1930-04-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu2 ^ P TT Si C«M<!«a M o s a l d K s t y S r i H t S a S I S M f Z o a d u a i u t t a i s . O s M t r r S«d. * toiTM. O n f ^ i n i t k i o m , p»iui « « B T O t r i . j a B u u z i t t y i s i J s U c p i i t i aL V A P A U S (LÖ)«t7) . fV> M b <»XU « f F i s a i A V o t i o » i a C u u U . Publiabed daDy st S o i b a r T , OoUtS*. «||lmi>iil>».-lto Qgh^ Oum. Kcmui C U M mtMOm. Tafaaila», faatttai,' fcid«^««pim }s paino omuaa t a l o m E l a S t r e e t i i a. • K a s t t o i i 103S. — ToiBuloa S36W. — K i r i a k ^ a p p s 2387V. 0 ( C e « Oob « e r k . •dTeztuemcaU. cte.) 1038—Editor S36W^Baokitor« 23a7W. Maanantaina, huhtik. 28 p:nä — Mon., April 28 M i i H i S i t a i j S J . V . A U q r ä t. XUBc^ BoöluUm mad Vrialäurpt ^*yma 3iiJldix«. E l m S u o t . in maa to ba ad<inMed: Väpam. P . O . Box £9. S a d b u j y , Ost. . ^ TttATJSHOfNATj ' S 6 U . t S J O . S kk. jn.7$ Ja 1 kkr. «)X)0. — l U r a r a l t o i k i a Ja S s m a a a mti mmm. l e «lin«B«ilWi 1 rk. «6J00, 6 kk. ja J kk. » I J ». ILMOTUSiriNNAT VAPAUDESSA» _ K b i a T a i b t o n i i i o t i i k a e t HJOO Jiertä. «2.00 k a U k e r u a . — A r i o l i i t t o o a siannafl]* ooaaatoiTMokaat * • ptlÄatuBM. — tlia»«aiBiiottoi|iootok«« SOc kerta. « I J O O 3 kertaa. — S7SlrBiilaotoka«t «tJ» Jjrtt, KM •« kertaa. — - ^ a i o e r o i i o a t i l k a e t t2M kaita, »3JOO kakai kertaa. — KiiUmlmotaiMti k c n a . — KaoIema&ilmotDktet t 2 . 0 0 ' k e r t a . SO l i ^ i m a k a a k i i t o a l a u e a l t a tai m a i a t o r a n r l U . — 'tiataas t i e i o i Ja o«)i«itooUik»et COc k e r t a . « 1 ^ kolme kertaa. — T i U p i i a J I m e t U j i e a Ja iliaol»» ^Mitt«aii<n tm, TOadiftia—, »äbelettSTJI i l a a j u i b U u e i a k i t e e o . ^ C«iiena^ad*ert»iiix-tatea. ?5e i>ei col, iad>. MioSmnm charsa dacU lasattlaa. TSa. Th» ^ ^ M j r a« beat a d t e i t i a i i v « e d i n ä aaoof t k a T i o n i a h poopla lo Caaada. lettävä taisteltmäteilijä Hiyd, mikä on vanhimpia Japanin nykyisistä taistelulaivoisla, 27,000 ton- / n i n kantoinen ja rakennettu 1912. Britannian on hävitettävä tabtelu-laivat BenboMT (rak. 1913), Iron Duke (rak. 1912), Marlborough (rak. 1912), ja Emperor of In-dia (rak. 1912) sekä yksi tabtelu-risteilijä, Tiger (rak. 1912-1914) ; viimemainitun kantavuus on 28,- 500 tonnia ja cdeliämainit^jen 25,000 tonnia itsekunkin. yh^ys-vaitain hävitettävät taistelulaiyat ovat Utah (rak. 3909) ja Florida (rak, 1910), kumpikin 21,525 tpn-nin kantoisia, ja kolmantena on itolsesti" antoi haloslaisllle aikaa niin paljo kuin nämä tarvitsivat ; , f ? » «sinoin t a k f i u a aaa r u u i u u e n i i m i i t e e o kirjeeMciiiia, kirjottakaa •adcHeaa peCTOoaalliieUa oia>elUi Jt. W. AhbniM. l i i k k e e o b o l u j a. lUAkaaa. Koultttathintojen poistaminen Torontossa nykyisin olleessa läpäscmincn nyt on melkein onnen- Ontacion Kasvatusopillisen yhdis-lyk^ eii kolcouksessa on tämän maak i i l a n pääministeri Ferguson il-mpttanut Kouluhallituksen harkittavana olevan sellaisen suunnitel-nian, että nyt käylännössäolevain kirjajlisten kokeiden aijasta, o p p ; - laidien päästäminen kansakoulusta ylempään kouluun jäisi riippuvaksi opettajien antamista numeroisia ' ja suosituksista, samoin myös ylemmässä koulussa oppilasten pääsy luokalta toiselle. Fergusonin mielestä tämä muu-; tos olisi eduksi niin opettajille kuin oppilaille sekä säästäisi l a - vattoman paljon a r k a a , mikä Kou-lu| iallituksclta menee kirjallisten kokeiden t a r k a s t a m i s e e n , joten bp- J}ilaat pikemniih saisivat tietää, kuinka heidän on käynyt. Ehdotusta on vastustettu etupäässä sillä väitteellä, että se houkuttelisi ppettajia antamaan oppilaille — varsinkin erityisille suosikeilleen — \parenipia arvosteluja kuin nämä oikeastaan ansaitsevat, vpidak-seen loistaa sillä, kuinka suuren osan Q p p i i a i s t a a i i kukin on saanut läpasemään. Tämän mahdpUisuu-den varalta tulee e h d o i i i k s e e n pantavaksi. Tahgaislustnääriiyksiä pitämään kurissa sellaisia ppettajia, joiden arvosteluissa huomataan mitään yilpiUisyyUä. j^rikoidesti kprpslti Fjefgiispn sitä puolto asiassa, että suunnitelt;ii (uudistus saattaisi opj)ilaat 'tuntemaan vastuun^^laisuutensa ja tyäskente- Icmäuh;' tiutteratnmin koko ' lukii-sensijaan kun tutkinnoissa kauppaa, riippuen pari-kolme päivää kestävän ponnistuksen oiuiis-lumisesta. Kirjallisten kokeiclen suoritus sopii paremminkin näytteeksi siitä, kuinka hyvin taikka huonosti kukin oppilas pystyy hallitsemaan hermostoansa, kuin siil-i, mitä hän on vuoden kuluessa koulussa oppinut. Moni eteväkin oppilas ori epäonnistunut tutkintoko-kcissa vain siitä syystä, etteivät mielenjännilyksen takia saa ajatuksiaan "kootuksi", s.o. juoksemaan