Vapaus, October 6, 1930

              Sivu 2 Maanantaina, lokak. 6 p:nä— Mon., Oct 6
. IMr' A TD A TT Q Catudan «aociiliJM-n tyÖTärstöa «ino« iän^nLaniutUJ*. i l m e i t y r Sad ,
' . r ' " . VAPACS (Liberty) 1
Tb» eidr orzao>of Fino!>h ' V o r k t n i n C a t i i i h . P u b l i i t e d d t i l f «t Sodbory, O n U r i o . •
8>iti«tfred »t the Post Office Dcpzitiaent, Oiuw<, a i Kcuod clan maller. -
C c t t c n l ulTertlslne n t e i , 73e per c o l . in<.li. ^Minicium cbtr{e for l i o t l e i a i e r t i o a , 75c. Tbr |
^ ^ • a a u the b e U «dfcrtitioe aediura smuii£ tbe f i o a i a b people i n C s n i d j . |
' Toimita». k o o U o r i , kirJUutuppa ja paino oc^^iu talosu E im S t r e e t i l l i i .
P«»l>«»ot«;: V«p»o», Box 69. Sudbary, Ont.
Canadan työläisten Yhtenäisyysliiibn
järjestöllinen rgkemte
Työttömän työläisen kokemuksia ^önetsinta-matkalla
Jfjkai.-<\--^a kapitalistisessa maas-j
sa tällä haavaa työnostajaluokka
; lyöjiiää tsöväcnluokan harteille
v a l i i t^r\aii talouspulan seuraukset.
Työiio:rtajaluokka, pyrkiessään säi-lylläniääii
voitto-osinkonsa j a ko­hottamaan
niitä, pyrkii kohotta-a
i a a n luonlitulleja, veroja jne.
Todelliset palkat poljetaan alas,
;völäi><t eivät ole kykeneviä osta­man
välttämättömiä tarpeitaan.
Koloi.-et markkinat supistuvat,
i tvöftömvys kohoaa yhä korkeam-
I inalle. Tämä o n k a p i t a l i s m i a k o l ­ja*
« l e miUoio t«han« taa « « l a u i t a enicimiiiKcn Icirjee»eenne, kirjouakaa nndelleen liikkeen- j „ , . , „ „ , , ^ ^ „ oI- i n l n t i r l n c c o'
Uatajan p e r . o o n a l i ; . e l l . nimellä: J. ^. Ablqvi.». liikkeenboilaja. ImaiHlfb.va UJanKOhUaSSa.
Tällai-issa oloissa on selvää, että
#DfceUa>et: Konttori 1038. — Toimilu» SZCV. — Kirjakauppa 2387W.
- - Ä o o e j . Office (job woik, »dierti»tmenn, ele.) lOJS — Editor 53£W. — Bookitore 2387W.
I L S I O T L S H I N N A T V . ^ P A L D K S S A:
Kirjeraibtoibnolukiet J1.00 k e r t a , S2.tO kaJii) kertaa. — A v i o l i i t t o o n menaeiHe onnentoiTotukae;
40e palaUfjumä. — iNinjeninuutir.ilpiotukM-t 5<J<- I r r i a . $1.00 3 kertaa. — Syotymiiilm-jtukiiet Jl.C;
. sana. $2.00 3 kertaa. — A»uni<.eroilHM.iukK/-t £2 itO le/ta. $3.00 kakaj k e r u a . — K i i i o . i l m o l o k i . i
' i t J lQ iierU. — Kuolenunilmotukael t'i.(M kerta, SCic liiämal^u kiilonbiuseella tai D i u i i t o t a r i y U j . —
« JBIaltiUu tiedot ja oaofeiliDoiukiKt SOc k e r u . SI-fr» k..lr:ie kertaa. — Tilapiiiailmottajien ja iJmotu»
S^vmaaiitä an, «»adSrnrttJ, i i i c t e l U ^ i iluionrfhinta etukäteen. • -
TJLACSin.VNAT:
1 vk. ti.M, fi k k . tZM, 3 k k . I.I73 ja 1 k k . f 1,00. — YfaJyaTtltoiJiin ja Saoiaeen sekä maa-u
l k o m a i l l e : 1 »k. lO.OO. O k k . V.^Vt ja 1 k k . ilM.
UaouöiuJjU J. tt'. A!ibi>i»l.
Xauager: J. U ' . Ahiq^i.,!.
OiCcc, Uoukitore anii P i i i i L i b o p : Vapau» Iluilding. E l i n Street.
AU mtil to be a d d r e i i e d : V a p y j i , P.O. l i o x 69, Sudbarjr, Ont.
Puolueettoman ryhmätaistelun lopettaminen
Rumanian Kommunistisessa Puolueessa
tvViltömäin j a työssä olevain työ­läisten
etuja vastaan hyökkää ylv*
tf-inen vihollinen, että heillä on
olemassa yhteiset luokkaedut ta-
Kommunistisen KansainväKsen lueen j a Kominternin k u r i i n , on | ]f,uj;p,jiaj^ iskuja vastaan taiste-
Toimeenpanevan Komitean PoliiL- hän kerta toisensa jälkeen toden-, lusc'.,.
ris^n Sihteeristön hiljattain j u l k a i - niit kykenemättömyytensä tekemään j Tama pakoittaa työväenluokan
johtavaa puoluetyölä, Puoluevas- j vastahyökkäykseen, taloudelliset
laisten tekojensa takia pitäisi L u - taistelut muodostuvat yhä kiihty-
.\iminin erottaa Rumanian Kom-. neemmiksi. Tästä todisteena on
niunistisen Puolueen ja Komin-; H a m i l t o n i n lakko, metsämiesten
ternin rivci.stä. Mutta ottaen huo- lakko " j a j u u r i käynnissä olevan
mioon hänen julistuksensa, j o l l a Mercoalin hiilenkaivajain lakon
leekin o l l a . Täten käy m a h d o l l i - .. ., .. i.-v^n,
, . • ,, . . ,, 1 Mina matkustm viime viikolla
seksi tehokkaasti i a i s l e l l a oppor- .makaciini-pullmannin" kj-ydillä
t u n i s m i a . j a reformistisia sovitteli- SudburyjTi. saatuani vääriä tietoja,
j o i t a vastaan. Täten käy mah-iettä hiellä olisi saatavana työtä,
dolliseksi todellinen rivijäsenteni Puolen päivän aikaan, odottaessa.
