1930-03-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Perjantaina, maalisk,^ p:nä — Fri., March'7 t P A U S -1 bBiyM*, OB(^ paitsi nasBaiai» Ja B u r i t t j i s i jsfaUpäiTisä. TAPAUS'tUb«ty) « g p a «r Finaidi/Fcakcta tn'<:«iada. roblUfaed dulr « Sulbvrr, Ontad* M tb« iPo«t''Onica DeparUBcnt,- Qttxva, u adouä etu* mctier; ^hfa«iW^. toattori, kixja]Eatiirp« Ja paioo omaiu talcta Elm SCr^lIä. •:. O f C M Oob «oric cdFertuemeaU. cte.) J03&—Editor i36Vf^ Kommunistisen kansain^ välisen vuosipäivänä _ <ICtice, Boolatöre aad PriiUiliopi Vapan» Bnitdibf. Eini Sire<t. "aair te be «qarctted; ' Vaptu». P-q;." Boa W . Sodbaiy. Ont. • TILAUSUINNAT: y «k4*.S0. « kk. | 3 ^ . 3 klc. $1.7$ j a l Vk.. (1.00. — TfcdrmltotUa Ja Saomeea ( e U oraa CjllraniäinBr 1 *k. K M . 6 ^ 1350 Jä 1 «i.00. ttJiOTUSHINNAT VAPAUDESSA» CbJerailitoUaiotiiliet SI.00 lieita. (2.00 lak*j Intaa. — Arioliitlaoa mesoeille «soentoiTotakMi M pslatatasma. NimeomuuttoilDOtttUet SOe kerta, t l .00 3 kertaa. — Srotrmäilmotuktet tlJXJ 'fSMa (2.00 9 kertaa. — A«ualoeroilmotuk«et 12.00 kerta, kakaj kertaa. — KiitoiiUootukaet ; l A l k e t t s . ~ Kno]enia«illiiiotak»«t (2.00 k«ta. 50 HÄmakrj kiitoclaateelu tai oiaiitotirjjrlti. — ( •huao ticJdt J« ototeibaotukan 50c kertJt, (1.00 kohse kertaa. — TilapäUilmetUJiea ja ilmoto» ! ' «CBtiBBrieo' öit, raadittaeMa, lilietettäTä 1Imutu<h!ou etokäfeea. fivavtt\ «drertbing Jälr», 7Srf-*eT col.-iacb. Wia»iJiaB»"chaxj9 for «io(I« InaertloB, 75«. Tbe ••piltu U tbe-best'adrertTrif^ niediam amooK tbe Ffoaiäi fieopU>in Canadr. 7» etta'inJUoln t a b M U aaa"ra«t<ana eaaiaaiieea kirieeteeoae, ktrjottabaa aadelioes lukkevi-l «)tai*a pcrsooBalliaella nimelU: i. W. AblqrUt. liikkeeahoiuja. Kansainvälin^tl ^py^jrfijf^ mkfhti eilen Kapitalististen valtioiden perusteet vapisivat jälleen eilen. Euro- - pan ja Amerikan mantereen .suurissa keskuksissa lähtivät sankat ty«>- läisjoukpt i f s ^ i l l e protcsteeraämaan työttömyyttä vastaan. Monin ; paikoin kukisietinn naihä mielenosoitukset verisellä väkivallalla. Htr- » linjssä murhattiin ja piestiin mielenosoittaja. Lontoossa, Munclu-sU-ris-ja Hgpipurissa oli valtavia katukokouksia ja kulkueita. Useila p<j- C liisejä mukiloitiin Lontoossa, niiVlen yfiuäessä hajoittaa niieh-nosoiliis- S ' ta. New Yorkissa on ollut mitä vakavirapia yhteentörmäyksiä työllö- V mien ja poliisiarmeijaii välillä. Kymmeniä tuhansia hurttia oli mobilisoitu mielenosoittajia vastaan vastaukseksi heidän vaatimukseensa, ellä työttömille on anneltava työtä tahi viastaavaa palkkaa. Työläisiä on pahoinpidelty jä vangittu." Terästriislin keskuksessa Pittsburghissa on po- 5 liisi riehuiiut mielenosoittajien kimpussa. Washinglonissa on micleno-s soituskokous hajoitettu kyynqlkaasiipommeilla. Suurissa yhdysvaltalai-r sissa kaupungeissa ovat työläiset kymmencnluhansin osoittaneet voi- 5 maansa; '•i-- Canada^a ennakkotietojen mukaan on o l l u t suuria mielenosoituk- S sia Montrealissa'Torontossa, ^fäiniltbnisiia jJn.e. Torontossa ovat jx)- ,^ liisipäällikkö Ör^jlts-jn kasakat suurella vaivalla hajoiltaneel kaupun- 'j^ ginlaloif edustalle kbkoonluneet tullannet mielenosoittajat. Lukuisia k ä s i k ä h m i ä saltiH poliTsin ja työläisten välillä. Yksitoista työläistä ja . Z»>työläisnaista Y a n g i t t i i r i . Kommunistiset puhuja estettiin puhumasta. Suuti osa "f o r p i U o n ppliisivoimasta oli myös mo] j i l i s o i l u etukäteen kau-punginlalolle. Eri maiden vallassaolijat voiy^^t onnitella itseään »iliä, että heidän aseelliset: voimania onnistuivat palauttamaan "laillisuuden ja järjestyksen". Työttömien ja koko työväenluokan joukkotahto liili ^'vielä ppljetuksi «las. Mutta kuinka kaiiäi;^? Mislöria todistaa, että sil-loirt, kun tyytymättömyys kansojen pohjakerroksissa on noussut niin ; suureksi, eUäjorikuii aikakauden'yalfe^ ovat voineet pysyä vaf-lassa ainoastaan tiiic^^ ei vanha I järjestys q|l^,enää lujqlla pcr^^tal|a. Kntis^^^ ...^yösUmIPfinijL^^^^ iv^ubdei^ 19,Q6 kuinQ^slij^^^ kukiisiunii-' Benijohdpsta. 'Vielav^^ maaliskuussa Pietarin hälkälevoltomuuk-s^ ep 'ailfana-'%' luötjl'pak^ ja' yärihaän koetelluuii'" na- ' gaikka^nsä. Voima l^uitpnkin kääntyi sitä^jtsipä^^ vastaan. MuicJeniuai-dpi> poWarislo näyttää sc^^^ Eijisi^t^ J|ansa|n^^^^ nilelenpspitt^ ^taasen 'Xtpcltivat työläisille, ; qttä h e i ^ yäsiassa voimat i i b s - kalaisia sosialifascisteja myöten. Työttömät työiäisct kautta maailman vaaUvat laelleen ainoastaan oikeutta saada elää ja tehdä työtä jkunnol- 'j^^lista p^lkkq^i^a^taani' yhteiskunnan on turvattava liei- ' u >(^äiv jar'!nälkiin(yv4(^ vaativat lykycmpää i' ^yöpäjvä^ä; eitä lyötaHii^ yaätivat nykyisen liieslyiysjär-' , ^ ^estelmän J p p e U a m i s ^'^^ö|iilipamji^^ Mutta koyjiiilistö ei jätä taisticlua tähän. 3e tulee menemään e-tecnpäin, sillä se on oppinut, että valtaliibkka kunnioittaa ainoastaan voiman pikeuita. Köyhät öii vpinfaa. Se kansainvälisten inielcn-o$ p}|.usten yhteydessä ^ tämän voimansa suuruu- <kn. Tajriä ypihia kumoukseUisM^ jobdettuna Ja keskitettynä kykenee kukistamiaan kapitalistisen sörtojärjestelmän. Taistelun tie on ainoa tie proietariaatin yapauttaniiseksi! Kominternin alotteesla loimeenpan-tu maalisky 6 päivän micle^^^ yksi taistelu köyhälistön sodassa kapitalistista lärjestelmää Vastaan^ Y k K i t o i s t a v u o l t a .sitten, maalisk. 