juuri niitä latuja kuin kyselykaavakkeissa edellytetään. Fergusonin ehdottama suunnitelma ci oikeastaan ole mikään uu-luus, sillä se on käytännössä monissa kouluissa muualla, vaikka ci sitä ole oiettu käytäntöön Canadan valtioapua nauttivissa kouluissa. Jos tuo uudistus läpäsee Ontariossa, tullaan tätä kokeilua varmaan mielenkiinnolla tarkkaamaan muuallakin, ja jos sen nähdään onnistuvan — joka on luul-tavata, sillä opeltajalhati parhaiten tuntevat oppilastensa tiedot ja kyvyt —- tulee sama muutos .aikaa myöten tehtäväksi toisissakin maakunnissa. Suurin ilo noiden virallisten lut-kijitojen poistamisesta, jos sc toteutuu, tulee kuitenkin ' olemaan koululapsilla. Varmaankin hc ovat valniUt iyö.skeflteltanään, kahta kp-vemmin koko kouluajan, päästäkseen tuosta tulkintopainajaisesla, joka kuitenkaan ei täylu 'tarkolUs-laan heidän henkisen' kehityksensä astemittarina. MnmaioDDaD kokouksesta ^Työmiehen mukaan.) Jchtoknntaa ei annetta anrosteUa.Kaitenk2n Tenhunen, C o r g a n j a V a i nionpää saamnainnitfcassa erotettu . j Q j i t p k u n n aH arvosteluun kului [ clat j a annetaan siunaus k a i k e n l a i - t i i s t a i n aamupuoli kokonaan. Jäi. jsiile mähdollisuuksUIe, j o i t a tulee e-l e e n e s i i n t y i kokouksen pamppuko- heen, k u n arvosteluUa ei saada v a - m l t e a n ehdotuskin heti kokouksen i l a i s t a a asioita. Tov. T e n h u s e l l e k a an joko Arkansas (rak. 1911) tahi Wyoming (rak. 1911), joista kumpikin on 26,000 tonnin kantoinen. Tämä suurten taistelulaivain hä-vitysmääräys saatlaa ensi silmäykseltä näyttää siltä, ellä Lontoon konferenssi todenteolla pyrki vähentämään merivarusteluita. Mutta! kun mainittuja taistelulaivoja varten on varattu hävitysaikaa eräissä tapauksissa kokonaisia kaksi ja puoli vuolta ja kun taistelnlaivan lasketaan menettävän käyttökelpoisuuttaan keskimäärin viisi prosenttia vuodessa, ollen siis miltei Oiwenln osuuskaupan edustaja huo. m a i i t f i siitä, että H . V . N u r m i e-ddlHsenä päivänä jokaisessa m a h - k ä , u ä M v „ . o „ 20 vupden v a n b . - ^ ^ ' . ^ Ä na, niin huomaamme, -että kaikki puheena olevat taistelulaivat tulevat olemaan yli-ikäisiä ftahden ja puolen vuoden kuluttua — toiset niistä jo nyt ovat yli-ikäisiä — ja että puheet ja päätökset taistelulaivain hävittämisestä ovat näin olion silkkaa silmäinkääntÖä, herkkäuskoisten narraamista. Tar- ])cctonta siis oli valtiomiesten Yh-p a p ä « i h i n s a , j o l l a k a i k e l l a o l i t a r - k o t l i k i s e n a lämmitellä m i e l i a l a a , jok a ' t u n t u i kokouksen a i k a n a hieman t a s a a n t u v a n m a l t i l l i s t e n vasemmis-loedus^ ajafn selostellessa a s i o i t a . H . y . l ^ u r m l osottautul a l h a i s e k s i täs. sä k i i m a s s a a n m a n a t a esille jotain. Josta « 1 o l l u t edes kysymys j a tästä Öwenin t o v e r i Imntä r u o s k i asia l l i s e s t i . H u l l u n k u r i s e k s i muodostui t i l a n n e. SHä iekopyhyytiä! "Vapaanjielinen" Toronto Daily Star kirjoitaä: "Eräässä Lontoosta lähetetyssä tiedonannossa sanotaan, että bril-tiläinen tykkivene oli muutamia päiviä lakajperin pommittanut erästä käpiijallisla kylää Arapian rannikolla. Yleisön tietoon ei ole annettu, oliko $iinä kylässä noisfa yo lapsia. Brittiläinen laivasto on kansakuntamme ylpeys, multa tuo yjpeylei)[ime ei ^perustu avuttomien kylien pommi lukscen". Vai ei! Brittiläisen laivaston perustamisesta saakka, Francis Draiten ja V(^aUer JJaleighin päi'. vialä, Qval sen kuuluisimraal sankarit kunnoslauluneel merirosvoina aivan samoin kuin kuuluisiin-mal espanjalaisen Amerikan tur-valloinain rannikkokaupunkien ja -kylien ryöstäjät ja hävittäjät "buc-caneerit" Mansfield, Morgan, Co-xon, Sawkins, Watling, Cook, Davis, Swan, Townlcy ja sadat muut. Ei suinkaan sen ajan tapoihin kuulunut säästää naisia ja lapsia niissä verilöylyissä... Oliko tuossa urapialaisessa kylässä naisia ja lapsia:* Vielä häntä kysyy! Missä niitä sellaisia kyliä on, joissa ei olisi naisia ja lapsia! Yhtä kunniakkaasti kulkee Britannian ilmalaivaslo vanhemman veljensä, merilaivaston, jälkiä: Irakissa, Arapiassa, Palestiinassa, Intiassa ja missä vaan hriltiläislä komentoa vastaan vähänkin pulli koidaan, pudotellaan lentokoneista pommeja alkuasukkaiden suojallo-niiin kyliin, yhtään välittämättä siitä, kuinka suuret joukot naisia ja lapsia niissä tuhoutuu — välittämättä ja tietämättä siitäkään, onko noissa kylissä hävityksen hetkellä yhtään ainoata asekuntoista miestä kotosalla.. Mutta jonkunlaista ihmisyyttä pitää sentään "vapaamielisen" sanomalehden teeskennellä. KuitAa hyvin Lontoon sotavarustelu-konferenssi onnistui kun -pamppusäkki pelkäsi, että joh-dysvalloisla, Japanista ynnä muis- tokuntaa arvostellaan tältäkin vuota maista kokoontua Lontooseen säätämään noiden ikäloppujen taistelulaivain hävittämistä. Mutta rosvovaltbjen edustajat eivät kokoontuneetkaan Lontoon konferenssiin kcskusleleipaan vanhojen romujen hävittämisestä, vaan uusien merihirviöiden rakentamisesta, ja tässä suhteessa konferenssi teki todella "rakentavaa" työtä. Tammik. l p . 