, II- . . . 1 . . ,1 i H i tavarajunaa, tapasin kolme muu-k
o n t r o l l i taistelusuunnan p o h j a l l a . , tybtöntä työläistä odottamassa
Täten käy mahdolliseksi suunnitel- samaa junaa. Yksi tovereista, over-mallisen
j a tehokkaan lakkovar-t
i o i n n in järjestäminen, työläislpn
suojeluselimien järjestäminen.
Työraaakomiteain täytyy myös-ikä pakoitti hänet cttamaan ruokaa­k
i n muodostua työväenluokan val­lankumouksellisen
taistelun eli­miksi
koko kapitalistista järjestel­mää
vastaan. Yhdistäen työmaan
työläiset taisteluun, työmäakomi-teat
ovat parhain muoto kaikkien
työläisten yhteisen rintaman ra­kentamiselle.
haaleihin puettu pitkä irlantilais-pcika,
selosti olleensa työssä . a i ­noastaan
kolme päivää viimeisten
! kahdeksan kuukaudan aikana. Näi-seinassa
laajahkossa päätöslau.se
m£ssa, jossa käsitellään Rumanian
Komraunisti-sessa Puolueessa val­linnutta
periaatteetonta ryhmätais-telua
j a eheyden palauttamista Ru­manian
Puolueeseen, mainitaan
tuon periaatteettoman ryhmätais-l
e l u n johtaneen hajaannukseen
Puolueen johdos.sa j a myöhemmin
myös useissa puoluejärjestöissä.
Puolueen koko toiminta o l i halvau­tunut
perin tärkeänä aikana. V a in
Kominternin johdolla saatiin Puo- ^ ^
lueen eheys palautettua, väliaikai- siihen, ejtä hänet erotetaan heti j t a l o u d e l l i s i l l e taisteluille, on vält
hän lupaa täydellisesti j a i l m a n , k i i h k o i s a luonne. Näissä taiste-ehtoja
alistua Kommunistisen Kan- lujssa uusia työläiskerroksia astuu
sainvälisen päätöksiin, tyytyy Kom­internin
Poliittinen Sihteeristö y l ­lämainittuun
rankaisuun, samalla
taistelun tielle vallankumoukselli­sen
liikkeen johdon alaisena, huo­l
i m a l t a reformistisien unioiden joh-kuilenkin
julistaen, että p i e n i n k i n ' tavan byrokratian vastarinnalta,
tämän päätöksen rikkomus johtaa Itsenäisen johdon antamiseksi
ncn puoluekomitea perustettua ja
työtä joukkojen keskuudessa jat­kettua.
Periaatteettoman ryhmäfaistelun-ka
takia, josta Kominternin P o l i i t ­tisen-
Sihteeristön ponnessa esite­tään
runsaasti todisteita, o l i Puo­lueen
johto laiminlyönyt tehtä­vänsä
suurten lakkoliikkeitten joh­tamisessa,
riiaalaisväestön vallan­kumouksellisen
liikehtimisen johta-
Puolueesta.
Toveri Barbu on myös erotettava
kahdeksi vuodeksi vastuunalaisesta
puoluctyöstä Rumanian Kommu-nistise.
ssa Puolueessa, Juuri hän
valmisti maaperää periaatteetto­malle
ryhmätaistelulle toiminnal­laan
keskuskomitean sihteeristön
johtajana,. byrokraattisilla johta-mismetöodeillaan
ja itsearvoste-l
u n tukahuttamisella sekä ryhmä-kuntaisuus-
tendensseillään. Op-uvisen
johdon perustamista. Hän h a r k i ­tusti
saböteerasi Kominternin tär-keäin
ohjeiden toteuttamista amma­t
i l l i s e e n , kysymykseeifi nähden.
Toveri R u d o l f i l l e an^nctaan „an- tukemaan taistelukantaa.
misessa, sotilasagitation suorUta-^ ^^^^^.^^^^^^^ erheillensä peittämi-misessa,
työläisnaisten jarjestami. ^^..^ j^^jj^^^..
Bessäj sorrettujen kansallisuuksien
raatajajoukkojen johtamisessa y.
m. Puolueen johto o l i käyttänyt,
byrokraattisia melodljja ei vain
yleismittakaavassa, vaan myös pai­kallisyksikköihin
•nähden. Btika-rediin
puoluekomitea o l i pyrkinyt
= ioteuttdmaan joukkojen johtamista
kiertokirjeiden avulla. Bblshevis-tisen
itsearvostelun asemasta o l i
Puolueen johto yrittänyt sysätä
> s y y n k a i k k i i n erhetyksiih, ennen-öikaiBiin
edesollamis\in, toleutta-inatta
jatetlyihin suuniiUelmiin y,
in. alempain puolue-elinten nis­k
o i l l e . Vaikka Komintern o l i ar-vostellut
Puoluetta sen opportu­nistisista!
virheistä |a puöluejoh-
Oon laiminlyöhneistS^J-spkä vaali­nut
sillä KqlsJievistillälitseiirvos-teluä
j a kehottanut sen suuntaa
niaän toimirilahsa tel?taisiin j a tyÖ-
JtiUkkpniin, o l i Puolueen johto it-sehyyäisesli
julistanut, että "Puo­lueen
päälinja on o i k e a " . Mielen-
Oäotiiksiin valmentautuessa jätet­tiin
tehtaissa suoriteltava' välttä­mätön
joukkotyö tekemättä; oh­jeita
j u l k a i s t i i n komennon muodos-
•sa, Jösla öli seurauksena, että vain
kbminuhislit osallistuivat mielen-osoluksiin.
tämätöntä rakentaa vallankumouk­selliset
linnoitukset työpajoihin,
tehtaisiin, m y l l y i h i n j a kaivantoi­h
i n . Ne kokoavat työväenluokan
taisteluun kapitalisteja" j a niiden
lakeijoita vastaan. Tällaisia lin­nakkeita
tulee vallankumouksellis­ten
työmaakomiteain o l l a , edustaen
määrätyn työmaan työläisten y h ­teislähtöä,
yhteisiä etuja j a p y r k i ­myksiä.
