
Porvari varsinkin on sangen mie.
lissään tästä rauhottumisesta ja so­sialidemokraatit
tietysti vieläkin e-nemmän.
Heidän puolustuskaartin-sa
oli nimittäin jelppaamassa polii­sia
rauhottamisessa. Lukijat kai
Hetävätldn että Itävalta on sangen
sosialidemokraattinen maa. Siellä
on sosdemeillä suorin puolue parla­mentissa,
pääkaupungin kunnallis­hallinto
on heidän käsissään, ja
heidän luottamusmiehiään istuu vir­katuoleilla
valtion lihapatain ääres­sä.
Työläiset, sosialidemokraattiset­kin
saavat sensijaan kurkuilla näl­käisinä
ja työttöminä milloin mis­säkin.
Heillä ei ole johtajiensa l i -
hapapadobta muuta hyötyä nälkäi­selle
vatsalleen, kun että saavat
haistella ilmaa, missä ^oita rasvai­sia
paloja paistellaan. Ja se ^ei
tietysti vatsaa täytä. Siinä tulee
pakostakin : kapinalliseksi, niin säy-seä
sosialidemokraatti k im onkin. A i ­van
itsestään syntyy silloin aivo-kopassa
kumouksellisia ajatuksia
kun mahanahka alkaa kosketella
selkärankaa, ei siinä enää tarvitse
"kommunisti-pirua" kubkimassa
korvaan "Moskovan teesejä", eikä
osoittelemassa asekätköjä. Ei. So­sialidemokraatti
on jo puolittain
kommunisti tälläbessa tilassa olles.
saan, mutta jos siihen nälän kans­sa
samaan kängiin tulee vielä hän­tä
ahdistelemaan f aseisti, niin sil­loin
on mitta täysi. Silloin piste­tään
vähäksi, aikaa hyrskyn-myrs­kyä,
niin että paikat heiluu.
Niin ne tekivät sosialidemokraat­tiset
työläiset Wienissäkin viime vii­kolla.
Panivat hihat heilumaan,
mutta eivät jaksaneet viedä asiaan­sa
oikeaan loppuun, vaikka tilai­suus
ei ollut huUuimpia. Antoivat
johtajiensa vielä kerran narrata it­sensä
pob kumouksen tieltä. En-
^ k y i l ä ' y r i t t i v ä t toperasti, hihkui­vat
lihapatain ääressä lihoville joh­tajilleen,
että nyt on tuDut heidän
aikansa, mutta lopun ahtoivat kui­tenkin
mennä löröksi. Uskoivat
johtajiensa pöpöjnttuihin, että mör­kö
tulee Unkarista ja Italiasta ja
syö heidät kaikki, jos he vain nyt
kaatavat tämän porvarillisen järjes­telmän.
Ja työläiset antoivat pe­rään
otteestaan. "Rauha" kallii­seen,
porvarilUseen Itävaltaan oli
palautettu sosialidemokraattisten
ottobauerien suosiollisella avulla.
Jälkisehittelyissä tietysti koko
juttu sysätään kommunistien nis­koille
ja sosialidemokraattbille po-momiehille
annetaan hj^ästä palve.
luk|esta palkkioksi jokunen paikka
fascbti-ministeriössä. Sinne päin
on juttua kuiilnnut. —
Lukea sutaben tässä vielä jutun
lopettajaisiksi yhtebelle kansalle
erään mbiksen kirjeen, jolla hän
on toimitusta lähestynyt. Kuulkaa­han
mitä hän sanoo:
Hyvät toiniittajat!
Minulla oh ukko, kuten siivolla
ja siveellbellä nabella olla pitää­kin,
mutta tässä ukossa on koko­lailla
kiperiä mutkia, joita minä en
ibnan Teidän apuanne kykene sii­tä
pob oikomaan. Minä itse olen
nim. mielipiteiltäni kommunisti,
mutta minun ukko-pahuukseni ei
tahdo tunnustaa muuta elämänop-pia
itselleen kuiri viinanjuonnin ja
kortinpeluun. Ja siitä minä olen
vihainen kuin /äkämen sonnL Mut­ta
hän ei vain paranna tapojaan,
vaikka olen siihen koettanut kaik­kia
mahdolKsia keinoja, mitä olen
jaksanut itse keksiä. Suoraan sa­noen
olen häntä kerran lunssipak.
siDa muloloinntkin. Sanokaapa nyt
inistent siellä toimitnksösa mitä
minun olisi tehtävä tämän nkko^
raiskan IrnTigga.