7 päivänä 191;', l a i i . s u t t i i n K o m m u n i s t i s e n I n t c i - n a t i o n a l e n syntysanat. k e n n e l l y t y k s i t o i s t a vuotta työväen kansainväli.sten l u o k k a v o i m i e n kokoa m i s e k s i k o m m u n i s m i n l i p p u j e n alle. Tämä tapahtui keskellä v e r i s i n t e n t u n n u k s e l l a : k a l k k i v a l t a työväelle, t a i s t e l u j e n a i k a k a u t t a , hetkinä, j o i - | S e n o n täytynyt käydä taisteluaan ic3n äsken syntynyt N e u v o s t o l i i t t o , m o n i l a l e r i r i n t a m i l l a , sillä y i h o U i - o l i k a i k i l t a p u o l i l t a a n v i h o l l i s t en p i i r i t t ä m ä , .sisäinen t i l a m i e kaaosm a i n e n j a Isvoton. K a i k k i pimeät v o i m a t i i l k o m a a l a i E i a i n i p c r i a l i s t e ja myöten olivat kiihkeä.ssä t o i m i n n a s sa, lyödäkscon alas,- kukistaakseen v e r i n lo^fakuun vallankumouksessa v u o n n a 1917 syntyneen N e u v o s t o v a l lan, työliiisten v a l l a n p r o v a r i s t o n y l i . T i l a n n e kaikis.sa, m u t t a v a r s i n k in m a a i l n i a n c s t a a n osaaottaneissa m a i s - «i oli K o m m u n i s t i s e n I n t e r n a t i o n a - Jcn syntyessä .sekava j a k r i i t i l l i n e n. K a i k k i a l t p . I r v i s t i vastaan sodan v e - ri.<;ct jäljet j a t a l o u d H l j n e n k u r j u u s ., säestäen sitä e r i m a i s s a c s i i n p u h -j j e n n e c t v a l l a n k u m o u s l i e k i t . j o t k a e i vät k u i t e n k a a n . j a k s a n e e t kehittyä s i i h e n määrään saakka, että valta olLsl s i i r t y n y t l o p u l l i s e s t i työväelle. SyyiVa '' niliiiin epäonnistumisiin' o l i 1 hälkälevoltomiltik-'J'j|^olWonniiikaiRiiu pmite fa k t c l u l s -; • '"sar ko|cfcmättömuus vallankumous^' tehtävissä j a I I Kansainvälisen t ä y - . d e l U n c n v a r a r i k k o s o d a n ' puhjetes.sa. Työläi.sillä c i o l l u t j o h t a j a a , j o k a s en t a i s t e l u t o l i s i ' o h j a n m i t oikeaan u o - , m a a n s a . • , Tämän t i l a n t e e n h u o m a t t u a kiir u h t i v a t e r i m a i d e n v a l l a n k u m o u s - iplehel^, luomaan kansainväliselle p r o l e t a r i a a t i l l e uutta taistelu j ä r j e s töä m a a i l m a n s o d a n ensipäivinä p o r - ' täri&tori <5dössit rlippUiisa-Mlaateneen" T o i s e n Kansainvälisen t i l a l l e . Niinpä maäliskuun loibcha ' p i i ivälrä' kokoon-• t t i i k i n M o s k o v a s s a työläistön'edustaj i a e r i k a p i t a l i s t i s i s t a m a i s t a , ollen t u l o k s e n a , etUl seitsemäs päivä s a maa k u u t a j u l i s t e t t i i n K o m m u n i s t i n e n Kansainvälinen perustetuksi. , Tämän kansainvälisen i>roletarlaa-t i n uudelleen l i p p u j e n fille järjestämisen etunefiässä k u l k i s u u r i t a i s t e l i j a ja kumousraies, teoreetikko ja j o h t a j a W l a d i m i r I l j i t s L e n i n . H ä nen v o i m a k k a a n j a kaukonäköisen v ; - Vttsiq keittoja farmareiäeri narraamiseksi Satkatc|iewanissa' pidetyssä farmarien järjestön kokouksessa viime viikolla päätettiin inuodostafi Saskatchc\vanin farmarien poliittinen järjestö, jonka tpiyotaan ottavan nykyisen liberaaleihin sulautuneen kutistuneen fajrmari-progressiivipiiolueen paikan. Kapitalistiluokku "on havainnut vältianiattömaksi hakea lännen farmareille liusi kilpi, voi-daksQ^ h pitää heidät yanayedessäan. Nä?nä uuden puolueen mupdpstamishunkkeet epäilemättä johjau-tuvat lännellä >tapähtuncisiin taloudellisiin muutoksiin. Progres.siivi-puolueen "edistysmielisyys" on kääntynyt farmareita vastaan. Länkien, farmialueilla cisiinlyy yakavaa tyytymättömyyttä kynittyjen farmareiden keskuudessa. ' Maatalbuspiila on "kärjisLynecmpi kuin koskaan ennen Tulevaisuus ei näytä erilcoisen valoisalta vähävaraisem-pien .farmareiden keskuudessa, jotka tuntevat velkataakan lisääntyvän hartioillaan, luotto- ja kalustoyhtiöidcn puristuksen lisääiilycssä. Näissä oloifesa on jradikaalincn Caniidän farnuiricn yalislusliiUo tehostanut toimintaansa, koettaen saada köyhlyyät farniaril katselemaan asioita luokkanäkökanhalta sekä tulemaan sorretun talonpoi-kaiston kansainväliseen liikkeeseen yhteisrin|aniaan radikaalisen kom-niunisliseu työväestön kanssa. Kapitalistiluokan pomot ja politikoitsjjat ovat nähneet, ellä farnia-rcita tuskin voidaan enään värvätä vanhojen poivanj>uoluciden talutusnuoraan, josta syystä on viritelty hanlic uuden farmaripuolueen ])c-fustamisesla. Tällä puolueella tulisi lieienkin olemaan aito pikkupoi-yarillincn maalaisliittolainen ohjelma, erinäisiä uudis»usvaatinuiksia farmareita houkuttelevina, syötteinä. t a h t o n s a o h j a a m a n a l u o t i i n perusteet johdonmukaiselle taistelulle^tiollisensa, k a p i t a l i s m i n kanssa, p o r v a r i s t o a vastaan, tullen tämän t a i s t e l u n p e r i a a t t e e l l i s e k s i j o h t a j a k s i Eläköön K o