Ainoastaan • tällaiset val­lankumoukselliset
työmaakomileat
käsittäen proletariaatin luokkateh-lävät,
voivat muodostua työläisten
jokapäiväisten vaatimuksien tais­telun
keskuksiksi, j a kykenevät ve­tämään
kaikki työmaan työläiset,
järjestyneet, tai järjestymättömät.
karat- nuhteet. Seuraamalla tove­r
i L u x i m i n i a tuli Rudolfista en­sinmainitun
ase; hänosalli^ui ak­tiivisesti,
periaatteettoman ryhmä-taistelun
kehittämiseen. Hän har­kitusti
salasi K o m i n t e r n i l l a . R u ­manian
Puolueessa vallitsevat ryh-mälaislelut,
v a i k k a hänellä o l i n i i s ­tä
nimenomaan tiedusteltu. Tove­r
i Rudolf . e i ole tähän, mennessä
tunnustanut virheitään j a näin o l -
Vallankumoukselliset työmaako­mileat
muodostavat näin o l l en pe­rustan
todelliselle taistelevalle
teollisuusuniolle. Näiden ollessa
vallankumouksellisen teollisuus-un
i on yksikkönä määrätyllä työ­maalla,
yksikkönä, joka ottaa läh-tökohdakseeti
työmaan työläisten
tehokkaaseen taisteluun vetämisen
yhteisten vaatimuksien puolesta,
käy todella mahdolliseksi ammat*
Ien, kuin myös sen t a k i a , että hä-, likuntaisuuden jä sen asettamien
neliä puuttuu poliittista maineita
erotetaan hän Puolueen johdosta
Kominternin Poliittinen Sihtee­ristö
peruuttaa keskuskomitean
plenumin päätökset, jonka plenu-min
oli k o o l l e kutsunut Barbun
ryhmä, j a julistaa mitättömäksi
sen fraktiakokouksen päätökset
jonka kokouksen ..oli kokoonkutsu-nut
Luximin—Rudolfin-ryhmS ja
j o k a väärin nimitti itseään 'kol­manneksi
puoluekonferenssiksi'."
Tämän jälkeen mainitaan P o ­l
i i t t i s en Sihteeristön päätöslausel-
. .. , 1 massa, että Rumanian Puolue, tais-
Häiaäntiusta synnyttäneen ryh- , , • . • • i ,
mätaistelun. nope^a an ja jyrkä^s ti telee Kominternin j a kansamvali-lopettamiseksi
teki Kominternin
Toimeenpanevan Komitean P o l i i t ­tinen
Sihteeristö seuraavanlaiseni
paätökäen Rumanian Kommunisti­sen
Puolueen johtoon nähden:
sen proletaarisen vallankumouksen
yhdessä kaikkein tärkeimmässä etu-vartiopaikassa.
Se t o i m i i j a tais­telee
maassa, jota kansainvälinen
imperialismi aikoo käyttää etuvar-esleiden
poistaminen. Vasta työ­maakomiteain
j a työmaaneuvosto-jen
pohjalle perustuvana ovat
tcollisuusuniot sitä mitä niiden tu-
Tälle perustuu Canadan , Työ­läisten
Yhtenäisyysliiton pohjista-minen.
Sen t e o l l i s u u s l i i t t o neu-lomateollisuudessa
on kokonaan
nyttemmin uudelleen järjestielly tä­män
uuden jätjestörakenteen poh­j
a l l e , työmaakomiteain j a neuvos­tojen
pohjalla. Tähän käytännös­sä
on joutunut pohj isturpaan met­sä-
j a maatyöläisten teollisuusliit­to,
tarvitsee sen v a i n selvästi vii­toittaa.
Kaivosteollisuudessa, • k i ­v
i h i i l i - j a metallikaivannoisaa-. a i ­noastaan
tämä järjestpmuoto voi
vastata todellista tarkoitustaan, ei­käpä
enää liene ketään j o k a pyr­k
i s i väittämään amihattiryhmitly-misen
puolesta.
Työläistoverit, muodostakaa työ-maakomiteoita
j a saattakaa toimin­taan
osanotollanne toiminnallistut-tamalla
niitä, työtuntien, palkko­jen,'
työolojen j a yleisten työeh­tojen
pohjalla vaatimuksien luo­miseen,
tovereillenne selventämi­seen
j a taistelun kehittämiseen näh­den.
Tälle järjestämiselle alkusysäyk­sen
voivat eri p a i k k a k u n n i l l a - an­taa
eri työväenjärjestöjen yhtei­sesti
järjestämät toiminnan komi­teat,
jotka puolestaan tekevät jär­jestymättömien
järjestämisen mer­kityksen
tunnetuksi k a i k k i a l l a jä-senistöjiensä
keskuudessa. Käyn­nissä
olevassa ryntäyksessä metal-l
i n k a i v a j a in ja sulattotyöläj^en.
järjestämiseksi, metsä- j a maatyö­läisten
järjestämiseksi, tai siellä
missä ei v o i d a , teollisuusuniolden
yksikkönä toimintaa pohjistaa, suo­ranaisten
Työläisten Yhtenäisyyslii­ton
ryhn^ien muodostamiseksi on
j u u r i kaikki toiminta tähdättävä,
Canadan Suomalaisen ' Järjestön
avustusryntäyskin täytyy saada pöh-jistumaan
näiden seikkain selven­tämiselle
j a pitää järjestelytoimen­piteet
a:lkunä jatkuvalle työlle v a l ­lankumouksellisen
unioliikkeen ra­kentamisessa.
K E S K U S .
3a mistä sattui saamaan. Hän näyt­ti
arkaluontoiselta, joten hyvin saa­toin
kuvitella, kuinka sellainen teko
loukkasi häntä.