1927 oli Yhdysvaltain sotalaivastoon kuuluvain risteilijäin yhteinen kantavuusmaärä 308,686 tonnia. Mutta tähän ixiää rään sisältyi 54,261 tonnia ulos^ku-lunutta aincslaj ollen taiatelukel-poisteli risteilijäin torinimäärä mainittuna päiväriä siis vain 254,- 425.(Risteilijät menettävät- -vno-dessa käyttökelpoisuuttaan yhden äeitsemästoislapsan, tullen yli-ikäi-siksi 17 vuoden vanhoina.) Lon-topn konferenssin sopimus säätää, että Yhdysvaltain käyltökunioisten risteilijäin tonnimäärä saa 1936 ;mennessä kohota 323,500 tonniin ja että Yhdysvalloilla x>n oikeus rakentaa 15 uutta 10,000 torinin kauloista risteilijää yllämainiUuun vuoteen mennessä. Suurbritannial-la oli tammik. 1 p. 1927 yhteensä 295,300 'tonnin kantavuus risteilijöitä ja niisiä uloskuluneila 88,200 tonnia, joten kä^ttökelpoi-npn tonnimäärä oli siis vain 207,- 100. Lontoon sopimus antaa Suur-britannialle oikeuden kohottaa käyttökuntoisten risteilijäin kanta-vuusmäarän 1936 mennessä 339,- 000 tonniin. _ Japanin risteilijäin yhteinen kantavuus oli tammik. 1 p. 1927 188,339 tonnia, josta määrästä 74,096 tonnia oli ulos-kulunulta, käyttökelpoisten risteilijäin kantavuus ollen siis 114,243 tonnia. Lontoon konferenssin sopimus edellyttää, että 1936 mennessä Japani saa kohottaa käyttökelpoisten risleilijäinsä kantavuus-määrän 208,850 tonniin. Risteilijöihin nähden saavuttivat meriva-rusteluiden "rajottajal" ja "vähentäjät" siis toivomansa tulokset — noin 33—^98 prosentin lisäyksen. linperialislisten rosvovallain e-diistajat oval istuneet Lontoossa merivarustel uiden "raj ottamista" ja "vähentämisiä" varten kolmen kuukauden ajan. Istunnot oval nyt päättyneet ja sopimus alle; kirjoteltu. Ja kalso, niistä rau-t a t u i m i s l a , jotka sosialifascisli MacDonald ja fastisli Hoover viime syksynä ascllivat "Lontoon mc-rivarusteluiden rajotuskonfercns-sin"- niraellä tunnettavaan pesään rosvovaltain hallitusmiesten haudottaviksi, saadakseen niisiä uusia "rauhaiikyyhkysiä", imperialistist e n ryövärivaltain välisten risti-riitain t a s o U a j i a , on nyi hautunut I t t i y o t u l tulokset. Suurbritanniaii on tävlyiiyt virallisesti luopua mer i e n herruudesta, tunnustaa Ylidvi;' v a l l a t tasa-arvoiseksi merivallaksi. Muutamia vanhoja, nykyaikaiseen sodankäyntiin kelpaamattomia taistelulaivoja, taisleluristeilijöitä y.in. sotaj>urs!a on päälclly hiivit-tää oikein kansainvälisen sopimuksen voimalla ,että herkkäuskoiset lyöläiscl saataisiin siihen vakaumukseen, että tässä todenleoUa aiotaan vähentää merivarusluksia. Kolmen suuren merivallan risteilijäin lukumäärää ja tehokkuutta tullaan suuresti lisäämään, että etäiset kauppaedul pysyisivät lur-valluina s=ekä kilpailevilla rosvo-valloilla eitä siirlomaitlcn alku-iisukkaillen vapauskapinoilta. Lontoon konferenssi päätti oikein rutkasti lisätä merivoimia, raivaten siten" perustaa uudelle imperialistiselle sodalle. Tarkaslakaamiuo Lontoon kon-feiTussin sopimuksen kohtia kon-kreellisrsti. asiaperäiscsli. Sopimus säätää, että Yhdysvaltain on hävitettävä kolme tais-telulaivaa, Suurbritannian viisi ja Japanin yksi. Japanin on hävi- Puhulaan varustautumisen ra-jottamisesla ja vähentämisestä ja samalla kertaa kuitenkin varustau- <lutaan uutta imperialistista sotaa varten niin hirveällä vauhdilla, kuin viime suurteurasluksen v e l - kain alla huokaavat valtiot suinkin jaksavat ylläpitää. Ja sosiali-fascistit, imperialistien palkatut tahi palkkaamattomät kätyrit Ramsay MacDonaldista alkaen, pienemp i i n paikallisiin nakertajiin saak ka, hartaina kertaavat imperialistien rauhanlaulua ja kapitalismin vakaantumista. Mutta vallankumouksellinen ja luokkatietoinen työväestö tietää, e l l ä merivaruslus-ten j a kaikkien m u i U e n hävitysva-ruslusten todellisesta rajottamises-l a , vähentämisestä ja lopellamises-l a saatetaan puhua vakavassa äänilajissa vasta silloin, k u n kaikkien sotalaitosten kontrolli p n työläisten j a työtätekeväin talonpoikain hallituksen käsissä, k u n riistosotia aiheuttava monopolistinen kapita-. lismi on perinpohjin hävitetty. Rientäköön jokainen asemansa tunteva työläinen ensi vappuna d e l t a . R a h a - a s i o i s t a ei nimittäin s a a n u t arvostella t a i tehdä kysy-my|( siä k u i n tilivuoden päättymiseen s a a k k a , n i i n . e t t ä k u l u n e e t kolme k u i & a u t t a ovat arvostelun u l k o p u o l e l l a . Hyt, puheenjohtaja k u i t e n k i n myönnytteli, että johtokuntaa s a a a r v o s t e l