l m a s Kansainvälinen. nationale set eivät ole r a j o i t t u n e e t ainoastaan s u o r a n a i s e e n p o r v a r i s t o o n, m u t t a s i l lä o n o l l u t vastassaan - myöskitt T o i s e n Kansainvälisen maailmansodan jälkeen hienkiin herännyt haamu. Lisäksi sen o n täytynyt s i i v o t a r i veistään sinne eksyneitä oikeistol a i s i a j a u l t r a - v a s e m m l s t o l a i s l a a i n e k s i a , j o l t a . v a r s i n k i n n y k y i n e n y - l e i s m a a i l i p a l l l n e n kärjistynyt v a l - l a n k u m o u s t i l a n n e on synnyttänyt. K e l n ö t e l ^ e s t l syntynyt k a p i t a l i s t i n e n k u k o i s t u s a i k a sodan Jälkeen o n o h i j a k a i k k i a l t a irvistää vastaan/ t a l o u d e l l i n e n kurjuus, j o k a - a r v a a m a t t o m a n suuressa määrin kärjistää l i i o k k a v a s t a k o h t l a , aiheuttaen joUlJkojen s i i r t y m i s e e n vasemmalle. että kaikeh:,,^^,. sov leVät: set jäiiyat '^oukois^^ oheen;''joukk6j'cn rientiCessa ' Vatsip-maisesti,'' ^pltalistlseh ' järjestelmän luomien oio'^uh£eiden pakplttamina vailarikumoukselUsiin taisteluihin. Hyvänä esimerkkinä siitä oyat;; eilen "tapahtimeet,•työttömien mlelpa-, osbituicsei kaikissa' " kiapiralist'&[isa maissa. Valtavana vyörynä ovat joukot liikehtineet ka<juilla, näyttäen luokkavolmaansa. rautaista. i J r o l e t a a r i s t a riyrkklääri, a n t a e n porvaristolle aa:yistökeisn;^ että sen-'-vär k i v a l l a n a v l i l l a ' ylläpitamäTi^ l u p k - 'kavailäii päivät' oVät''luctut.' .ii<; .'j;-. • < ; - . • . . ; v ' • *;;r:> ' •. TällalsLssa taisteluissa.,; joukkpjeti v a i s t o m a i s e n t a i s t e l u h a l u n o h j a a m i seksi tarvitaan rauttiista tahtoa. S e l l a i s e n omaa juuri yhdettätolsta vuosipäiväänsä viettävä maailman työläisten t a i s t e l u j o h t a j a . Kommun i s t i n e n I n t e r n a t i o n a l e . Se e i vietä vuosipäiväänsä loistavien puheiden paatoksessa, ei . s i l k i n k a h i n a s s a t a i s a m p p a n j a p u l l o j e n korkkien paukkeessa — se viettää vuosipäiväänsä b a r r l k a a d e l l i a , t a i s t e l u n tuoksinassa', silmä sfilmää vasten verisimmän v i - T a a s k i n m a t k a i l i j a o n joiittmut hetkeen, j o l l o i n pitää jättää tämä m u l u k s i t u l l u t P u n a i n e n Moskova caikkine mielenkllntolsine nähtä- /yyksineen, jolta m a t k a i l i j a l l a on ässä miljoonakaupungissa. Nähtä- ;ät ovat m o n e n l a i s i a . Siellä kurkiis- :elee j a t u t k i i A m e r i k a n j a Sakisän •niljoneerlen tunnontarkat t u t k i j a t, j o i t t en h u o m i o keskittyy x a a n K r e m - ' i n l i n n a s s a j a v a l t i o n a a r r e k a m m i oissa löytyvien arvojen p u n n i t s e m i seen, s t a d a k s e e n varmuuden h a l l i - ;uksen maksukykyisyydestä n i i h ip l u i m a a v a n s u u r i i n k o n e - j a t e o l l i suuslaitosten r a k e n n u k s i i n nähdeii, 'öiden v a l m i s t u k s i a o n j ä t e t t y j u u ri oääasiallisemmin näiden kahden •naan k a p i t a l i s t e i l l e . Järjestään he saavatkin varmuuden siitä tosiasiasta, että kylmää k u l t a a ynnä muuta roskaa j o l l a k a p i t a l i s t i n e n m a a l i ma jäiaa luottoa, on täällä Neuvöslo-h a l l l t u k s e n aarrekammioissa niin r u n s a a s t i , että .se s a a k i l p a i l u n a i kaan eri k a p i t a l i s t i r y h m i e n kesken näiden t a r j o t t u j e n sopimuksien saamisesta. S u u r i m m a n k u i t e n k i n l i e nee saanut A m e r i k a l a i n e r i D e t r o i t t ia k o t i p a i k k a n a a n pitävä r a h a m i e s y h - tymä, j o k a o n tämän k u l u v a n vuoden alussa k i r j o i t t a n u t sitoumuksen r a k e n t a a t e h t a i t a j a k o n e i t a e r i o - s i i n neuvostomaata kolmenkymmenen kolmen m i l j o o n a n d o l l a r i n a r vosta v i i d e n vuoden a j a l l a , j o s t a s o pimuksesta täytetään k u l u v a n vuoden a j a l l a y k s i t o i s t a m i l j o o n a a k ä sittävä arvo. H e n r y F o r d l i i k k e i n e en -,ouhuaa myös' t u l i s e l l a kiireellä n e u vostomaassa. Hänellä o n k a k s i tehr dasta. j o i h i n a u t o j e n ^ a t tänä v u o n n a m i l t e i vielä tuodaan m u u a l t a ja niissä v a a n kootaan, kunnes tehtaat saadaan s i i h e n k u n t o o n että niissä v o i d a a n valmistaa myöskin osat. Näissä tehtaissa k o o t t u j e n autojen lisäksi k u u l u u F o r d i l l e oikeus tuoda m a a h a n viisikymmentätuliatta a u toa. Jotka ovat m u u a l l a valmistetut täyteen, a j o k u n t o o n . T o i s e n a vuonna on Ford-yhtiöllä oikeus tuoda .35,000, k o l m a n t e n a vuonha 25,000, heijärite-nä 15,000 j a viidentenä 10,OW, j o h on l o p p u u F o r d - y h t i ö n v i i d e n vuoden a - j a k s l tehty soplmius, j a hänen r a k e n t a m a n s a tehtaat jäävät kokon a a n N e u v o s t o v a l l a n omaisuudeksi. A u t o j e n va-lmistpkseen kuuluu sekä henkilö- dttä k u o r m a - a u t o j a , joiden Kummasta;' m i t ^ h ' m o n t a niitäkin l a j i a jJitaäyMimistaa Jä"'' t u o d a , el a i - välttämätöntä o n Venäjän työväenl