Juna saapui, pyi=ähtyi vaihteeseen
ottamaan lisää vaunuja . ja me kii.
pesimme .yhteen tyhjään vaunuun.
Muutaman minuutin kuluttua me
olimme miatkalla junan mennä jy-ryyItäessä
eteenpäin.
Leipä otettiin esille paketista ja
leikattiin kahdeksaan paksuun v i i .
paleeseen. ' Yksi ääni kuului jou­kosta:
Tämä onkin vielä hyvin tuo­re,
ottaen huomioon ssn seikan,
että se on ollut meillä kaksi vuo­rokautta.
Minä sain tietää," että
heillä» ei ollut mitään muuta syö­tävää
kahteen * päivään ja olivat
siirtäneet leivän syömisen niin pit­källe
kuin malidollista. Minä tun-rin
itseni hyvin liikutetuksi, kun
nämä nälkäiset ^j'öläi&2t tarjosivat
minulle, vennon vieraalle ihmiselle,
osan. pienestä ruokavarastostaan.
Kuinka erilaista . verrattuna työn-antajaluokar
verenimemishaluun.
Junaix 'pysähtyessä Richmond Hillis.
sä kaksi työläistä lilipesi meidän
vaunuumme.
Eräs nuorukainen, ehkäpä n. 25
vuoden ikäinen, sanoi kävelleensä
maantietä myöten Halifaxista Mon­trealiin
ja siitä Torontoon raliti-kyydillä.
Hän samoin kuin * mekin,
~9li nähnyt parempiakin päiviä, sil­lä
hänellä oli ollut hyvä työmaa
Ylidysvalloissa, kunnes romahdus mittamaan selkäpuoltaan, nämä
tuli. Hän kertoi meille kuinka esim. työttömät työläiset rupesivat puhu-
Torontossa häneltä kiellettiin oikeus maan työpaikoista, työttömyydesta
nukkua yönsä • poliisiasemalla, vaan Ja politiikasta. ,
hänen täytyi viettää yönsä pulstos. ' Ei-äs italialainen työläinen, kään-
''Heitä ne ulos, vaan älä vangitse
k-3tään" näyttää olevan hänen o h ­jeenaan.
Kun juna myöhemmin jätti rata-
)ihan, me otimme jälleen "ripoihin
>iinni".*
Aina kun juria pysähtyi, lähdet­tiin
etsimään lähistöltä omenapui­ta.
Omenat ovat erittäin herkulli--
3la, maistuvat hyvältä nälkäisten
miesten suuhun. Mutta ne muuta­mat
omenapuut, joita oli radan var­rella,
olivat tyhjennetyt hedelmistä
Saavuttuamme - Gravenhurstiin.
nais.sä juna pysähtyy ussammaksl
tunniksi, jok'ainoa lähti etsimään
ruokaa.' Yksi pojista osoitti erästä
farmitaloa, mistä hän oli kerran
saanut voileipiä. He menivät nyt­kin
samaan taloon ja palasivat ta­kaisin,
saatuaan joitain kylmän sian
paistin luita, leipää ja voita. J o ­kainen
meistä sai kaksi luuta ja pa­lasen
leipää.
Preitti lähti taas liikkeeUe var­hain
aamuyöstä. Me koetimme nuk­kua,
vaan ,oli niin kylmä, että k u ­kaan
meistä ei^ voinut torkahtaa
edes muutamaksi minuutiksi. . O l i
lilan kylmää edes" maata. Me sei­soskelimme
kaiken yötä ja liikuim­me,
pysyäksemme lämpiminä. V a u -
ni^n ovi aukesi aina kun juna a n ­toi
erikoisesti kovemman jysähdyk-sen,
ja joku juoksi heti sulkemaan
ovea, että kylmä yö viima pysyisi u l ­kona.
North Bayssa
Juna saapui vihdoin North Ba5'n
laitakaupungille ja nähtyämme val­kean
lähellä rataa, jokainen meis­tä
hyppäsi pois Juhasta, juoksi val­kean
ääreen lämmittelemään. Nuo­tion
ympärillä oli tusinan verran
miehiä useammasta eri kansallisuu­desta
ja rodusta.
Siinä, seisoessaan, välistä istuen
j a aina silloin tällöin kääntyen läm-asioita.
He tietävät, että kaikki
mitä he saavat hallitukselta,,. cn
"vankilaa, ellet rauhallisesti kuole
nälkään."
Aurinkokin alkoi lämmittämään
Kirje eräUle elät
viUemitie
Te pikku pisnesmiehet
ruokaloiden. k a h v i l oS
m'en ruuminkihaussie„'v„
nant, vaate-, ruoka- ?a
rakauppiaat, oletteko
yottö^yyden a i k a n f t V e f,
leeicsi, keta ne ovat JotU
asiasga ja yksinomaan n S . '
dän liikkeenne p y . t S s ' ' ''
kalaisia _ velvolHsuVkS. il
pujakausi teille asettaa'
aika ei velvoita teitä>,'i ^*
suhtautumaan iyölZk^^^'
taan silloin kun he a i ^
ya^u. xuiaci/ p u j a b o u i v a b j a u a u b - f ^ i o v ^ ; . , , ; - ^ ^ ^^^f'"''''' '^^^'taTat!
tivat niistä. Tämä oUkIn poikain nis ITJT . ^'"""^^ ^älttämlttÖB
aamiainen. npäiw " ' • ' ^ f ' ' ^ ' ^ '^
peaLisen nalkäkuolenian. uJ
Matkalla Sodboryyn teiltä kuulee: .
Minä kävelin rautatietä myöten' k o k S ^ , m\tS'ei''"r.o"^^^^^
North Bäyhiri, jä pysähdyin rata-; saa aikaan." ^
ja yksi toisensa perään lähti etsi­mään
ruokaa. Kaksi lähti penma.
maalle. "Meidän tulee olla varo­vaisia",
sanoi yksi pojista, "maakun-tapoliisit
pitävät silmällä perus­maita".