l a t a m m i k u u s t a k i n läht i e n ! " K o m m u n i s t i t ovat v i h o l l i s i a m me", j u l i s t i Jussi P a r t a n e n , j o l l a oit huostassaan C l o q u e t i n k a u p a n edus-tuJs. O v a t k o h a n C l o q u e t i n osuuskau-ipan työlälsjäsenet antaneet oikeud e n tällaisen lausunnpri antamiseen? M r . J a l m a r i D a v i d s o n Superioris-ita t o i taas " u u d e n l i n j a n " selittäes-; sään, että koko j u t t u täällä onkin ,^lkanut siitä, k u n Työmiehen ben- ^ktfökuuta « i osta p a i k a l l i s e s t a osuus-i k a u p a s t a ! Tähän p u h e v i i o r o o n tove-irtt' ajfeähiHPen J a M a r t t i l a vastasivat pbrvaxisa m a i n i t u n k a u p a n perustani» ija omaavansa k a u p a s s a enemmän o-s x i u k s i a . k u l n M r . D a y i d s o n sekä o l leensa m u k a n a s i U p i n k i n , k u n l i i k k e e n eilelljfiinä v u o s i n a tapahtuneen huonontumi«ea t a k i a M r . D a v i d s o n i n k i n m a l t a s i ^pakokauhu. T o v e r i M a r t t i t em puhevuoro k a t k a i s t i i n 4£eskeitä l a u s e t t a , m u t t a eh-> t i Hän osottaa, e t t ä a n t a m a l l a vain v i i s i m i n u u k l a a i k a a a r v o s t e l l a joh-) tokuntaa;, « i vdlda latokaan, arvost e l l a j a tafkkalliä mitä johtokunta o n tehnyt l i i k k e e n l i i k e p u o l e n j o h tamisessa. N y t ei ole s a l l i t t u tämäri p u o l e n arvostelua, joten t a l o u d e l l i n e n ' suuntaus' jää toimittamatta, i r f i i t t a täytyy m u i s t a a , että liikettä e l ole s a a t i i A r v o s t e l l a , j o s t a johtuu, että mitä&a o h j e t t a ei voida johto-k u r i n a l l e antaa. H u o m a u t t i , että se väseirimlstolaisten kokous, johon e-delUseriä s u n n u n t a i n a osallistui tä-niäri alueen tiutterhi ja työkykyisin o s m i s t P l m i n n a l l i n e n k a n t a j o u k k o , k o kous, j o s s a o l i 245 edustajaa, edustae n useita t u h a n s i a työläiskuluttajia, o l i l a a t i n u t ponnen, j o k a esitettiin tässä kokouksessa hyväksyttäväksi. K u n tyäJäiset loivat osuuskuntia, n i i n se o l i tämän itsepuolustuksen johdonmukaisti»' j a t k u m i s t a . M u t ta n y t ei ole s u u r i t ^ sama k u n o l i per u s t a j i l l a . Perustajat loivat osuusk u n n i s t a l u o k k a n s a laitoksia, nyt pyritään ohjaamaan l i i k e p o r v a r i l l i s u u t e e n . E i h a r j o t e t a agitatsionia, v a a n sen s i j a a n pyritään bisnekseen peruBt^cÖla . haarali^^ikeitä, jotita s a a t a i s i i n v a i n k o m e r s i a a l i n e n puol i eduatavsiksi. Osuuskuntien noin k a h d e k s a n m i l j o o n a n d o l l a r i n l i i k e v a i h t o v u o s i t t a i n houkuttelee a a t t e e t t o m a a n 3rritykseen j a mitään h i n t a k o n t r o l l i a e i voida toteuttaa, k i i n a s i a l l i s t a kasvatustyötä el tässä k o m e r s i a l i s e s s a k i l p a j u o k s u s s a suor i t e t a . T o v . S a l o I r o n w o o d i s t a e s i t t i sunn u n t a i s e n -^asemriilstokokouksen l a a t i m a n päätösesityk^n j o h t o k u n n a n t o i m i n n a s t a . Sitä kokouksen v a - semmistPeduistajat tervehtivät v i l k k a i l l a s u o s i o n o s o i t u k s i l l a . Tästä p o n n e s t a s i t t e n keskustelun päättyessä t u l i k i n se p a i n a j a i n e n , j o k a t a a s k e r . r a n sai kokouksen p i k k u p o r v a r i l l i sen Johtokängiri k a u h i s t u m a a n. T o v e r i T e n h u n e n huomautti siitä, ettärkokous o n m a s i n o i t u n i i n h y v i n, että v a i k k a mistä "asiasta ryhtjry a r - vostelemafui. n i i n annostelua- p y r i tään osottamaan v e h k e i l y k s i , joten tällä t a v a l l a s i v u u t e t a a n kipeät k o h - a l u s s a . Siinä ehdDtettJiri, e t t ä a n n e - ' e i a n n e t t u , v a i k k a hän o n j o h t o k u n t a a n vain viiden m l n u t i r i p u h e e n - ; n a n jäsen j a hänelle olisi pitänyt v u o r o j a edustajille. Näinollen t u - i a n t a a entisen päätöksen m u k a a n e-k a h u t e t t l j n koko « r v o s t e ^ ; v a r s i n - nemmän a i k a a , enempää k u i n viisi arin k i ^ :pul»e«j4phtaja "iiyväntah. i m i n u u t t i esittämiseen. L u o p i o H a l o n e n itse s a i riittävästi a i k a a k o m n i u n i s t l e n kaivamiseen. E i b a u k k u a k s e e n * o m i r i t i n i s t i s i a johto- heilunut p u h e e n j o h t a j a n n u i j a . Hä-k u r i r i ä n ' j ä s e n i ä , ' ' r i i u esim. tov. neltä oli k i r i s t e t t y tietoja k u u l u i - M a r t t i l a n pulievuoro l o p e t e t t i i n n i i n . isäksi tulleesta D e t r o i t i n matkasta, että l a u s e k i n k a t k e s i kesken. S a m o i n iHän o l i käynyt siellä — sitä liän el kävi tov. T e n h u s e l l e . Ä n s i j a a n sei- j v o i enää kieltää — m u t t a hän o li l a i s i l l e k u i n A n t t i P a r v i a i s e l l e annet- ; käynyt — tapaama.ssa M r . D a n t e s t a, t i i n tilaisuus k a r j u a kommunisteja i j o k a t o i m i i siellä kaupanhoitajana, v a s t a a n n i i n paljon kuiri leuoista kuten hän n y t itse i l m o i t t i , hänet on lähti. 