u o k a l l e ollut ^hävittää itsevaltias t s a a r i k a i k k i n e k a u h u a tuottayiile laitökgineen. Välläfafcumousmiiseo näyttää k u v i n J a k e r t o m u k s i n , m i t en Venäjän k a n s a n p a r h a i m m i s t o o n j o vuodesta 1850 a i k a i n käynyt t a i s t e l u a i t s e v ^ t i u d e n t y r a n n i q t t a v a s t a an J a a i n a ovat j o u t u n e e t mitä h i r v e i m - p i e t i k i d u t u s t e n a l a i s e k s i ; tästä m u seossa s a a selyäpiitreisen kuvauksen. Nämä nähtävyydet ' ^ o v a t k i n niitä tekijöitä Jotka j o k a t s e l i j a l l e J a ' k u l k i j a l l e a n t a v a t v a r m u u d e n siitä, että n e u v c s t o m a a n väestö o n s u u r e n s u u r e l t a osaltaan ^proletaarisen v a l l an säilyttämisen valppaita vartijoita. Ikäänkuin itsestään nousee k x i l k i - j a l l e a j a t u s näitä katsellessa J a n ä h dessään näissä l a i t o k s i s s a kymmenet tuhannet itse m a a n väestöä^ j o k a i n e n päivä t u t k i m a s s a , v a r m e n t a massa käsitettään saavutuksien o l - keudelUsijudesta, että naurettavaa on äänet, j o t k a tämän proletaarisen m a a n r a j o j e n u l k o p u o l e l l a puhuvat siitä d i k t a t u u r i s t a , j o l l a tätä maata nykyään o n nämä 12 v u o t t a pidetty pystyssä. Elävästi näkee että täällä, näissä m i l j o o n i s s a ihmisissä, o n J o kaisessa v i s s i annos tätä d i k t a t u u r i a. S i v u l l i n e n s a a s e n v a r m u u d e n , että heistä j o k a i n e n , pientä tyttöstä ja p o i k a s t a myöten, on saavutuksiensa, v a r t i j o i t a . Vapaina proletaarisen m a a n s a k a n s a l a i s i n a he r a k e n t a v at m a a t a a n Ja hävittävät esteet pois tieltään, mikä r a k e n t a m i n e n j a e-teenpäln -pyrkimys on . nähtävissä k a i k k i a l l a . NAISTENPÄIVÄ! Naisjaostomme toiminnasta, kokouksista ja Jujyitilaisuuksien järjestämisestä on tässä hiljan ollut lehdessä mainittu muutama saha. E-.tei ktiitenkaan keltään unohtm-si, niin Jienee ehkä paikallaan jos vieläkin mainittaisiin, eritoten kansainvälisestä naistenpäivästä, jota vietetään J> p. maalisk., alkaen kello 8 illalla. Juhla pidetään Prince Arthur St. 57. Juhlassa .ulee esiintymään useita puhujia eri kielillä ja toveritar Buhay puhuu engl. kielellä. Suomalaisilta tulee myös muutamia esityksiä, puhe, joukkolausuntoa ja merimiestanssi. ' Olisi toivottavaa, että kaikki työläisnaiset kunnioittaisivat läsnäolollaan kanlainvälistä naistenpäivää. Naiajaoston kokoukset ovat kuten ennenkin joka tiistai-ijt^Suom. Järj. huoneu-stolla. Tervetuloa joukkoon. — ^I. Jl. N a 5 6 - ^ K o m m u n i s t i n e n — kansainvälisen I n t e r - p r o l e - K o l m a s Kansainvälinen on työs- t a r i a a t i n t a i s t e l u j o h t a j a! Proressiivipuolue kyllin h)'vin osojtlaa, e|fci fariuarciden kannata lähteä "herrojeh kanssa marjaan", köyliilla fannärcijla ei ole m odotettavissa kapitalistipuolueilla tahi - * - » - ' ' ^ - ' - ^ ^ ••. • . -itsekkäitä etuja ajavilla reformisteilta. , , - , . . . Vanhuus on tauti, jola voidaau.sahgenisuuressa määrässä estää, »dotellavi^^ ^^^^^ tahi yläluokkaa palvelevilta ja omin ,,„oval nykypäivien lääketieleilijät. Todistuksena on viime vuosikyin-kuin tmoralUil-ins.^^ija. Kaikenkarvaista lehmäkauppaa lelulään, työliii-sille vaaloisi^a annclul lupaukset eivät tietenkään merkitse niilään. Se nähtiin hallituksen esityksissä työtlömyyskysymykscssä sekä nyt käsi- Icllävänä olevassa liiilihikiehdotukscssa. 'Tvöväcir' halliUis on pantu näyllelemään aito imperialistisia roolia. Haagin korvausneuvoUcluissa ajoi Siunvden kiihkeästi isänliensä brilliläisen ' lyönanLajaiuokan vaatimuksia suurempien sotakorvauksien kiristuini!?oksi .Saksalla ja nyt esillä olevissa Lontoon laivastokoii-fcrenssissa on MacDonajdilla suorilettavana tärkeä manööveri englan-tilaisch iniporialisniin asema.n puolustamiseksi Ylidysvaltoja vastaan. • Voimme olla varmat, ellä kun "työväen" hallitus potkitaan ulos L)owiiing Slrectiltä, lulee se tapahtumaan sen jälkeen, kun cnglantilai-' iicn ponarisio on kalsonut. ettei sijle enää ole kysymyksessä olevassa tilantecss^a liyiilyä "lyöväcir" halliluksestai Toisella puolen voidaan o-laksua, fllä työväen hallitus tulee valitsemaan jonkinlaisen propagan-dakvsvniyksen kompasluskivckscen, tarkoittamatta ajaa mitään todellisia uudislu^fla luokkapohjalta, vaan saadakseen ainoastaan tuulta pur-j(' isiin->a vastaisien vaalien agilalsiönia yarteir. Tämä «UI välttämättömyys nuorallatanssijain puolueen "populää-risyydon""' .säjlynäniiseksi, sillä aseman säilytläminen vaaleissa ei lopuksi riipji hiii^^lä niuulaniista sadoista loordcista, joista on tullut "työväen'' miehiä, vaan niisiä joukoista, joista parlamenllivaalicn ääucstä-jäkarja on koottu. ? MacDonaU tanssii nUn Mi Englannin hiililakikysymyksessä tapahtunut; parlanientliuäneslys, ' jos^a MacDonaldin haliilus läpäisi vaivaisella yhdeksän äänen cnrni- ; intslöllä, osoittaa jälleen, ketä "työväen" hiillilus palvelee, osoittaa, ettei MacDonald,, Hendei>on, Snoivdeu, Thomas ja kokc^ *'tvöv;irn"" jherraskuoro ole mitään piuuta, kuin joukko pikkuporvarillisia pohti •«' Icoltsijoia, joille Ei?glaiuiin vallassaole^ä luokka on armosta anlaiuil ininistenpaikkpja työväen petturuuden palkaksi. 