. . '
Pojat onrUstuivät löytämään ai­noastaan
joitain perunoita. Nämä
keitettiin vanhassa maalilörpössä,
mikä oli sisäpuolelta., valkoisessa
maalissa. iSim perunat olivat kypsy­neet,
minä en-uskaltanut syödä nii.
tä, vaikka nällcä kumikin suqlissani,
sillä pelkäsin saavani maalimyrky-yksen.
Toiset pojat söivät ja naut-pihalle
toiseen päähän kaufiunkia.
£l kestänytkään kauan, ennenkuin
tavarajuna lähti Sudburyä kohden
Minä kiipesin avonaiseen vaunuun,
missä o.li' kaksi Jättiläismäistä ko-
"netta. Viisi muuta kiipesi perässä­ni.
/Nämä oli yksi vanha, harmaa­hapsinen
englantilainen ja tieljä
nuorta suomalai^oikaa. Minä kär­sin
syvästi tuon harmaahapsisen
vanhuksen puolesta. On kylliksi vai­keaa
nuorillekin kulkea ripakyydil-lä
ja kärsiä nälkää j a vilua.
K u n juna saapui Romfordlin.
Sudburyn ulkopuolella, suomalaiset i*vaikeroivat Oletteko n " "
katsoivat parhaaksi poistua junasta neet oikein työläisiä w
Ne ovat kaikki irtolaisia,
pungme. nii.stä tarvitse huolei
Koska ne eivät ole maan
salaisia, min hallituksen ei
se ottaa huomioon heidän
muksiaan."
"Eivät ole "saitvooki".
kaan maksaneet."
"Nauravat herrat niiden
mille."
Tämmöisillä puheilla te nyt o,
te osallistuneet työttömudi
johtuvan hädän lieventämj
,jonka alaisina tuhannet työj
sa. Minä huomautin hänelle ole­vani
hämmästynyt, että Toronton
raakamainen poliisilaitos oli salli-tyen
yhden uuden tulokkaan . puo­leen
sanoi: "Sinä sanoit tulevasi
Halifaxista. Siellähän on työtä saa­nut
kodittoman kulkijan nukkua tavana, vai miten?"
puistossa. Hän vastasi, että puisto
oli kirkon omaisuutta ja pappi,
"suuressa Ihmisrakkaudessaan" oli
pyytänyt poliisilta luvau^ sallia ko­dittomien
miesten nukkua siellä;
H—ttiä siellä on. Siellähän ero­tettiin
tuhannen miestä työpaikois­ta
heti vaalipäivän jälkeen", ^vas­tasi
englantilainen nuorukainen.
I Toinen otti puheenaiheeksi elon-
Kapitalismi kotien särkijänä
tienaan • tulevassa sodassaan Neu-
" T o v e r i L u x i m i n erotetaan k a h - ' y o s t o l i i t t o a vastaan j a j o k a on
den vuoden., ajaksi kaikista vas­tällä
haavaa terävän taloudellisen
tuunalaisista tehtävistä Rumanian
Kommunistisessa Puolueessa. To­veri
L u x i m i n i l l e lankeaa suora,
henkilökohtainen vastuunalaisuus
Puolueessa vallinneeseen ryhmä-taisteluun
j a Puolueen repeämi­seen
johtavien toimenpiteiden käy
täntöönottamiseen nähden. Hänen
kaikessa toiminnassaan on paljas­tunut
voimakkaita vieraita piirtei­tä,
pikkupor\'arillista ideologiaa
(hänen käsityksessään intelligent­t
i en osuudesta työväenliikkeessä,
erinäisten yksilöitten henkii ökoh
laisesta urhokkuudesta, nälkälakon
aate y.m.). Kun hqn aliluisesli
horjui äärimäisen oikeisto-oppor­tunismin
ja" äärimäisten vasem-mistofraasicn
välillä, kehittyi hä-ttell6
opportunistinen suhtautumi­nen
k a i k k i i n tärkeimpiin puolue-kysymyksiin
nähden ((hänen suh-tmitumisensa
Lupenin työläisten
t a i s t e l u a koskevaan kysymykseen.
j a poliittisen pulan pyörteissä.
P o l i i t t i s en Sihteeristön päätös­lauselman
lopussa osotetaan. eitä
Rumanian Puolue ei sa§ rajollaa
toimintaansa v a i n y l e i s i in tehtäviin
ei^ä yksinomaan vastailla kysy­mykseen:
"Mitä tehdä?" Joukko­j
en vallankumouksellinen järjestä heencniännät, jotka tekevät koto-minen
vaatii päättäväistä käännel- naan ompelu- tahi muuta työtä
• Kommunisteja syytetään u s e ^
siitä, eitä he tahtovat särkeä k o ­din.
Multa Yhdysvaltain tilasto-viraston
väsl'ikään julkaisemat nu­merot
puhuvat tykkänään toisia
kiellä. Ne osottavat, että viimeis­ten
kymmenen vuoden kuluessa on
kontloreihin, kauppoihin j a teh­t
a i s i in otettu entisten lisäksi kak-similjoonaa
naista ja" tyttöä. Mai­n
i t u i l l a a l o i l l a työskenteli 1920
8,202,901 naisia j a tyttöä. Tällä
haavaa" nouSee heidän lukumää­ränsä
yli ky mmenenmil Joonan.
Näitten - tietojen mukaan siis y l i
neljäsosa kaikista Yhdysvaltain
naisista ja tytöistä, joiden ikä
vaihtelee 16:sta 6i:ään, työskente­lee
kodin ulkopuolella.
• Mutta nuo numerot ovat epäi­lemättä
vajavaiset. Niihin ei l u ­keudu
lainkaan ne tuhannet per-ka
o l i siinä 23 t a i 25 d o l l a r i n nur­k
i l l a (laskuun lukeutui luonnolli­sesti
korkeapalkkaiset ammattilai­set),
o l i naisten^ v i i k k o p a l k k a vain
12 tahi 15 d o l l a r i n seutuvilla. Ete­lävaltioiden
mustaihoisten naisien
j a tyttöjen keskimääräinen viikko-p
a l k k a on siinä 4 j a 6 d o l l a r in
seuduilla. Tässä yhteydessä , on
olettava huomioon* että j u u r i kor­keasti
ratsionalisoiduissa teolli­suuksissa
(radio,-, sähkölaite-, ken­kä-
y.m. teollisuuksissa), joissa
työvauhti on kerrassaan surmaava,
oietaan eniten naisia miesten t i ­l
a l l e työhön.