'sieltä "säkätty". H a l o n e n ei o l l u t t a - Osottaaksensa k u i n k a M r . H . V. j v a n n u t j o h t o k u n t a a D e t r o i t i s s a , vaan N u r m i , - j o k a täydellisesti v i i t s i i k a n - j s en s i j a a n kuomansa D a n t e s i n , j o n - nattäa, vasten p a r e m p a a tietoansa, i k a k a n s s a hän o l i pitänyt "kokouk-sltä Oikaista p o r v a r i s t o l l e vievää v a i - j s e n " . K o s k i oli lähetetty C a n a d a an t a u s o h j e l m a a , jota H a l o n e n ajaa.! tekemään tuttavuuksia sellaisten kanssa, j o t k a näyttivät t u l e v a n l u o - )ureiksi j a oli tällä m a t k a l l a myös t a r k o i t u s ssiada Vapaus h a l o s l a i s u u - den äänenkannattajaksi, jota seikk a a H a l o n e n e i s ^ a n n u t k a a n . P e i l a us Vapauden a s i o i l l a olisi sopinut m a i n i o s t i yhteen puoluevastaisen m a s i i n a n järjestämiselle YhdysvaL. i = in puolelle, joten K o s k i lähetett i i n k o n i k a u p o i l l e . H a i s t e l t i i n , että C a n a d a s s a on tulossa renegaatteja, j o t e n p i t i lähettää mies nUtä järjestämään h a l o s - r i n t a m a a n. M r . H . V . N u r m e n o h j e l m a osuust o i m i n n a s s a t u l i esille hänen puhe-vuorossaan k u n hän s e l i t t i , että hän e n o h j e l m a n s a on lähestyä k a u -' poissa ketä tahansa, eli " k a i k i l ta s u u n n i l t a " , joten työväen osuusliike tulee o l l a s e l l a i s t a , että sen pomtti-n e n " l i n j a " t a i p u u sitä m u k a a m i s tä k u n d i k u l l o i n k i n ilmenee. Y r i t ti s e l o s t a a Owi2nin työläisedustajalle e t t e i hän h a l u a p i l k a t a Moskovaa, m u t t a " m u u t e n v a i n " tulee toisten a s i o i d e n yhteydessä siitäkin m a i n i n neeksi. Tämä selitys siitä h u o l i m a t ta että m a i n i t t u k o r k e a p a l k k a i n e n t o i mihenkilö jokaisessa puhevuorossaan yrittää asettaa luokkatietoiset työ- Iäiset j a heidän t o i m i t s i j a n s a j a j ä r jestönsä mahdollisimman kieroon valoon. Idästä i m p o r t e e r a t u n Nylanderin p u h e t t a ci k a n n a t a selostaa. Idän p r o l e t a a r e i l l e j ä ä k u n n i a k k a a k s i t e h täväkseen katsoa, että tuollaiset o-s m i s t o i m i n t a m i e h e t eivät vanhene o-s u u s k u r i t l e n h a l l i n n o i s s a . - K a t k e r a a arvostelua o l i e s i i n t y n yt t u n n e t u n p o l i i t t i s e n f a k i i r i n Akseli ö h r n i n raijaamisesta Keskusosuus-k u n n a n p u h u j a k s i , ö h r n i n p u o l u s t a j a k s i aesttui M r . H e n r y K o s k i , j o ka vielä k a k s i k u u k a u t t a s i t t e n vannoi e i ikinä s u l a v a n s a yhteen ..sen m i e h e n kanssa, ö h m k u n hänenkin m i e lipiteensä m u k a a n on p o l i i t t i n e n s i l mänkääntäjä, m u t t a nyt M r . K o s ki pesi uuden s u o j a k k i n s a p u h t a a k s i selittäen, että mies ei ole r i k k o n u t m i tään Keskusosuuskuntaa vastaan! "Vähäpä siitä, mikä hän on» e n n en o l l u t , k u n n y t on m u k a n a " , päätteli M r . K o s k i. J o h t o k u n n a n arvostelua ei .siis s a l l i t t u , vaari s a i j o h t o k u n t a heti " a r v o s t e l u n " päätettyä v a l m i i n kehuv a n ponnen, j o n k a e s i t t i M r . H e l a n der. j o h t o k u n n a n , viimevuotisen t o i m i n n a n yksimielistä hyväksymistä k o koukselle. P o n t t a e i kfdcous k u i t e u' k a a n voinut y k s i m i e l i s e s t i hyväksyä j o t e n s u u r e l l a äänten enemmistöllä, j o h t o k u n n a l l e ja sen v i r k a i l i j o i l le H a l o n e n n i i h i n Icettuna a i m e t t i in luottamuslause. . S2tt«i ereletijin K u n johtokunnalle oli viime vuot i s e s t a työstään a n n e t t u l u o t t a m u s l a u s e , eikä .ketään j o h t o k u n n a n jäsentä v a s t a a n esitetty yhtään väärinkäytöstä, nousi Caoquetin m a s i l - nakokouksen pöytäkirjuri E l m e r S a l o j a e s i t t i C l o q u e t i n m a s i i n a k o k o - u k s e n päätöksen T e n h u s e n , <3organln j a Vainionpään erottamisestai V a semmistolaiset vaativat selitystä, m u t t a heille e i h a l u t t u myöntää p u heenvuoroja. Pitkän tappelun jälkeen, j u u r i kxm p i f l i e e n J o h t a j a n v a s a r a o l i paukahtamassa, tökkäsi A - l a n t e e n " p o m p p e r i " väliin j a s e l i t t i, että kyllä n i i l l e pitäisi antaa t i l a i suus