1 ' ' Porvariston piiskana ''työväen" hallituksen kuuliaisena pitämisek-r;^'^ TBi on tällä kerralla liberaalipuolue. Siitä riippuu MacBonaldin-'seiso- -.-4öiinen tahi kaatumij^en. Ja MacDonald tajuaaUn, mitkä nuorat sitovat liänta porvaristoon. ICpkp työväen" hallitus tämän mukaisesti esiintyy lucnion kuluessa laptahlunut edistys tautiopin ja terveydenhoidon alalla. Lukuisat t i i u d i l . jotka ennen riehuivat tuhoa luoden ihmiskunnassa, on v o i t u v o i t t a a . Iliriusruuiniin fysiologian ftihteiminen on johtanut uusiin selviöihin terveyden kohottamiseksi, ja ihmisikää on voitu monessa yk.-iilyi<(apatikM\s.'?a pidentää. • .Siitä huoliniulla väestön keskimääräinen elinikä ty^ole pidenlviiyl. Llänuin |Mtuu.'i lisäksi väihfclee suuresti eri luokissa. Taloudellisesti h y v i n l o i i n e r u l i i l r v u n kansanoisan keskuudessa on s e pitempi k) u u t y ö väestön k r s k u u d c r - . ^ ^ , ! . Tuntuu kovalta kohtalon "ivalla puhua ihmisiän pidentänus<;slä k*apitalistisessa riisloylileiskunnassa, jossa suurella osalta ihmisiä puutluu tei-veyden säilyttämisen aineelliset edellylylKel, jossa raskas raadanta, epäterveelliset työolot, ahtaat asunnot, raittiin ilman puiite. riittämätön ravinto ja vaatetus yleisen elämän epävarmuuden ohessa joka päivä kuluttavat ihmisten elinvoimaa, saattaen ennenaikaiseen: hautaan. .V .V lekirjoittaifböUa Ole" t a r k k o j a ' t i e toja'.'" Meistä sivustakatsojista: näyttää tämä Ford-yhtiöh • s o p i m u s hiur kän o m i t u i s e l t a , k u n j o v i i d e n vuod e n k u l u t t u a s a a Neuvostohallitus k o k o n a a n h a l t u u n s a tehtaat, jotka Föra yhtiö bn o m i n kustannuksini v a l m i s t a n u t . M u t t a aslaaDL.s3rve"ntyen v a s t a h u o m a a Ford-yhtiöh tässä p e l a a v a n edukseen, , sillä vlisiv^Sotlsa- Jälla saa se a i k a suUret; lilkemähdol-l i s h u d e t J a vielä ' j ä l k e e n k i n ^ pato. riiflie uusille h i a h d j i U i s i l l e koneilleen ynnä muille t a i - v i k k e i i l e ' ' j o l t a , ei hiääösa"'ehditä valihistaa,^• Ja sämäi-: l ä - lstfi»ttää''*lläsiit''' pois lähtemättö-; m a k s i Neuvostomaan lUkenteeseen. Neuvostomaassa bn vasta tänään^ kolmekymmejitäviisituhatta autoa J a lähes -160 m i l j o o n a n kansa. Tämän o n nerokas Ford-yhtiö s u u n n i t e l l ut täysin tietoisena siitä, että' Neuvbs-tomaassa tulee lähimmässä t u l e v a i suudessa olemaan s u u r i kysyntä a u t o t e o l l i s u u d e l l e . S a k s a l a i s e t m i l j o n e e - r i t räVentävat samoin e r i teolUsuus-l a l t o k s i a , k a t u j a Ja teitä* j o i s t a m ak s u v e l v o l l l s u u k s l s t a ovat varmuuden h a n k k i n e e t tutkiessaan näitä P u n a i sessa M o s k o v a s s a olevia a a r r e k a m m i - b l t a . Niistä o n n o i i s s u t v o i n i a . Joka s a a t t a a e r l i h a i d e n rahamiesyhtymät t u i m a a n k i l p a i l u u n . Neuvostovallan a l k u a i k o i n a l u o t i i n m a a h a n v a a n J o i takin s a t o j a t r a k t o r e i t a y.m. m a a n - v i l j e l y s k a l u j a , n y t o v a t tuonnit t u - i h a n s l s s a , Joka rtiaalla olevan y k s i t y i s e n maanvlljelijäii, k u l a k i n , saatt a a v a r m a s t i näkemään l o p p u n s a l ä - hqstjrväh Ja ^ en j o h d o s t a pääLstää se k u o l e v a n u l v o n n a n , jonka k a p i t a l i s t i s i e n m a i d e n sanomalehdistöt värjäävät mitä m o n i n a i s i m m i n värein, Joka u l v o n t a s a a t t a a vaani Venäjän köyhän Ja k e s k i v a r a k k a a n talonpoj a n yhä t u i m e m p a a n työtehoon l a k k a a m a t t a s a a p u v i l l a y h ä u u s i l l a t y ö - täsäästävilla k o n e i l l a . Jotka j o s e i h - molsenaän hävittäisivät yksityisen r i k k a a n maanviljelijän pois y h t e i s o m i s t u k s e n j ä yhteisesti järjestetyn m a a n v i l j e l y k s e n tieltä. Tätä k a i k k ea h u i k e a a nousua edistävät nämä e n m a i d e n rähamiesryhmät. Joiden t u t k i j a t n e u v o s t o h a l l i n n o n e l i m i e n j o h t a m i n a täällä Uikkuvat. P r o l e t a a r i s e l l a k u l k i j a l l a o n täällä i h m e e l l i syytenä nähtävissä myöskin o s a v e r i s i e n k e i s a r e i d e n kalleukisista, j o t ka herättävät ihmettelyä j a v a r m u u t ta siitä ylellisyydestä j a l o i s t o s t a . Joka näillä Venäjän verisillä h a U i t s i j o i l la o n k a u t t a a i k o j e n o l l u t hallussaan. I h a i l u a J a s u u r t a h o r j u m a t o n t a v a r - i n u u t t a niinikään herättää k u l k i j a s s a nähdessään Neuvostoyallan p u n a i s e n a r m e i j a n nykyisen__rakent^en, j a opetuksen. Jolla k a s v a t e t a a n p r o - letaätlaattn vallan saavutuksen v a r t i j o i t a . Heillä o n sotakoulunsa ja p u n a i s e n armeijan klupinssa n i in p e r i i s t e e l l i s e s t l Järjestettynä, ettei K u l k i j a n siirtyessä tolscca mlljoo-nakauplÄigiin, L e n i n g r a d i i n , o n n