Sievästi niijaten Teidän ——
tean jäseniä ilmottamaan sihteerille
milloin heidän sopisi saapua yhtei­seen
kokoukseen.
Lasten aluejublia varten on ehkä
elokuu sopivin ja kehotetaan tätä
varten valittaa komiteaa ottamaan
asia vireille. Komiteaan kuuluvat
Olga Alanen, Aino Kauko sekä Em­mi
-4irola.
Opinnollinen r)uoli naister. toi­minnassa
on saanut' kohtalaisen
suuren huomion. Mutta sittenkin
joutuu ykEilöilinen opiskelu alakyn­teen
ja naiset unohtavat että koko­naisuus
ei voi olla sen parempi kuin
siihen kuuluvat osaset*. Naisliike
ja kaikki j^hteiistoiminta, kuten nais­ten
jokapäiväinen elämäkin, vaatii
jpnkunverran tietoja ja oppia, sel­laista,
jota ei saa kotitöitä teke­mällä.
Naisille on juurtunut mie­liin
se käsite' että yleensä kirjat
ja opiskeluvälineet kuuluvat kaik-
;kein parhaimpien ylellisyysesinei­den
joukkoon. Työläiskodeissa on
usein huomattavana se seikka, että
jos jää jokunen dollari jokapäiväis­ten
tarpeiden ylitse, ostetaan niillä
— ei kirjoja joiden avulla voisi
rikastuttaa henkistä elämäänsä,
vaan joitain muita esineitä pelkän
koristeellisuuden vuoksi. Samoin
ön huomattavissa sekin, että kun
työläisäidille jää satojen askareit-tensa
ylitse joitakin tunteja aikaa,
kuluttaa hän sen taaskin, ei itsekas­vatukseen,
vaan usein aivan tur­hien
käsitöiden tekoon tai vielä tyh-jänpäiväisempien
juttujen jutuste­luun
naapuritalon emännän kanssa.
Tämä johtuu vain siitä, ettei vielä
ole opittu pitämään itsaopiskslua
yhtä tärkeänä kuin syömistä ja juo;-
mistä ja muita elämän tehtäviä.
Työläisnaisella on yhtenä suurem­pana
puutteena tiedon puute, ja
silloin kun ei ole ollut tilaisuutta
kouluihin tai vuosikausien joutilai­suutta
opiskeluun, on nämä kalliii
aarteet hankittava itselleen huolen
ja raadanpan keskellä. Niin kauan
kun meillä ei ole muuta pyrkimystä
kuin saada joka päivä syödä ja
vaatettaa itsemme, olemme -/ieiä 1'-
Joo, kiitoksia nyt ensiksi siitä
sieväsitä niijauksesta, misb. .alle­kirjoittanut
pohti tätä asiaa eilen
Tuomas Kutisijan kanssa ja tuli
siihen lopulliseen iulökseen, että
mbiksen on viisainta ottaa ero uk-ko-
raiskastkan ja lähettää hänet
Suomeen. Siellä on nykybin kova
put-Te "innnollbista juopoista. Sasu
Punanen , Mikko Erich, George
Schauman y. monet muut eivät mi­tenkään
jaksa yksinään juoda kiel­tolakia
kompon, joten sinne olisi
apu tervetullutta. Kaikesta päät­täen
mbiksen mies oBsi mainio
kaveri näille veljeksille.
Muuten oli Tuomas sitä niieltä,
että jos kerran misis antaa loppu-litviikin
juopottelevalle miehelleen,
niin senjälkeen olisi hänen paras
ottaa uusi kupeenlämmittäjä hänes­tä,
Tuomaasta. Oli sitämieltä, että
jos joskus sattubikin menemään a-siat
sille kantille, että misis käyt­täisi
keskustelua tehostaakseen I C r^
sipaksiakin, kestäisi hänen pääns"
senkin. Tuomas kun on nimittäin
tunnetusti kovapäbin iikka aäiHa
paikoilla maapalloa.
Nim jotta: parempaa neuvoa em­me
täliäkertaa jaksa mania misik-seUe,
kun että vaihtaa ukkelinsa
Tuomaaseen. Kyllähän mekin tosin
olemme autuas poikamies, mutta - . -
Hm . . . E i puhuta siitä asiasta.