selittää j a tilaisuus tehdä k y - sjTnyksiä. K y m m e n e t e d u s t a j a t v a a t i v a t puheoikeutta j a v i h d o i n täyt y i p u h e e n j o h t a j a n myöntää p u o l i t u n t i a aikaa keskustelulle. A i k a r a - j o t e t t i i n kolmeen m i n u t t i i n , joten k u k a a n ei voinut mitään selittää e i kä edes k y s y m y k s i i n vastattu. K u n p u o l i t u n t i a oli l a d e l t u kysymyksiä, e s i t t i sensuurikomltea, että erotett a v i l l e kolmelle j o h t o k u i m a n jäsen e l l e a n n e t a a n p u o l i t i m t i a a i k a a e-slttään puolustuksensa. S i i s kymmen e n m i n u u t t i a miestä k o h t i j a siinä a j a s s a o l i s i pitänyt selvittää k a i k ki ne rötökset, j o t k a tältä kokoukselta s a l a t t i i n j a j o i t a e i minkään m u u n k a a n asian yhteydessä a n n e t t u t i l a i s u u t t a selvittää. Port Arthurin kirje TULEVIA HUVEJA E i ole p i t e m p i i n aikoihin tuUut m a i n i t t u a mitään osaston' h u v i t i l a i s u u k s i s t a . Syy ei ole siinä etteikö niitä o l i s i ollut, m u t t a k i m sitä t o u h u a j a t o h i n a a on ollut n i i n p a l j o n, että osastonkin järjestämät h u v i t ja muut tilaisuudet pitää m e l k e i n n i i n k u i n v a r k a i n a i n a s i j o t t a a s a t u n n a i selle i l l a l l e . M o n t a k e r t a a kävisi n i in että Iltamat o n j o p i d e t t y ennenkuin niistä kerkiäisi lehdessä toitottam a a n . N y t k u i t e n k i n osaston m u s i k a a l l i - set alaosastot, mieskuoro, soitto, k u n t a j a nuorten orkesteri ovat lyöneet t u u m a n s a t u k k o o n ja päättäneet pitää yhteisen konsertin touk o k u u n .8 p. K a i k k i nämä m a i n i t ut osastiot ovat olleet säännöllisessä t o i m i n n a s s a koko talven j a esiintyn e e t k i n tuhka tiheään puolueen, o-suustoimintaväen, metsämiesten ja muissa meikäläisten toimeenpane-. m l s s a tilaisuuksissa. K o n s e r t t i o h j e l maa he m u i d e n t o u h u j e n r i i i n a l l a o-vat huolellisesti valriiistärieet. Tämän k i r j o i t t a j a uskoo heidän voiv a n s a esittää m u s i i k k i a m u s i i k k i n a, slljä j o k a i s e l l a osastolla on kyeneyä j o h t a j a j a h a r j a a n t u n u t känkl. O h j e l m i s t o o n soitto j a l a u l u e s i t y k - s i e n lisäksi tulee vluluspoiöjä j a d i i - " vallankumouksellisien työläisien järjestämiin mielenosoiuksiin. pro-testeeraamaan rosvovaltojen Lontoon konferenssin sopimusta, imperialistista sotaa ja koko kapitalistista riistokomentoa vastaan; rientäköön jokainen punaverinen työläinen vappuna luielenosotuk-siin, raivaamaan tietä voittoisalle proletariaatin vallankumoukselle ja ittirvaamaan; proletariaatin isänmaata, NeuvosloliiUoa. A. V. F o l i i r U i s c t h u i j a r i t pelkäävät Tätä ennen o l i l u e t t u v a s e m m i s t o l a i s t e n ponsiehdotus ponneksi j o h t o k u n n a n arvostelusta. Poliittiset h u i j a r i t pelkäsivät nyt, että n i u k a n k i n keskustelun a i k a n a h a l o s l a i s u u - d e n m u k a n a kulkevat r e h e l l i s e t työ-läisainekset olivat saaneet hieman v a l o a , mitä peliä tässä p e l a t t i i n , j o t e n M r . M e r i s a l o p o n n a h t i pystyyn j a s e l i t t i , että ponsia el s a a asettaa v a s t a k k a i n äänestettäväksi kättennostoäänestyksellä, v a a n täyts^ t o i m i t t a a loppuäänestys, että "nähdään o v a t k o edustajat pysyneet eväissään". O l i niriiittäin pelkoa siitä, e t tä m o n i edustaja, s a a t u a a n edes e-päviraUisissa keskusteluissa vihiä, m i h i n H a l o n e n känkineen j o h t a a o-s u u s k i m t a a , saattaisivat äänestää v a s e m m i s t o l a i s t e n r e h e l l i s e n j a t i u k a n l u o k k a t a i s t e l u o h j e l m a n puolesta. Siitä syystä M r . M e r i s a l o hätääntyneenä h u o m a u t t i , että täytyisi olla l a p p u käsissä, että saisi nähdä o-v a t k o h e i l l e v a l h e i l l a j a vääristelyillä saadut e d u s t a j a t pysyneet n i i d en evästysten takana, j o i t a l i u t a K e s - k u s o s u u s k u n n a n agentteja o n heille s a n e l l u t e d e l l i s t e n k u u k a u s i e n a i k a na.