ä h tävissä i t s e v a l t i u d e n entiset jäljet sähibih k u i n Moskovassakin. Täällä o n nähtävissä vielä enemmän Itsev a l t i u d e n l o i s t o a Ja ylellisyyttä, Jotk a kalkki käytetään proletaarisen n e u v o s t o m a a n rakennustyön edistäm i s e k s i . Samanlainen kuumeinen rakennustyön käynnissä k a i k k i a l la täiniänkih riiiljoonakaupunkm jokaisessa sopessa. Suomen aseman l ä hellä, u l j a a n rakennuksen l a a j a l la t o r i l l a , v a h v a l l a k i v i j a l u s t a l l a , joka ikäänkuin k u v a a p a n s s a r i a u t o n päällystää, seisoo N i k o l a i L e n i n . Tällä paöi^ariautolla on L e n i n ajanut P e t r o g r a d i n , alkaakseen K e r e n s k in v a l l a n hävitystyön. M i t e n mielenk i i n t o i s e n vaikutuksen tekeekään t^mä lienini» voimakas r y h t i , jota patsas esittää k a t s e l i j a l l e . Tässä liäh b n ssjsonut j a t u l i s i e l u n t a v o i n l ä hettänyt v o i m a k k a a n v i e s t i n vyörymään k a u t t a l a a j a n Venäjän, työläisten Ja t a l o n p o i k a i n v a l l a n pystyttämisen puolesta. Tähän l o p p u i k i n k u l k i j a n näkemiset tästä i h a i l tavasta, p r o l e t a a r i s e n maan sumesta SosialLsmin rakennustyöstä, r j o k a l ä h - (emättömiih mutston mpnissa e ri v a i h e i s s a a n jä < muodoissaan/ ; Jätti k u l k i j a a n . Astuimme jiihaanv • j o i s a v a u n u n trlkppuOlella• s e i s o i ; " S u o n i i ", Jpssä iietr janaan a s t u t t u a t u l i eteen salaperäisyyden varjoon puetut k y s e l y t , morien monenlaiset tiedustelut, m i k s i jä-ininkätähden ulkomaalaiset viitsivät m a t k u s t e l l a Venäjällä, s e l ^ Jokaisen puheessa s u u n n a t o n määrä e n n a k k o l u u l o j a Ja p e l k o a maassa v a l l a l l a olevasta, hallitusjärj?stel-^ mäÄtä. K u i t e n k i n j o k a m e n , p u h u t t e l i -" j a p y r k i näkemään minjcälalnejt^roli; p u h u t e l t a v a j a i : .mukaa^y a s e t a, keskustelunsa. J o k a i n e n k i f i t e n k l n e - s i i n t y l : itavattpman. a r v o k k a a s t i , säir lyttäen sen v i i m e a i k o i n a ' m u o t i in t u l l e e n kohtelijäisuuden yleensä ja v a l l a n k i n ulkomaalaista kohtaan. K u i n k a monta -näistä h a a s t a t t e l i j o i s t a o l i o h r a n a n p a l v e l i j o i t a ei a l l e k i r j o i t t a n e e l l a ole t i e t o a , sillä s en he v a l l a n t a r k a s t i osasivat salata, n i i n puheessa kuin * t u l l i t a r k a s t u k s e s s a k i n , sillä t a r k a s t u s e l o l l e n k a an o l l u t mikääni p e r h i p o h j a i n e n , puhum a t t a k a a n että se o l i s i o l l u t t a r k k a. L i e n e e j i i u r i v a i k u t t a n u t se, että a l l e k i r j o i t t a n u t e s i i n t y i l u k e a s i o i l la eikä o l l u t p o l i i t t i s e l l a a r e e n a l l a . M u t t a siitä h u o l i m a t t a Helsingissä k u l k i e s s a oU k u l k i j a l l a aina vissejä t u n t e m a t t o m i a seuraajia o l i p a m a t k a minne tahanssa.' Se s a a t t o i - t e kemään johtopäätöksen, että n e o v a t niitä surkean kuuluisia ohranan u r k k i j o i t a , Jotka seuraavat jokaista j o k a tulee Suomeen Venäjältä, ellei häh ole t ä y s m . heidän tiedossaan. ^ Kulkija. Osasto tulee toimimaan bauskan ijjlari" vieton "osaslton ' t a l o l l a ' t.k. IG päivän' i l t a n a . O h j e l m a s s a voidaan saada esim. nähdä kappale " S u u t a r i n ^ , mökillä" 2 näytöksessä. K a p pale* y k s i n o n s e l l a i n e n " p i k i l a p p u ". että se vetää k a l k i : ! puoleensa. K a i k k i n a aikoina on amieiUu t u n nustus tälle S u u t a r i n mökille e n s i l u o k k a i s e n a huvinäytelmänä. Tämän Nllsäksl o n p a l j o n m u i t a y k s i - t y i s n u m e r o i t a . On myöskin tärkeä m a i n i t a että tulot tulee naisjaosto käyttämään osuutensa täyttämiseen n a i s e d u s t a j i s o n Vlehäjälle lähettä-m i s r a h a s t o o n . Joten Jokaista k e h o i - t e t a a n s i l l o i n s a a p i i m a a n haaUlle. Näytclinäkcmitean tiedotus Nyt o n p a r h a i l l a a n harjoituksen alla kappale "Järjestäjä 14". 4-näytöksi-n e n työväen näytelmä, kuvaus l a k k o - t a i s t e l u s t a "ajollakin \ a m e r i k k a l a i s e l la terästehtaalla. K a p p a l e o n , p a r h a i ta näytelmiä, Joten jbkälsta kehbite-täan pitämään tämä- mielessään. E s i t y s päiväksi on määrätty 23 p. m a a l i s k u u t a . P a r i i s i n fccmmunin Muistojuhlaa vietetään känsainväliseäti Prince A r t h u r h a a h l l a t.k. 16 p . i l l a l l a , s a m a l l a Juhla tulee olemaan protest i n hyväksyminen sitä k i r k o l l i s t en l i e t s o m a a "pyhää sotaa" vastaah, j o n k a sc o n k o h d i s t a n u t Neuvostol i i t t o o n . Maailman imperialistiset v a l l a t . Jotka ovat lietsoneet sotaa Neuvosto-enäjää vastaan jo vuosik a u s i a ; voidakseen k u k i s t a a cnsimäi-sen t^ön t a s a v a l l a n , ovat saaneet n y t uuden v a l t i n itselleen sodan - l i e t s o miseksi j a se pn f pyhän . s o d a n" j u l i s t a m i s t a Neuvoisto-Venäjää vast a a n , v a i k