Koska hän ei ollut koskaan n u k - | I^rjuutyöläisej;, verraten edellisinä
kunut puitossa, tämä "kunnianar. Ivuosina saatuja palkkoja tämän vuo-voisa"
herrasmies ei voinut käsittää, gtisiin palkkoihin, "Miksikäs ei?
Nythän on aivan yllin kyllin mie­hiä
tekemään työtä dollarin päivä­palkasta."
^
Joku toinen jatkoi: "Tuskinpa voi
paljoa syyttää , f ai'maTeitakaan.
Heillä on kyllin vaikeata itsellään
koettaessaan hoitaa asioitaan.' Näyti
tää siltä kuin heidänkin, oloivja
aina vain huonontuisivat."
"Niin,^ farmarit eivät voi myydä
vehnäänsä", lisäsi joku joukosta. Se
on totta. Viljaelevaattorit ovat
täysinäisiä, eikä meillä Ale syö­tävää.
J a kaikki mitä,,, me tahdom­me,
on saada työtä, voidaksemme
ostaa farmareiden viljaa. Mutta
koetapas saada työtä!
' Eräs pojista viittasi paksun kuu­ran
peittämään maahan, huomaut­taen:
"Näettekös tuota? Mitäs, po­jat,
aikovat, tehdä tänä talvena?
Ääni joukosta: "Menemme lin­naan.
t»ojat alkavatkin jo tunkeu­tua
linnoihin saadakseen edes ma­kuusijan
ja jotain ruokaa syödäk­seen".
Toinen: "Nythän juuri on raken­nettu
uusi linna Winnipegiin jä
toinen tänne North Bayn lähistölle.
Siinä oh 350 vankikoppia. Ne on
rakennettu meitä varten, siltä v a ­ralta,
jos me aloitamme jotain tä­nä
talvena."
Puhelu jatkui siten. Työttöm-ät
ovat harkinneet kokolailla hyvin
että puistossa nukkuminen on kur-ja
ja tuskallinen kokemus. Vaikka­pa
olikin elokuu,,yöt olivat jo kyl­miä.
Ei myöskään tarvitse mainita
yökasteesta, mikä kasteli läpimä­räksi
y.m.' vähäisemmistä epämuka­vuuksista.
Luonnollisesti olisi liian
paljon pyytää, että. kodittomat ja
suojattomat saisivat nukkua kirkon
kellarissa! <
Nähkääs, papin tulee olla varo­vainen,
ettei hän lonkkaa ja vihoita
laumaansa, erittäinkin sen hjrvin-voipia
jäseniä, joiden rahallisen kan­natuksen
hän näkee- välttämättö­mäksi
ja nämä ihmiset kauhistuisi­vat
sellaista ajatusta, että repalai-set
ja haisevat työttömät työläiset
(joita kutsutaan pommeiksi, lais­kureiksi
ja kulkureiksi y.in.) käyt­täisivät
"heidän kirkkoaan" sellai­siin
epäpyhiin tarkoituksiin.
Kancnunaksi, pohjoscen
Juna jatkoi matkaaftsa pohjoseen
j a pysähtyi Washagossa. Täällä
kaikki hyppäsivät pois junasta, kos­ka
täällä on erikoisen virkaintoinen,
rautatiepoliisi, (joka tekee itehtä-vänsä
tunnontarkasti. Häh ei van­gitse'
ketään, häntä ön mahdollisesti
neuvottu olemaan vangitsematta p e ­taan,
vaan hänelle oh suurta huvia
saada heittää miehiä pois junasta.
ii
tä toiminnassa, j o k a on tähän asti
ollut etupäässä agitaliö- j a propä-gandatoimintaa,
j a Puolueelta vas­tausta
ennen kaikkea kysymykseen:
^'Kuinka me toimimme?"
Puolue-elinten ja -järjestöjen
toimintametodeja koskevat kysy-myksel,
ottaen huomioon Ruma­nian
eri piireissä vallitsevat konk­reettiset
olosuhteet, on asetettava
etualalle. Erikoista huomiota t u ­lee
antaa kysymykselle, miten van­han
Rumanian puoluejärjestöjä
v o i t a i s i in elvyttää, että voitettai­s
i in Puolueen j a koko vallanku-hänfen
katsantokantansa a m m a t i l l i - t mouksellisen liikkeen epätasainen
sfen liikkeen kysymyksestä o n mii-1 kehitys, mikä ilmenee vanhan R u -
tei samanlainen kuin M u l l e r i n ) . manian puoluejärjestöjen jäle.«sä
K u n hän e i voinut alistua Puo- laahuslamisessa.
perheen tienistin kohottamiseksi.
HalliUlk^^cIl tilastoissa ei ole tehty
jaottelua työläisten .vaimojen ja
iyltärien .'Jckä kapitalististen loisien
vaimojen ja tyttärien välillä.
P a l k k a i n alennukset, työttömyys,
j a työvauhdin kiristäminen teli-tais-
sa, joiden takia työläiset ovat
köyhtyneet, ovat todellisuudessa
pakottaneet työläisien vaimot ja
tylläret elsimään lyötä kaupoista,
AVINNIPEG, lokak. 4. — Mani-toba
ei. näe -mitään syytä protes-teerata
pääministeri Bennettille C a ­nadan
peruslakiin tehtävien muu-t-
osten käsittelemistä vastaan Lon­toossa
pidettävässä valtakunnan
konferenssissjl, selostettiin päämi­nisteri
r^rgusonille lähetetyssä säh­kösanomassa.
Mr. Ferguson, joka
on myös Lontoossa, kehoitti M a -
nitobaa yliaistymään Ontarion,
Saskatchewanin ja Br. Columbian
kanssa protesteeraamaan Canadati
perustuslain muuttamista vastaan.