^ O n h a n n y t j o s e l v i n n y t , että tähän mennessä, v a i k k a asia on vast a k e s k u s t e l u n a l a i s e n a , j o 12 osuusk a u p a n j o h t o k u n t a a on e h t i n y t v a s e m m i s t o l a i s e n ohjelman hyväksyä, j o t e n M r . M e r i s a l o ei a i v a n suotta i l m a i s s u t isäntiensä pelkoa. N y t , k u n e d u s t a j a t antavat äänestyslippunsa, n i i n v o i d a a n heitä v a s t a a n ' p a n n a a-j o j a h t i j a t u l v i t t a m a l l a v a l h e i t a y-rlttää hämätä osuuskuntien penis-j o u k k o j a . Niinpä s i i s tämä p o l i i t t i s en h u i j a u k s e n paljastumisen pelko sai a i k a a n , että ponsia ei p a n t u j u l k i sesti v a s t a k k a i u - J o h t c k n n n a n t o i m i n t a hyväksytään J o kokouksen alussa j a t o i m i t s i j a in sekä j o h t o k u n n a n ar\'ostelun yhteydessä s e l i t e t t i i n , että tämä kokous arvostelee j a päättää v a a n jphtokxm-i j a n viimevuotisesta t o i m i n n a s t a , j o t e n j o h t o k u n n a n tämän vuoden t o i m i n t a h a l u t t i i n p a i n a a v i U a s e l l a . T ä män vuoden t o i m i n t a a ^ei s a a n u t a r v o s t e l l a , se o l i kipeä p a i k k a . J o h t o k u n n a l l e j a t o i m i t s i j o i l l e e s i t t i sens u u r i k o m l t ea e t t o j a ja mahdollisesti laulamalla esitettäviä sooloja. Meidän veriimme o n mennyt se että h a u t a j a i s e t k a an eivät t u n n u h a u t a j a i s i l l e jos siellä ei ole tanssia. T u l e v a k o n s e r t t i j o sell a i s e n a a n olisi k y l l i n arvokas t u l la pitemmältäkin m a t k a l t a n a u t t i m a an a r v o k k a a s t a ohjelmasta. M u t t a tyydyttääkseen kaikkien vaatimuksia ovat toimeenpanijat varanneet a l k aa t a n s s i l l e k i n . Y l e i s e s t i ottanee sitä mieltä, että I i t i n T i l t u h a i t a r i l l a ve-tästynä menee t a n s s i a a n k u i n terva l a p i k k a a s e e n . Konserttitilaisuudessa k u u l u v a t tanssimusiikin soittavan s o i t t o k o n e l l l a . M u s i i k k i m i e h e t kuul u v a t olevan sitä mieltä, että s o i t t a m a l l a k i n soitettu t a h t i sopii j a l k a a n. S i i s 8 p. t o u k o k u u t a ystävät sekä v i hamiehet tapaavat toisensa osaston t a l o l l a . Täällä ovat tämän kevään a i k a na k a m p p a i l l e e t k a u p u n k i l a i s e t j a m e t sämiehet, e i elämästä j a kuolemasta, v a a n siitä k u m p i joukko o n ollut rempseerapää niin henkiseen kuto a i n e e l l i s e e n k i n puoleen katsoen. T o u k o k u u n 12 p. on päätetty lopettaa s o t a t i l a n n e j a sen muistoksi vietetään sulan sovinnon juhla.. N i i l le j u h l i l l e ovat t e r v e t u l l e i t a k a i k k i v i e läpä n i i d e n sukulaiset j a t u t t a v a t k hi j o t k a olivat m u k a n a t a i s t e l u a seuraamassa; O h j e l m a tulee olemaan k u m m a n k i n joukon yhteisesti hommaamaa. L o p u k s i pistetään j a l a l la k o r e a s t i , h a r p u i n h u i l u i n j a h a i t a r i e n säestyksellä a i n a ohi p i k k u t u n t i e n . VOUaaLAISEN JA ROSVALUN KUUMUT LÖYDETTY V i i m e marraskuussa kadoimeiden työläisten r u u m i i t löydettiin Onion lakeen laskevasta purosta n o i n v a r t t i m a i l i n välimatkalla. K u o l e m a n s y i d e n t u t k i j a l a u t a k u n t a on antanut V o u t i l a i s e n kuolemasta lausunnon, että hän o n t a p a t u r m a i s e s t i h u k k u n u t . N u o r i r i s k i mies o n vahingossa h u k k u n u t 3 j a l k a a syvään veteen?.? R o s v a l l i n r u u m i s t a ei ole vielä t a r k a s t e t t u , johdomnukaisesti edellisen k a n s s a R o s v a l l on nähtävästi myötätunnosta Voutilaiseri tapatunnalle vahingossa hukkunut varttimailia ylemmäksi samaan jokeen??? Mikä o m i t u i s i n t a , R o s v a l l o n imehuttanut j a l k a n s a kuivalle maalle. Tuollaiset päätelmät ovat m a h d o l l i s i a synty, mään vaan s i k s i , että tapahtumien a l k u v a i k u t t i m e n a ovat olleet k a h d en v a s t a k k a i s e n l u o k a n edut. Y k s i hyöty r u u m i i d e n löydöstä on a i n a k i n ollut, j a se on, ettei H a u tamäki niitä a i n a k a n ole Venäjälle lähettänyt. N i i n k i n paksua moskaa ovat täällä paikallisesti Ihmisille ( A l l a o l e v a o n s a k s a l a k e n r u n o i l i j a n . M a r x i n vst^x- r- F r e i l i g r a t h i n J r i r j o i t t a m a n o i n 80 v u o t t a ^ p e r i n a i k ^ ! ! / ' l ' 4 - l o m y. 1848 vallankumousryöppyä s e u r a n n u t SmiS^'^' ^^l" k e a j a k o y a . F . _ k a r k o i t e t t i i n S a k s a s t a m o n t a ^ r S ^ n L i i^ m o u k s e l h s t e n miehpiteittensä t a k i a . ) ^»t« « a vauanig^ Vaikka' ajojalui käy ja jalon riistan nuo herjat hirttottenget heistä saa, ja vaikka sotaoikeus ne oitis nyt linnan vallin alla ammuttaa; vaikk' ammoin ruumiillaan ne kummun peitti, jot" aamun sara:Maissa seppelin käy koristamaan maalaisneito nuori — niin kumous se elää sittenkin. Ja vaikka uljaalC otsaltansa riisti ne liehuvaiset hiuskiharat, ja vaikka kumppanikseen valitsivat ne mustat murhamiehet, varkahat; kuritusliMonevangin väikk* on kortti heillä ja ruolaikaukalot on polvillaan. Ne vaikka tappuraa ja villaa kehrää — se vapaa on; ma uhmaan, uhmaan vaan. Maanpako vaikk" on kova kohtalonsa ja maasta maahan