k a I^eiivbslb-^Venäjäilä t o i m i v a k i r k k o itse i l m o i t t a a että m i tään s e l l a i s t a syytä b.i ole, sillä h e i l -; lä o n vapaus t o i m i a oppiensa l e v i t tämisessä n i i n Kauan k u i n eivät s e k a a n n u 'pöiiittisliri a s i o i h i n , Ja_. Jos taasen kansa j o l l a k i n p a i k k a k u n n a l l a o n h a l u n n u t k i r l ^ t muuttaa j p h b n k i n m u j i h u n v a l i s t i i s t a r k o i t u k - seen, n i i n sllie el v p l mitään, k u n k e r t a rhaassa o h ugkohnbh vapaus. Xästä j i u o l l m a t t a iietsotaäh pbrva-r r i s n i a i s s a s o t a a ' uskonnon varjossa Neuvostb-Venäjää vastaan, muka p u o l u s t a m a a n Neuvosto-Venäjän " k r i s t i n uskoa" —. K a i k k i Joukolla l a u s u m a a n protestinsa Neuvosto- Venäjää vastaan hyökkäyksen Johdosta, sillä bällainen s u i i r i Joukkokokous o n m e i l l e se t i l a i s u u s jossa voimme lausua oman mielipiteemme p a r i i s i n k o m m u n i i i muistblle, tehkää täniä. Työväen puolustusliitto. — Onko k a i k k i työläiset t u l l e e t koskaan a j a t e l l e e k s i k u i n k a tärkeä meille b n p i l o l u s t u s U l t t o jä sen t o i m i n t a ? E i v a r m a a n k a a n , t o i m i n t a ei näytä s i tä. Työväen puolustusliitto ei \ ole mikään p o l i i t t i n e n järjestö eikä l i i o i n muodostu yksinään polittisesti s a m a l l a tavalla ajattelevista henkilöistä, vaan muodostaa jäsennis-tönsä koko työtätekevästä luokasta Jä myöskin taistelee k a i k k i e n työtär iBatbohjeliQa s. J . p u h u j a , toveri Martin u ^ rickson. Port A r t h u r i n S u S i a ^ ' h u u seuraavassa järjestyksS i . 9 p. maalisk. Port A r t to 10 p. maaUsk. Mabefla " 11 p. maalisk. Shabaqua. 12 p. maahsk. Conmee 14 p. maalisk. Fort Frant^ 10 j a 16 p. maalhk. RmS. 18 p. maalisk. Port 1 9 - P . m a a l k k . Fort WflS 20 p. m a a l b k . North 21 p. maalisk. Wolf ^ 24,p. maalisk. Port. ArthuT'" ?o Ja 26 p.. maalisk. Nipigp, 27 p. maalisk. Fort V,'m^ M a t k a o h j e l m a aikaan nähden ^ i h i u k a n muutettu Fon. Francfn F m l a n d m suhteen. sc>ä jayL? Osastojen toimitsijoiden on 2 s e l l a paikkakunnalla h u o l e h fe huoneen hankkimisesta ja tävä aikanaan paikallisia iimoiH s i a , kaikin puolin loiniia puh»^" Euuksien onnistunusefci M ^ ^ I py-ydetään tovereita huoIehtiS että rautatiepysäkcillä olisi ] ^ vastassa. Se helpottaisi paljon T h u j a a t u r h i l t a viivylyksilU. '^'1 S. J . P o r t A r t h u r i n aluekoaiilea A . K a r i . — Sihteeri. il tuvat porvariston vankityrmiea h i oikeuden kidutetlavak.^ toimiesaa työväenluokan puolesta. Kuinka ja-nessa lakkotaistelussa onkaan TK-I väen P u o l u s t u s l i i t t o ollu;. mula-iaJ vustamassa oikeustaisteluja tsm^l t e n puolelta; kuinka monessa tT«.| tömäin kokouksen vangitsemis^j o n j u u r i Työväen i^j-olustusliittoil l u t näitä työläisiä puolustamassa ^\ l o i n k u i n he ovat jcnVun tekmrnj n o j a l l a joutuneet syyltseseen. niiäl o l i s i meillä kerrottavana Työvlal P u o l u t u s l l l t o n historiassa vaiöjl k u m k a paljon, jotka todistaisi M t o n tarkoituksen ja tarpeelliöuiitej K u i t e n k i n o n paljon työläisiä jotoj eivät a n n a sen toiminnalle sitä tej l i a t u s t a mikä sille joukkojärjcsS-j nä t u l i s i antaa. Työväen Puolustusliiton suomalai-j n e n osasto kokoontuu Montrealisal j o k a - k u u k a u d e n onsimäinen sunniin-l t a i osaston talolla 1445 Noirc DJB| St. West, siellä voisi' jokainen tjö-j läineii yhtyä liiton jiiseneksi ja jl-j k a a t o i m i m a a n (äniän järjestöä v a k s i . — J . S. 40c lähei lähel sekä kava Sä hetys Su $2.4i Tc Va Port Arthurin uolisfii t e k e v i e n puolustamiseksi Jotka J o u - Iskon näkökulmasta Puolueettomuuden nimessä, j ^ l m u u t e n on . vanha ".skiimi'', vii täälläkin kansalaisten joukossa M tyvät taantuinukselliset voimat aSi-J neet kokoomaan voimiansa yht»! k a n t a a k s e e n kortensa ponariätl yhteiseen hyökkäykseen edistjÄJ Iistä "työväenhikettä vastaan. udelUnen, piu-isli.is panee t j i n a p i s e m a a n • yhä iiBnnekääiiJ! 'Ovatpa" osaksi osoittaneet-Jo • k e h t u n i s e n oireitakin, kuten' tömyyskysymykscn yhteydessä, mä työläisten liikehtimisen peto» p a n e e k i n porvarit keskittämään i m i a a n k a i k k i a l l a , ja meidän k u n t a m m e valkoiset ainekset s u i n k a a n liahta tassii pon'a y h t e i s k u n n a n . pönkitysho Jäädä ' häntäpäähän. Siksi he k i n alkaneet tiivistämään riTtjä puolueettoman kansallisbeiPl merkeissä. Tässä sellaisenaan ci olisi sanomista, sillä eihän näiltä t i l t a voimUta muuta voi k a a n , porvari on aina imarii hän minkä kielinen tahansa.