Manitoban prokuraattorin ja a -
puläispääministerin vastauksessa sa.
notaan, että he eivät ne mitään syy­tä
protesteerata, koska parlamen­tissa
on hyväksytty V., 1929 konte- ^
Ijvasia poryan-eMistä
ja kävellä kaupunkiin. Minä lähdin
heidän mukaansa. Nämä pojat oli­vat
todella miellyttäviä tovereita.
Ystävällisiä omalla hiljaisella ta­vallaan.
He eivät koskaan tehneet
savuketta ojentamatta pakettia m i ­nullekin.
Matka kaupuniciin oli ko­kolailla
pi^kä.
Kallisarvoiset autot klisivät ohit.
semme valtatiellä, autossa olijoiden
luodessa meihin alentuvaisia sil­mäyksiä,
toiset taasen hymyilivät
avoimesti meidän kulkurilta todista­valle
ulkomuodollemme.
Vihdoin saavuimme Sudburyyn.
Minä erosin suomalaisista ja istuin
lepuuttamaan väsyneitä jalkojani.
Seuraavana päivänä lähdin etsi­mään
työtä. Mutta kuten luonnol­lista,
täällä sen saanti oli yhtä
harvinaista kuin jokapaikassa muu­allakin.
.
Palnumatkalla,
•Kotimatkalle lähtiessäni käy<slin
rautatieristeykseen asti. Matkusta­jajunan
piti saapua klo 11 . i l l a l l a .
Minä saavuin risteykseen klo 10 a i ­kaan,
joten sain tunnin ajan vär-jötellä
yön kylmyydessä. Minun o-dottaessani
siinä saapui toinenkin
nuorukainen. Hän oli rahaton, ko­diton,
työtön, nälkäinen, repaleinen
ja viluinen mies. Hän kertoi, että
hän ei ole saanut moneen aikaan
muuta syötävää kuin pienen palan
leipää ja siihen vähän voita. Mies
ei voi säilyttää voimiaan niin hei­kolla
ravinnolla. Minä haluan päästä
pois tästä osasta maata niin kauan
kuin minulla on vielä voiiriia. A i ­nakin
puolet työttömistä täällä ovat
liian heikkoja ja alaravlttuja, läh­teäkseen
minnekään muualle,
"Hyvänen £<ika, minähän en tah­do
paljoa. Jos saisin edes jonkin­laisen
työmaan henkeni ylläpitämi­seksi
tänä. talvena, olisin tyytyväi­nen.
Nyt olen matkalla suurkau­punkiin.
Saahan siellä edes jos-kun
yösijan ja kupin kahvia. Mut­ta
tässä osassa maata annetaan pa.
lettua viluun tai liuolla iiälkään".
Juna saapuikin plafi, ja sen vie-riessä
pois ratapihalta, minä kiipe­sin
hiilivaunuun. Se oli kylmä ja
hirvittävä matka. Minä toivon että
minun ei koskaan eiiään tarvitseisl
viettää niin kauheata yötä. va-mein
saavuimme Donin, asemalle.
Junan vauhti hiljentyi ja minä hj^)-
päsi alas; .
Kotiin memiessäni, puolipaleltu-neena
ja nokisena, tunsin olevani
kovin kiitollinen, että minulla oli
edes koti mihin mennä.
Ja onko tämä oikein edes \
kukkaroanne kohtaan, jonka
timukset uskon teidän hyvin
tevan? Mik.sikä te meitä, jj
nyt nälästä hoippuen etsimme ti
tä ja ruokaa, oikein lauied
Olemmeko me laittomasti maa|
tulleita rikoksellisia, joiden
kuoltava nälkään — silloin
suurkapitalistit eivät välttän
tarvitse meitä kakkaroitaan
tämään? — Ei, kyllä me oica
hallituksen luvalla maahan .
ta työläisiä, joille on luvattu
deksän hyvää ja kahdeksan kan
t a " silloin kuh meitä on
värvätty. Eikö meillä silloi
oikeus vaatia edies niin palj
että säästyisimme nälkäkuolen
luvatuista rikkauksista ja
voinnista puhumattakaan,
"liikemiehet", menetteleisitte
kyisen tilanteen vaatimalla tav]
jos auttaisitte meitä vaatimuki
samme: työtä kunnollisella pai
la, tai — vaikkapa ruokaa,
voisitte sen tehdä pitämällä
kouksen, jos.sa laatisitte vaatin
sen hallituskoneistolle,
huolehtisi paikkakuntanne
mistä, joko antamalla elinkn
nuksia vastaavaa raha.avustj
tai palkallista työtä,
Te mahdollisesti sanotte ei 1
luvanne työväen luokkaan cikäj
den puutteen liikuttavan teitä.!
si on, että se 'tapa, jolla hanlj
toimeentulonne, on puhtaasti
pitalistinen, mutta suurpääon
verrattuna te olette hyvin lähi
meitä. Sillä dollarit kulkee
taskuunne meidän kauttamme,
alhaalta ylöspäin. Ja jos md
ne loppuvat, niin pian ne loij
vat teiltäkin. Siis teidän etii
vaatii, että kaikessa autatte
väen toimintaa, sen pyrkiessä ]
tamaan kirottu kapitalismi,]»]
kynsissä tekin kiemurtelette,]
asettamaan tilalle työväen hai
joka takaa kaikille hyödyll
työstä kuTinollisen toimeentnlo]
Työtön työläineij
Port Arlhqr
Aivan ensitöiksemme saksimme
eräästä amerikalaisesta porvarileh-destä
seuraavan vuodatuksan, joka
osoittaa missä mennään" Neuvosto­liiton
mustaamisessa:
renssin tekemät muutosehdotukset,
eikä vaalloh(jelmassa ollut mitään
konlloreista. tehtaisia j a perhepal- ^ ' ' e t t ä ' ' » ^ ? ^ ^ ^ ^ ^i^J.. ^ ' l ' " "
, 1 . 1 . parlamentin paatosta h a -
veluksen a l a l l a . Ja v a l l i t s e va ylei- luttaisiin m u u t t^
non pula kiihdyttää tätä proses-
.sia.