vaikka vainotaan, vaikk' eljii lämmintä se lieden vieraan ja äänetönnä istuu tuhkassaan, ja virtain kaukaisten jos vieremillä jalkansa veriset ne huuhtookin — niin harppuaan se ripusta ei enään -Babelin vetten rantaraitoihin. Ei! — Äänin täysin helisee nyt harppu tciC ulimaten se uljaliasti soi! Maanpakoa se pilkkaa hymyhuulin, pelottaa hirsipuukaan sif ei voi. Se laulaa laulun, joka hypälitämään valt' istuimiltaan teidät kauhuin saa, ja sydän teidän — pelko, luihu sydän — saniettivaipan alla vavahtaa. Valituslaulu ei, ei kyynellaulu, häviövirsi pohjaan vierineen, ei uhkalaulu pilanäytelmästä, josC isoiset ne nauttii ilokseen, ci kerjäläisten näytös, jonka ylhäälC on johtolangat, ja joka osoittaa koin kalvamiksi kärpännalilcalmavut, mädäksi viitat, jotk' on purppuraa. tfi niin! Vaan kuulkaa miC on sorja soitto! Se ei coi tuskaa, ei soi häpeää! On voiton, riemujuhlan jalo laulu ja vastaisuuden valtalaulu tää, tuon huomenajan lälieisen ja kirkkaan. Se puhuu ennustuksin rohkehin kuin ennen puhui maan ja taivaan herra: Ma olin, olen nyt — oon vastakin. Oon vastakin. Niin, olen uudellensa taas käyvä kansain eellä jolulatlain! Oon seisova mä teidän päänne päällä ja päällä kruunujen ja valtikkain. Jaan kostoa, vapautta, oikeutta. Ma koska käsivarren valtavan ja kalvan ojennan, niin orjäkansat ne vapahdan, lyön vallat maailman. Mun vain vankiluolissa nyt näätlc ja ammuttuna vankikuoppahan, maanpaon orjantappuraicta tietä vain näälte kurjana mun kulkevan. Tc hölmöt, eikö muir oo koti siellä mws' ompi teidän valta tehoton. Takana otsien ja sydämissä mun asuinsijani, te sokeet, on. Jokainen ylväs pää ja taipumaton, jokainen otsa rohkein aatoksin on asuntoni mun, — jokainen rinta, jok\ ihmistuntein pulppua pulitahin 'työpaja jokainen, mi nopsaan sykkää, jokainen tupa, missä tuskaillaan — Niin, ihmiskunnan lääkitys min olen, mi vaivoin, innoin etsii vapauttaan. Siks" olen vastakin, oon uudcllcma taas käyvä kansain eellä johdattatn. Oön seisova ma teidän päänne päällä * ja päällä kruunujen ja valtikkain. Se ei oo kerskailua, uhkausta, on historian se pakko rautaisin Icäy päivänsä kuumaksi — kuin viippahasti sa Hehdot, raita rantain Babelin. syöttäneet v a l k a i s i j o i d e n k i r j o i s s a o-l e v a t . työläiset; j a heidän hengenheimolaisensa I.W.W. taloudellisen t o i m i n n a n m i e h e t . Vieläköhän tä-l u o t t a m u s l a u s e t t a - j a j m ä n k i n jälkeen on kellään otsaa syöttää t u o l l a i s t a t a r i n a a . O n p a r a s t a k o o t a j ä r j en rippeet, jos sieltä y - lipäänsä s e l l a i s t a t a v a r a a löytyy, ja keksiä j o k u uusi rosvoromani. NÄYTTAMdUUnSIA S e u r a a v a uusi näytelmä tulee olem a a n m a h t a v a venäläinen kappale " M u r r o s " . A i h e kappaleessa o n v a l l a n k u m o u k s e n pyörteistä: Siinä s e l väpiirteisesti i u v a t a a n millä hart a u d e l l a j a a n t a u m c ^ e O a venäläin e n inerisotaväki antautui tehtäväänsä j a m i t e n se v a i k u t t i upseer i s t o o n . K a p p a l e e s s a ori p a l j o n n i in s a n o t t u j a läeiriä osia. m u t t a minä h a l u a i s i n ' terottaa n i i d e n m i d i in j o i l l a on e i . m a t r u u s i e n osia, että o t t a i s i t t e a s i a n vakavaUa k a r i n a l -; t a . MiuToksessa ori se binituisuus,* että nuden lyhkäsien (»en ovat päätekijöitä. Juaö hiovat k a p p a l e e s e e n ^ tä k i r j a i l i j a on tahtmnB^ t i a . Matruuseista lähtöl? mouksellinen h e n k i ' *» ne pitempien osien " S i i s jokainen kellä t n » kappaleesta -olkoon JnB»» tysmestarin kutsnnndoäft h a r j o i t u k s i i n käskee. ••••^ ' V . S. J . näyttämö «siöi**. " H u l l u t jumalat-h a i t a mitä t ä k ä l ä i s^ o n esitetty. Sen t e l u h e n k i j a v c ö a ö k ^ n e n tendenssi, » s e * ^ l e l l e kaikkien aikaisBiaff j e n työväen näytejna» luytelzriä riienee toisen
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 28, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-04-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300428 |
Description
Title | 1930-04-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu2
^ P TT Si C«M M b <»XU « f F i s a i A V o t i o » i a C u u U . Publiabed daDy st S o i b a r T , OoUtS*.
«||lmi>iil>».-lto Qgh^ Oum. Kcmui C U M mtMOm.
Tafaaila», faatttai,' fcid«^««pim }s paino omuaa t a l o m E l a S t r e e t i i a.
• K a s t t o i i 103S. — ToiBuloa S36W. — K i r i a k ^ a p p s 2387V.
0 ( C e « Oob « e r k . •dTeztuemcaU. cte.) 1038—Editor S36W^Baokitor« 23a7W.
Maanantaina, huhtik. 28 p:nä — Mon., April 28
M i i H i S i t a i j S J . V . A U q r ä t.
XUBc^ BoöluUm mad Vrialäurpt ^*yma 3iiJldix«. E l m S u o t .
in maa to ba ad |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-04-28-02