^ k i i n .tällä "puoluceltomuudeDj tiliä yritetään- p.vyci.vstellä neaten kannatusta näille s U l e " pyrkunyksille .ia kosi syöttiin näyttää joitain t a r t t u n e e n k i n , niin lienee sen! teen v a r o i t t a v a .sana paikaitos. Sillä] yfeikään siellä v i e r f l i j a j ä ä epävarm u u t e e n siitä, ettei heillä o l i s i p e r i n p o h j a i n e n Ja u u s i sotilaskasvatus. K a l k k i viimeiset saavutukset ovat heidän käytettävinään Ja näiden s a a v u t u k s i e n kokeneiksi käyttäjiksi k a s v a t t a a e r i l a i t o k s e t t o i m i t s i j o i ta Eotilasjärjestön m o n i n a i s i i n tehtäv i i n . ' S a i n o i n o n «lellä k u l k i j a l le nähtävänä vallankumousmuseo. joka b n s u u r i m e r k i t y k s e l l i n e n , se h a v a i n n o l l i s e s t i ymmärrettävällä tavalla, t a p a h t u n e i l l a t e o i l l a osoittaa, m i t en Jtlkaincn työläinen tuntee luissaan ja varsinkin vatsassaan, minkälainen kapine tämä porvarillinen yhtei!:kuntä oikeastaan on. Ja kaiickein parhaiten sen tuntee sej-laisina työttömyy-skausina kuin mitä nytkin elämme. Työttömyyttä ei ilmene ainoastaan täällä suuressa "mahdollisuuksien maassa", Canadassa, mutta sc on yleismaailmallinen ilmiö. Se niiennäinen hyvinvoinnin aikakausi, mikä seurasi jonkun vuoden kuluttua maailman suurleu-rastuksesta, on nyt tipotiessään ja työläisten edessä irvistelee nälän ja kurjuuden lisäksi, vielä poliisi-valta patukoineen. Työläisessä itsessään ei luonnollisesti ole mitään syytä työttömyyteen, vaan johtuu se kapitalistisen järjestelmän sovittamattomista ris-tiriidoisia. Tavaraa ja elintarpeitp on maailmassa aivan yllin kyllin, mutta vilja-aittojen ovilla vartioitsee kapitalismin palkkaama kerubi reikärauta suorana, vahtimassa, että niistä ei tipahda mitään •työttömän ja rahattoman työläisen suuhun. Setelitukku on ainoa avain, joka tämän kerubin saa väistymään. Mutta eihän työttömällä työläisellä ole rahaa ja siksipä kapitalistinen yhteiskunta antaa hänelle lavan kuolla nälkään, jos ei satu menettämään ainoataan tapellessaan leivästä porvarillisen järjestelmän palkkaamien murhaajien kanssa^ jotka vartioivat aina visusti, ettei ainoakaan mui-u heidän täysinäisistä viljavarastoistaan joudu ilman rahaa työläisen suuhun. Työläiset, jotka eivät tunhe halua kuolla nälivään suurten tarvikevarastojen ollessa halkeamaisillaan täynnä syötävää heidän nenänsä edessä, joutuivat ajattelemaan keinoja asemansa parantamiscTtsi. Y h deksi sellaiseksi keinoksi, välinpitämättömien herättämiseksi taiste-hiun, järjestettiin eiliseksi päiväksi kautta koko maailman työttömien mielenosoituksia, joissa tahdottiin porvaristolle näyttää työläisten joukkovoimaa, pakoittaakseen porvariston perääntyinään kuristustoi-menpiteistään. Tähän mennessä saapuneet tiedot osoittavat, että työläiset ovat eri maapallon osissa seuranneet kutsua mielenosoituksille suunnattomina massoina, näyttäen, että porvarillisella järjestelmällä ei ole enää pitkiä elinaikoja, kun nämä massat alkavat toimia vallankumouksellisen johdon alaisena. Poliisit eri maissa ovat käyttäneet ahkerasti kapuloitaan, myöskin "kansanvaltaisessa" Canadassa. Tämän he tietysti ovat itefe-neet toimeksiantajiensa, kapitalis^" tien, käskystä. Kuitenkin niin, että he ovat osaltaan^ l o i n c e t sitä järjestelmää^,_J» tarkoittivat puolu.^laa. nen ajatteleva ihminen että silloin k u n hätä laajojMJ •kojen kcskuudessji <>n mitä' ja tälle kun sitten isketään] ^ i n patukka leivän ascmas^ij noon, niin se e i ole synnjjit? tyhmimmänkään ja Po' areenalla sivuun jääneen n ajatuksia, ettei tämä i^rfi taida o l l a k a a n niin suloin"'] miksi sitä p o r v a r i t väittävätJ ' Porvaristo o l i s i tehnyt paJf 1 saammin, j o s sc o!i.-i antan3>i tornien ilman j)oliisien paW ta o.soittaa m io itää n. olisi' ollut h.vvin rauhaliipfs. ne ja näyttänyt "'^^P^'^, tässä 'taida to^lclli.^la hatfJ> kaan, kun itse ^^i^^^^''^^ noin rauhallista väkeä. M^J noohan yksi harvoista oiKea»3 neista raamatunlauscbva. _ "Kenen herra tahtco hoKin*»! hän lyö s o k e u d e l l a ." Porvari on tuomittu hukkumaan j a siksi kiiin sokea, ikäänkuin oman tuhonsa tuloa mu» ^ min. Meillä siinä suh^ J * ,, mitään v a l i t l a i n i ^ t . i . >' Pia olemme niitä V^)''''^. kapitalistisesta ro.l^aita « - 3 semme. j Työttömät ovat-nne'^^ laan osaltaan ''l^^^V „™ tätä järjestelmää ikujse*» ^ seen. .i «ripa S. j bokcuP fttä p |aa 1 luohon iiinä 1 aah k en h is ; tin [ieltää en ve lesten ptkeut ailitfle to: |tt€n • "kali [C. s tili kai . J ^ias,'5a stj-spv vai stö. r Se ^enluc |i.suhte mik }Ha rc la tu noita. {Os-uns ossa nka. t Eijerih aittani ?tenkä |hcn illa hy 1 kiirct J;Uk- 1)VÖ '* v.-> fctn. , h i i fa piick i t i a v ; Din [^•attu. mii pie; k o i la aran : |voin l^-a; n että *a a i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 7, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-03-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300307 |
Description
Title | 1930-03-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Perjantaina, maalisk,^ p:nä — Fri., March'7
t P A U S -1
bBiyM*, OB(^ paitsi nasBaiai» Ja B u r i t t j i s i jsfaUpäiTisä.
TAPAUS'tUb«ty)
« g p a «r Finaidi/Fcakcta tn'<:«iada. roblUfaed dulr « Sulbvrr, Ontad*
M tb« iPo«t''Onica DeparUBcnt,- Qttxva, u adouä etu* mctier;
^hfa«iW^. toattori, kixja]Eatiirp« Ja paioo omaiu talcta Elm SCr^lIä.
•:. O f C M Oob «oric cdFertuemeaU. cte.) J03&—Editor i36Vf^
Kommunistisen kansain^
välisen vuosipäivänä
_ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-03-07-02