Työläisnaisia riistetään vielä
armotloniammin kuin miehiä. K un
n.>, kiikoi<tu:-.kauden vallite.ssa
miesten keskimääräinen viikkopalk-
Asianiiehet ja tovö-rit,
huolehtikaa lehten­ne
levityksestä!
"Siitä ei nimittäin päästä mihin­kään,
ettei Venäjällä olisi huutava
nälänhätä nyt — ja*on ollut kai­ken
aikaa kuin kommunistit ovat
siellä olleet vallassa. Se vilja, jo­ka
on maailmalle myyty hallitse­van
puolueen rahastamiseksi, on
kiskottu pakkokeinoin, kansalta sa­malla
kuin Yhdysvallat ovat saa­neet
osakseen noiden—riistettyjen
elättämisen."
Ylläolevan. luettuaan tekisi mieli
palauttaa ^mieliin vanha suomalai­nen
sananlasku: "Hulluja ei kyn­netä
eikä kylvetä, mutta niitä
kasvaa itsestään." Olisi kuitenkin
aivan väärin kuitata juttu tuollai­sella
tavalla, sillä se olisi virheel­listä
tosiasiain 'tulkitsemista. Por-varilehti
ei ole kirjoittanut tuota
ylläolevaa hulluudessaan, vaan ai­van
;,täydellä järjellä ja vieläpä
tarkoituksellisesti. Tuollaisilla pu­heilla
on nimittäin tarkoitus lyö-da
yhä enemmän tuhkaa -niiden
työtätekevien työläisten ja ifarma-.
rien silmille, jotka luokkatiedptto-muudessaan
vielä porvarillisia sa­nomalehtiä
lukevat. Se on aivan
tarkoituksellista asiain pyllylleen
kääntämistä, että porvarillisia sa­nomalehtiä
lukevat työtätekevät
-pysyisivät yhä edelleenkin mahdol­lisimman
tietämättöminä kaikista
yhteiskunnallisista asioista ja r u ­koilisivat
"jumalalta" apua rsiinä
puristuksessa, -johon kapitalistinen
järjestelmä on heidät asettanut.
Porvarien mielestä ei nimittäin
työläiset ja farmarit missään ta­pauksessa
saisi päästä käsittämään
yhteiskunnallisia • asioita niiden oi­kealta
kantiltaan, sillä se merkit-seisi
koko kaptalistisen järjestel­män
yhdenhettätoista hetkeä.
. Yllälainatussa pätkässä väitetään
silmää räpäyttämättä, että Vena­ta
kaiketi vielä löytynee sellaisia­kin
ihmisiä, jotka moista moskaa
nielevät ihan, täydestä. Meitä' kun
tällä maankamaralla on niiii mo­nenlaisia.
Kun tämän kirjoittaja luki tuon
vuodati^ksen, niin muistui mieleen
samalla Yhdysvaltain lähes kym­meneen
miljoonaan nouseva työt­tömien
luku: Aloimme itseksem-me
mietiskellä, että jokohan Yh­dysvaltain
hallitus on omassa maas­saan
olevat työttömät ja nälkäisät
ruokkinut, kun se nyt jo on ehti­nyt
ottaa Venäjam "riistetyt elä.
tettäväkseen". Silmäilimme samaa
sanomalehteä toisilta sivuilta ja ei­kös
sieltä . vain pistän jrt silmään
uutisia, tosin hsrvin v^atimattomias-ti
julkilaitettujä, että Yhdysval­loissa
ei vieläkään ole taloudelli­selta
kriisiltä saatu selkärankaa
katkaistuksi. Se yain voimistuu jo­ka
päivä, ^työttömäin joukon l i ­sääntyessä
lakkaamatta.
Niin, lukija varmaankin on ol­lut
tätä kirjoitusta lukiessaan jo
alnstapitäen siinä käsityksessä, et­tä
porvarilehden juttu Neuvosto­liiton
"riistettyjen" nälänhädästä
jäl!ä muka vallitsee suoranainen on vain juttua se tahtoo sanoa:
nälänhätä ja Yhdysvallat, sitten [aivan suoranainen valhe. Sitä se
kun neuvostohallitus on myynyt todella pnkiÄ. Valhetta alusta
viljan ulkomaille, toimii Venäjän loppuun saakka. Syy, jonka vuok-
"riistettyjen elättäjänä». Se on si tuollaisia juttuja porvarilehtien
tavalUsta paksumpaa puhetta, mut- palstoilla näkee, on, että kapitalis-
Näyttämön kokouksessa v.k.j
p, hyväksyttiin 5 uutta_ja£ej
Luettiin näyttämön säännöt ja
väksyttiin ne näyttämön paou
joskin lopullinen hyväksymmenl
Suomalaiselle Järjestölle, _
• Keskusteltiin monista_ tark
sisäistä toimintaa koskevista ai
ta. . TTvv-iksvttiin johtokunnanj
tien omissa maissa vallitseva
juus olisi jollakin tavalla peit(
vä„ S . O . : kansan huomio olisi oij
m.»an asioista saatava hinnall»!
lä hyvänsä niuljattua pois,
tarkoituksessa sepitellään
la otsikoilla valhejuttuja Neo
toliitosta. Toisena tarkoitu'
siinä on vihamieli?yyden
minen yhteiskunnallisista
tietämättömiin työläis- ja fa
joukkoihin Neuvostoliittoa
kommunisteja kohtaan, vali_
sitä tietä avointa hyökkay-^
vostovallan kukistamiseksi-
Varisto kun tarvitsee ^leuvr
lan kukistamistouhussaan
lisimman tietämättömiä
j a farmareita kanuunan rn
hetettäväksi, joten kasvan
tuon tietämättömjTden
seksi tehdään kaikilla r.^
,a tavoilla. ^^^^^"^'""''t^rti, heet ovat siinä homma-^=a mit*]
lutuinta tavaraa.
Porvarien kannalta kuit'
valitettavaa, että k^ik-s-^^^^
maissa löyt>T joukko rejP^'»!
misiä, joita sanotaan
teiksi, ja nämä tekevät
töniästi työtä ^^-f^
talistien mustamaalaufc.et -
toliitosta ja yleensä kon
teista itsensä pon-^"^»
loiksi. , ^ .